14.10.1993

Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuskomitea oli päätöksessään 2.4.1990 todennut Suomen syyllistyneen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen loukkaukseen siinä, ettei Suomessa säilöönotettu ulkomaalainen ollut voinut saattaa häneen kohdistuneiden ulkomaalaislain nojalla 8.-15.10.1987, 3.-10.12.1987 ja 5.-10.1.1988 tapahtuneiden vapaudenriistojen laillisuutta viipymättä tuomioistuimen tutkittavaksi, minkä vuoksi Suomen tuli hyvittää ulkomaalaiselle hänen kärsimänsä loukkaus.

KHO katsoi, että kun ulkomaalaisella ei ollut Suomessa tuolloin voimassa olleen ulkomaalaislain (83/400) mukaan ollut mahdollisuutta saattaa häneen kohdistuneiden vapaudenriistojen laillisuutta edellä mainitun yleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla tuomioistuimen tutkittavaksi, Suomen valtio oli tapahtuneen sopimusrikkomuksen vuoksi velvollinen hyvittämään ulkomaalaisen kärsimän loukkauksen. Kun otettiin huomioon ulkomaalaisen asema poliittisen turvapaikan hakijana, hänen esittämänsä perusteet turvapaikan hakemukselleen, säilöönottojen toistuvuus ja tähän liittyen muutoksenhakumahdollisuuden toistuva estyminen, Suomen valtion tuli suorittaa ulkomaalaiselle kohtuullisena hyvityksenä hänen kärsimästään ihmisoikeusloukkauksesta 20.000 markkaa. Lisäksi valtion tuli korvata ulkomaalaisen oikeudenkäyntikulut 3.000 markalla 16 prosentin korkoineen KHO:n päätöksen antopäivästä lukien.