5.2.2018

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- velvoittaa Posti Oy:n suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä A:n 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, yhteensä 56.666,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 21.9.2016 lukien, sekä

- velvoittaa Posti Oy:n korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 15.373,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet

Taustaa

A:n oikea polvi on vammautunut vuonna 2002, jolloin hänen polvensa patellajänne on katkennut työtapaturmassa A:n kaaduttua työmatkallaan. A:n polvi leikattiin kolmesti ja hänen polvensa rasituksensieto on alentunut pysyvästi.

A loukkasi oikean kätensä työtapaturmassa 23.9.2009. Käden keskihermo vaurioitui

potilasvahingon seurauksena. Hermovauriosta johtuen hänen oikean kätensä toimintakyky on alentunut.

Vuoden 2002 tapaturman jälkeen A ei ole työskennellyt yövuorossa. Hän on lopettanut työskentelyn kello 24 mennessä.

Työkokeilu vuonna 2013 koski A:n työsopimuksen mukaista työtä, eli ajoneuvojen lastausta trukilla ja käsin. A:lle ei ole järjestetty työkokeilua hänen työsopimuksensa mukaista työtä kevyempään työhön.

Verkostopalaverissa 17.12.2014 on sovittu, että Posti Oy kartoittaisi työkokeilussa A:n työntekomahdollisuudet Helsingin postikeskuksessa tammikuun 2015 aikana. Asian selvittämiseksi on sovittu pidettäväksi palaveri 2.3.2015. A:n työkyky olisi kyetty selvittämään työkokeilun avulla, mutta koska työkokeilua ei ole hyödynnetty työkyvyn selvittämiseen, tämä osoittaa osaltaan sen, että työnantaja ei ole tosiasiallisesti kartoittanut sitä, mihin tehtäviin A olisi voitu sijoittaa Posti Oy:n palveluksessa.

Posti Oy irtisanoi A:n työsuhteen 3.3.2015 sillä perusteella, ettei A kykene tekemään postityöntekijän tehtävää, eikä Posti Oy:llä ole tarjota hänelle muuta työtä. A:lla on ollut työntekovelvoite irtisanomisaikanaan, mutta Posti Oy ei ole osoittanut hänelle sopivia työtehtäviä hänen irtisanomisaikanaan.

Kanteen perusteet

Posti Oy:llä ei ole ollut työehtosopimuksen irtisanomissuojamääräyksen eikä työsopimuslain mukaista perustetta irtisanoa A:ta.

Posti Oy on laiminlyönyt selvittää sen, olisiko A:n irtisanominen voitu välttää tarjoamalla A:lle muuta työtä. Posti Oy olisi pystynyt halutessaan järjestämään A:lle töitä, jotka olisivat soveltuneet hänen jäljellä olevaan työkykyynsä. Posti Oy ei ole tosiasiallisesti selvittänyt A:n edellytyksiä muuhun työhön. Työsuhteessa vallitseva lojaalisuusvelvoite edellyttää, että työnantaja ja työntekijä pyrkivät ylläpitämään sopimussuhteen jatkumista. A on pyrkinyt aktiivisesti työllistämään itsensä Posti Oy:n työtehtävissä jäljellä olevan työkykynsä mukaisesti.

A:lle mahdollisia räätälöityjä tehtäviä hänen jäljellä oleva työkykynsä huomioiden olisivat olleet muun muassa tuotteiden käsittely hinnoittelupalvelussa, tuotteiden koodaus, kirjelajittelu ja niputuskoneella tehtävät työtehtävät. Viimeksi mainittuun tehtävään on palkattu tammi-helmikuussa 2015 noin 70 henkilöä, joista noin 20 on ollut kokoaikaisia ja loput 50 osa-aikaisia. Lisäksi Veturitien terminaalissa olisi ollut A:lle sopivaa rahtikirjojen lajittelua.

Lisäksi A:lle soveltuvia tehtäviä olisivat Helsingin postikeskuksessa olleet myös seuraavat tehtävät:

- kirjeselvitys

- toimipaikkatallennustehtävät

- kirjeiden koodaus pienellä ja isolla kirjelajittelukoneella (niin sanottu Pono-koodaus)

- epämuotoisten kirjelähetysten käsinlajittelu ja leimaaminen

- isojen ja pienten kirjeiden osoiteselvitys

- ulkomaan pienten kirjeiden käsinlajittelu

- vastauslähetysten lajittelu ja tallennus ja

- isojen ja pienten kirjeiden käsin tehtävä lajittelu.

Edellä mainitut tehtävät olisivat kukin yksinään soveltuneet A:lle ja niistä olisi voinut myös räätälöidä A:lle tehtäväkokonaisuuden. Postissa on ollut käytäntönä, että vastaavissa tilanteissa työntekijälle on räätälöity tehtävä, jossa on otettu huomioon työntekijän jäljelle jäänyt työkyky. Posti Oy on laiminlyönyt työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitetta laiminlyödessään selvittää ja järjestää A:lle muuta työtä. Edellä mainittujen tehtävien järjestäminen A:lle ei olisi ollut kohtuutonta Posti Oy:n kannalta.

Postilla ei ole ollut kokonaisuutena arvioiden asiallista ja painavaa perustetta työsuhteen irtisanomiseen.

Kirjeselvitys ja epämuotoisten kirjelähetysten käsinlajittelu ja leimaaminen

Kirjeselvitys on ollut käsin tehtävää työtä. Työssä ei ollut nykyisin käytössä postisäkkejä, vaan työntekijöiden nostettavat laatikot olivat noin viiden kilogramman painoisia eikä työ myöskään edellyttänyt laatikoiden jatkuvaa nostamista. A:n käsivoimat olivat tähän työhön riittävät, koska työtehtävät eivät sisältäneet painavien taakkojen siirtelyä eivätkä ne edellyttäneet erityistä molempien käsien sorminäppäryyttä. Kirjeselvitys ja siihen liittyvät tehtävät on ollut itsenäinen tehtäväkokonaisuus, jota nykyäänkin teki iso ryhmä henkilöitä 4-5 tuntia kerrallaan kello 17-21 välisenä aikana. Tehtävä olisi siten ollut itsenäisenäkin tehtävänä A:lle järjestettävissä.

