16/2000

Työministerin esittelystä säädetään:

YLEISSOPIMUS

(nro 182),

joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferenssi,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 87. istuntonsa 1 päivänä kesäkuuta 1999,

katsoo, että on tarpeen ottaa käyttöön uusia välineitä lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseksi ja poistamiseksi kansallisen ja kansainvälisen toiminnan tärkeimpänä toimenpiteenä mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö ja avustaminen, täydentämään yleissopimusta ja suositusta, jotka koskevat työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää, 1973, ja jotka edelleen ovat lapsityövoiman käyttöä koskevia perusasiakirjoja,

katsoo, että lapsityön pahimpien muotojen tehokas poistaminen edellyttää välittömiä ja laaja-alaisia toimia, ottaen huomioon ilmaisen peruskoulutuksen tärkeyden sekä tarpeen saada lapset pois kaikesta tällaisesta työstä ja järjestää heidän kuntoutuksensa ja yhteiskuntaan sopeuttamisensa ottaen samalla huomioon heidän perheidensä tarpeet,

ottaa huomioon Kansainvälisen työkonferenssin 83. istunnossaan vuonna 1996 hyväksymän lapsityövoiman käytön poistamista koskevan päätöslauselman,

toteaa, että lapsityö aiheutuu suurelta osin köyhyydestä ja että pitkän tähtäimen ratkaisu on kestävä taloudellinen kasvu, joka johtaa sosiaaliseen kehitykseen, erityisesti köyhyyden lieventymiseen ja kaikkien saatavilla olevaan koulutukseen,

ottaa huomioon lapsen oikeuksien yleissopimuksen, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi marraskuun 20 päivänä 1989, ja

ottaa huomioon Kansainvälisen työkonferenssin 86. istunnossaan vuonna 1998 hyväksymän julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista ja sen seurannan,

ottaa huomioon, että eräät muut kansainväliset asiakirjat, erityisesti yleissopimus, joka koskee pakollista työtä, 1930, ja Yhdistyneiden Kansakuntien lisäsopimus, joka koskee orjuuden, orjakaupan ja orjuuteen verrattavien järjestelmien ja käytännön tukahduttamista, 1956, kattavat tietyt lapsityön pahimmat muodot ja

päättää hyväksyä tietyt ehdotukset koskien lapsityötä, mikä on tämän istunnon esityslistalla neljäntenä kohtana ja

päättää, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon;

hyväksyy tänä seitsemäntenätoista päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataa yhdeksänkymmentäyhdeksän seuraavan yleissopimuksen, josta voidaan käyttää nimitystä Lapsityön pahimpia muotoja koskeva yleissopimus, 1999.

SUOSITUS

(nro 190),

joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi

Kansainvälisen työjärjestön yleiskonferenssi,

jonka Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvosto on kutsunut koolle Geneveen ja joka on aloittanut 87. istuntonsa 1 päivänä kesäkuuta 1999, ja

hyväksyttyään Lapsityön pahimpia muotoja koskevan yleissopimuksen, 1999,

päättää hyväksyä tietyt ehdotukset koskien lapsityötä, mikä on tämän istunnon esityslistan neljäntenä kohtana, ja

päättää, että nämä ehdotukset tulee laatia suosituksen muotoon täydentämään Lapsityön pahimpia muotoja koskevaa yleissopimusta, 1999,

hyväksyy tänä seitsemäntenätoista päivänä kesäkuuta tuhatyhdeksänsataa yhdeksänkymmentäyhdeksän seuraavan suosituksen, josta voidaan käyttää nimitystä Lapsityön pahimpia muotoja koskeva suositus, 1999.

1. Tämän suosituksen määräykset täydentävät Lapsityön pahimpia muotoja koskevan yleissopimuksen, 1999, määräyksiä (jäljempänä "yleissopimus") ja niitä on sovellettava yhdessä yleissopimuksen määräysten kanssa.

I. TOIMINTAOHJELMAT

2. Yleissopimuksen 6 artiklassa mainitut toimintaohjelmat tulisi laatia ja panna toimeen kiireellisinä neuvotellen asianmukaisten valtion elinten ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa ja ottaen huomioon lapsityön pahimmista muodoista suoraan kärsivien lasten, heidän perheidensä ja tarvittaessa yleissopimuksen ja tämän suosituksen tarkoitusperiin sitoutuneiden muiden asianosaisten ryhmien näkemykset. Näiden ohjelmien tarkoituksena on oltava muun muassa:

a) lapsityön pahimpien muotojen tunnistaminen ja ilmituominen;

b) lasten käytön estäminen lapsityön pahimmissa muodoissa tai heidän siirtämisensä pois niistä, heidän suojaamisensa kostotoimenpiteiltä sekä kuntoutuksen ja sosiaalisen sopeuttamisen järjestäminen keinoin, joilla otetaan huomioon heidän koulutukselliset, ruumiilliset ja henkiset tarpeensa;

c) ottaa erityisesti huomioon:

(i) hyvin nuoret lapset;

(ii) tytöt;

(iii) piilotyötilanteet, joissa tytöt ovat alttiina erityisille riskeille;

(iv) muut lapsiryhmät, jotka ovat erityisen suojattomia tai joilla on erityisiä tarpeita;

d) tunnistaa ja tavoittaa yhteisöt, joissa lapset ovat alttiina erityisille riskeille sekä työ niiden parissa;

e) yleiseen mielipiteeseen ja asianosaisiin, mukaan lukien lapset ja heidän perheensä, kohdistuva tiedottaminen, näiden saaminen tiedostamaan ongelmat ja ryhtymään toimiin.

