22.3.2017

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että UPM Kymmene Oyj:n tulee soveltaa paperiteollisuuden toimihenkilösopimusta yhtiön Jokilaakson tehtailla Kaipolan tuotantoyksikössä

a. prosessi-insinööri PK 4/7 -nimikkeellä työskentelevään toimihenkilöön 1.5.2013 alkaen;

b. prosessi-insinööri PK 6 -nimikkeellä työskentelevään toimihenkilöön 17.9.2014 alkaen; ja

c. Jokilaakson tehtaiden veden- ja lietteen käsittelyssä prosessi-insinöörinä työskentelevään toimihenkilöön 1.10.2014 alkaen; sekä

- velvoittaa Metsäteollisuus ry:n korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 11.508,66 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimusmääräysten mukaan pelkästään nimikkeen tai tehtävään ilmoitetun koulutustasoedellytyksen perusteella ei voida ratkaista kysymystä siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin toimihenkilötehtävä kuuluu. Ylimestariin verrattavissa oleva prosessi-insinöörin tehtävä on toimihenkilötyöehtosopimuksen piirissä oleva tehtävä siitä huolimatta, että tehtävä on nimetty uudelleen tai toimihenkilö ja työnantaja ovat sopineet siirtymisestä ylemmäksi toimihenkilöksi.

Paperikoneilla työskentelevien prosessi-insinöörien (A ja B) osalta on keskeistä arvioida, onko uusien prosessi-insinöörien tehtävien väitetty kehitysvastuu ja toimihenkilötehtäviä laajempi itsenäisyys todellista, vai onko niissä kyse yli-, osasto- tai aluemestari-tasoisesta toimihenkilötehtävästä.

Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaissa valmistetaan erilaisia paperilaatuja. Jämsänkosken kolmella paperikonelinjalla on jokaisella ylimestari ja käyttöinsinööri sekä lisäksi linjojen yhteinen kehitysinsinööri. Kaipolan paperikonelinjoilla on käyttöinsinöörin ja kehitysinsinöörin vakanssit. Toimihenkilöiden määrää on vähennetty lakkauttamalla kaksi ylimestarin vakanssia, yhdistämällä osasto- / turvallisuuspäivämestarin toimi ja ylempien toimihenkilöiden määrää kasvatettu perustamalla prosessi-insinöörin toimet.

Kaukaan tehtaalla tai Stora Enso Oyj:llä ei ole ylimestareita, vaan näiden tehtävät ovat vaihdettu päivämestareiden tehtäviin. Vaikka ylimestareiden vakansseista on luovuttu joissakin alan tuotantolaitoksissa, työehtosopimuksen soveltamisalamääräys ei ole muuttunut. Työehtosopimusta on sovellettava, mikäli vaativuudeltaan vastaavaa työtä teetetään joillakin muulla nimikkeellä. Vuoromestari ja koneenhoitajat valvovat päivittäistä tuotantoa, ja päivämestareiden sekä vastaavien toimihenkilöiden vastuu on laajempi. Käyttöinsinööri vastaa tuotannosta päivämestareita pidemmällä aikajänteellä ja tuotantopäällikkö tai -johtaja vielä tätäkin pidemmällä aikajänteellä.

Työehtosopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen ja sovellettava työehtosopimus ratkaistaan pääasiallisten työtehtävien perusteella. Pääasiallisina tehtävinä pidetään työtehtäviä, jotka muodostavat yli puolet toimenkuvasta. Perustettuja tehtäviä tulee verrata työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien toimihenkilöiden, kuten yli-, päivä-, alue- ja osastomestareiden tehtäviin. Vertailutehtävän nimikkeen sijaan merkitystä on sillä, että tehtävät ovat luonteeltaan teknisiä ja liittyvät tuotantoon. Tuotantolinjassa työskentelevät prosessi-insinöörit eivät ole soveltamismääräyksen tarkoittamia spesialisteja, joka tarkoittaa yrityksen johtoon kuuluvaa henkilöä, joka ei työskentele linjaorganisaatiossa ja jolla ei ole alaisia. Spesialistilla on asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla ja hän toimii itsenäisesti (TT 2004:66). Ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden välinen rajanveto ilmenee Kaipolan kokoluokan organisaatiossa esimerkiksi siten, että ylemmät toimihenkilöt eivät toimi esimiehinä ja ylemmillä toimihenkilöillä on vastuualueensa budjettivastuu.

Laajat kehityshankkeet hoidetaan projekteissa, joissa on mukana myös toimihenkilöitä. Projektivastuita annetaan toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille. Toimihenkilöitä määrätään myös projektivastuuseen. Hiertämön hönkäpesuri-projektissa oli mukana neljä toimihenkilöä.

Prosessi-insinöörit vastaavat päivittäisestä ja viikoittaisesta tuotantotoiminnasta konelinjalla. Laajempi kehittämisvastuu on ylemmillä toimihenkilöillä.

Prosessi-insinööri TD (PK 4 / PK 7), A

Ylimestariin verrattavan prosessi-insinöörin tehtävän katsominen ylemmän toimihenkilön tehtäväksi on vastoin työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä. Tehtävä on ylimestarin tehtävään verrattava tehtävä.

PK 4, PK 7 ja siistaamo yhdistettiin yhdeksi osastoksi ennen vuotta 2013. Yhdistäminen ei suoraan osoita, että sittemmin perustettu prosessi-insinöörin tehtävä olisi vaativuudeltaan muuttunut verrattuna organisaatiossa aiemmin olleeseen ylimestarin toimeen siten, että prosessi-insinöörin tehtävä ei kuuluisi toimihenkilösopimuksen soveltamisalan piiriin (TT 2013:192). Prosessi-insinöörin tehtävän vaativuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että osastoilla toimineiden kolmen käyttöinsinöörin (PK 4 D, PK 7 E ja siistaamo F) sekä kehityksestä ja teknisestä asiakaspalvelusta vastaavan tuotepäällikkö G:n asemaa tai tehtäviä ei muutettu.

Prosessi-insinöörin tehtävään kuuluu PK 4 -linjan tehtävien lisäksi myös paperikonelinjan PK 7 ylimestarin varamiehisyys päivittäisten juoksevien asioiden osalta. PK 7 -linjan ylimestari on suoraan tuotantojohtajan alainen kuten prosessi-insinööri A. Kyse on ylimestarin tehtävää vastaavasta tehtävästä siitä huolimatta, että toimeen on sisällytetty useampia osastoja.

A:lla ei ole kustannuspaikkavastuuta osastosta tai paperikonelinjoista, vaan vastuu on tuotantojohtaja H:lla, jonka varamiehenä toimivat PK 4:n osalta käyttöinsinööri D ja PK 7:n osalta käyttöinsinööri E. A:lla on kustannuspaikkavastuu paperivaraston ja kuljetusten ympäristön suojelun osalta, mutta ne eivät ole hänen pääasiallisia tehtäviään eikä hän hoitanut niitä 1.5.2013 ja 31.1.2014 välisenä aikana.

Paperikonelinjan asiakaspalvelu-, käyttö- ja kehitystehtävissä toimiminen, kehitysprojektien hoitaminen tehtävän laajuisella vastuualueella ja hankintaneuvotteluissa asiantuntijana ja yhtiön edustajana toimiminen tehtävän laajuisella vastuualueella on myös normaaliin ylimestarin tehtävään ja asemaan kuuluvaa työtä. Käyttöinsinöörin varamiehenä toimiminen on kuulunut myös ylimestarin päivittäisiin velvoitteisiin käyttöinsinöörin poissa ollessa, kuten myös teknisen asiakaspalvelun avustaminen. Kehitys ja tekninen asiakaspalvelu on ollut paperikonelinjalla lähtökohtaisesti tuotepäällikön vastuulla.