Kirjeselvitykseen on palkattu useita osa-aikaisia työntekijöitä vakituiseen ja määräaikaiseen työsuhteeseen tammikuussa 2015.

Isojen ja pienten kirjeiden osoiteselvitys

Työssä on käsitelty viiden kilon laatikoita, joista yhtä laatikkoa selviteltiin 1-2 tunnin ajan kerrallaan, joten laatikoiden nostaminen toistui harvoin työvuoron aikana. Työntekijöiden vaihtuvuus tehtävässä on ollut suuri siten, että uusia työntekijöitä tuli ja lähti jatkuvasti. Osoiteselvitysten tekeminen ei ole vähentynyt. Näitä tehtäviä tekemässä oli edelleenkin työrajoitteisia työntekijöitä.

Ulkomaanpostin pienten kirjeiden käsinlajittelu sekä isojen ja pienten kirjeiden käsin tehtävä lajittelu

Nämä työtehtävät tehtiin tosiasiallisesti edelleen käsin. Kaikkien näitä töitä tekevien työntekijöiden työvuorot eivät päättyneet kello 23.30, vaan on ollut myös aikaisemmin päättyviä työvuoroja.

Vastauslähetysten lajittelu ja tallennus

Vastoin vastaajan ja kuultavan ilmoitusta lajittelua ja tallennusta ovat olleet tekemässä ja olivat edelleen tekemässä myös osa-aikaiset työntekijät. Näissäkin tehtävissä nostettiin vain viiden kilogramman painoisia laatikoita.

Hinnoittelupalvelu

Hinnoittelupalvelu oli työnä sekä seisoma että istumatyötä. Viereisestä rullakosta nostettavat laatikot sisälsivät kirjeitä ja olivat maksimissaan viiden kilon painoisia. Asiakkaan tietojen syöttäminen tietojärjestelmään tarkoitti sitä, että tuote luettiin laitteella ja näytölle kirjattiin ainoastaan asiakasnumero. Tehtävästä suoriutui käyttämällä tietokonetta vain toisella kädellä.

Raskaan tuotannon koodaustehtävä

Raskaan tuotannon koodaustehtävä oli istumatyötä. Työtä tehtiin pulpetissa istuen. Koodauslaite oli pulpetissa eikä tehtävässä ollut erikseen käsissä pidettävää koodauslaitetta. Raskaan tuotannon koodaustehtävä ei itsessään sisältänyt fyysistä työtä. Tarvittaessa osoitenippu käännettiin oikein päin, tämän teki yleensä toinen työntekijä. Tehtävää tehtiin osa-aikaisesti esimerkiksi kello 7-11.

Kirjeiden manuaalilajittelu

Kirjeiden manuaalilajittelussa maksimissaan noin viiden kilon painoinen kirjelaatikko nostettiin rullakoista ja kuljettimilta hyllyn viereen ja laatikossa olevat kirjeet lajiteltiin käsin hyllyyn. Kirjeiden manuaalilajittelutyötä oli paljon ja sitä teki tälläkin hetkellä noin 100 työntekijää. Työtä tehtiin edelleen käsin.

Manuaaliseen kirjelajitteluun on palkattu useampia osa-aikaisia työntekijöitä vakituiseen työsuhteeseen tammikuussa 2015.

Rahtikirjojen lajittelu

Rahtikirjojen lajittelu ei sisältänyt jatkuvaa liikkumista. Rahtikirjat lajiteltiin nippuihin ja lajitellut rahtikirjat kuljetettiin lähteville autoille.

Verkostopalaverissa 17.12.2014 ei ole todettu, että A ei soveltuisi rahtikirjojen lajittelutehtävään.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

A:n työsuhde on hänen työsuhteensa päättymishetkellä kestänyt yli 27 vuotta ja A on ollut työsuhteensa päättyessä 54-vuotias. A oli edelleen työtön eivätkä hänen työllistymismahdollisuutensa olleet hyvät. Työttömyyden ja sen tulevan keston ohella korvausta olennaisesti korottavana tekijänä oli otettava huomioon Posti Oy:n moitittava menettely ja A:han irtisanomisella kohdistettu loukkaus. Työnantajayhtiö Posti Oy oli suuri ja vakavarainen yritys.

Kohtuullinen korvaus oli 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrä on laskettu työsuhteen päättymishetken kuukausipalkan, 2.361,10 euron mukaan. Vähintään puolet A:lle tuomittavasta korvauksesta oli määrättävä aineettoman vahingon korvaukseksi.

A:lle maksettiin tapaturmaeläkettä 50 prosentin työkyvyn alentuman perusteella.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- hylkää Posti- ja Logistiikka-alan unioni PAU ry:n kanteen kokonaisuudessaan, ja

- velvoittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 10.630 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asian tausta

A:lle on sattunut tapaturma 23.9.2009, minkä jälkeen hän on ollut lähes keskeytyksittä työkyvytön 31.3.2013 saakka. A:lle on järjestetty työkokeilu 1.4.2013 alkaen. Työkokeilu on keskeytynyt 9.6.2013 terveydellisistä syistä. A on jälleen ollut työkyvytön 10.6.2013 alkaen työsuhteensa loppuun 3.9.2015 saakka.

Työyhteisössä on pidetty työterveyshuollon, työnantajan ja A:n yhteinen verkostopalaveri 18.12.2012, jolloin on sovittu kuuden kuukauden pituisesta osa-aikaisesta työkokeilusta 1.4.2013 lukien. Toinen palaveri on pidetty 1.10.2013, jolloin on todettu työkokeilun keskeytyminen. Tuolloin on todettu myös, että A:n käden toimintakyky ei ole ollut riittävä hänen entisiin töihinsä. A:n jäljellä ollutta työkykyä vastaavaa työtä ei ole ollut tarjota hänelle.

Viimeinen verkostopalaveri on pidetty 17.12.2014. Silloin on sovittu kartoitettavaksi mahdollisuudet työkokeilun järjestämiseen A:lle Helsingin Postikeskuksessa, vaikka tuon hetken tiedon mukaan A:lle ei ole ollut pysyvää työtä työkokeilun jälkeen.

