13.5.2009

LOHJAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 14.4.2008

Syyttäjä

Kihlakunnansyyttäjä Seita Heinström

Vastaaja(t)

A

Asianomistaja(t)

B

Asia

LAITON UHKAUS YM.

Vireille

22.1.2008

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. LAITON UHKAUS(6860/R/0003487/07)
Rikoslaki 25 luku 7 §

3.8.2007 VIHTI A on avioeron aiheuttamien riitojen aikana soittanut B:n puhelimeen ja vihaisessa mielentilassa sanonut "Tapaamme vain kerran ja sen jälkeen lapset ovat orpoja". A on näin uhannut B:tä rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että B:llä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

2. LAITON UHKAUS(6860/R/0004562/07)
Rikoslaki 25 luku 7 §

4.9.2007 VIHTI A on avioeron aiheuttamien riitojen aikana soittanut Vihdin kunnan lastenvalvojalle C:lle ja uhannut tappaa B:n. A on näin uhannut B:tä rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että B:llä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

3. LAITON UHKAUS(6860/R/0004519/07)
Rikoslaki 25 luku 7 §

25.9.2007 VIHTI A on avioeron aiheuttamien riitojen aikana uhannut B:tä tappamiselle sanomalla, että he tapaisivat vielä kerran ja se kerta olisi viimeinen ja sen jälkeen lapset olisivat orpoja. A on näin uhannut B:tä rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että B:llä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

4. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN(6860/R/0004519/07)
Rikoslaki 16 luku 9a § (902/98)

25.9.2007 VIHTI A on rikkonut Lohjan käräjäoikeuden hänelle 7.9.2007 määräämää perusmuotoista lähestymiskieltoa menemällä kahvila - - - n terassilla sen pöydän ääreen, jossa B on istunut ja puhumalla B:lle. Lähestymiskiellon sisältö on muun muassa, että A ei saa tavata B:tä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää.

5. LAITON UHKAUS(6860/R/0004562/07)
Rikoslaki 25 luku 7 §

26.9.2007 - 28.9.2007 VIHTI A on lähettänyt avioeron aiheuttamien riitojen aikana B:n matkapuhelimeen viisi tekstiviestiä, joissa hän on uhannut B:tä tappamisella. A on näin uhannut B:tä rikoksella sallaisissa olosuhteissa, että B:llä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

6. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN(6860/R/0004562/07)
Rikoslaki 16 luku 9a § (902/98)

26.9.2007 - 28.9.2007 VIHTI A on rikkonut Lohjan käräjäoikeuden hänelle 7.9.2007 määräämää perusmuotoista lähestymiskieltoa lähettämällä B:n matkapuhelimeen viisi tekstiviestiä. Lähestymiskiellon sisältö on muun muassa, että A ei saa tavata B:tä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Kielto koskee myös yhteydenottoja tekstiviestein, puhelimitse ja muulla sähköisellä välineellä.

7. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN(6860/R/0000013/08)
Rikoslaki 16 luku 9a § (902/98)

4.10.2007 VIHTI A on rikkonut Lohjan käräjäoikeuden hänelle 7.9.2007 määräämää perusmuotoista lähestymiskieltoa lähettämällä B:lle tämän matkapuhelimeen yhden tekstiviestin Lähestymiskiellon sisältö on, että A ei saa tavata B:tä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Kielto koskee myös tekstiviestejä.

8. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN(6860/R/0000013/08)
Rikoslaki 16 luku 9a § (902/98)

5.10.2007 VIHTI A on rikkonut Lohjan käräjäoikeuden hänelle 7.9.2007 määräämää perusmuotoista lähestymiskieltoa lähettämällä B:lle tämän matkapuhelimeen 5 tekstiviestiä. Lähestymiskiellon sisältö on, että A ei saa tavata B:tä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Kielto koskee myös tekstiviestejä.

9. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN(6860/R/0000013/08)
Rikoslaki 16 luku 9a § (902/98)

23.12.2007 VIHTI A on rikkonut Lohjan käräjäoikeuden hänelle 7.9.2007 määräämää perusmuotoista lähestymiskieltoa lähettämällä B:lle tämän matkapuhelimeen yhden tekstiviestin. Lähestymiskiellon sisältö on, että A ei saa tavata B:tä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Kielto koskee myös tekstiviestejä.

Syyttäjän muut vaatimukset

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Asianomistajan vaatimukset

Syytekohdat 1 - 9

B on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut A:n velvoittamista suorittamaan hänelle korvaukseksi kivusta ja särystä sekä kärsimyksestä eri syytekohdista yhteensä 2.000 euroa korkolain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta 27.3.2008 lukien sekä valtiolle Lohjan oikeusaputoimiston itse perittäväksi korvaukseksi B:n avustamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 926 euroa korkoineen, oikeudenkäyntikuluvaatimus sisältää kaksi esiintymistä ja asiaan valmistautuminen.

VASTAUKSET JA PERUSTEET

Syytekohdat 1 - 3, 5, 8 ja 9

Syytekohta 1

A on kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. Hän ei ollut uhannut asianomistajaa.

Syytekohta 2

A on kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. Tilanteessa ei ollut tapahtunut minkäänlaista uhkaamista. Hän ei ollut uhannut asianomistajaa tappamisella, vaan oli sanonut "ansaitsisi tulla tapetuksi"

Syytekohta 3

A on kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. Hän ei ollut uhannut asianomistajaa eikä puhunut lasten orvoiksi tekemisestä.

Syytekohta 4

A on kiistänyt syytteen lähestymiskiellon rikkomisesta. Tuomio lähestymiskiellosta oli annettu hänelle tiedoksi 4.10.2007.

Syytekohta 5

A on kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta, koska ei ollut uhannut asianomistajaa tappamisella.

Syytekohdata 6 ja 7

A on kiistänyt syytteet lähestymiskiellon rikkomisesta, koska ei ollut edes saanut tietoa lähestymiskiellon määräämisestä.

Syytekohdat 8 ja 9

A on kiistänyt syytteet lähestymiskiellon rikkomisesta. Hän oli lähettänyt tekstiviestit lasten puhelimiin, ei asianomistajan.

A on kiistänyt vaatimuksen todistelukustannuksista, koska häntä ei ollut saanut haastetta tuossa vaiheessa tiedoksi.

A on kiistänyt asianomistaja B:n korvausvaatimuksen ja Lohjan oikeusaputoimiston vaatimuksen oikeudenkäyntikuluista perusteiltaan ja määriltään

TODISTELU

Syyttäjän henkilötodistelu

Syytekohdat 1 - 9

• Asianomistaja B:n kuuleminen

Syytekohta 2

• Todistaja C:n kuuleminen

Syytekohdat 3 ja 4

• Todistaja D:n kuuleminen

Vastaajan henkilötodistelu

Syytekohdat 1 - 9

• A:n kuuleminen

Syyttäjän ja asianomistajan kirjallinen todistelu

Syytekohdat 4, 6, 7, 8 ja 9

• Kutsu lähestymiskieltoasiassa ja kaksi tiedoksiantotodistusta:
• Pöytäkirja lähestymiskieltoasiassa:
• Tuomio lähestymiskieltoasiassa:

Syytekohta 7

• Ilmoitus lähestymiskiellosta:
• Tutkintailmoituksen selostusosa:

Syytekohdat 8 ja 9

• Ilmoitus lähestymiskiellosta
• Tutkintailmoituksen selostusosa

Asianomistajan kirjallinen todistelu

Syytekohdat 1 - 9

• A:n B:lle lähettämät tekstiviestit puhtaaksikirjoitettuna

Merkittiin, että A:n käytös istunnon aikana oli häiritsevää ja hän käytti sopimatonta puhetapaa muista asianosaisista, syyttäjästä ja oikeudesta. Käräjäoikeus jätti A:n kuitenkin sopimattomasta käytöksestä tuomitsematta järjestysrangaistukseen huomioon ottaen A:n ilmoittama sairaus, vakava masennus.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

Syytekohdat 1 - 3

A on syyllistynyt laittomiin uhkauksiin siten, kuin syyttäjä on vaatinut hänelle niistä rangaistusta syytekohdissa 1 - 3.