II. VAARALLINEN TYÖ

3. Kun määritetään yleissopimuksen 3 artiklan d-kohdassa tarkoitettuja töitä ja paikkoja, joissa niitä tehdään, tulisi ottaa huomioon muun muassa:

a) työ, jossa lapset ovat alttiina ruumiilliselle, henkiselle tai seksuaaliselle hyväksikäytölle;

b) maanpinnan - ja vedenalainen työ, vaarallisissa korkeuksissa tai ahtaissa tiloissa tapahtuva työ;

c) vaarallisilla koneilla, laitteilla ja työkaluilla tehtävä työ tai työ, johon liittyy raskaiden kuormien manuaalinen käsittely tai kantaminen;

d) epäterveellisessä ympäristössä tehtävä työ, joka voi esimerkiksi altistaa lapset vaarallisille aineksille, aineille tai prosesseille tai heidän terveydelleen haitalliselle lämpötilalle, äänitasolle tai tärinälle;

e) erityisen vaikeissa olosuhteissa tehtävä työ, kuten pitkät työvuorot tai yötyö tai työ, jossa lapsi joutuu kohtuuttomasti oleskelemaan työnantajan tiloissa.

4. Yleissopimuksen 3 artiklan d-kohdassa ja yllä olevassa 3 kohdassa mainittujen töiden osalta kansallisessa lainsäädännössä tai asianomaisen viranomaisen määräyksissä voidaan, sen jälkeen kun asiasta on neuvoteltu asianomaisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa, sallia työnteko 16 vuoden iästä lähtien edellyttäen, että kyseessä olevien lasten terveys, turvallisuus ja moraali ovat täysin turvatut ja että lapsille on annettu riittävästi kyseisen toimialan erityisohjausta tai ammatillista koulutusta.

III. TOIMEENPANO

5.(1) Lapsityön laatua ja laajuutta koskevia yksityiskohtaisia tietoja ja tilastoja tulisi kerätä ja pitää ajan tasalla, jotta niiden perusteella voidaan määrittää lapsityön lopettamista ja varsinkin sen pahimpien muotojen kiireellistä kieltämistä ja poistamista koskevien kansallisten toimien tärkeysjärjestys.

(2) Näiden tietojen ja tilastojen on mahdollisuuksien mukaan oltava jaoteltuja sukupuolen, ikäryhmän, ammatin, toimialan, tehtävänimikkeiden, koulunkäynnin ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Tehokkaan syntymärekisterijärjestelmän tärkeys, mukaan lukien syntymätodistusten antaminen, on otettava huomioon.

(3) Lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja poistamista koskevien kansallisten säännösten rikkomuksia koskevat asianmukaiset tiedot tulisi kerätä ja pitää ajan tasalla.

6. Yllä olevassa 5 kohdassa mainittu tietojen ja tilastojen keruu ja käsittely tulisi tehdä yksityisyydensuoja huomioon ottaen.

7. Yllä olevan 5 kohdan mukaisesti kerätyt tiedot tulisi toimittaa Kansainväliselle työtoimistolle säännöllisin väliajoin.

8. Jäsenvaltioiden olisi perustettava tai osoitettava asianmukainen kansallinen toimintajärjestelmä valvomaan lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja poistamista koskevien kansallisten säännösten toimeenpanoa neuvoteltuaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

9. Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että asianmukaiset viranomaiset, jotka ovat vastuussa lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja poistamista koskevien kansallisten säännösten toimeenpanosta ovat yhteistyössä keskenään ja varmistavat toimintansa yhteensopivuuden.

10. Kansallisen lainsäädännön tai asianmukaisten viranomaisten tulisi nimetä henkilöt, jotka ovat vastuussa, jos lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja poistamista koskevia kansallisia säännöksiä ei noudateta.

11. Jäsenvaltioiden olisi kansallisen lainsäädännön sallimissa puitteissa tuettava lapsityön pahimpien muotojen kiireelliseen kieltämiseen ja poistamiseen tähtääviä kansainvälisiä pyrkimyksiä:

a) keräämällä ja vaihtamalla tietoja rikoksista, mukaan lukien rikokset, joilla on yhteyksiä kansainvälisiin verkostoihin;

b) paljastamalla ja asettamalla syytteeseen henkilöt, jotka osallistuvat lasten myyntiin ja lapsikauppaan tai lasten käyttöön, välitykseen tai tarjoamiseen laittomiin toimiin, prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esityksiin;

c) rekisteröimällä tällaisiin rikoksiin syyllistyneet.

