Finlex - Till startsidan
Hovrätter

1.11.2007

Hovrätter

Hovrätternas avgöranden som sammandrag och från och med 2004 som långa avgörandetexter

Itä-Suomen HO 01.11.2007 1307

Ämnesord
Murha, Syyntakeisuus
Hovrätt
Itä-Suomen hovioikeus
År för fallet
2007
Meddelats
Diarienummer
R 07/656
Ärendenummer
I-SHO:2007:18
Avgörandenummer
1307

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

JOENSUUN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 25.4.2007

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12. MURHA
(6140/R/0010463/06)
Rikoslaki 21 luku 2 § 1/1 ja 2

22.10.2006 KONTIOLAHTI

A on tahallaan vakaasti harkiten tappanut B:n raa'alla ja julmalla tavalla. Rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.

A on lyönyt nyrkein B:tä kasvoihin ja ylävartaloon, jonka johdosta hän on kaatunut tajuttomana lattialle. A on jatkanut B:n pahoinpitelyä lyömällä nyrkein tämän maatessa lattialla sekä kuristamalla. B on päässyt nousemaan ylös, jolloin A on lyönyt uudestaan nyrkein B:tä, jonka johdosta tämä on edelleen kaatunut lattiaan. B:n maatessa mahallaan lattialla on A lyönyt B:tä useita kertoja n. 75 senttimetriä pitkällä lattaraudalla päähän.

Tämän jälkeen A on lähtenyt talosta ulos ja hakenut ulkoa saunalta n. 55 senttimetriä pitkät putkipihdit ja lyönyt niillä B:tä useita kertoja päähän tämän maatessa lattialla. Kuolema on aiheutunut näiden putkipihdeillä päähän kohdistettujen, voimakkaiden iskujen aiheuttamista vammoista. Muiden päähän osuneiden iskujen aikaansaamilla pään ruhjevammoilla on voinut olla kuolemaan myötävaikuttavaa osuutta.

Teon vakaata harkintaa osoittaa se, että A on jatkanut hakkaamista sen keskeydyttyä uudella surmaamisen kannalta tehokkaammalla tekovälineellä. Hakkaaminen on jatkunut sen jälkeen, kun A on todennut B:n hengittävän ja B:n avunpyynnöistä huolimatta. Tekoon liittyvää harkintaa osoittaa myös B:n käyttämän matkapuhelimen piilottaminen.

Teon raakuutta ja julmuutta osoittaa se, että A on lyönyt B:tä useita kertoja päähän lattaraudalla ja putkipihdeillä. B on ollut lattialla maatessaan avuton ja puolustuskyvytön. Osan aikaa hän on ollut myös tajuton. Tekotapa on ollut myös uhrille huomattavaa kärsimystä aiheuttava, lähes kidutustyyppiseen tekotapaan rinnastuva.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyttäjän muut vaatimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koventamisperuste

A:lle on rangaistusta mitattaessa koventamisperusteena otettava huomioon hänen aikaisempi rikollisuutensa, koska sen ja uusien rikostensa suhde osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Rikoslaki 6 luku 5 §

A:n jäännösrangaistus 5v 1kk 19 pv on pantava kokonaisuudessaan täytäntöön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 12, murha

A on kiistänyt syytteen murhasta. Hän on myöntänyt menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla, mutta ensisijaisesti kuitenkin siten, että putkipihdeillä on lyöty kerran tai toissijaisesti siten, että niillä on lyöty muutaman kerran

A on tiennyt, että väkivaltaa käyttämällä B tulee kohtuullisella todennäköisyydellä kuolemaan, joten teko täyttää tahallisen henkirikoksen tunnusmerkit. Hän on myöntänyt syyllistyneensä surmaan.

Syyte murhasta tulee hylätä, että tekotapa on ollut sellainen, että B on menettänyt tajuntansa varsin varhaisessa vaiheessa. A on aloittanut pahoinpitelyn nyrkillä lyömällä ja jatkanut tekotapaansa sattumalta käsiinsä saamaansa lattaraudalla ja viimekädessä lyömällä kerran putkipihdeillä. Tapa ei ole kidutustyyppinen.

Teko ei ole tehty vakaasti harkiten. A ei olisi edes kyennyt sellaiseen humalatilansa ja mielenterveysongelmien vuoksi. Teko on tehty hetkellisen kontrollin pettämisen seurauksena.

