30.3.2007

Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada toimeentulotukea yksityisellä ihotautien erikoislääkärillä käynneistä aiheutuneisiin kustannuksiin todellisen suuruisena.

Viranhaltija oli päätöksellään 11.5.2006 myöntänyt toimeentulotukea X:n kunnan terveysaseman laboratoriomaksuihin 62,10 euroa, mutta hylännyt A:n hakemuksen yksityisen terveydenhuollon kustannuksiin.

Perusturvalautakunta oli A:n oikaisuvaatimuksen johdosta oikaissut viranhaltijapäätöstä siten, että A:lle oli myönnetty lisää toimeentulotukea julkisen erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksun suuruisena 22 euroa ja matkakorvauksen omavastuuosuus 18,50 euroa. Päätöksen mukaan A:n käyttämä yksityinen terveyspalvelu ei ollut sellainen lääketieteen erikoisalan palvelu, jota vastaavaa palvelua ei ollut saatavissa julkisena erikoissairaanhoitopalveluna muun muassa X:n kuntaa lähellä sijaitsevassa yliopistollisessa sairaalassa.

A vaati hallinto-oikeudessa perusturvalautakunnan päätöksen kumoamista ja toimeentulotuen myöntämistä 180,27 euroa lisää hakemuksessa mainittuihin kustannuksiin.

Hallinto-oikeus kumosi perusturvalautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että A on käynyt vakavan ja pitkään jatkuneen ihottuma-ongelman takia hoidossa julkisessa terveydenhuollossa eli X:n kunnan terveyskeskuksessa yhteensä noin vuoden ajan ennen yksityiselle lääkärille menoa ja että hänelle on yliopistollisessa sairaalassa tehtyjen tutkimusten perusteella määrätty lääkitys. Julkisen terveydenhuollon hoidot ja lääkitys eivät ole tehonneet A:n sairauteen. Kunnan terveyskeskuslääkäri eli julkisen terveydenhuollon edustaja on lausunnossaan lopulta suositellut A:lle yksityislääkärille menoa. A:n ihosairaus on terveyskeskuslääkärin mukaan alkanut paranemaan hänen mentyään yksityiselle lääkärille, jossa sairaudeksi on diagnosoitu psoriaasis. Asiassa on siten osoitettu, ettei A ole saanut sellaista hoitoa julkisessa terveydenhuollossa, joka olisi parantanut hänen ihosairautensa. Hänen on näin ollen ollut välttämätöntä erikoishoidon tarpeen perusteella turvautua yksityislääkärin palveluihin. Perusturvalautakunta ei ole voinut valituksenalaisesta päätöksestään ilmenevillä perusteilla hylätä A:n oikaisuvaatimusta toimeentulotuen myöntämisestä yksityisen lääkärin kuluihin todellisen suuruisina.

Toimeentulotuesta annettu laki 1 § 1 mom
Toimeentulotuesta annettu laki 2 § 1 mom
Toimeentulotuesta annettu laki 7 §
Toimeentulotuesta annettu laki 7a §
Toimeentulotuesta annettu laki 7b § 4 kohta