Tapaturmavakuutusyhtiön mukaan ammatillisena kuntoutuksena toteutettava työkokeilu Posti Oy:n tehtäviin ei ole ollut perusteltu, koska soveltuvaa tehtävää ei ole ollut tarjottavissa työkokeilun jälkeen. A on ollut vakuutusyhtiön ammatillisen kuntoutuksen työhönvalmennuksessa, jolloin on selvitetty mahdollisuuksia sijoittaa A Posti Oy:n ulkopuolisiin tehtäviin. Vakuutusyhtiö on kuitenkin arvioinut helmikuussa 2015, että riittävät ammatillisen kuntoutuksen selvitykset on tehty ja että kuntoutusselvitykset päätettäisiin, koska toteuttamiskelpoista työhön paluun suunnitelmaa ei ole löytynyt. Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lla on ollut työkykyä jäljellä keveisiin yläraajaa rasittamattomiin töihin, ainakin osa-aikaisesti.

Verkostopalaverin johdosta Posti Oy:n henkilöstöpäällikkö on selvittänyt mahdollisuudet sijoittaa A Postikeskuksen tehtäviin. Tällaisia mahdollisuuksia ei ole ollut. Asia on tarkastettu työsuojeluvaltuutetun läsnä ollessa vielä 2.3.2015 ennen kuin A:ta kuultiin hänen työsopimuksensa päättämisestä. Koska mahdollisuutta jatkaa A:n työsuhdetta ei ole enää ollut, hänen työsopimuksensa on päätetty irtisanoa.

Tapaturmavakuutusyhtiön A:sta teettämän ja 18.9.2014 tehdyn työkykyarvion perusteella A:lle sopivat fyysisesti kevyet, istumapainotteiset työt, joissa ei edellytetty painavien taakkojen siirtelyä, hyvää molempien käsien sorminäppäryyttä, hyvää oikean käden voimaa, runsasta jalkojen päällä olemista, porraskävelyä ja kyykistelyä. Parhaiten A:lle soveltuisi vaihteleva, toimisto/teknistyyppinen työ.

Kanteen kiistäminen

Posti Oy:llä on ollut työehtosopimuksen 4 §:n mukaiset sekä työsopimuslain 7 luvun 1 §:ssä ja 7 luvun 2 §:ssä säädetyt asialliset ja painavat työntekijän henkilöön liittyneet syyt irtisanoa A:n työsopimus. A:lla ei ollut oikeutta työehtosopimuksen 53 §:n 8 kohdan mukaiseen korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Muuhun työhön sijoittamista koskeva velvollisuus koski vain tilanteita, joissa työnantajalla oli vapaita työpaikkoja tarjolla. Postikeskuksessa ei ole ollut avoimia tehtäviä lukuun ottamatta tehtäviä niputuskoneella. Näihin tehtäviin A:n työkyky ei olisi ollut riittävä.

A:ta ei olisi voitu sijoittaa Helsingin Postikeskuksessa tuotteiden käsittelytehtäviin hinnoittelupalveluissa, raskaan tuotannon tuotteiden koodaustehtäviin, kirjelajitteluun tai niputuskoneella tehtäviin töihin.

Hinnoittelupalvelu työnä oli kirjeiden fyysistä käsittelyä. Laatikko, jossa kirjeet olivat, nostettiin ensin työpöydälle. Laatikosta otettiin asiakaskohtainen nippu kerrallaan. Asiakkaan tiedot syötettiin tietojärjestelmään. Kirjeet ajettiin käsittelykoneen läpi. Tämän jälkeen kirjeet koottiin taas laatikkoon ja ne nostettiin laatikoissa kuljettimelle. Työssä oli kappalemääräinen läpäisytavoite tunnissa. A ei olisi täyttänyt tämän tehtävän työkykyvaatimuksia.

Hinnoittelupalvelutyötä ei voinut tehdä vain yhdellä kädellä. Tietokoneen käyttämiseen käytettiin toista kättä. Toista kättä tarvittiin materiaalin syöttämiseen koneeseen. Myös vain viiden kilon painoisten laatikoiden jatkuva nostaminen olisi ollut A:n työturvallisuudelle riski.

Hinnoittelupalvelun palvelulupausta on muutettu ennen A:n asian esille tuloa. Iltavuoron osapäiväisiä työntekijöitä on siirretty aamun kokoaikaisiin työvuoroihin. Tässä yhteydessä on ollut mahdollista sijoittaa hinnoittelupalveluun työntekijöitä, joille aamuvuoro on ollut työn tekemisen kannalta parempi vaihtoehto esimerkiksi terveydellisistä syistä. A:n asian esillä ollessa hinnoittelupalvelulle on etsitty uutta sijoituspaikkaa ja organisaatiota. Sijoituspaikan löydyttyä palvelu on siirretty Vantaalle. Samalla hinnoittelupalvelun toimintaa on tehostettu suunnitelmien mukaisesti. Tässä toiminnassa ei ole ollut vapaita työtehtäviä.

Raskaan tuotannon koodaustehtävät liittyivät niin sanotun kimppukoneen toimintaan. Koodauksessa käsiteltävän lähetyksen ohjaamiseen koneella tarvittavat tiedot kirjoitettiin tietojärjestelmiin. Koneen ympäristöön on sijoitettu muutama koodauspiste. Osa toimi manuaalikoodauksena siten, että se edellytti myös lähetysten käsin käsittelyä. Osassa koodaus tapahtui kirjoittamalla tiedot tietokoneelle lähetyksen kuvan perusteella. Osa koodauksesta tapahtui automaattisesti. Manuaalisesti tehtävä koodaus pyrittiin varaamaan työnkiertona kaikkien työntekijäryhmän jäsenten tehtäväksi, jotta työhön saatiin vaihtelua. Raskaan tuotannon koodaustehtäviin liittyi fyysistä työtä. Vapaana olleita työpaikkoja ei ole ollut näissä tehtävissä.

Kantajan lausuman mukainen raskaan tuotannon koodaustehtävän suorittamistapa oli yksi neljästä koodaustehtävän suorittamistavasta. Työtehtävä oli tällaisena työntekijöiden työnkierron järjestämiseksi tarpeellinen kevyempi osuus kimppukoneen työstä. Tehtävä ei muodostanut itsenäistä työkokonaisuutta, johon pelkästään olisi ollut otettavissa työntekijä.