Jokaisella toimihenkilöllä on ollut tehtäväalueensa mukaisia kehitysprojekteja. Ylimestari on myös hankintaneuvotteluissa asiantuntijana ja yhtiön edustajana, ja hän on vastannut linjan kemikaalien ja pakkaustarvikkeiden hankinnasta, varastoinnista ja raportoinnista kuten prosessi-insinööri hänen jälkeensä. Prosessi-insinöörin tehtävään kuuluva linjavastuu Jokilaakson paperivarastojen toiminnasta on ylimestarin asemaan rinnastettavissa olevaa vastuuta, koska kyseessä on lähinnä linjaorganisaation esimiestehtävä. Prosessi-insinöörin tehtävät kuljetusten osalta eivät ole osastopäällikkötasoa.

Vastuu paperikonelinjan kehittämisestä on käyttö- ja kehitysinsinööreillä. A vastaa hänelle erikseen annetuista kehitysprojektien suunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä tehtävistä. Pääasiassa A vastaa päivittäisestä tuotantotehokkuudesta ja sen kehittämisestä, tuotannon seisokkitöiden suunnittelusta erityisesti PK 4:ssa ja tarvittaessa PK 7:ssa, toimii hankintaneuvotteluissa asiantuntijana ja yhtiön edustajana sekä tuotannon raaka-aineiden ja tarvikkeiden kotiinkutsujana. A toimii lisäksi yhdeksän työntekijän välittömänä esimiehenä. Muilta osin A:n operatiivinen vastuu on runkosopimuksen 1998-1999 mukaista ylimestarin vastuuta ja liittyy hänelle 1.2.2014 määriteltyihin tehtäviin paperivarastolla.

A:lle annettuja projekteja olisi voitu antaa hänelle myös toimihenkilönä, mikäli toimihenkilötehtävää ei olisi lakkautettu. Esimerkiksi PK 7:ssa ylimestarina toiminut I hoiti kaavareiden kehitysprojektia ja lisäksi vuonna 1987 käynnistetyn Kaipolan PK 6:n kehitykseen osallistuneella ylimestarilla oli kehitys- ja hankintavastuita. Brite 68.16 paperilajien kehittäminen alkoi jo PK 7:llä ennen A:n nimittämistä prosessi-insinööriksi. Laadun kehittäminen on myös osa ylimestaritason toimihenkilötehtävää.

A:lle ei ole määritelty hankintarajoja, mistä on pääteltävissä, että prosessi-insinöörit ovat samassa asemassa muiden toimihenkilöiden kanssa. A:n toimenkuvan mukaan hän vastaa itsenäisesti annettujen kehitysprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta yksittäisiin kehitysprojekteihin osallistuminen ei määrittele toimen luonnetta tai henkilöstöryhmää. Projektivastuuta annetaan sekä toimihenkilöille että ylemmille toimihenkilöille. Tuotantoyksikön tuotannonohjausjärjestelmän (GMES) key userina toimiminen ei myöskään liity toimen luonteeseen tai määritä henkilöstöryhmää. Key userin tehtävään on koulutettu toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä.

A on hyväksynyt trukkihankintoja samoin kuin paperivaraston työnjohtaja J, jolla oli vuonna 2014 hankintaoikeus kahden trukin osalta 190.000 euroon saakka. Useisiin toimihenkilötehtäviin, kuten tehdaspalvelun ostajan, työsuunnittelijan ja kunnossapitomestarin tehtäviin kuuluu laaja investointien hyväksymisoikeus. Esimerkiksi kunnossapitomestarille budjetoitiin kompressorin ostoa varten 255.000 euroa vuonna 2013 ja tehdaspalvelun työsuunnittelijalle viiraan imutelan ostoa varten 150.000 euroa vuonna 2013 sekä JAM PK 4 rintatelan ostoa varten 140.000 euroa vuonna 2015.

Logistiikka-asioiden raportointi konsernitasolle rinnastuu toimihenkilötehtävään. Suhteita VR Transpoint -logistiikkapalveluiden toimittajaan on hoitanut myös toimihenkilötehtävässä toiminut henkilö.

Kuljetuspäällikkö K:n tehtäviä jaettiin paikallisesti usealle henkilölle ja vain vähäisessä määrin A:lle. Ajokalustokorjaamo on ollut kunnossapitopäällikön vastuulla. A hoitaa vain Kaipolan paperivaraston toimintoja ja sillä tavalla rinnastuu Jämsänkosken ylimestari T:hen.

Sillä seikalla, että tehtävän koulutusvaatimuksena olisi ulkoisessa haussa ollut insinöörin tai diplomi-insinöörin koulutus, ei ole merkitystä, jos toimi tehtäviltään vastaa toimihenkilötehtävää.

Prosessi-insinööri LWC (PK 6), B

Ylimestariin/osastomestariin verrattavan tehtävän katsominen prosessi-insinöörin nimikkeellä ylemmän toimihenkilön tehtäväksi on vastoin työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä. Tehtävä on ylimestarin tehtävään verrattava tehtävä. Vaatimus englannin kielitaidosta ei tee tehtävästä ylemmän toimihenkilön tehtävää.

Prosessi-insinööri huolehtii päivittäisestä tuotantotoiminnasta konelinjalla. Paperikonelinjan asiakaspalvelu-, käyttö- ja kehitystehtävissä toimiminen, kehitysprojektien hoitaminen ja hankintaneuvotteluissa asiantuntijana ja yhtiön edustajana toimiminen ovat normaaliin ylimestarin tehtävään ja asemaan kuuluvia tehtäviä.

Ylimestarin vastuisiin kuuluu konelinjan toiminnan, tuotantotekniikan ja tuotteiden kehittämiseen osallistuminen. Lisäksi ylimestaritason työtehtäviä ovat asiakaspalautteen ja tuotteen toimivuuteen liittyvien ongelmien selvitystehtävät. Prosessi-insinöörin tehtävät teknisessä asiakaspalvelussa ovat vastaavaa tasoa kuin aiemmissa toimihenkilötehtävissä. Teknisen asiakaspalvelun tehtävät hoitaa asiakaspalvelu- ja kehitysinsinööri eikä prosessi-insinööri toimi hänen tehtävissään. PK 6 asiakaspalvelu- ja kehityspäällikön (eli asiakaspalvelu- ja kehitysinsinöörin) sekä tuotantopäällikön varamies on PK 6 käyttöinsinööri. Prosessi-insinööri B:n tehtävässä on kysymys päivittäisen toiminnan pyörittämisestä vuoromestareiden esimiehenä.

Prosessi-insinöörin tehtävän vaativuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että paperikonelinjan tuotantopäällikkö M:n, käyttöinsinööri N:n tai kehityksestä ja teknisestä asiakaspalvelusta vastaavan O:n asemaa tai tehtävää ei muutettu.

Prosessi-insinööri on tuotantopäällikön alainen kuten aiemmin ylimestari/osastomestari. PK 6 käyttöinsinöörin varamiehisyys ei tee tehtävästä ylemmän toimihenkilön tehtävää, koska tämän tason varamiehisyys on normaalia myös ylimestarin eli toimihenkilötasoisen henkilön toimenkuvassa.

Prosessi-insinöörin operatiivinen vastuu PK 6:sta on runkosopimuksen 1998-1999 soveltamismääräyksen mukainen ylimestarin tehtävä. B:n tehtävän vaativuutta arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, että operatiivinen vastuu on liitetty ylemmän toimihenkilön tehtävään joitakin vuosia sitten. LWC PK 6 -kustannuspaikan vastuuhenkilö on tuotantopäällikkö M ja hänen varahenkilönsä on kehityksestä ja teknisestä asiakaspalvelusta vastaava O. B:llä ei ole laajoja vastuita investoinneista.

B:lle ei ole määritelty hankintarajoja, mistä on pääteltävissä, että prosessi-insinöörit ovat samassa asemassa muiden toimihenkilöiden kanssa. Prosessi-insinööreillä voi olla erikseen annettuja projektikohtaisia vastuita.

Sillä seikalla, että tehtävän koulutusvaatimuksena olisi ulkoisessa haussa ollut insinöörin tai diplomi-insinöörin koulutus, ei ole merkitystä, jos toimi tehtäviltään vastaa toimihenkilötehtävää.