Myös kolmannen henkilön yllytys on vaikuttanut A:n tekoon. A on halunnut tämän hyväksynnän itselleen. Toisaalta hän on ollut niin suutuksissa, eikä ole hallinnut itseään mustasukkaisuudesta johtuen. Kaikki nämä yhdessä muodostavat poikkeuksellisen olosuhteen, minkä vuoksi syytettä on käsiteltävänä surmana.

A katsoo, ettei hän ole ollut tekohetkellä syyntakeinen. Hän on koko aikuisikänsä kärsinyt eriasteisista mielenterveysongelmista tavalla, jotka ovat vaikuttaneet hänen kykyynsä hallita itseään ja ymmärtää tekojaan. A on päässyt mielentilatutkimukseen yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun käräjäoikeus määräsi hänet mielentilatutkimukseen. Ajan kulumisella voi olla merkitystä sen seikan arvioimisen suhteen, onko A ollut tekohetkellä psykoosiasteisesti mielisairas vai ei. Koska asiaa ei voida täysin tyydyttävästi selvittää, on asia ratkaistava A:n hyväksi eli katsottava ensisijaisesti, että A on ollut tekohetkellä syyntakeeton. Toissijaisesti A katsoo, että hän on ollut alentuneesti syyntakeinen.

Mikäli A:n katsottaisiin olevan ainoastaan alentuneesti syyntakeinen, tulisi hänet tuomita tapon sijaan korkeintaan surmasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 12, murha

A:n puolesta tekoa on pidetty surmana.

A on kertonut käyneensä B:n kimppuun mustasukkaisuudesta. Hänen on katsottava menetelleen kuten syytteessä on kerrottu. Lyömäaseina A on käyttänyt 75 cm:n pituista ja 788 grammaa painavaa lattarautaa ja 55 cm:n pituista ja 2650 grammaa painavia putkipihtejä.

Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyynselvityksestä käyvät ilmi löydökset pään, kasvojen ja vartalon sekä raajojen vammoista. Johtopäätöksenä on todettu kuoleman aiheutuneen takaraivolle osuneen tylpän esineen iskun aikaansaamasta pirstaleisesta kallon avomurtumasta sekä vaikea-asteisista aivo- ja pikkuaivoruhjeista. Muiden päähän osuneiden iskujen aikaansaamilla pään ruhjevammoilla on voinut olla kuolemaan myötävaikuttavaa osuutta.

Käräjäoikeus katsoo, että tappo on tehty erityisen raaalla ja julmalla tavalla. A oli ensin lyönyt voimakkaasti nyrkein B:tä ja kuristanut häntä kaulasta. Sen jälkeen tekovälineinä on käytetty lattarautaa ja putkipihtejä. B:tä koskevasta kuvakoosteesta on pääteltävissä teon erityinen raakuus ja julmuus. B:lle on täytynyt aiheutua myös erityisen suurta tuskaa. Tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, ottaen huomioon A:n sitkeä surmaamispyrkimys ja surmaamisvälineet ja niiden käyttötapa. A oli, varmistaakseen B:n kuoleman, mennyt hakemaan ulkorakennuksesta kirveen, jota hän kuitenkaan ei ollut löytänyt. Varastossa olivat kuitenkin olleet edellä mainitut putkipihdit, joilla hän oli aiheuttanut kuolettavan iskun B:n takaraivolle.

A:n mielentila rikosten tekohetkellä

Murha-rikoksen johdosta A:n mielentila on tutkittu. Hänen on katsottu olleen mainitun rikoksen tekoaikaan alentuneesti syyntakeinen. Käräjäoikeus katsoo mielentilatutkimuksen perusteella A:n olleen myös muiden tuomiossa mainittujen rikosten tekoaikaan alentuneesti syyntakeinen.

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt niihin rikoksiin, joista syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistuksen ja ajokiellon määrääminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistusta määrättäessä on sovellettu A:n alentuneen syyntakeisuuden vuoksi lievennettyä rangaistusasteikkoa. Toisaalta rangaistuksen koventamisperusteena on otettu huomioon tekijän aikaisempi rikollisuus, koska sen ja uusien rikosten suhde rikosten samankaltaisuuden sekä lukuisuuden johdosta osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

Alentuneesti syyntakeisena
1) Pahoinpitely 23.6.2006
2) Varkaus 13.7.2006
3) Pahoinpitely 13.7.2006
4) Pahoinpitely 13.7.2006
5) Vahingonteko 13.7.2006
6) Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen 13.7.2006
7) Pahoinpitely 8.8.2006
8) Pahoinpitely 12.9.2006
9) Haitanteko virkamiehelle 12.9.2006
10) Rattijuopumus 6.10.2006
11) Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 6.10.2006
12) Murha 22.10.2006

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

JÄÄNNÖSRANGAISTUS
Ehdonalainen vapaus on alkanut 2.2.2006.
Koeajan viimeinen päivä on 1.2.2009.
Jäännösrangaistus on 5 vuotta 1 kuukausi 19 päivää.

JÄÄNNÖSRANGAISTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Jäännösrangaistus määrätään täytäntöönpantavaksi kokonaan.

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
Syyksi luetut rikokset 1-12 ja täytäntöönpantavaksi määrätty jäännösrangaistus 10 vuotta vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 3 kuukautta 26 päivää.
Vapaudenmenetysaika 13. - 14.7.2006, 22.10. - 6.11.2006, 17.1. - 24.4.2007

LAINKOHDAT

Rikoksiin 1,3,4,7 ja 8 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 21 luku 5 § 1
2) Rikoslaki 28 luku 1 § 1
5) Rikoslaki 35 luku 1 § 1
6) Rikoslaki 16 luku 1 § 1
9) Rikoslaki 16 luku 3 § 1
10) Rikoslaki 23 luku 3 § 1
11) Rikoslaki 23 luku 10 § 1
12) Rikoslaki 21 luku 2 § 1

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjatuomari Jouko Heiskanen
Lautamiehet

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 1.11.2007

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDEN PÄÄKÄSITTELYSSÄ

A on vaatinut, että hänen katsotaan 12 kohdassa mainitun teon tehdessään olleen syyntakeeton ja että hänet jätetään sen vuoksi sanotun kohdan osalta rangaistukseen tuomitsematta. Toissijaisesti A on vaatinut, että hänen katsotaan syyllistyneen 12 kohdan osalta alentuneesti syyntakeisena murhan asemesta surmaan tai enintään tappoon ja että rangaistusta sen vuoksi ja muutoinkin alennetaan. Lisäksi A on vaatinut, että jäännösrangaistusta ei määrätä täytäntöönpantavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Tapahtumainkulku 12 kohdan osalta

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tapahtumat ovat 12 kohdassa edenneet siten, että A:lle ja B:lle on tullut A:n mustasukkaisuudesta johtuen riitaa. Riidan edetessä A on ryhtynyt pahoinpitelemään B:tä. A on lyönyt B:tä useita kertoja nyrkillä päähän ja ylävartaloon, minkä seurauksena B on kaatunut ja menettänyt tajuntansa. A on jatkanut maassa makaavan B:n lyömistä nyrkeillä ja kuristanut B:tä. A on B:n pyrkiessä nousemaan ylös ilmoittanut B:lle tappavansa tämän. A on jatkanut nyrkeillä lyöntejä, jolloin B on kaatunut uudelleen. Tämän jälkeen A on lyönyt noin 75 senttimetriä pitkällä ja vajaan kilogramman painoisella lattaraudalla B:tä useita kertoja päähän. Tämän jälkeen A on lähtenyt etsimään kirvestä ulkorakennuksesta surmatakseen B:n. Kun A ei ole löytänyt kirvestä, hän on ottanut ulkorakennuksesta löytämänsä 55 senttimetrin pituiset ja noin 2,5 kilogramman painoiset putkipihdit. Putkipihdeillä A on lyönyt ainakin kerran B:tä päähän aiheuttaen B:n pään ruhjoutumisen. Hovioikeudessa todistajana kuullun lääninoikeuslääkäri Arja Partanen-Talastan mukaan B:n kuolema on aiheutunut putkipihdeillä lyönnistä. Myös muut päähän kohdistuneet iskut ovat voineet myötävaikuttaa kuolemaan.

Asiassa esitetty selvitys ei osoita, että joku ulkopuolinen henkilö olisi vaikuttanut A:n toimintaan siten, että sillä olisi merkitystä A:n menettelyn rikosoikeudelliseen arviointiin.