Syytekohta 4

A on syyllistynyt lähestymiskiellon rikkomiseen siten, kuin syyttäjä on vaatinut hänelle siitä rangaistusta

Syytekohta 5

A on syyllistynyt laittomaan uhkaukseen muuten siten, kuin syyttäjä on vaatinut hänelle siitä rangaistusta, mutta ei ole selvitetty, että A olisi uhannut B:tä tappamiselle useammassa kuin yhdessä B:lle lähettämässään tekstiviestissä.

Syytekohdat 8 - 9

A on syyllistynyt lähestymiskiellon rikkomisiin siten, kuin syyttäjä on vaatinut hänelle niistä rangaistusta syytekohdissa 8 - 9.

Syytteen hylkääminen

Syytekohdat 6 - 7

Käräjäoikeus hylkää syyttäjän A:han kohdistaman syytteen lähestymiskiellon rikkomisesta syytekohtien 6 ja 7 osalta.

Syyksilukemisen ja syytteen hylkäämisen perusteet

Syytekohta 1

B on kertonut syytteen mukaisesti, että A oli 3.8. 2007 soittanut hänelle ja muun ohessa sanonut, että he tapaavat vain kerran ja sen jälkeen lapset ovat orpoja. Soittaja ei ollut esitellyt itseään, mutta B oli tunnistanut tämän A:ksi. B pelkäsi. Hänen pelkonsa oli todellista. A oli huutanut suoraa huutoa. B oli heinäkuussa pannut lähestymiskieltoasian vireille ja sen jälkeen A oli uhkaillut B:tä.

A on kiistänyt uhanneensa B:tä.

Käräjäoikeus pitää B:n kertomusta ja hänen pelkoaan uskottavana erityisesti huomioon ottaen syytekohtien 2 ja 3 sekä 5 laittomien uhkauksien osalta jäljempänä ilmenevä, joka tukee B:n kertomuksen uskottavuutta. Myös vastaajan käytös asiaa oikeudessa käsiteltäessä tukee B:n kertomuksen uskottavuutta.

B:llä on ollut A:n uhkauksen vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. A on siten syyllistynyt laittomaan uhkaukseen.

Syytekohta 2

B on kertonut A:n soittaneen lastenvalvoja C:lle, että hän tappaa B:n. C oli soittanut B:lle ja kehottanut tätä menemään turvakotiin. C itse on kertonut esitutkinnassa kertomansa pitävän paikkansa. Hän ei ole tarkemmin muistanut A:n käyttämiä sanoja, mutta C oli ollut A:n puhelusta niin huolissaan, että oli soittanut poliisille asianosaisen (B:n) turvallisuuden parantamiseksi. Hän oli ilmoittanut poliisille, että jos tulee hälyytys, niin pitää toimia. Syyttäjän tuotua esille C:n kertoneen esitutkinnassa, että A oli soittanut C:lle erittäin kiihtyneessä mielentilassa ja tuonut esiin selvän tappouhkauksen entiselle vaimolleen, josta A oli käyttänyt “huora” -nimitystä ja että hän tekee tästä lopun, C on todennut sen olevan näin. Siinä oli ollut todellinen uhka.

A on kiistänyt puhuneensa C:lle tappamisesta ja kiitänyt uhanneensa.