Tällainen järjestely ei olisi ollut yhtiön toiminnan kannalta tarpeellinen, vaan olisi edellyttänyt työvoiman määrän tarpeetonta kasvattamista.

A:n työkyky ei ole ollut riittävä työhön keväällä 2015 olleeseen uuteen työtehtävään niputuskoneella. Tämä työ oli hyvin fyysistä tai erityisosaamista vaativaa. Koneella nostettiin nopealla tahdilla mainosnippuja koneen syöttöihin tai koneen tuottamia nippuja kuljetusyksiköihin. Koneen ympärillä oli myös hiukan operaattoritöitä ja tavaran siirtoa kuljetinlaitteella. Työtä tehtiin koko vuorokauden aikana ja viikonloppuisin.

Kirjeselvitys ja epämuotoisten kirjelähetysten käsinlajittelu ja leimaaminen

Epämuotoisten kirjelähetysten käsinlajittelu ja leimaaminen olivat osa kirjeselvitystyötä. Epämuotoisten kirjelähetysten käsinlajittelu ja leimaaminen ei ollut itsenäinen työkokonaisuus, johon pelkästään olisi ollut otettavissa työntekijä. Tällainen järjestely ei olisi ollut yhtiön toiminnan kannalta tarpeellinen, vaan se olisi edellyttänyt työvoiman määrän tarpeetonta kasvattamista ja muiden työntekijöiden töiden epätarkoituksenmukaista järjestelyä.

A:n soveltuminen kirjeselvityksen tehtäviin on arvioitu osana arviota siitä, onko A ollut sijoitettavissa Helsingin postikeskuksen tehtäviin.

Kirjeselvitystä tehtiin pääasiassa koneympäristössä. Siihen kuului kirjeiden keräilyä kuljettimelta, postisäkkien avaamista, laatikoiden nostamista lattialta pöydälle ja niiden siirtämistä edelleen kuljetusyksiköihin sekä kuljettimille sekä kirjeiden syöttämistä leimauslaitteisiin tai vähäisessä määrin käsileimasimen käyttöä. Tehtävissä tarvittiin käsivoimia. Työ tehtiin pääosin seisaallaan.

Kirjeselvityksen tehtävät eivät soveltuneet työntekijälle, jonka työhön ei voisi kuulua painavien taakkojen siirtelyä, hyvää molempien käsien sorminäppäryyttä, hyvää oikean käden voimaa, runsasta jalkojen päällä olemista ja kyykistelyä. A ei ole ollut työkykynsä puolesta sijoitettavissa tehtävään.

Kirjeselvitystyössä eräiden työntekijöiden aikaisemmin määräaikaiset työsuhteet muutettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Lisäksi otettiin lyhyeen määräaikaiseen työsuhteeseen työntekijöitä.

Toimipaikkatallennustehtävä sekä kirjeiden koodaus pienellä ja isolla kirjelajittelukoneella

Toimipaikkatallennustehtävä sekä kirjeiden koodaus pienellä ja isolla kirjelajittelukoneella kuuluivat rajattuina osina koneellisen kirjelajittelun tehtävään.

Koneellinen kirjelajittelu oli työnä kokonaisuudessaan pakkotahtista ja raskasta työtä. Työ piti sisällään laatikoiden nostamista kuljettimelle, konesyöttöä ja alasottoja. Työ tehtiin seisaaltaan.

Toimipaikkatallennustehtävä sekä kirjeiden koodaus osana koneellisen kirjelajittelun työtä oli työntekijöiden työnkierron järjestämiseksi tarpeellinen kevyempi lajittelutyön osuus ja siten tarpeellinen työssä jaksamisen kannalta.

Toimipaikkatallennustehtävä sekä kirjeiden koodaus eivät muodostaneet itsenäistä työkokonaisuutta, johon pelkästään olisi ollut otettavissa työntekijä. Tällainen järjestely ei olisi tarpeellinen yhtiön toiminnan kannalta, vaan se edellyttäisi työvoiman määrän tarpeetonta kasvattamista ja muiden työntekijöiden töiden epätarkoituksenmukaista järjestelyä.

Isojen ja pienten kirjeiden osoiteselvitys

Isojen ja pienten kirjeiden osoiteselvitys oli rajattu työtehtävä. Työhön kuului osoitteiden etsimistä tietokoneelta. A:n sijoittaminen osoiteselvitystyöhön olisi hänen työkykynsä puolesta saattanut olla mahdollista. Laatikoita kuitenkin jouduttiin nostelemaan tietokonetyön lisäksi. Osoiteselvitystyön määrä oli kuitenkin vähenevä työtehtävä eikä avoimia työtehtäviä ollut, vaan myös työvoiman tarve oli työn määrän myötä vähenevä.

Ulkomaanpostin pienten kirjeiden käsinlajittelu sekä isojen ja pienten kirjeiden käsin tehtävä lajittelu

Kirjeiden manuaalilajittelua, johon vuosikymmenten aikana on työllistetty työrajoitteista työvoimaa, on pyritty vähentämään siirtämällä työtä koneelliseksi. Työrajoitteinen työntekijä ei pystynyt suorittamaan kaikkia tehtävään kuuluneita tehtäviä, kuten nostoja. Manuaalilajittelun työntekijöitä on pyritty siirtämään muihin töihin. Tavoitteena on ollut, että manuaalilajittelu omana tehtävään loppuisi tai olisi osa laajempaa työkiertoa.

Ulkomaanpostin pienten kirjeiden käsinlajittelu sekä isojen ja pienten kirjeiden käsin tehtävä lajittelu kuuluivat osina manuaalisen kirjelajittelun työtehtävään.

Oli mahdollista, että tammikuussa 2015 jatkettiin muutaman sellaisen työntekijän työsopimuksia, jotka ovat olleet näissä tehtävissä jo aiemmin. Näissä tehtävissä oli tarve kello 23.30 saakka kestäviin työvuoroihin.

A:n työhön sijoittamisen kannalta oli olennaista, että työrajoitteinen työntekijä ei pystynyt suorittamaan kaikkia tehtävään kuuluneita tehtäviä kuten nostoja. Työssä toistuivat samat käden rasituskestävyyttä vaativat työvaiheet. Työ ei sopinut työntekijälle, jolla ei ollut hyvää molempien käsien sorminäppäryyttä tai hyvää oikean käden voimaa tai jonka käden rasituskestävyys oli alentunut.

