21.1.2004

Esitiedot

A:lle oli vuonna 1999 maksettu opintorahaa 191 markkaa kuukaudessa ja asumislisää 854 markkaa kuukaudessa ajalla 1.1. - 31.5.1999, opintorahaa 635 markkaa kuukaudessa ja asumislisää 427 markkaa kuukaudessa ajalla 1.8. - 31.8.1999 sekä opintorahaa 1.270 markkaa kuukaudessa ja asumislisää 854 markkaa kuukaudessa ajalla 1.9. - 31.12.1999.

A oli keskeyttänyt opintonsa lokakuussa 1999. Keskeyttämisen johdosta Kansaneläkelaitos oli 28.12.1999 antamallaan päätöksellä lakkauttanut A:n opintotuen 1.11.1999 alkaen. Kansaneläkelaitos oli myös 7.2.2000 antanut takaisinperintäpäätöksen ajalla 1.11. - 31.12.1999 aiheetta maksetun opintotuen osalta.

Vuoden 1999 tulovalvonnan valmistuttua Kansaneläkelaitos oli antanut 18.5.2001 takaisinperintäpäätöksen, jolla oli päätetty periä A:lta takaisin vuonna 1999 maksettua opintorahaa 4.130 markkaa ja asumislisää 6.405 markkaa. Näille summille laskettavan 7 %:n korotuksen kanssa takaisinperittävä määrä oli yhteensä 11.272 markkaa. 18.5.2001 annettu takaisinperintäpäätös oli perustunut siihen, että A:n vuoden 1999 veronalaiset ansio- ja pääomatulot, sen jälkeen kun niistä oli vähennetty opintotuki, olivat olleet 64.401 markkaa. Kansanaeläkelaitos oli todennut, että A oli saanut opintotukea yhteensä 10 kuukaudelta, joten vapaan tulon raja oli vuonna 1999 ollut 48.000 markkaa ja siten vuositulot olivat ylittäneet vapaan tulon rajan 16.401 markalla.

A haki Kansaneläkelaitoksen 18.5.2001 antamaan päätökseen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Opintotuen muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ratkaisun perustelut

Opiskelijalla voi olla opintorahan ja aikuisopintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja kalenterivuodessa määrä, jota kutsutaan vapaaksi tuloksi. Vapaa tulo lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloa 3.000 markkaa jokaista kuukautta kohden, jona hän on saanut opintorahaa tai asumislisää. Tuloa voi olla 9.000 markkaa niitä kuukausia kohde, jona opiskelija ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää.

Opiskelijan veronalaisella tulolla tarkoitetaan opintotukilakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta.

A on saanut opintotukea 10 kuukaudelta, joten hänen vapaan tulon rajansa on 48.000 markkaa. A olisi voinut säädellä vapaata tuloaan peruuttamalla opintotukea ennen sen maksamista tai maksamalla opintotukea takaisin vapaan tulon korottamiseksi viimeistään 31.8.2000, mutta hän ei ole sitä tehnyt. A:lta on kuitenkin jo aiemmin peritty vuodelta 1999 erissä takaisin 4.248 markkaa siten, että viimeinen erä on maksettu 4.1.2001. Verottajalta saatujen tietojen mukaan A:n opintotukioikeuteen vaikuttavat tulot vuonna 1999 olivat yhteensä 64.401 markkaa. Tulot ylittävät vapaan tulon 16.401 markalla. Vapaan tulon ylittävästä määrästä peritään takaisin ensimmäisestä 6.000 markasta puolet ja 6.000 markkaa ylittävä osa kokonaan. Takaisinperittävä määrä voi kuitenkin olla enintään vuoden aikan maksetun opintorahan ja asumislisän suuruinen, joten opintotukea peritään takaisin 10.535 markkaa (opintoraha 4.130 markkaa ja asumislisä 6.405 markkaa). Takaisinperittävä summa asetuksessa säädetyn seitsemän prosentin korotuksella on yhteensä 11.272 markkaa (1.895,81 euroa).

Jos etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin. Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

A:n Kansaneläkelaitokselta saamasta informaatiosta ei ole esitetty muutta kirjallista selvitystä kuin A:n valituskirjelmä. Aiheetta maksettu etuus pääsääntöisesti peritään takaisin. A ei ole valituksessaan esittänyt mitään sellaista, minkä perusteella takaisinperittävää määrää tulisi kohtuullistaa, eikä sellaista ilmene muustakaan esitetystä selvityksestä.