Ei ole syytä epäillä C:n kertomusta. C:n mukaan kyseessä on ollut todellinen uhka. C oli ilmoittanut uhkauksesta sekä poliisille että B:lle. Uhkaus on kohdistunut B:hen ja tullut myös hänen tiedokseen. Ei ole epäilystä siitä, että B:llä on ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa A:n uhkauksen vuoksi. A on syyllistynyt laittomaan uhkaukseen.

Syytekohdat 3 ja 4

B oli 25.9.2007 ollut kahden lapsensa ja todistaja D:n kanssa erään kahvilan terassilla. Sekä B, että todistaja D ovat kertoneet, että A oli tullut aivan heidän pöytänsä viereen huutamaan. B:n mukaan A oli huutanut heille molemmille, jolloin D oli todennut A:lle, että tällä on lähestymiskielto, mutta A oli vain huutanut ja uhannut jotain. B on kertonut, että vielä lähtiessään A oli huutanut autostaan: “ Nähdään vielä yhden kerran ja sitten sinulla on orvot lapset”.
D on kertonut periaatteessa samalla tavalla kuin B. Hän on kertonut samoin A:n lähtiessään esittämästä uhkauksesta (me nähdään vielä kerran ja se on viimeinen kerta, kun me nähdään). Todistaja on kertonut, että se oli uhkaus ja se kuulosti uhkaukselta. Se vaikutti siltä, että A tekee jotain B:lle, että he eivät enää näe.

A on kiistänyt syytteen.

Syytekohta 3
B on kertonut uskottavasti tapahtumista edellä kerrotulla tavalla. Hänen kertomustaan tukee todistaja D:n kertomus. Ei ole syytä epäillä B:n kertomuksen totuudellisuutta. B:llä on tämänkin A:n uhkauksen vuoksi ollut perusteltu aihe pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.

Syytekohta 4

Lähestymiskieltoasia:
A on tuomittu 7.9.2007 perusmuotoiseen lähestymiskieltoon. Sen mukaan hän ei saa tavata B:tä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Kielto koskee myös yhteydenottoja tekstiviestein, puhelimitse tai muulla sähköisellä välineellä. Kiellettyä on myös B:n seuraaminen ja tarkkaileminen. Lähestymiskielto on määrätty tulemaan voimaan heti ja se päättyy 6.9.2008.
Lähestymiskielto on annettu tiedoksi A:lle 4.10.2007 kello 16.10. A oli kutsuttu asian 7.9.2007 pidettyyn käsittelyyn 29.8.2007 ja 3.9.2007 tiedoksiannetuilla kutsuilla. A on tullut paikalle asian käsittelyyn 7.9.2007 kello 10, mutta hän oli poistunut käsittelystä kello 10. 02, ilmoittaen, että hän ei halua olla läsnä, koska käsittely ei ollut alkanut tasan kello 10.

B on asiassa kertonut syytteen mukaan, kuten syytekohtien 3 ja 4 yhteisestä selostuksesta ilmenee. Myös todistaja D on kertonut kyseisessä selostuksessa todetulla tavalla.

Syyksiluettavuus
Rikoslain 3 luvun 5 §:n mukaan rikoslaissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava. Saman luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkitön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.

A:lle annettu lähestymiskielto on tullut voimaan heti 7.9.2007 ja siten se on ollut voimassa tekoaikana 26.9.2007. Päätös on annettu A:lle tiedoksi kuitenkin vasta 4.10.2007. Asiassa on ratkaistava, onko A:lla ollut lähesestymiskiellosta sellainen tieto, että hänen voidaan katsoa tahallaan toimineen vastoin kieltoa. Hän on tiennyt, että hänelle haetaan lähestymiskieltoa. Hän on saanut kutsun asian käsittelyyn tiedokseen kaksikin kertaa ennen istuntoa. Hän on saapunut asian käsittelyyn. On ilmeistä, että lähestymiskielto määrätään samassa käsittelyssä, jonne asianosaiset kutsutaan. Todistaja D on A:n tultua B:n ja D:n pöydän luo huutamaan ilmoittanut tälle, että tämä on lähestymiskiellossa. Siitä huolimatta A on jatkanut huutamista B:lle heidän pöytänsä ääressä ja lähtiessään vielä uhannut B:tä edellä todetulla tavalla.