Prosessi-insinööri JOK Vesienkäsittely, C

Veden- ja puunkäsittelyn esimiestehtävissä osastomestarina työskennellyt C nimitettiin syyskuussa 2014 prosessi-insinööriksi ja ylemmäksi toimihenkilöksi ilman että tehtävän sisällössä olisi tapahtunut sellaista muutosta, joka olisi siirtänyt tehtävän toimihenkilötyöehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tehtävässä mahdollisesti tapahtuneet muutokset olivat vähäisiä eivätkä muuttaneet tehtävän sisältöä, vaativuutta tai vastuita siinä määrin, että tehtävä sillä perusteella olisi voitu katsoa ylemmän toimihenkilön tehtäväksi. Kehittämisvastuu, kehitysprojektit ja toimiminen hankintaneuvotteluissa kuuluvat toimihenkilötehtävän luonteeseen. Organisaatiossa tehtävä on JOK puunkäsittelyn ylimestarin asemaan verrattavissa.

C ei ole ympäristöpäällikkö P:n varamies eikä C vastaa ympäristöluvista. C vastasi jo osastomestarina Kaipolan osalta raaka- ja jätevedestä, lietteestä ja puunkäsittelystä sekä investointien suunnittelusta ja toteutuksesta. Tehtävät laajentuivat alueellisesti käsittämään myös Jämsänkosken tehtaan siten, että puunkäsittely jäi pois tehtävästä. Toiminta-alueen laajeneminen ei lisännyt tehtävän vaativuutta, vaan muutos on rinnastettavissa esimerkiksi työnjohtovastuun alueelliseen laajenemiseen.

Clean Run -toimintatapa eli ympäristötoiminnan tason parantaminen on rinnastettavissa vaaratilanneilmoitusten tekemiseen sekä läheltä piti -tilanteiden kirjaamiseen ja käsittelyyn. C käytti jo osastomestarina erilaisia raportointityökaluja, kuten GMES-laatujärjestelmän työkalujen edeltäjiä Jalas- ja Tupla-raportointityökaluja. Työvälineiden kehittymisestä ei voida päätellä, että C:n työtehtävät olisivat olennaisesti muuttuneet. Kansainvälisen toimintaan osallistuminen on vähäinen osa C:n toimenkuvaa eikä sillä ole merkitystä arvioitaessa C:n pääasiallisten tehtävien mukaan määräytyvää henkilöstöryhmää.

Vesienkäsittelyn budjettivastuu on Jämsänkosken osalta tuotantopäällikkö Q:lla, jonka varamiehenä toimii tuotantojohtaja R. Kaipolan osalta budjettivastuu on tuotantopäällikkö S, jonka varahenkilöksi on merkitty C.

C toimii välillisen työnjohtotehtävänsä lisäksi kymmenen työntekijän välittömänä esimiehenä. C:n tehtävät painottuvat työnjohdollisiin tehtäviin.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

UPM-Kymmene Oyj:n Jokilaakson tehtaan Kaipolan tuotantoyksikön prosessi-insinöörien tehtävät eivät kuulu paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamispiiriin, vaan kyse on ylempien toimihenkilöiden työtehtävistä. Prosessi-insinöörien tehtäviin ei ole aikaisemminkaan sovellettu toimihenkilöiden työehtosopimusta. Ylimestarin tai osastomestarin tehtävien kuulumisella paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen piiriin ei ole asiassa merkitystä.

Paperiteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimus ei koske toimihenkilöitä, joilla on tässä tapauksessa prosessi-insinööriin verrattavalla tavalla itsenäinen asema sekä hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa. Sopimuksen soveltamisalaan eivät työehtosopimuksen mukaan myöskään kuulu keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa niin sanottuun "osastopäällikkötasoon" luettavat henkilöt, joilla on edellä mainittu asema. Suurissa yrityksissä, kuten UPM-Kymmene Oyj:ssä, organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, jolloin sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatiotasolla toimivia henkilöitä.

Alalla on erilaisia tapoja järjestää tuotannon toimihenkilötehtävät, eikä vallitseva tilanne ole sellainen, jossa toimihenkilötehtäviä on kullakin konelinjalla kahdella organisaatiotasolla. Esimerkiksi Metsä Fibre Rauman tehtaan uudessa itseohjautuvassa organisaatiomallissa ei ole ollenkaan toimihenkilötasoa. UPM-Kymmene Oyj:n tehtailla organisaatiomalli riippuu muun muassa valmistettavista tuotteista ja koneiden lukumäärästä. Esimerkiksi prosessi-insinööri-nimike on käytössä Jokilaakson tehtaan lisäksi Kaukaan tehtaalla, missä prosessi-insinöörin tehtävä on PK1-käyttöinsinöörin ja jälkikäsittelyn käyttöinsinöörin tavoin ylemmän toimihenkilön tehtävä. Kaukaan tehtalla ei ole ylimestarin tehtävää.

Jokaisella riidan kohteena olevalla prosessi-insinöörillä on osastostaan toiminnallinen vastuu ja kymmeniä alaisia. He edustavat ylintä asiantuntemusta omalla alallaan, sillä tehtävissä vaaditaan syvää erikoisosaamista. Prosessi-insinöörin tehtävää voidaan pitää sen luonteen ja sisällön perusteella hyvinkin itsenäisenä. Prosessi-insinöörin itsenäistä asemaa ja vastuuta arvioitaessa on huomioon otettava Jokilaakson tehtaiden käyttö- tai kehitysinsinöörin tehtävät, jotka on aina luokiteltu ylemmän toimihenkilön tehtäviksi.

Yhtiössä toteutetun tuotanto-organisaation uudelleen järjestelyn yhteydessä prosessi-insinöörin rooli käyttö- ja kehitysinsinöörityyppisten tehtävien hoitamisessa korostui. Tehtävissä vastuuta kehitysprojekteista lisättiin merkittävästi. Prosessi-insinööritehtävissä on myös merkittävän laajoja operatiivisia linjaorganisaatiovastuita. Yli- ja osastomestarin tehtävät eivät sisällä mainittuja vastuita. Vaikka prosessi-insinöörin tehtävässä on osioita yli- tai osastomestarin juoksevien asioiden hoidosta, ei kyseinen yksityiskohta ole prosessi-insinöörin tehtävän vaativuutta tai sisältöä määritettäessä merkitsevä piirre. Yhtiössä on hyvin harvinaista, että ylimestari toimisi yhtiön edustajana hankintaneuvotteluissa tai merkittävissä laitekehitysprojekteissa. Ylimestari voi olla mukana asiantuntijana hankintaneuvottelujen valmistelevissa keskusteluissa tai yhtenä asiantuntijana hankintaneuvotteluissa, joita vetää joko ostotoiminnon edustaja tai projektista vastaava ylempi toimihenkilö.

Toimihenkilösopimuksen 5 §:n mukaan työnantajalla on oikeus johtaa työtä. Työehtosopimus ei rajoita työnantajan mahdollisuutta järjestää organisaatiota, ja tuotanto-organisaatiomuutoksien tekeminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen. Muutosten yhteydessä kenenkään työsuhdetta ei ole päätetty, vaan TD- ja LWC-osastoilla ylimestareiden työsuhteet päättyivät eläkkeelle jäämisen johdosta. Ketään henkilöä ei siten nimetty kenenkään tilalle, eikä olemassa olevaa toimihenkilötehtävää ole muutettu ylemmän toimihenkilön tehtäväksi. Prosessi-insinöörin toimi ei ole ollut aiemmin käytössä Jokilaakson tehtailla. Se ei kanteessa kerrotuin tavoin vastaa tehtäväkokonaisuudeltaan toimihenkilösopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toimihenkilötehtäviä.