Takaisinperittävän määrän maksuaikataulusta voi sopia Kansaneläkelaitoksen kanssa.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati takaisinperinnän kohtuullistamista. A vetosi siihen, että häneltä oli peritty takaisin vuoden 1999 osalta kahden kuukauden opintotuet opintojen keskeytymisen johdosta ja siten tukikuukausina tulisi huomioida vain kahdeksan kuukautta. Lisäksi A vetosi elämäntilanteensa hankaloitumiseen takaisinperinnän johdosta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Valituksenalainen päätös poistettiin ja asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Opintotukilain 17 §:n 1 momentin (920/97) mukaan opiskelijalla voi olla opintorahan ja aikuisopintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja kalenterivuodessa määrä, jota kutsutaan vapaaksi tuloksi. Vapaa tulo lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloa 3.000 markkaa jokaista kuukautta kohden, jona hän on saanut opintorahaa tai asumislisää. Tuloa voi olla 9.000 markkaa niitä kuukausia kohden, joina opiskelija ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Mainitun pykälän toisen momentin mukaan opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta ja opintojen päättymisvuonna tutkinnon tai tukeen oikeuttavien opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden osalta. Opiskelijan on esitettävä tulojen kohdentumisajasta selvitys.

Esitetyn selvityksen mukaan A:lle oli maksettu vuonna 1999 opintorahaa 191 markkaa kuukaudessa ja asumislisää 854 markkaa kuukaudessa ajalla 1.1. - 31.5.1999, opintorahaa 635 markkaa kuukaudessa ja asumislisää 427 markkaa kuukaudessa ajalla 1.8. - 31.8.1999 sekä opintorahaa 1.270 markkaa kuukaudessa ja asumislisää 854 markkaa kuukaudessa ajalla 1.9. - 31.12.1999.

A oli keskeyttänyt opintonsa lokakuussa 1999. Keskeyttämisen johdosta Kansaneläkelaitos oli 28.12.1999 antamallaan päätöksellä lakkauttanut A:n opintotuen 1.11.1999 alkaen. A:lla ei siis ollut ollut opintojen keskeyttämisen johdosta oikeutta opintotukeen marras- ja joulukuulta 1999. Kansaneläkelaitos oli 7.2.2000 antanut takaisinperintäpäätöksen ajalla 1.11. - 31.12.1999 aiheetta maksetun opintotuen takaisinperinnästä.

Opintotukilain 17 §:n (920/97) ja sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 66/97) mukaan säännöksen tarkoituksena on opiskelijan omien tulojen perusteella mahdollistaa opiskelijan taloudellisen tuen tarpeen arviointi. Säännös ei sovellu sellaisenaan tilanteeseen, jossa opiskelija on oikeudettomasti nostanut opintotukea opintojen päättymisen jälkeen. Näin ollen opintotukilain 27 §:n 4 momentissa (341/97) tarkoitettu takaisinperintämalli, joka koskee opintotukilain 17 §:n mukaisen vapaan tulon ylityksen tilannetta, ei tule A:n kohdalla sovellettavaksi kokonaisuudessaan. Vakuutusoikeus katsoo, että ajan 1.11. - 31.12.1999 osalta on kyse opintotukilain 5 §:ssä (65/94) mainittujen opintotuen myöntämistä koskevien yleisten edellytysten puuttumisesta. Koska A:lta oli evätty opintotuki ajalta 1.11. - 31.12.1999 vakuutusoikeus katsoo, että A:n vuoden 1999 tulovalvontaan perustuva vapaa tulo tulee laskea siitäkin huolimatta, että tuki edellä mainituilta kuukausilta oli hänelle ehditty maksaa, siten että hänellä katsotaan olleen 8 sellaista tukikuukautta, joiden aikana hänellä on voinut olla tuloa 3.000 markkaa kuukaudessa ja 4 sellaista tukikuukautta, joiden aikana hänellä on voinut olla tuloa 9.000 markkaa kuukaudessa. A:n vapaan tulon raja on vuonna 1999 ollut siis 60.000 markkaa. Tämän johdosta vakuutusoikeus palauttaa asian Kansaneläkelaitokselle takaisinperittävän määrän uudelleen laskemista varten.

Lainkohdat

Opintotukilaki (65/94) 5 §, 7 § (49/97 ja 920/97), 17 § (920/97), 22 § 1 mom. (920/97) ja 27 § (341/97 ja 920/97)

Osasto

2