Käräjäoikeus katsoo, että A ei ole voinut olla tietoinen tarkalleen lähesestymiskiellon sisällöstä. Kuitenkin jo sana lähestymiskielto ilmoittaa, että suojeltavaa kohdetta ei saa lähestyä. A on tiennyt lähestymiskieltoasian käsittelystä ja siitä, että on todennäköistä, että käsittelyssä hänet on määrätty lähestymiskieltoon. Erityisesti hänen on täytynyt epäillä olevansa lähestymiskiellossa todistaja D:n ilmoitettua hänelle hänen olevan lähestymiskiellossa. A:n on noissa olosuhteissa täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että jatkaessaan huutamistaan B:lle tämän pöydän ääressä hän rikkoo lähestymiskieltoa. Hän on siitä huolimatta toiminut edellä kuvatulla tavalla. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo hänen tahallaan rikkoneen syytteessä kerrotulla tavalla hänelle 7.9.2007 määrättyä lähestymiskieltoa ja hän on syyllistynyt siten lähestymiskiellon rikkomiseen..

Syytekohdat 5 ja 6

B on kertonut, että kyseisenä aikana A oli lähettänyt hänelle tekstiviestejä enemmän kuin 5. B on kertonut, että viesteissä ei ollut varsinaisia uhkauksia, mutta A uhkasi B:n “joutuvan tilille ja maksamaan valheistaan ja paha saa palkkansa” (viesti 26.9.2007 kello 14.17, 27.9.2007 kello 6.42 ja 6.52). Viestissä 26.9.2007 kello 14.45 A on uhannut:” sä et pääse rauhaan mun vihastani ennen kun sulla on mullat päällä”. Viestit käyvät ilmi myös B:n kirjoittamista muistiinpanoista.

A on kiistänyt uhanneensa tapaamisella ja kiistänyt molemmat syytekohdat.

Syytekohta 5

A:n B:lle lähettämät viestit ovat kokonaisuutena uhkaavia. Erityisesti 26.9.2007 kello 14.45 lähetetty viesti viittaa vaikkakin peitellysti tappamiseen. Käräjäoikeus katsoo, että ottaen huomioon A:n jo aiemmin soittamat uhkaussoitot, B:llä on ollut kyseisen viestin vuoksi perusteltu aihe pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Sen sijaan muiden viestien sanoma on epäselvempi. Niiden osalta ei voida katsoa selvitetyksi A:n syyllistyneen laittomaan uhkaukseen.

Syytekohta 6

A on tiennyt lähestymiskieltoasian käsittelystä ja siitä, että on todennäköistä, että siinä hänet on määrätty lähestymiskieltoon. Erityisesti hänen on täytynyt epäillä olevansa lähestymiskiellossa todistaja D:n ilmoitettua 25.9.2007 hänelle hänen olevan lähestymiskiellossa. Sana lähestymiskielto ilmoittaa, että suojeltavaa kohdetta ei saa lähestyä. A ei ole kuitenkaan voinut olla tietoinen tarkalleen lähesestymiskiellon sisällöstä. Asiassa ei ole selvitetty, että hän olisi tiennyt, että lähestymiskielto pitää sisällään myös tekstiviestien lähettämisen. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että hän olisi tahallaan rikkonut hänelle 7.9.2007 määrättyä lähestymiskieltoa syytekohdassa 6 kerrotulla tavalla. Käräjäoikeus hylkää sen vuoksi syytteen.