Rikosoikeudellinen arviointi 12 kohdan osalta

A on tahallaan tappanut B:n lyömällä tätä useita kertoja nyrkillä päähän, kuristamalla, lyömällä useita kertoja lattaraudalla päähän ja lopuksi lyömällä hakemillaan putkipihdeillä päähän. B on ollut tilanteessa puolustuskyvytön. A:n menettely on eri vaiheineen kestänyt suhteellisen pitkän ajan. B on ollut osan ajasta tajuissaan ja A on ilmoittanut B:lle tappavansa tämän. A:n sitkeä surmaamistarkoitus ilmenee siitä, että hän on kohdistanut enenevässä määrin voimistuvaa väkivaltaa B:n päähän ja teon loppuvaiheessa hakenut vielä voimakkaamman väkivallan käyttöön ja surmaamiseen sopivan tekovälineen. Ottaen huomioon teon toteuttamistapa ja tekovälineet, teon pitkäkestoisuus ja A:n sitkeä pyrkimys päämääräänsä, hovioikeus katsoo, että A on tappanut B:n erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja että rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A on siten 12 kohdan osalta syyllistynyt murhaan.

A:n syyntakeisuus

A:n mielentila on tutkittu aikaisemmin vuonna 1990 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian klinikalla ja vuosina 1998 ja 2001 Niuvanniemen sairaalassa. A:n on todettu tuolloin samoin kuin nyt suoritetun tutkimuksen perusteella olleen alentuneesti syyntakeinen. A on surmanut B:n mustasukkaisuudesta, joten hänellä on ollut selkeä motiivi teolleen. A:n kertomuksesta ja hänen menettelystään ilmenee, että hän on pyrkinyt määrätietoisesti surmaamaan B:n. Olosuhteista on pääteltävissä, että A on kyennyt tekohetkellä harkitsemaan tekoaan ja käyttäytymistään. A:n kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka kyky säädellä käyttäytymistään ei ole ollut tekohetkellä ratkaisevasti heikentynyt. A ei siten ole ollut 12 kohdassa surmatessaan B:n syyntakeeton.

Rangaistuksen koventamisperusteen soveltaminen

A:n rikosrekisterin osaotteesta ilmenee, että hänet on tuomittu viimeisen 10 vuoden aikana 6 kertaa rangaistukseen alentuneesti syyntakeisena. A on hänen syykseen nyt luetut teot tehdessään ollut alentuneesti syyntakeinen. Rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 44/2002 s. 195) mukaan kun kvalifiointi kytketään aikaisemman ja uuden rikoksen välisestä suhteesta pääteltävään harkittuun ja tietoiseen lainrikkomiseen, motivointikykyä yleisesti heikentävät teko- ja tekijäkohtaiset olosuhteet, esimerkiksi alentunut syyntakeisuus, sulkevat pois ainakin tekosyyllisyyteen pohjautuvan ankaroitumisen. Ottaen huomioon A:n aikaisemman rikollisuuden lukumäärän ja sen, että hän on uusiin rikoksiin syyllistyessään ollut alentuneesti syyntakainen, hovioikeus katsoo, että A:lle tuomittavaa rangaistusta mitattaessa ei ole syytä soveltaa rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan rangaistuksen koventamisperustetta.

Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi

A on päässyt ehdonalaiseen vapauteen 2.2.2006. Jäännösrangaistus on 5 vuotta 1 kuukausi 19 päivää vankeutta ja koeajan viimeinen päivä on 1.2.2009. A on syyllistynyt nyt hänen syykseen luettuihin rikoksiin 23.6. - 22.10.2006. A on syyllistynyt siten uusiin rikoksiin koeajan alkupuolella. Jäännösrangaistus ei ole lyhyt, eikä koeajalla tehdyistä rikoksista tuomittava rangaistus ole lyhyt. A:lle koeajalla tehdyistä rikoksista johtuvan tai tuomiosta aiheutuvan muun seurauksen vuoksi jäännösrangaistuksesta ja koeajalla tehdyistä uusista rikoksista tuomittava yhteinen rangaistus ei johda kohtuuttomaan lopputulokseen. A:n jäännösrangaistus on siten ollut syytä määrätä kokonaan täytäntöönpantavaksi.

Rangaistusseuraamus

Siitä huolimatta, että hovioikeus ei sovella rangaistusta määrätessään koventamisperustetta, käräjäoikeuden A:lle määräämä rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa A:n syyksi luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen ja rikoksista ilmenevään A:n syyllisyyteen. Rangaistusta ei siten ole syytä alentaa.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 4 kuukautta 25 päivää.
Vapaudenmenetysaika
13. - 14.7.2006, 22.10. - 6.11.2006, 17.1. - 7.5.2007, 16.10.-31.10.2007

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Olavi Snellman, Juha Halijoki ja Jukka Soininen

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 12.6.2008: Ei valituslupaa

Till början av sidan