Jokaisen osaston prosessi-insinöörin työtehtävät ovat kokonaisuudessaan olennaisesti erilaisia ja vaativampia verrattuna saman osaston ylimestarin tai osastomestarin työtehtäviin. Näin ollen prosessi-insinöörien työtehtäviä ei voida verrata työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien yli-, päivä- ja osastomestareiden tehtäviin, kun huomioidaan muun muassa työtehtävät, asema, sidosryhmät ja apuvälineet. Prosessi-insinöörin tehtävät ovat sisällöltään, vaativuudeltaan ja vastuullisuudeltaan ylimestarin toimihenkilötehtävään verrattuna olennaisesti erilaisia. Vaikka prosessi-insinöörin työtehtävät sisältävät osittain aiemmin ylimestarille kuuluneita tehtäviä, on prosessi-insinöörin työtehtäväkokonaisuus olennaisesti niin erilainen ja laajempi, ettei sen voida katsoa kuuluvan paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalaan. Alalla ei pääsääntöisesti ole enää 1990-luvun jälkeen ollut ylimestareita, vaan näiden tehtävät on vaihdettu päivämestarin tehtäviksi. Muutoksesta johtuen ylimestareiden tehtävien vaativuus on laskenut eivätkä ne sisällä esimerkiksi kehitystehtäviä.

Päivämestari vastaa tyypillisesti päivittäisestä toiminnasta, resursseista, materiaaleista, tarvikkeista, osaamisesta sekä kehittää ja parantaa toimintoja. Ylempi toimihenkilö puolestaan kehittää prosesseja, toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja.

Prosessi-insinöörillä on työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla yrityksessä sellainen itsenäinen asema ja tuotannollinen vastuu, joka sulkee tehtävän selvästi paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Prosessi-insinööri TD (PK 4 / PK 7), A

Prosessi-insinööri TD (PK 4 / PK 7) vastaa vastuualueensa työturvallisuudesta sekä tuotanto- ja kustannustehokkuuden kehityksestä. Tehtävässä on laaja-alainen rooli, johon kuuluu muun muassa paperikonelinjan asiakaspalvelu-, käyttö- ja kehitystehtäviä. Prosessi-insinöörin työtehtävät on verrattavissa vastuiltaan, laaja-alaisuudellaan ja ammattitaidolliselta vaativuudeltaan samalla osastolla ylempänä toimihenkilönä työskentelevien käyttöinsinöörien tehtäviin. Tässä yhteydessä ei ollut tarvetta muuttaa käyttöinsinöörien toimenkuvia.

Myös aikaisemmin tuotantolinjoilla ollut kehitysinsinöörin ylemmän toimihenkilön tasoinen työtehtävä on sisältänyt vastaavan tasoisia asiakaspalvelu-, laatu- ja laitekehitysvastuita. Lisäksi tehtävää on laajennettu myöhemmin poistuneen ylempänä toimihenkilönä toimineen logistiikkapäällikön tehtävillä ja vastuilla, sillä irtisanoutuneen logistiikkapäällikön tehtävää ei täytetty, vaan paikalliset tehtävät ja vastuut siirrettiin prosessi-insinööri TD:n tehtävään, eikä T:n tehtäviin. A toimi T:n esimiehenä. Lakkautetussa ylimestarin tehtävässä ei ollut vastaavan laajuisia vastuita tuotantolinjassa.

Tuotantolinjan kehitystehtäväroolin lisäksi prosessi-insinöörillä on operatiivinen vastuu omista toiminnostaan Jokilaakson paperivarastoilla. Hän vastaa näissä toiminnoissa työskentelevien noin 50 työntekijän toiminnasta. Hänen vastuullaan on myös toiminnan ja laadun valvonta, kustannustehokkuus ja niiden edelleen kehittäminen. Prosessi-insinööri vastaa hänelle osoitettujen tuotantolinjan kehitystehtävien hoidosta ja tuotantolinjan tuotantotehokkuudesta ja sen kehittämisestä. Tehtävä poikkeaa siis vastuiltaan ja vaativuudeltaan osaston ylimestarin työtehtävistä merkittävästi ja on rinnastettavissa ylempänä toimihenkilönä toimivan käyttö- ja kehitysinsinöörin tehtäviin.

Prosessi-insinööri ja PK 4- sekä PK 7-linjan käyttöinsinööri toimivat toistensa varamiehinä. Prosessi-insinööri toimii varamiehenä päivittäisten juoksevien asioiden hoidossa myös PK 7 ylimestarin vastuualueen osalta. Vastaavasti ylimestari PK 7 toimii varamiehenä päivittäisten juoksevien asioiden hoidossa prosessi-insinöörin vastuualueen osalta. Ylimestari ei kuitenkaan sijaista prosessi-insinööriä tuotannon kehitys- ja muissa vastaavan laajuisissa tuotanto-osaston toiminnan kannalta oleellisissa ja merkittävissä tehtävissä, vaan varamiehisyys koskee ainoastaan linjan tavanomaisten juoksevien asioiden hoitoa.

Prosessi-insinöörille voidaan tarvittaessa osoittaa laajoja vastuita investointien hankintatilanteessa tai niiden toteutuksessa. Tehtailla ei ole ollut investointirahaa. A nimitettiin tuotannon vastuuhenkilönä uudet tuotteet ja käyttökohteet -ryhmään. Hän voi toimia Jokilaakson edustajana merkittävissä yhtiötasoisissa kehitys- ja muissa projekteissa. Kehittämisvastuu käsittää merkittävien prosessilaitteiden tai tuotantolinjan osa-alueiden ympärillä tapahtuvaa prosessin laatu- ja lajiteknistä kehitystä. Edellä mainittuihin kehitysprojekteihin voi liittyä investointiosioita, joita prosessi-insinööri voi myös itsenäisesti johtaa. Ylimestarin kehitysvastuu on lähinnä tuotantotyöntekijätasoisen henkilöstön kehittämisvastuuta. Se tapahtuu työntekijöiden esimiesten, eli vuoromestarin tukemisen kautta. Ylimestari voi osallistua päivittäisten juoksevien ongelmatilanteiden ratkaisujen pohtimiseen ja ohjeistamisiin. Ylimestari ei valtuuksiaan ylittämättä voi toimia yhtiön edustajana kehitysprojekteissa ja hankintaneuvotteluissa.

Prosessi-insinöörin työtehtäviin kuuluu olennaisesti myös neuvottelu yhtiön ulkopuolisten toimittajien kanssa. Lisäksi prosessi-insinööri on osaston johtoryhmän jäsen, kuten PK 7 -linjan ja siistaamon käyttöinsinöörit. Prosessi-insinööri raportoi suoraan tuotantojohtajalle. Päätöksen "hönkäpesurin" hankinnasta on tehnyt projektipäällikkö eikä toimihenkilö U. Toimihenkilöiden hankinnat perustuvat aina erilliseen valtuutukseen.

Ennen A:n nimitystä pidetyssä palaverissa 24.3.2013 osapuolet sopivat työnjaosta. A:n tehtävistä ei sovittu erikseen, eikä hänen työtehtäviään rajattu organisaatiouudistuksen yhteydessä lakkautetun ylimestarin tehtävään. V:n tehtävistä vain osa siirtyi A:lle. A tekee vastaavia kehitystehtäviä kuin D, E ja G. Tämän lisäksi A:lla on kehitystehtäviä PK 4:n ja 7:n osalta ja Jokilaakson entisen kuljetuspäällikön tehtävät. V ei tehnyt mitään näistä tehtävistä eikä toiminut VR Transpoint -logistiikkapalveluiden yhteyshenkilönä.

Hankinnat riippuvat osaston rakenteesta, tarpeesta ja tilanteesta. Ylimestareilla on oikeus käsitellä ja tiliöidä, mutta ei hyväksyä laskuja. Prosessi- ja käyttöinsinööreillä on oikeus hyväksyä laskuja 25.000 euron saakka. A päättää trukkien hankinnasta ja vastaa kuljetuskaluston käytöstä. Tehdaspalvelupäällikkö vastaa trukkien kunnossapidosta. Investointipäätökset tehdään keskitetysti riippuen investoinnin arvosta. W ei ole tehnyt investointeihin liittyviä tehtäviä enää 2000-luvulla.

T nimitettiin Jämsänkosken tehtaan ylimestarin tehtävään 1.9.2016 lukien, jota ennen hän oli A:n alaisena Kaipolan tehtaan paperivaraston esimiehenä (toimihenkilötehtävä). T:n esimies on käyttöinsinööri, joka puolestaan on tuotantojohtaja (PK 3 ja PK 4 Jämsänkoski) X:n alainen. Prosessi- ja käyttöinsinöörit ovat organisaatiossa samalla tasolla ja heidän esimiehensä on tuotantojohtaja H. Aikakausilehtipaperit-toiminnoissa prosessi- ja käyttöinsinöörien esimies on tuotantopäällikkö. Kaipolan PK 6 ja kuituosaston esimies-alaissuhteet ovat Jämsänkoskea vastaavat.

T:n esimies käyttöinsinööri Y vastaa Jämsänkosken PK 4:n tuotannosta, sellunhajoituksesta, pakkaamosta, pakkaustarvikkeista, PL 31-, PL 41-, URK ja JAM-paperivarastoista sekä laitteiden kehittämisestä. T hoitaa PK 4:n juoksevia asioita samoin kuin PK 3:n ylimestari Z. T:n tehtävänä on huolehtia siitä, että varastossa on tuotantoon riittävät tarvikkeet.

A nimitettiin vuonna 2015 uudelleen rullaajien esimieheksi, ja syksyllä 2016 hänen esimiesvastuulleen tulivat lisäksi Kaipolan paperivaraston TAM 27-työaikamuodossa olevat kuusi työntekijää organisaatiomuutoksen seurauksena.

Prosessi-insinööri LWC (PK 6), B

Prosessi-insinöörille kuuluvat laajat kehitystehtävät osaston muiden ylempien toimihenkilöiden ohella. Kehitystehtävät on jaettu M:n, N:n, O:n ja B:n kesken. PK 6 -linjan prosessi-insinööri vastaa vastuualueensa työturvallisuudesta sekä tehokkaasta ja taloudellisesta tuotantotoiminnasta tuotantolinjalla. Tehtävä rakentuu tuotantolinjan tuotantopäällikölle aiemmin kuuluneesta linjavastuusta, jossa on mukana laaja-alainen rooli paperikonelinjan asiakaspalvelu-, käyttö- ja kehitystehtäviä. Tehtävä on itsenäinen ja vaativuudeltaan verrattavissa osastolla ylempänä toimihenkilönä toimivan käyttö- ja asiakaspalvelu- ja kehitysinsinöörin työtehtäviin. B:llä ei ole kustannuspaikkavastuuta, kuten ei kaikilla muillakaan ylemmillä toimihenkilöillä. Hankintaoikeudet on kuten muillakin nyt kysymyksessä olevilla prosessi-insinööreillä. Ylimestarilla ei ole ollut linjavastuuta eikä esimiesvastuuta tuotantolinjasta tai sen osasta kevään 2007 jälkeen, vaan ne siirtyivät käyttöinsinöörille jo keväällä 2007. Myöhemmin linjavastuu siirtyi tuotantopäällikölle. Myöskään päivämestarilla ei ole ollut linjavastuuta tuotantolinjassa.

Nykyisin prosessi-insinöörillä on operatiivinen linjavastuu PK 6 -tuotantolinjasta ja hän toimii operatiivisena esimiehenä viidelle vuoromestarille ja 75 työntekijälle. Hänen vastuullaan on myös toiminnan valvonta, kustannus- ja tuotantotehokkuus, laadun valvonta ja näiden edelleen kehittäminen. Lisäksi prosessi-insinööri vastaa hänelle osoitettujen tuotantolinjan kehitystehtävien hoidosta ja erilaisten paperilajien ja niiden laadun kehittämisestä. Tehtävä on vaativuudeltaan verrattavissa osaston tuotantolinjan käyttöinsinöörin työtehtäviin. Prosessi-insinööri ja osaston käyttöinsinööri toimivat toisilleen varamiehinä.

Prosessi-insinöörille voidaan tarvittaessa osoittaa laajoja vastuita investointien hankintatilanteessa tai niiden toteutuksessa. Hän toimii Jokilaakson edustajana merkittävissä yhtiötasoisissa kehitys- ja muissa projekteissa. Kehittämisvastuu käsittää merkittävien prosessilaitteiden ja tuotantolinjan osa-alueiden ympärillä tapahtuvaa prosessin laatu- ja lajiteknistä laitekehitystä. Kehitysprojekteihin voi liittyä investointiosioita, joita prosessi-insinööri voi myös itsenäisesti johtaa. Yli- ja osastomestarille ei ole osoitettu tämän luonteisia vastuita prosessin kehitystehtävissä tai investoinneissa. Ylimestarin ja osastomestarin kehitysvastuu on ollut lähinnä tuotantotyöntekijätasoisen henkilöstön kehittämisvastuuta. Se tapahtuu työntekijöiden esimiesten, eli vuoromestarien tukemisen kautta. Ylimestari voi osallistua päivittäisten juoksevien ongelmatilanteiden ratkaisujen pohtimiseen ja ohjeistamisiin.

Prosessi-insinöörin työtehtävät koostuvat myös asiakaspalvelun ja tuotteiden kehitystehtävistä sekä hyvien neuvottelusuhteiden ylläpitämisestä ulkopuolisiin toimittajiin. Prosessi-insinööri on hoitanut asiakaspalautteen ja tuotteen toimivuuteen liittyvien ongelmien selvitystehtäviä. Tarvittaessa hän toimii kontaktipintana myyntiorganisaatioihin eri markkinoilla sekä aina asiakkaalle asti. Hänen toimenkuvaansa kuuluu asiakaspalvelu-, asiakaspalvelu- ja kehitysinsinöörin tehtävien tukeminen ja sijaistaminen.

Prosessi-insinööri raportoi muiden osastoilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden tavoin osaston tuotantopäällikölle.

Prosessi-insinööri JOK Vesienkäsittely, C

Prosessi-insinööri vastaa aiempien osastomestaritasoisten tehtävien lisäksi raakaveden käsittelystä, kehitystehtävistä entistä laaja-alaisemmin sekä kummankin tehdasyksikön ympäristölupa-asioista vastuualueellaan. Ympäristölupien kiristyminen vaatii entistä enemmän valvontaa kyseisellä vastuualueella. Ympäristöluvista ja ympäristön suunnittelusta vastaa ympäristöpäällikkö P, joka vastaa viranomaisasioista ja hallinnollisesta yhteydenpidosta ja jonka työpari C on.

Jokilaakson vesienkäsittelyn prosessi-insinööri vastaa alueensa tehokkaasta ja taloudellisesta tuotantotoiminnasta. Hänelle kuuluu vedenkäsittelyn operatiivinen vastuu sekä kehitys- ja koulutusvastuu. Vastuualue rakentuu Jämsänkosken ja Kaipolan kahdelle kuidun tuotantopäällikölle sekä voimapäällikölle aiemmin kuuluneista vastuualueista. Vastuualueena on kummankin tehdasyksikön alueella vesienkäsittelyn toiminta, toiminnon laadun sekä kustannustehokkuuden valvonta ja kehittäminen raakaveden käsittelyn, jäteveden puhdistamoiden ja lietteiden käsittelyn osalta. Muutoksella varmistetaan kiristyvien lupaehtojen mukainen toiminta ja toiminnon jatkuva kehittyminen. Osastomestarilla ei ole ollut vastaavan laajuista vastuuta toiminnasta, sen laadun ja kustannustehokkuuden valvonnasta tai kehittämisestä, vaan vastuu oli hänen esimiehellään.

Prosessi-insinööri toimii esimiehenä kahdelle toimihenkilölle ja yhdeksälle työntekijälle. Prosessi-insinööri raportoi muiden osastoilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden tavoin osaston tuotantopäällikölle.

Vesienkäsittelyn prosessi-insinöörille voidaan tarvittaessa osoittaa laajasti vastuuta investointien hankintatilanteista tai niiden toteutuksesta. Hän voi toimia Jokilaakson edustajana merkittävissä yhtiötasoisissa kehitys- ja muissa projekteissa.

Prosessi-insinöörin poissa ollessa vesienkäsittelyn toiminnan vastuun varamiehenä toimii Kaipolan yksikön kuidun tuotantopäällikkö. Osastojen käyttömestarit sijaistavat prosessi-insinööriä oman alueensa päivittäisissä käytännön toiminnallisissa kysymyksissä. Ympäristöpäälliköllä ei ole yhtä varamiestä, vaan hänen poissa ollessaan varamiehenä toimivat tehtävästä riippuen ympäristöinsinööri tai tekninen johtaja.

Perustelut

Oikeudelliset lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Metsäteollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n 1.4.2012–30.4.2014 ja 1.5.2014–30.11.2016 voimassa olleen paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 1 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperiteollisuutta harjoittavien yksiköiden palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan sopimus ei koske henkilöitä, joilla on itsenäinen asema sekä hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan niihin verrattavia henkilöitä.

Sopimuksen soveltamisalan tulkitsemisessa ei 3 momentin mukaan ole koulutuksellista alarajaa. Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt, jotka vakinaisesti toimivat työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat ja tarkkailevat työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti, mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin toimihenkilölle varsinaisesti kuuluvien töiden suorittamiseen.

Soveltamisalaa koskevan pöytäkirjamerkinnän mukaan soveltamisala on tehtäväkohtainen, joten henkilön koulutustasolla, tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ei ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu. Esimerkiksi korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu sopimuksen piiriin, mikäli toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen piiriin.

UPM Kymmene Oyj:n Jokilaakson tehtailla perustettiin syksyllä 2012 uudet prosessi-insinöörien vakanssit. Kaipolan tuotantoyksikössä TD-osastolla prosessi-insinööriksi nimitettiin 1.5.2013 vuoromestarina aiemmin toiminut A. LWC-osastolla prosessi-insinööriksi nimitettiin 17.9.2014 aiemmin vuoromestarina toiminut B. Veden- ja puunkäsittelyn prosessi-insinööriksi nimitettiin 1.10.2014 osastomestarina aiemmin toiminut C.

Asiassa on ratkaistava, kuuluvatko A:n, B:n ja C:n prosessi-insinöörin tehtävät paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen piiriin vai ovatko he ylempiä toimihenkilöitä.

Toimihenkilösopimuksen mukaan soveltamisala määräytyy tehtäväkohtaisesti, eikä esimerkiksi tehtävänimikkeen, palkkauksen tai työntekijän koulutuksen perusteella. Myös työtuomioistuimen käytännön (TT 2013:192, TT 2005:110, TT 2004:66 ja TT 1997:67) mukaan harkittaessa sitä, onko henkilöä pidettävä toimihenkilönä vai ylempänä toimihenkilönä, ratkaisevassa asemassa ovat tosiasialliset työtehtävät. Mikäli työtehtävät ovat itsenäisiä ja koostuvat pääasiassa tavanomaista toimihenkilötehtävää syvällisempää asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä ja niihin liittyy taloudellista ja toiminnallista vastuuta, niitä voidaan pitää toimihenkilötason yläpuolelle sijoittuvina asiantuntijatehtävinä. Merkitystä on myös sillä, mitä työehtosopimusta työntekijän hoitamissa tehtävissä työskenteleviin on aiemmin sovellettu.

Työehtosopimuksen tulkinnasta ja yleisestä soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Ammattiliitto Pro ry:n sektorijohtaja B1 on työtuomioistuimessa kertonut, että työehtosopimusmääräykset perustuvat viimeksi 1998-99 solmittuihin runko- ja yleissopimukseen ja niiden soveltamisalaan. Työehtosopimuksella ei ollut tarkoitus muuttaa soveltamisalaa ainakaan siten, että työntekijä katsottaisiin aiempaa väljemmillä kriteereillä ylemmäksi toimihenkilöksi. Työehtosopimusneuvotteluissa todettiin, että ylimestarit ja niitä vastaavat ovat toimihenkilöitä ja esimerkiksi käyttö-, tuotanto- ja varastopäälliköt ovat ylempiä toimihenkilöitä. Työtehtävän tosiasiallinen sisältö, vaativuus ja vastuullisuus ratkaisevat, onko työntekijä toimihenkilö vai ylempi toimihenkilö. Toimihenkilötehtävät koostuvat tuotannon ylläpitoon ja käyttöön sekä tuotantoon liittyvään tutkimukseen, koulutukseen ja työturvallisuuteen kuuluvista työtehtävistä. Toimihenkilö voi olla työnjohtaja, jonka alaisina on työntekijöitä tai muita toimihenkilöitä. Toimihenkilön vastuulla voi myös olla tuotantoyksikkö tai -kokonaisuus. Ylimestarit ovat toimihenkilöitä ja heillä voi olla oikeus palkata ja erottaa työntekijöitä, vaikka pääasialliset työtehtävät liittyvätkin resursointiin. Prosessi-insinöörin tehtävä on vaativa toimihenkilötehtävä, mutta ei kuitenkaan ylempi toimihenkilötehtävä.

B1 on lisäksi kertonut, että työntekijän erityistehtävät saattavat aiheuttaa sen, että hän on ylempi toimihenkilö. Ylemmällä toimihenkilöllä on taloudellinen ja toiminnallinen vastuu ja hän määrittää tuotannon volyymin. Jotta työntekijä katsottaisiin ylemmäksi toimihenkilöksi, yli puolet hänen työtehtävistään tulisi koostua ylemmän toimihenkilön tehtävistä.

Entinen UPM-Kymmene Oyj:n luottamusmiesrenkaan vetäjä C1 on kertonut toimineensa yhtiön sellutehtaan vuoromestarina vuodesta 1973, toimihenkilöiden luottamusmiehenä vuodesta 1998 ja työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenenä viimeiset 12 vuotta. C1:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa todettiin, että tehtävänimikkeet vaihtelevat eri tehtaissa, vaikka työtehtävät ovat sisällöltään saman tyyppisiä. Ylimestarin tehtävänimike on korvautunut osittain esimerkiksi osasto- ja päivämestarin nimikkeillä. Osasto- ja päivämestarit ovat toimihenkilöitä, jotka huolehtivat vuoromestarin kanssa tuotannon päivittäisestä toiminnasta ja avustavat mahdollisissa häiriötilanteissa. Yli-, osasto- ja vuoromestareita nimitetään projektiorganisaatioihin määräajaksi ja ylimestari voi vastata projektissa yhdestä osa-alueesta. Ylimestarit toimivat Jokilaakson tehtaalla vuoromestareiden esimiehinä. Käyttöinsinöörin tehtävä on ylempi toimihenkilötehtävä, koska käyttöinsinööri kehittää tuotannon toimintaa ja mahdollista ongelmaratkaisua pitkällä aikavälillä. Lappeenrannan Kaukaan tehtaalla on prosessi-insinööri, joka on ylempi toimihenkilö, koska hänellä on tehtaan toimintaan liittyvä kehitystehtävä.

Henkilöstöjohtaja F1 on kertonut, että tehtävänimikkeet ovat tehdaskohtaisia, eikä tehtävänimike ratkaise sitä, onko henkilö toimihenkilö vai ylempi toimihenkilö. Stora Enso Oyj:llä ylimestarin tehtävänimike ei ole enää käytössä ja ylimestarin tehtävät on järjestelty uudelleen. Vuoro- ja päivämestarit tekevät toimihenkilötason työtehtäviä. Päivämestarit huolehtivat tuotannon resursseista ja toiminnan sujuvuudesta päivätasolla. Käyttöinsinööri on ylempi toimihenkilö, joka toimii vuoromestareiden esimiehenä ja vastaa tuotannon toiminnasta pitkällä aikavälillä. Linjapäällikkö vastaa tuotannon kokonaisuudesta ja toimii joissakin tapauksissa vuoromestareiden esimiehenä. Stora Enso Oyj:n palveluksessa on muun muassa Oulun tehtaalla myös prosessi-insinöörejä, jotka ovat ylempiä toimihenkilöitä.

UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan Kymin tehtaan henkilöstöpäällikkö G1 on kertonut päivämestarin ja käyttöinsinöörin tehtävien sisällöstä ja eroista pääosin kuten F1. G1 on lisäksi kertonut, että Kymin organisaatiokaaviossa (V19) punaisella merkityt vuoro- ja päivämestarit ovat toimihenkilöitä, muut ylempiä toimihenkilöitä. Rajanveto-ongelmia henkilöstöryhmien välillä ei ole ollut.

A:n työtehtävistä ja asemasta esitetty selvitys

Kaipolan tehtaan paperikonelinjan 7 ylimestarina vuosina 2006-2015 toiminut I osallistui A:n työnkuvaa koskeviin keskusteluihin ylimestari V:n eläköityessä. Keskusteluissa todettiin A:n tulevan ylimestariksi ja hänen toimenkuvauksensa vastaavan V:n ja I:n toimenkuvauksia (K13 ja K14). V:n ylimestarin tehtävät jatkuivat sellaisenaan, eikä niihin tullut muutoksia. A:n prosessi-insinöörin kirjallinen toimenkuvaus (K3a) ei kuitenkaan vastaa keskusteluissa sovittua. Koska A työskenteli paperikonelinjalla 4, I ei tunne A:n toimenkuvaa tarkemmin, eikä tiedä, oliko A:lla erityisiä kehitystehtäviä. Ylimestarit olivat Kaipolan tehtaalla mukana kehityshankkeissa ja esimerkiksi laitekehitys oli toimihenkilöiden vastuulla.

D1 on toiminut Kaipolan tehtaan vuoromestarina paperikonelinjalla 4 vuodesta 1987 ja linjalla 7 vuodesta 2009 sekä vuodesta 2012 näistä yhdistetyllä linjalla. D1:n mukaan ylimestari on vuoromestarin toiminnallinen esimies ja antaa vuoromestarille ohjeita ja määräyksiä. V:n jäädessä eläkkeelle hänen ylimestarin tehtävänsä siirtyivät A:lle. A:n työtehtävät vastasivat V:n tehtäviä ja A toimi lisäksi paperivaraston lastaajien esimiehenä. A:n jäätyä opintovapaalle hänen tehtäviään hoidetaan ylimestari-nimikkeellä (K31). A:n sijaisena toimivalla ylimestarilla ei ole kehitystehtäviä, vaan käyttöinsinööri hoitaa A:n kehitystehtävät tämän poissaolon aikana.

Jämsänkosken tehtaan paperikonekonelinjan 4 ylimestari T on kertonut A:n toimineen hänen esimiehenään 2-3 vuotta. T vastasi työnjohtajana vastuualueen hankinnoista ja teki investointiehdotukset, eikä A:lla ollut merkittävää roolia hankintaesitysten tai budjetin laadinnassa. UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken PK 3 ja 4 tuotantojohtaja X:n mukaan ylimestarit osallistuvat tuotannon päivittäiseen toimintaan, mutta eivät vastaa siitä. Ylimestareilla ei myöskään ole hankintaoikeuksia. Työtehtävien jaosta vastaavat käyttöinsinöörit (V22 ja 23), jotka ovat myös vuoromestareiden esimiehiä.

Kaipolan tehtaan paperikonelinjan 6 entinen vuoromestari ja Jokilaakson tehtaiden toimihenkilöiden luottamusmies E1 työskenteli V:n ja A:n kanssa ollessaan vuosilomasijaisena paperikonelinjalla 4. A teki ylimestarille kuuluvia työtehtäviä, mutta ei kuitenkaan työskennellyt päivittäin paperikonelinjalla.

Tuotantojohtaja H on toiminut paperikonelinjojen 4 ja 7 tuotantopäällikkönä ja -johtajana A:n esimiehenä. Perinteisissä ylimestarin tehtävissä toimineen V:n eläköidyttyä paperikonelinjalle 4 perustettiin vuonna 2013 uusi prosessi-insinöörin vakanssi, koska prosessinkehitykseen tarvittiin lisäosaamista kehitysinsinöörin vakanssin poistuttua. A:n tehtäviin sisällytettiin prosessin- ja laadunkehitystä paperikonelinjoilla 4 ja 7 ja myöhemmin myös kuljetuspäällikön tehtäviä tämän irtisanouduttua. A:n tehtäviin kuului olennaisena osana vaaleamman paperin tuotannon prosessin- ja laadunkehittämistyö, ja hänen prosessi-insinöörin tehtävänsä (K3a) ovat vastuullisuudeltaan verrattavissa kehitysinsinöörin ylemmän toimihenkilötason tehtäviin. A:lla on budjetointivastuu paperivaraston alueesta ja käyttöinsinöörin kanssa sama 25.000 euron hankintaraja. Ylimestareilla ei ole hankintarajoja.

B1:n ja C1:n mukaan A:n tehtävät vastaavat kirjallisen toimenkuvauksen (K3a) perusteella ylimestarin tehtäviä (esimerkiksi K5) ja ovat vähemmän vaativia kuin B:n tehtävät (K7).

B:n työtehtävistä ja asemasta esitetty selvitys

B1:n, C1:n, I:n ja E1:n mukaan B:n kirjallinen toimenkuvaus (K10) vastaa perinteistä ylimestarin toimihenkilötasoista tehtävää (K7), johon voi kuulua myös välillisenä esimiehenä toimimista. E1 on lisäksi kertonut, että Jokilaaksojen tehtaalla käyttöinsinöörien työnkuvaan kuului palavereita, seurantaa ja raportointia, kun taas prosessi-insinööri B vastasi työjärjestelyistä päivätasolla.

UPM Kymmene Oyj:n Jokilaaksojen tehtaan tuotantojohtaja R:n mukaan prosessi-insinöörien vakanssit perustettiin ja B:n toimenkuvaus (K7) laadittiin toiminnan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Kun työntekijämäärä väheni, jäljelle jääneet työtehtävät jaettiin neljän insinöörivakanssin kesken. B vastaa toimialueensa tuotannon tehokkuudesta ja turvallisuudesta sekä niiden kehittämisestä, eivätkä tällaiset tehtävät kuulu ylimestareille. B:llä on myös teknistä vastuuta ja hän toimii vastuuhenkilönä kehitysprojekteissa. B:n tulee reagoida asiakaspalautteisiin tai tehdä niiden edellyttämiä toimenpiteitä myös iltaisin varsinaisen työajan ulkopuolella. Vuoromestarit raportoivat B:lle, joka vastaa tuotannon kokonaisuudesta ja auttaa vuoromestareita tarvittaessa näiden päivittäisessä työssä.

C:n työtehtävistä ja asemasta esitetty selvitys

Aiemmin vesienkäsittelyssä vuoromestarina toiminut E1 on kertonut, etteivät C:n työtehtävät (K11) poikkea toimihenkilötason työtehtävistä (K12), vaikka hän toimii sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden esimiehenä.

Kaipolan kuituosaston tuotantopäällikkö S toimi C:n esimiehenä vuoden 2017 alkuun saakka. Kaipolan kuituosastolle tehtiin vuoden 2014 laajennuksen yhteydessä kemiallinen vedenpuhdistuslaitos, jonka kehitysprojektissa C työskenteli vuosina 2013-2014. Kun kehitysprojekti päättyi ja laitoksen varsinainen toiminta alkoi, C nimitettiin asiantuntemuksensa ja aktiivisuutensa vuoksi vastaamaan laitoksen toiminnasta prosessi-insinöörin nimikkeellä (K11, V16). C toimii itsenäisemmin kuin toimihenkilöt ja hänen vastuullaan on laajoja investointeja sekä kehitysprojekteja, jollaisia ei ole toimihenkilöiden vastuulla. Osastomestari (K12, V17) vastaa laitoksen toiminnasta päivätasolla ja prosessi-insinööri pidemmällä aikavälillä. C seuraa ja kehittää laitoksen toimintaa. Hänellä alaisinaan on kaksi vuoromestaria ja yhdeksän työntekijää.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Kantajan mukaan A:n, B:n ja C:n tehtävät vastaavat vaativuudeltaan ja vastuullisuudeltaan lähinnä yli-, päivä-, ja osastomestareiden toimihenkilötehtäviä, eivätkä ne siten ole ylemmän toimihenkilön tehtävien vaativuustasolla.

Asiassa esitetystä selvityksestä on pääteltävissä, että paperitehtaiden organisaatiot (K1-2, K4, V1, V18-19 ja V21) ovat keskenään erilaisia ja muuttuneet viimeisten vuosien aikana erityisesti tuotannon automatisoitumisen myötä. Näin ollen organisaatiokaavioista ja niistä ilmenevistä työntekijöiden hierarkiasta tai tehtävänimikkeistä ei voida suoraan päätellä työtehtävien sisältöä, työntekijän vastuita tai sitä, ovatko työntekijät toimihenkilöitä vai ylempiä toimihenkilöitä. Esimerkiksi ylimestarin tehtävänimikkeestä on pääosin luovuttu ja se on korvautunut osittain osasto- ja päivämestarin nimikkeillä (K6 ja K12). Joissakin tapauksissa ylimestareiden työtehtäviä on jaettu myös prosessi- tai käyttöinsinöörin nimikkeillä toimiville ylemmille toimihenkilöille (K7 ja K10-11).

A, B ja C nimitettiin hoitamaan uusia prosessi-insinöörin vakansseja ja heille laadittiin prosessi-insinöörien toimenkuvaukset (K3a, K7 ja K11). Asiassa on selvitetty, että tehtävät vastaavat joiltakin osin erityisesti yli- ja vuoromestareiden tehtäviä (K5, K8 ja K23). Prosessi-insinöörin tehtäviä ei kuitenkaan voi suoraan rinnastaa yli-, päivä-, osasto-, tai vuoromestareiden tehtäviin, vaan tehtävien vaativuutta ja vastuullisuutta on arvioitava kokonaisuutena ja tehtävien todellisen sisällön perusteella. Myöskään prosessi-insinöörin tehtävänimike tai henkilöiden koulutustaso ei ole asiassa ratkaiseva. Tehtävien sisältöä arvioitaessa merkitystä on annettava erityisesti niiden todistajien kertomuksille, jotka työtuomioistuimen käsityksen mukaan käytännössä tuntevat parhaiten henkilön pääasialliset työtehtävät ja niissä mahdollisesti vaadittavan erityisasiantuntemuksen.

B1:n ja C1:n mukaan A:n kirjallisesta toimenkuvauksesta (K3a) ilmenevät työtehtävät vastaavat ylimestarin työtehtäviä. I ja D1 ovat kertoneet, että eläkkeelle jääneen V:n ylimestarin työtehtävät oli tarkoitus siirtää sellaisinaan A:lle. A:n työtehtävien onkin selvitetty sisältävän samankaltaisia tehtäviä kuin V:llä. Nämä seikat puoltavat sitä, että A:n tehtävät vastaavat ainakin joiltakin osin toimihenkilötasoisia ylimestarin tehtäviä.

A:lla on kuitenkin D1:n ja H:n kertomusten perusteella selvitetty olevan lisäksi sellaisia prosessin- ja laadunkehitys- sekä esimiestehtäviä, jotka eivät kuulu toimihenkilötasolle. A:n esimies H on kertonut, että A:lla on myös budjetointivastuu, ja hän on rinnastanut A:n tehtävien vastuullisuuden ja vaativuuden lähinnä ylempänä toimihenkilönä toimivan käyttöinsinöörin tehtäviin. A:n opintovapaan aikana hänen tehtäviään hoidetaan ylimestarin nimikkeellä (K31), mutta hänen kehitystehtävänsä ovat kuitenkin vapaan aikana käyttöinsinöörin vastuulla. A:n pääasiallisten työtehtävien on siten selvitetty koostuvan merkittäviltä osin toimihenkilötasoa vaativammista ja vastuullisemmista prosessin- ja laadunkehitys- sekä hallinnollisista tehtävistä.

B:n kirjallinen toimenkuvaus (K10) vastaa B1:n, C1:n, I:n ja E1:n mukaan ylimestarin toimihenkilötasoista tehtävää. Sitä, että B:n tehtävä katsottaisiin ennemmin toimihenkilötasoiseksi kuin esimerkiksi käyttöinsinöörin tasoiseksi ylemmäksi toimihenkilötehtäväksi, puoltaa lisäksi E1:n kertomus siitä, että B vastasi lähinnä päivittäisestä työn järjestelystä tuotannon kokonaisuuden ollessa käyttöinsinöörin vastuulla. Tuotantojohtaja R:n kertomuksella on kuitenkin selvitetty, että B vastaa toimialueensa tuotannosta kokonaisuutena sekä kehitysprojekteista ja tekniikasta ylimestareista poikkeavalla tavalla. Näin ollen B:n työtehtävät ovat sisällöltään toimihenkilötehtäviä vaativampia. Se, että B:n tehtäviin on selvitetty kuuluvan asiakaspalautteisiin vastaaminen myös työaikansa ulkopuolella, osoittaa myös tehtävän olevan tavanomaista toimihenkilötehtävää vastuullisempi.

C:n työtehtävistä ovat kertoneet vuoromestarina aiemmin toiminut E1 ja tuotantopäällikkö S. E1:n mukaan C:n tehtävät (K11, V16) eivät poikenneet toimihenkilötason (K12, V17) tehtävistä, mikä puoltaa niiden katsomista toimihenkilötasoisiksi tehtäviksi. C:n esimiehenä toimineella S:lla on kuitenkin katsottava olevan E1:tä parempi ja yksityiskohtaisempi tietämys C:n prosessi-insinöörin nimitykseen johtaneista syistä ja hänen tehtäviensä sisällöstä. Näin ollen työtuomioistuin katsoo S:n kertomuksen perusteella selvitetyksi, että C:n erityisasiantuntemuksen sekä hänen vastuullaan olevien kehitysprojektien ja investointien johdosta hänen tehtävänsä on pääosin vaativampi ja vastuullisempi kuin saman vastuualueen toimihenkilöillä.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:n, B:n ja C:n itsenäisen aseman sekä hallinnollisen, taloudellisen ja tuotannollisen vastuun perusteella heitä voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää sellaisina toimihenkilösopimuksen 1 §:n 2 kohdassa tarkoitettuina henkilöinä, jotka jäävät toimihenkilösopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen työnantaja on voinut katsoa A:n, B:n ja C:n tehtävät toimihenkilötehtäviä vaativimmiksi ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan yläpuolelle kuuluviksi.

Kanteen hyväksymiselle ei edellä esitetyistä syistä ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Ammattiliitto Pro ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM Kymmene Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 7.000 euroa, jota Ammattiliitto Pro ry on paljoksunut 5.000 euroa ylittävältä osalta.

Ottaen huomioon asian laatu ja se, että asiamiehet ovat laatineet työtuomioistuimelle useita laajoja kirjelmiä, asiassa on toimitettu kaksi suullista valmisteluistuntoa ja kaksipäiväinen pääkäsittely, työtuomioistuin pitää Metsäteollisuus ry:n ja UPM Kymmene Oyj:n 7.000 euron oikeudenkäyntikuluvaatimusta määrältään kohtuullisena. Näin ollen Ammattiliitto Pro ry on velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM Kymmene Oyj:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM Kymmene Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Lallo, Schön ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.