Syytekohta 7

B:n ja kirjallisena todisteena olevien televalvontatietojen perusteella ei ole epäilystä, että A on lähettänyt B:lle nyt kyseessä olevan yhden tekstiviestin. Viesti on lähetetty kello 13.04. Lähestymiskielto on annettu A:lle tiedoksi vasta kello 16.10. Asiassa on kuten kohdassa 6 jäänyt näyttämättä, että A olisi tahallaan rikkonut 7.9.2007 määrättyä lähestymiskieltoa . Käräjäoikeus hylkää sen vuoksi syytteen.

Syytekohdat 8 ja 9

B on kertonut syytteen mukaisesti molempien syytekohtien osalta. Televalvontatiedot vahventavat hänen kertomuksensa uskottavuuden. Ei ole uskottavaa, että A:n viestit olisivat lasten puhelimista siirtyneet itsestään B:n puhelimeen. Lähestymiskielto on annettu ennen tekoja tiedoksi A:lle. Hän on vastoin kieltoa lähettänyt viestit. Hän on syyllistynyt lähestymiskiellon rikkomiseen siten, kuin syyttäjä on syytekohdissa 8 ja 9 hänelle rangaistusta niistä vaatinut.

Korvausvelvollisuus

Yksityisoikeudelliset korvaukset

A on loukannut syyksiluetuilla teoillaan B:n vapautta, rauhaa ja yksityiselämää. Hän on sen vuoksi velvollinen korvaamaan B:lle tekojensa aiheuttaman kärsimyksen. B on kertonut, joutuneensa elämään A:n uhkausten ja viestien vuoksi jatkuvan pelon alla. Hän ei ole uskaltanut lähteä yksi kävelylle. Todistaja D on vahvistanut tämän. Käräjäoikeus pitää kohtuullisena korvauksena B:lle A:n aiheuttamasta kärsimyksestä ottaen huomioon tekojen lukuisuuden ja niiden keston 1.000 euroa.

A on velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut valtiolle Lohjan oikeusaputoimiston itse perittäväksi. Hän ei kuitenkaan ole velvollinen suorittamaan korvausta istunnon 27.2.2008 osalta, johon istuntoon häntä ei vielä oltu haastettu.

Todistelukustannukset

Käräjäoikeus on ottanut henkilötodistelun pääkäsittelyn ulkopuolella A:n poissaollessa, jolloin häntä ei oltu saatu haastettua asian käsittelyyn. Vaikka A on hyväksynyt menettelyn eikä vaatinut todistajien kuulemista uudelleen tai täydentävästi, käräjäoikeus katsoo, että hän ei ole velvollinen korvaamaan valtiolle todistelukustannuksia tuolta osalta.

Rangaistusseuraamus

A tuomitaan nyt neljästä laittomasta uhkauksesta ja kolmesta lähestymiskiellon rikkomisesta. Käräjäoikeus katsoo, että sakkorangaistus ei ole riittävä seuraamus teoista ottaen huomioon niiden laatu ja lukuisuus. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsee A:n ehdolliseen vankeuteen ja oheissakkoon.

TUOMIOLAUSELMA

Asia on ratkaistu syyte ja vaatimukset enemmälti hyläten tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Laiton uhkaus 3.8.2007
2) Laiton uhkaus 4.9.2007
3) Laiton uhkaus 25.9.2007
4) Lähestymiskiellon rikkominen 25.9.2007
5) Laiton uhkaus 26.-28.9.2007
8) Lähestymiskiellon rikkominen 5.10. 2007
9) Lähestymiskiellon rikkominen 23.12. 2007

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
60 päivää vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 14.10.2009.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 30 päiväsakkoa a 13 euroa = 390 euroa.

LAINKOHDAT

Rikoksiin 1, 2, 3 ja 5 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 25 luku 7 §
Rikoksiin 4, 8 ja 9 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 16 luku 9a §

HYLÄTYT SYYTTEET

6) Lähestymiskiellon rikkominen 26.-28.9. 2007
7) Lähestymiskiellon rikkominen 4.10. 2007

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtion varoista 27.2.2008 maksetut todistelukustannukset, yhteensä 122,05 euroa jäävät valtion vahingoksi. (asianomistaja B ja todistaja C)

A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi kärsimyksestä 1.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 27.3.2008 lukien.