12. Jäsenvaltioiden tulisi säätää seuraavat lapsityön pahimmat muodot rangaistaviksi:

a) kaikki orjuuden muodot ja orjuuteen verrattavat käytännöt, kuten lasten myynti ja lapsikauppa, velkaorjuus ja maaorjuus sekä pakkotyö mukaan lukien lasten pakkovärväys käytettäväksi aseellisessa selkkauksessa;

b) lapsen käyttö, välitys tai tarjoaminen prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esityksiin;

c) lapsen käyttö, välitys tai tarjoaminen laittomiin toimiin, erityisesti huumausaineiden tuotantoon ja kauppaan, kuten asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa on määritelty, tai toimiin, joihin liittyy ampuma-aseiden tai muiden aseiden laiton hallussapito tai käyttö.

13. Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että rangaistuksia, mukaan lukien tarvittaessa rikosoikeudellisia rangaistuksia, sovelletaan yleissopimuksen 3 artiklan d-kohdassa mainitun työn estämistä ja poistamista koskevien kansallisten säännösten rikkomisesta.

14. Jäsenvaltioiden tulisi myös kiireellisesti järjestää tarvittavia muita rikos- ja siviilioikeudellisia tai hallinnollisia keinoja lapsityön pahimpia muotoja koskevien kansallisten säännösten tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi, kuten lapsityön pahimpia muotoja käyttäneiden yritysten erityisvalvonta sekä jatkuvien rikkomusten ollessa kyseessä toimiluvan tilapäisen tai pysyvän peruuttamisen harkinta.

15. Muita lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseen ja poistamiseen tähtääviä toimia voivat olla esimerkiksi:

a) tiedottaminen suurelle yleisölle, mukaan lukien kansalliset ja paikalliset poliittiset johtajat, kansanedustajat ja oikeuslaitos, näiden saaminen tiedostamaan ongelmat ja ryhtymään toimiin;

b) työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä kansalaisjärjestöjen sitouttaminen ja koulutus;

c) soveltuvan koulutuksen järjestäminen asianomaisille viranomaisille, erityisesti tarkastajille ja lainvalvojille sekä muille asianmukaisille asiantuntijoille;

d) jäsenvaltion lapsityön pahimpien muotojen kieltoa ja välitöntä poistamista koskevia kansallisia säännöksiä rikkoneiden kansalaisten syytteeseen asettamisen järjestäminen heidän omassa maassaan myös silloin, kun nämä rikkomukset ovat tapahtuneet toisessa valtiossa;

e) oikeudellisten ja hallinnollisten menettelytapojen yksinkertaistaminen ja sen varmistaminen, että ne ovat asianmukaisia ja täsmällisiä;

f) yritysten kannustaminen kehittämään toimintaperiaatteita ja -ohjelmia, jotka edistävät yleissopimuksen tavoitteita;

g) lapsityön poistamiseen tähtäävien parhaiden käytäntöjen seuranta ja tunnetuksi tekeminen;

h) lapsityötä koskevien lakien tai muiden säännösten tunnetuksi tekeminen eri kielillä tai murteilla;

i) erityisten valitusmenettelyiden luominen ja varautuminen niiden henkilöiden suojelemiseen syrjinnältä ja kostotoimenpiteiltä, jotka laillisesti paljastavat yleissopimuksen määräysten vastaisia toimia, sekä puhelinpalveluiden tai yhteydenottopaikkojen ja oikeusasiamiesten järjestäminen;

j) asianmukaisiin toimiin ryhtyminen koulutuksen perusrakenteen parantamiseksi ja opettajien koulutuksen saattamiseksi vastaa-maan poikien ja tyttöjen tarpeita;

k) milloin mahdollista, seuraavien asioiden huomioonottaminen:

(i) vanhempien ja aikuisten työtilaisuuksien ja ammatillisen koulutuksen tarve niissä perheissä, joiden lapset työskentelevät yleissopimuksen tarkoittamissa olosuhteissa ja

(ii) tarve saattaa vanhemmat tietoisiksi tällaisissa olosuhteissa työskentelevien lasten ongelmista.

16. Lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön ja/tai avustamisen jäsenvaltioiden kesken lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseksi ja tehokkaaksi poistamiseksi tulisi täydentää kansallisia pyrkimyksiä ja sitä voidaan tarvittaessa kehittää ja panna toimeen neuvotellen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Tällaisen kansainvälisen yhteistyön ja/tai avustamisen tulisi sisältää:

a) varojen hankinta kansallisia ja kansainvälisiä ohjelmia varten;

b) keskinäinen oikeudellinen apu;

c) tekninen apu mukaan lukien tietojen vaihto;

d) tuki sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle, köyhyydenpoisto-ohjelmille ja kaikkien saatavilla olevalle koulutukselle.