Vastauslähetysten lajittelu ja tallennus

Vastauslähetysten lajittelu ja tallennus oli vähenevä työtehtävä. Avoimia töitä ei ollut. Myös tässä tehtävässä lajiteltiin ja nostettiin tavaraa. Työtä ei ollut järjestetty osa-aikaiseksi. A ei ollut työkykynsä puolesta sopiva tehtävään.

Myöskään Veturitien terminaalissa ei ole ollut vapaita työpaikkoja rahtikirjojen lajittelussa. Lajittelutehtävissä työskenteli kaksi työntekijää.

Lajittelutehtävää tehtiin seisaaltaan ja jatkuvasti terminaalissa liikkuen. A:n työkyky ei olisi riittänyt tähän tehtävään. Viimeksi pidetyssä verkostopalaverissa on todettu yhteisesti se, että Veturitiellä terminaalityössä ei ole ollut tarjolla A:lle sopivaa kevyttä työtä.

A:n työkyvyn selvittämisestä

A:n soveltuminen edellä sanottuihin tehtäviin on arvioitu osana sitä arviota, oliko A sijoitettavissa Helsingin postikeskuksen tehtäviin.

A:lla on ollut myös työaikaan liittynyt rajoitustarve. Työsuojeluvaltuutetut ovat esittäneet asiaa selvitettäessä, että A:lle tuli tarjota työtä aikavälillä 6.00-22.00. Postikeskuksen prosessissa työtä oli tehtävä tietyn aikataulun mukaan. Esimerkiksi yöllä tehtävään työhön ei voinut sijoittaa henkilöä, joka ei ollut siihen sovelias ja halukas. Tätä työtä ei ole voinut myöskään tehdä muuhun kellonaikaan.

Kirjeiden manuaalisessa lajittelussa oli työrajoitteisia työntekijöitä, joiden työpanos on osoittautunut hyvin vähäiseksi. Posti Oy:llä oli lupa odottaa työnteolta riittävää tuottavuutta. A:n työkyky ei työn turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen ollut riittävä normaaliin työsuoritukseen. Työrajoitteisten työntekijöiden työpanoksen vähäisyyden takia ja sen takia, että manuaalisesti tehtyä työtä oli tarkoitus siirtää koneellisesti tehtäväksi, työrajoitteisen työvoiman lisääminen manuaalisessa lajittelutyössä ei ollut työnantajan toiminnan kannalta perusteltua.

Kun Posti Oy:llä oli pätevät syyt olla sijoittamatta A:ta manuaaliseen lajitteluun, kyse ei ollut työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vastaisesta ratkaisusta.

Kehityksen myötä Posti Oy:ssä oli entistä vähemmän tehtäviä, joita tehtiin ilman koneympäristöä. Jos tällaisia oli, niitä oli pyrittävä tarjoamaan työssä olleille työntekijöille osaksi normaalia työkiertoa heidän raskaiden ja pakkotahtisten töidensä vaihteluksi.

Postikeskuksessa oli yksittäisiä tehtäviä, joissa ei tarvittu fyysistä voimaa. Näissä tehtävissä oli kuitenkin yleensä jokin erityispiirre, niissä edellytettiin asiantuntemusta tai esimiesroolia. Näitä töitä ei ole ollut vapaana.

Mahdollisuudet sijoittaa A Postikeskuksen työhön on selvitetty kahdesti ensin työnantajan henkilöstöhallinnon aloitteesta joulukuussa 2014 ja sitten työsuojeluvaltuutettujen aloitteesta uudelleen ennen A:n työsopimuksen irtisanomista. Selvityksen on tehnyt Postikeskuksen tuotantopäällikkö, joka on selvittänyt mahdollisuudet sijoittaa A ottaen huomioon erityisesti hänen työkykynsä vaikutus. Selvitys on osoittanut, että Postikeskuksessa ei ole ollut tehtäviä, joihin olisi voitu ottaa työntekijä A:n työkyvystä esitetty selvitys huomioon ottaen. Edes erillisjärjestelyin ei olisi voitu muodostaa työtehtävää, jolla olisi ollut Posti Oy:lle taloudellista merkitystä. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ei edellyttänyt Posti Oy:ltä sellaisia työjärjestelyjä, joilla ei ollut yhtiölle tarvetta, tai jotka olisivat olleet omiaan vaarantamaan A:n työturvallisuuden.

A:n työkyvystä esitetty lääketieteellinen selvitys ja aikaisemmin suoritettu työkokeilu ja sen tulos olivat riittävät osoittamaan, että uutta ammatillisena kuntoutuksena toteutettavaa työkokeilua Postikeskuksen tehtävissä ei ole ollut perusteltua tehdä sen selvittämiseksi, oliko A sijoitettavissa näihin töihin.

Kun otettiin lisäksi huomioon A:n pitkäaikainen työkyvyttömyys ja Postikeskuksen sekä Veturitien terminaalin tehtävien työkykyvaatimukset, A:n selviytyminen näistä tehtävistä ja muutenkin muista tehtävistä kuin lääketieteellisessä työkykyarviossa sopiviksi katsotuista työtehtävistä oli joka tapauksessa epävarmaa.

Vaaditun korvauksen määrästä

Posti Oy on kiistänyt kanteen myös vaaditun korvauksen määrän osalta. A on ollut pitkäaikaisesti työkyvytön työsuhteensa aikana. Posti Oy on tehnyt voitavansa A:n työsuhteen jatkamiseksi. A:lle aiheutunutta ansionmenetystä arvioitaessa oli otettava huomioon myös se, ettei hän riidattomasti olisi kyennyt jatkossa muuhun kuin osa-aikaiseen työhön.

Korvauksen määrän osalta on otettava alentavana huomioon myös se, että työnantaja on selvittänyt A:n mahdollisuuksia sijoittua muuhun työhön ja se, että A:lle on myönnetty väliaikainen työkyvyttömyyseläke, joten A:lle ei ole aiheutunut ansionmenetystä työttömyyden vuoksi. Kohtuullinen korvaus voisi siten olla enintään A:n kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Perustelut

Asian tausta ja erimielisyys

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Posti Oy:n palveluksessa 1.8.1988 alkaen. Vuonna 2002 A on loukannut polvensa tapaturmassa kaaduttuaan työmatkallaan. A:n polvi on leikattu kolmesti ja hänen polvensa rasitussieto on alentunut pysyvästi. A on palannut vuonna 2006 aiempaan tehtäväänsä. A:lle on aiheutunut toinen tapaturma työssä 23.9.2009 ja hänen oikean kätensä toimintakyky on alentunut tapaturman ja sitä seuranneen hoitovirheen vuoksi siten, että hän on ollut pääsääntöisesti työkyvytön 31.3.2013 saakka. Hänelle on järjestetty 1.4.2013 alkaen työkokeilu, joka on jouduttu keskeyttämään 9.6.2013 terveydellisistä syistä.

Posti Oy on irtisanonut A:n työsuhteen 3.3.2015 henkilöperusteella hänen alentuneen työkykynsä vuoksi. A on ollut sairauslomalla yhtäjaksoisesti 10.6.2013 lukien työsuhteensa päättymiseen 3.9.2015 saakka. Asiassa on riidatonta se, että A ei ole ollut työkykyinen hänen työsopimuksensa mukaiseen työhön.

Asiassa keskeinen riitakysymys koskee sitä, onko työnantajalla Posti Oy:llä ollut asialliset ja painavat perusteet A:n työsuhteen päättämiseen.

Selvitys A:n työkyvystä

A on kertonut solmineensa toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen Posti Oy:n kanssa vuonna 1988 tehden lajittelu-, lastaus- ja purkutöitä. Vuonna 2002 A:lle sattui työmatkalla tapaturma, josta aiheutui polvivamma. Hän kykeni palaamaan takaisin tehtäväänsä vuonna 2006, vaikka vammasta jäi 25 prosentin työkyvyn alentuma. Toinen tapaturma A:lle sattui työssä vuonna 2009, josta aiheutui käsivamma. A:n käsivoimat olivat vammasta huolimatta kuitenkin hyvät. A oli 8.1.2010 lukien väliaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä vammoista aiheutuneen alentuneen työkyvyn vuoksi. Hänelle tehtiin vuonna 2013 työkokeilu, joka epäonnistui. Työkokeilun piti käsittää vain trukilla ajamista, mutta tosiasiassa se sisälsi samoja työtehtäviä kuin ennenkin, ja nämä olivat A:lle fyysisesti liian raskaita. Verkostopalaverissa 17.12.2014 työnantajan kanssa sovittiin, että työnantaja kartoittaisi mahdollisuutta kevyempiin työtehtäviin. Asiaa ei kuitenkaan ole selvitetty. A olisi oman arvionsa mukaan kyennyt ainakin lajittelutöihin siten, että hänen päivittäinen työskentelyaikansa olisi ollut neljä tuntia. Työterveyshuollossa tehty kuntoutustutkimus oli mennyt hyvin ja A on kertonut harrastaneensa irtisanomisen jälkeen joka päivä noin 2-6 tuntia liikuntaa.

Työterveyslääkäri K on kertonut toimineensa maaliskuusta 2013 elokuuhun 2015 Posti Oy:n henkilöstön työterveyslääkärinä. K arvioi, että A:n työkykyä erityisesti alentavia tekijöitä olivat tämän käden ja polven vammat. K ei A:n terveydentilasta tehdyn selvityksen perusteella olisi suositellut tätä suurimpaan osaan kanteessa mainituista työtehtävistä, koska ne olivat fyysisesti liian kuormittavia. K ei ole tutkinut A:ta henkilökohtaisesti tai ollut tekemisissä A:n työkykyä koskevan asian kanssa.

Kirjallisena todisteena esitetyistä A:n terveydentilaa kuvaavista selvityksistä (K1-K3, V5-V7) käy ilmi, että A:n työ- ja toimintakykyä eniten rajoittavat tekijät olivat käden sekä polven vammat. A selviytyi kuitenkin kevyttä fyysistä kuormitusta aiheuttavasta puolipäivätyöstä, joka oli istumavoittoista. A:n työkykyä on käsitelty työterveyshuollon, työnantajan ja A:n yhteisissä verkostopalavereissa 18.12.2012, 1.10.2013 ja 17.12.2014 (muistiot V1, V3 ja V4). Palaverissa 18.12.2012 on sovittu kuuden kuukauden pituisesta osa-aikaisesta työkokeilusta 1.4.2013 lukien. Toinen palaveri on pidetty 1.10.2013, jolloin on todettu työkokeilun keskeytyminen. Kolmas verkostopalaveri on pidetty 17.12.2014, jolloin on sovittu kartoitettavaksi mahdollisuudet työkokeilun järjestämiseen A:lle Helsingin Postikeskuksessa.

Selvitys mahdollisuuksista sijoittaa A Posti Oy:ssä

Henkilöstöpäällikkö H on kertonut työskennelleensä Postin palveluksessa vuodesta 1996 lukien vastaten vuodesta 2014 lukien muun muassa kuljetustehtävistä. H on tavannut A:n ensimmäisen kerran verkostopalaverissa 17.12.2014. Palaverissa on selvitelty A:n ja työterveyshuollon edustajien kanssa tämän työkykyä. H on jo ennen palaveria käynyt läpi A:n taustaa ja toimintakykyä työkykypäällikön kanssa. Palaverin jälkeen H on selvittänyt sovitusti mahdollisia A:lle soveltuvia työtehtäviä muun muassa logistiikkapuolella ja postikeskuksessa. Sopivia työtehtäviä ei kuitenkaan ole löytynyt. A:n irtisanomisaikana on tehty työtehtävien räätälöintejä, mutta A:lle sellaista ei ole ollut mahdollista järjestä. Sittemmin vuodesta 2015 alkaen räätälöinti on ollut mahdollista vain määräaikaisesti.

Tuotantopäällikkö I on kertonut työskennelleensä Postissa vuodesta 1975 lukien. I on siirtynyt vuonna 1995 päällikkötehtäviin vastaten muun muassa lajittelusta. Vuosina 2014-2016 I on ollut tuotantopäällikkönä ensin Helsingin postikeskuksessa ja sittemmin Vantaalla. Hänelle on tullut Posti Oy:n henkilöstöhallinnon kautta joulukuussa 2014 tiedustelu siitä, löytyisikö Helsingin postikeskuksesta sijoituspaikkaa alentuneesti työkykyiselle henkilölle. Myöhemmin on käynyt ilmi, että kyse on ollut A:sta. I ei ole löytänyt sopivaa paikkaa, mihin vaikutti erityisesti tiedustelussa esille tuotu A:n käsivamma. Työsuojeluvaltuutetuilta tuli uusi kysely asiasta alkuvuodesta 2015. I ei edelleenkään löytänyt sijoituspaikkaa. Ongelmia sopivan työn löytämisessä on aiheuttanut se, että työt olivat pääasiassa fyysisesti raskaita, ne saattoivat edellyttää paljon seisomista, osa tehtävistä oli vain tietyn työtehtävän osavaiheita, joitakin työtehtäviä oltiin automatisoimassa ja niiden volyymi oli muutenkin vähenemässä. Kanteessa mainituista työtehtävistä ei olisi voitu räätälöidä A:lle yksilöllistä tehtäväkokonaisuutta, mihin vaikuttivat erityisesti tiedustelussa esille tuotu käsivamma ja työvuororajoitteet.

Hankintapäällikkö J on kertonut työskennelleensä Posti Oy:ssä noin 20 vuotta, mistä ajasta hän on toiminut vuosina 2014-2016 kuljetuspäällikkönä. J on ollut mukana A:n työkykyä koskevassa verkostoneuvottelussa 17.12.2014. A ei olisi ollut sijoitettavissa Veturitien terminaalissa oleviin tehtäviin hänen alentuneen työkykynsä vuoksi. A:lle sopivia tehtäviä ei ole ollut avoinna. Rahtikirjojen lajittelu oli seisaaltaan tehtävää pakkotahtista työtä eikä se soveltunut A:lle.

Tuotantoesimies C on kertonut työskennelleensä vuosina 2014-2016 Posti Oy:n kirjeselvityksen esimiehenä. A ei olisi ollut sijoitettavissa kirjeselvitykseen, koska työ oli pääasiassa seisomatyötä, joka edellytti taakkojen nostelua ja kantamista.

Veturitien terminaalin pääluottamusmies F on kertonut toimineensa Posti Oy:ssä vuodesta 1988 lukien pääsääntöisesti trukinkuljettajana ja sittemmin pääluottamusmiehenä. F on toiminut samoissa työtehtävissä kuin A. Työ oli tavaran kuljettamista trukilla sekä purkamista ja lastaamista. Tehtävät olivat fyysisesti raskaita ja niitä tehtiin myös käsin. Vuonna 2013 A:n työkokeilu käsitti samoja työtehtäviä, joita hän on tehnyt ennenkin. A:lle oli tarkoitus tehdä uusi työkokeilu rahtikirjojen lajittelussa, mutta jostain syystä tämä ei ole toteutunut. Lajittelutyötä olisi voitu keventää ja sitä tehdä osa-aikaisesti. Työtehtävien määräaikaista räätälöintiä on tehty A:n irtisanomisen jälkeenkin.

Helsingin Postikeskuksen pääluottamusmies G on kertonut työskennelleensä Posti Oy:n palveluksessa erinäisissä tehtävissä vuodesta 1975 lukien ja pääluottamusmiehenä vuodesta 2010 lukien. Vuonna 2013 postikeskukseen olisi voitu järjestää työkokeilu A:n työkyvyn selvittämiseksi, koska näin on toimittu ennenkin. Työntekijöitä postikeskuksessa oli noin 1.000. Räätälöintejä tehtiin lähinnä vain Postikeskuksen omille työntekijöille. A olisi kyennyt kanteessa mainittuihin työtehtäviin. Niissä käytettiin myös osa-aikaisia työntekijöitä. Työtehtäviä olisi voitu myös räätälöidä yksilölliseksi kokonaisuudeksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta työntekijästä johtuen ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen henkilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa syytä.

Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen tarjoamaan työntekijälle ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 157/2000 vp s. 96) on katsottu, että riippumatta siitä, oliko kysymyksessä henkilöön vai työnantajan taloudelliseen ja tuotannollisiin seikkoihin perustuva irtisanominen, oli irtisanomisperustetta koskeva yleissäännös eli asiallisen ja painavan syyn vaatimus otettava huomioon harkittaessa irtisanomisperusteen täyttymistä kussakin yksittäistapauksessa. Asiallisen ja painavan syyn vaatimus ei ollut määriteltävissä tarkasti, koska irtisanomistapaukset erosivat toisistaan eri aloilla työpaikoilla ja yksittäisissä sopimussuhteissa. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arviointiin vaikuttivat myös eri tekijät riippuen siitä, oliko kysymyksessä työntekijästä johtuva vai taloudellinen tai tuotannollinen syy. Edelleen esitöiden mukaan irtisanomisperusteelta vaadittava asiallisuus ja painavuus tarkoitti yleisellä tasolla muun muassa sitä, että peruste ei saanut olla syrjivä eikä ristiriidassa työnantajan lojaliteettivelvoitteen kanssa.

Asiassa on riidatonta, että A ei ole ollut työkykyinen aiempaan työsopimuksensa mukaiseen työhön. Näin ollen asiassa on arvioitava, olisiko työnantajan tullut sijoittaa A muihin työtehtäviin.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että työnantajan velvollisuus tarjota sairaalle työntekijälle muuta työtä edellytti aina, että työntekijä todennäköisesti kykeni jäljellä olevan työkykynsä puitteissa selviämään tarjolla olevista työtehtävistä (ks. esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisut TT 2004:90, TT 2004:114, TT 2006:9 ja TT 2016:65). Työsuhteessa noudatettavaan lojaliteettiperiaatteeseen kuului työnantajalle säädetty velvollisuus selvittää se, voitaisiinko työntekijä, joka oli vaarassa jäädä pysyvästi tai tilapäisesti vaille työtä, sijoittaa muuhun työhön (KKO 2013:16).

Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2016:65 on otettu työnantajan selvitysvelvollisuuden osalta erityisesti huomioon alentuneesti työkykyisen työntekijän pitkään kestänyt työsuhde sekä se, että hän on menettänyt osan työkyvystään kyseisen työnantajan palveluksessa ollessaan. Sanotussa tuomiossa on katsottu, että työnantajalla oli velvollisuus selvittää, olisiko työn suorittaminen voitu yhdenvertaisuuslain 15 §:n edellyttämällä tavalla järjestää työntekijälle soveltuvaksi esimerkiksi työmenetelmiä tai työnjärjestelyjä muuttamalla.

Muun työn oli oltava työnantajalla olemassa oleva tehtävä, mikä tarkoitti sitä, että kysymys oli työstä, jota työnantaja teetti. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että tehtävä olisi laitettu avoimeksi tai siitä olisi työpaikalla tiedotettu tai että siihen ylipäänsä haettaisiin aktiivisesti työntekijää. Kysymys ei näin ollen ollut välttämättä "valmiista" tehtäväkokonaisuudesta vaan siitä, että työ saatiin synnytettyä kohtuullisilla järjestelyillä, jotka eivät vaikuttaneet negatiivisesti muiden työntekijöiden asemaan. Työnantajan muun työn tarjoamisvelvollisuus saattoi siten joskus edellyttää sitä, että työnantaja järjesti erilaisin toimenpitein muuta työtä (järjesteli töitä, jakoi tehtävät uudelleen, teki sisäisiä siirtoja tai muita sellaisia toimenpiteitä).Työtuomioistuimen aikaisemmassa oikeuskäytännössä on myös edellytetty sitä, että irtisanottavalle annettiin tilaisuus kokeilla käytännössä selviytymistä tehtävässä (ks. ratkaisut TT 2004:90 ja TT 2016:65).

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä työnantajan velvollisuudesta järjestää työkokeilua. Tässä asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella Posti Oy:ssä on kuitenkin vakiintuneesti käytetty työkokeilua sen selvittämiseksi, onko alentuneesti työkykyiselle työntekijälle löydettävissä sopivia työtehtäviä. Henkilötodistelun perusteella (A, F) A:lle vuonna 2013 tehdyssä työkokeilussa A:n työtehtävät ovat olleet samoja tehtäviä, joita A on tehnyt ennen hänen työkykyään alentavia tapaturmia. Koska työtehtäviä ei ole millään tavoin mukautettu vastaamaan A:n jäljellä ollutta työkykyä, työtuomioistuin katsoo, ettei vuoden 2013 työkokeilulla ole merkitystä harkittaessa A:n jäljellä olevaa työkykyä ja hänen sijoitusmahdollisuuksiaan. Uutta työkokeilua ei ole toteutettu, vaikka verkostopalaverissa 17.12.2014 työnantajan kanssa on sovittu siitä, että työnantaja kartoittaisi työkokeilumahdollisuutta kevyempiin työtehtäviin.

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella työnantajan on kohdeltava työntekijöitä lähtökohtaisesti tasapuolisesti. Asiassa on selvitetty, että yhtiössä on aiemminkin siirretty osan työkyvystään menettäneitä työntekijöitä fyysisesti kevyempiin tehtäviin ja heille on myös räätälöity yksilöllisiä työtehtäviä. Tätä räätälöintiä on tapahtunut henkilötodistelun perusteella sekä ennen A:n työsuhteen päättymistä että A:n työsuhteen päättymisen jälkeen (todistajat F ja G). Kanteessa mainittujen työtehtävien joukossa on henkilötodistelun perusteella ollut sellaisia tehtäviä, joiden fyysistä kuormitusta on ollut mahdollista keventää ja joita tehtäviä olisi voinut tehdä myös osa-aikaisesti. Myös työterveyslääkäri K:n arvion perusteella kanteessa tarkoitettujen työtehtävien joukossa on ollut joitakin A:lle mahdollisesti sopivia tehtäviä. Koska työkokeilua ei ole tehty 17.12.2014 pidetyn verkostopalaverin jälkeen, työnantaja ei ole voinut poissulkea sitä, etteikö yhtiössä olisi ollut vastaavasti tarjolla A:lle soveltuvia kevennettyjä työtehtäviä ainakin työtehtävien räätälöinnin avulla.

Posti Oy on siten laiminlyönyt selvittää, olisiko A:n irtisanominen voitu välttää tarjoamalla hänelle muuta työtä. Näyttämättä on jäänyt, ettei Posti Oy, erityisesti työnantajayhtiön koko huomioon ottaen, olisi voinut kohtuudella sijoittaa A:ta muihin, hänen työkykyään paremmin vastaaviin tehtäviin. Irtisanoessaan A:n työsopimuksen Posti Oy on menetellyt viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen vastaisesti.

Korvausvelvollisuus

Posti Oy on päättänyt A:n työsopimuksen työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentin vastaisesti. Näin ollen yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle kyseisen sopimuksen mukaisen korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Työehtosopimuksen 52 §:n 8 momentin mukaan korvaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 §:n ja 12 luvun 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Kantaja on vedonnut siihen, että korvausta olennaisesti korottavana tekijänä on otettava huomioon Posti Oy:n moitittava menettely ja A:n irtisanomisella kohdistettu loukkaus.

Työtuomioistuin ottaa korvauksen määrää harkitessaan huomioon korottavina tekijöinä sen, että A on 56-vuotias, että hänen työsuhteensa on irtisanomiseen mennessä jatkunut noin 27 vuotta ja että hän on menettänyt osan työkyvystään Posti Oy:n palveluksessa kahden eri tapaturman vuoksi. Lisäksi huomioon otetaan Posti Oy:n menettely työsuhdetta päätettäessä. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 12 kuukauden palkkaa vastaavat 29.000 euroa. Asiassa ei ole perustetta määrätä erikseen korvausta aineettomasta vahingosta.

Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan A:lle on maksettu ajalta 11.9.2015-31.1.2016 päivärahaa, joka on kuitenkin päätetty periä kokonaisuudessaan takaisin. Näin ollen A:lle tuomittavasta korvauksesta ei tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Posti Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- velvoittaa Posti Oy:n suorittamaan A:lle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 29.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 21.9.2016 lukien.

Posti Oy velvoitetaan korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 15.373,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Lavikkala, Nybondas, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.