A velvoitetaan suorittamaan valtiolle Lohjan oikeusaputoimiston itse perittäväksi B:n avustamisesta aiheutuneet kustannukset 599 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 14.5.2008 lukien.

MUUT LAUSUNNOT

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Liisa Koskimies
Lautamiehet

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 13.5.2009

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Lohjan käräjäoikeus 14.4.2008 nro 165
(liitteenä)

ASIA

Laiton uhkaus ym.

VALITTAJA

A

VASTAPUOLI

Kihlakunnansyyttäjä Jooseppi Kiviharju
B

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että syytteet kohtien 1 - 5 ja 8 osalta hylätään ja että hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta. Toissijaisesti A on vaatinut, että hänen B:lle maksettavakseen tuomittua korvausta alennetaan.

Perusteinaan vaatimuksilleen A on kohtien 1 - 3 ja 5 osalta esittänyt, ettei hän ollut syyllistynyt hänen syykseen luettuihin rikoksiin. Hän oli saanut lähestymiskiellosta tiedon vasta kohdan 4 tapahtumien jälkeen 4.10.2007. Hän ei ollut tietoinen siitä syytteessä mainittuna aikana eikä siten ollut syyllistynyt kohdan 4 rikokseen. Kohdan 8 osalta hän on esittänyt, että hänellä oli ollut hyväksyttävä syy rikkoa lähestymiskieltoa.

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus perusteettomana hylätään. Vielä syyttäjä on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksettavat todistelukustannukset.

B on vaatinut, että A:n valitus perusteettomana hylätään ja että tämä velvoitetaan korvaamaan Lohjan oikeusaputoimistolle B:tä avustaneen oikeusavustajan arvioitu palkkio hovioikeudessa korkoineen.

HOVIOIKEUDESSA ESITETTY TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Kutsu lähestymiskieltoasiassa ja kaksi tiedoksiantotodistusta
Pöytäkirja lähestymiskieltoasiassa
Tuomio lähestymiskieltoasiassa
Ilmoitus lähestymiskiellosta
Tutkintailmoituksen selostusosa
A:n lähettämät tekstiviestit puhtaaksikirjoitettuna

Henkilötodistelu

A todistelutarkoituksessa
B todistelutarkoituksessa
C todistajana
D todistajana

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuullut B ja A sekä todistajina kuullut C ja D ovat kertoneet asian ratkaisuun vaikuttavilta osin samalla tavoin kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. Todistelu hovioikeudessa ei anna aihetta arvioida näyttöä A:n syyllisyydestä toisin kuin käräjäoikeus on arvioinut.

Kohdan 4 lähestymiskiellon rikkomisen osalta hovioikeus toteaa, että A on kutsuttu käräjäoikeuden 7.9.2007 toimittamaan lähestymiskieltoa koskevaan pääkäsittelyyn sillä uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista A:n poissaolosta huolimatta. Hän on saapunut oikeuteen, mutta poistunut paikalta ennen tuomion julistamista. A:n on täytynyt käräjäoikeuden tuomiossa esitetyillä perusteilla tietää lähestymiskieltomääräyksestä, joka on tullut voimaan kieltoon määräämisestä lukien.

Näillä ja käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

KORVAUSVELVOLLISUUS

A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset 513,46 euroa.

A velvoitetaan suorittamaan valtiolle/Lohjan oikeusaputoimistolle B:n oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 650 euroa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antopäivästä.

Oikeusaputoimisto huolehtii itse tuomitun korvauksen perimisestä.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Simo Simola
hovioikeudenneuvos Lauri Vihervaara
hovioikeudenneuvos Nina Porkka

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen