24.6.2015

KUULTAVAT

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

Järjestöammattilaiset JAMI ry

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työsuhdetta koskevaa riitaa koskevassa asiassa (A / Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.4.2015

Pääkäsittely 1.6.2015

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Eritysalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Järjestöammattilaiset JAMI ry:n ERTO ry:n palveluksessa olevia JAMI ry:een järjestäytyneitä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ajalle 7.12.1994 – 29.2.1996 on ollut muun ohessa seuraava määräys:

8 § Lisäeläketurva ja vakuutukset

= = = = = =

15.6.1994 jälkeen työsuhteeseen tulleiden toimihenkilöiden eläke määräytyy Työntekijäin työeläkelain (TEL) mukaisesti ellei työsopimuksella ole muuta sovittu.

Ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleen toimihenkilön lisäeläke määräytyy 15.6.1994 saakka voimassa olleen lisäeläkevakuutuksen mukaisesti 31.12.1995 saakka.

Pöytäkirjamerkintä

Ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleen toimihenkilön lisäeläke määräytyy 1.1.1996 jälkeen sen mukaisesti kuin allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ssä asetetussa työryhmässä sovitaan.

Mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on ollut muun ohessa seuraava määräys:

5 TYÖRYHMÄT

= = = = = = =

Eläketyöryhmä

Osapuolet asettavat työryhmän, joka selvittää vuoden 1995 aikana lisäeläke-etuuden uudelleen järjestämisen.

Selvitystyön tuloksena toteutetaan sellainen lisäeläkeratkaisu, joka alentaa identtisen vertailuryhmän eläkekustannuksia määrällä, joka syntyisi nostamalla karttuma-aika 25 vuodesta 30 vuoteen.

Muutokset toteutetaan yhteisesti sovittavalla tavalla vuonna 1996 ja muutetut lisäeläke-etuudet kirjataan kunkin toimihenkilön työsopimuksen osaksi.

Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Järjestöammattilaiset JAMI ry:n välisessä työehtosopimuksessa 1.3.2000 – 31.1.2001 on ollut muun ohessa seuraava määräys:

8 § Lisäeläketurva ja vakuutukset

= = = = =

15.6.1994 jälkeen työsuhteeseen tulleiden toimihenkilöiden eläke määräytyy Työntekijäin työeläkelain (TEL) mukaisesti ellei työsopimuksella ole muuta sovittu.

Ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleen toimihenkilön lisäeläke määräytyy 15.6.1994 saakka voimassa olleen lisäeläkevakuutuksen mukaisesti 31.12.1995 saakka.

Pöytäkirjamerkintä

Ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleen toimihenkilön lisäeläke määräytyy 1.1.1996 jälkeen Työnantajan tekemän lisäseläkevakuutussopimuksen mukaisesti.

Samansisältöiset määräykset lisäeläketurvasta ja vakuutuksista ovat viimeksi olleet osapuolten välisessä 1.5.2010 - 31.12.2011 voimassa olleessa työehtosopimuksessa.

Tämän jälkeen aikana 1.1.2012 - 31.1.2014 voimassa työehtosopimuksessa edellä lainatut määräykset ja pöytäkirjamerkintä on kumottu. Työehtosopimusta koskevan neuvottelutulospöytäkirjan 2 §:n mukaan työehtosopimuksesta poistetaan lisäeläketurvaan liittyvät määräykset. Edelleen pöytäkirjan 2 §:n mukaan lisäeläkemääräysten poistaminen poistaa/lakkauttaa lisäeläkkeiden kollektiivisen oikeuden/turvan 1.1.2012 lukien.

KÄSITTELY HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

VASTAUS

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Onko A:n lisäeläketurva 1.1.1996 jälkeen ollut:

a) työsopimusperusteinen etu?

b) työehtosopimusperusteinen etu ja jos on, niin mikä on ollut ehdon sisältö?

c) sekä työehtosopimusperusteinen että työsopimusperusteinen etu?

d) työnantajan järjestämä vapaaehtoinen etu, joka kuuluu työnantajan yksipuoliseen määräysvaltaan?

e) työnantajan järjestämisvelvollisuuteen kuulunut asia, jonka sisältö on ollut työnantajan yksipuolisesti päätettävissä ja määrättävissä?

2. Mikä merkitys A:n lisäeläketurvan säilymiseen on sillä, että ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleiden lisäeläketurvaa koskevat maininnat poistettiin työehtosopimuksesta 1.1.2012 - 31.1.2014?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:lle ja Järjestöammattilaiset JAMI ry:lle tilaisuuden tulla kuulluiksi asiassa. Liittoja on pyydetty antamaan lausuntonsa käräjäoikeuden esittämistä kysymyksistä 1 b ja 2.

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY:N LAUSUNTO

1. Onko A:n lisäeläketurva 1.1.1996 jälkeen ollut työehtosopimusperusteinen etu ja jos on, niin mikä on ollut ehdon sisältö?

Lisäeläkejärjestelmä on perustunut Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Järjestöammattilaiset JAMI ry:n väliseen työehtosopimukseen, eikä työnantajan ja työntekijöiden välisiin yksittäisiin työsopimuksiin.

Vuoden 1994 työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin, että perustetaan eläketyöryhmä,

joka sopii, millainen lisäeläke on 1.1.1996 lukien. Työryhmä ei saanut työtään tehtyä, vaan asia jäi aina tulevissa työehtosopimuksissa ratkaistavaksi. Kun asiasta ei ole sovittu, lisäeläke on pysynyt vain ja ainoastaan työehtosopimuksen määräyksenä ilman, että siitä olisi tullut yksittäisen työsuhteen ehto. Käytännössä työnantajalla oli edelleen velvollisuus hoitaa lisäeläke, mutta sen sisältö jäi työnantajan päätettäväksi. Lisäeläkeoikeus ei siis ole tullut A:n työsopimuksen osaksi eikä sen ehdoksi.

2. Mikä merkitys A:n lisäeläketurvan säilymiseen on sillä, että ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleiden lisäeläketurvaa koskevat maininnat poistettiin työehtosopimuksesta 1.1.2012 - 31.1.2014?

A:n lisäeläketurva ei perustu työehtosopimuksen määräykseen, koska tällaista määräystä ei enää ole. Työnantaja ei myöskään yksipuolisesti tarjoa työehtosopimusperusteista lisäeläketurvaa.

Etusijajärjestyksen mukaan työehtosopimus tulee ennen työsopimusta, ja työehtosopimuksella voidaan kollektiivisesti muuttaa yksittäisen työsuhteen ehtoja. Joka tapauksessa työehtosopimuksen etusijan johdosta työehtosopimusosapuolet ovat muuttaneet työehtosopimuksen muutoksella lisäeläkemääräyksiä työsopimustasolla niin, että niiden yksilötason muuttaminen on ollut sallittua riippumatta siitä, onko lisäeläke ollut työsopimuksen mukainen yksilötason etu vai kollektiivinen työehtosopimukseen perustuva etu.

JÄRJESTÖAMMATTILAISET JAMI RY:N LAUSUNTO

1. Onko A:n lisäeläketurva 1.1.1996 jälkeen ollut työehtosopimusperusteinen etu ja jos on, niin mikä on ollut ehdon sisältö?

A:n ja muiden Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n toimihenkilöiden lisäeläke perustui TVK:n järjestötyönantajat ry:n ja Järjestötoimihenkilöt JTH ry:n (nykyään Järjestöammattilaiset JAMl ry) väliseen 30.11.1993 päättyneeseen työehtosopimukseen ja ERTO ry:ssä noudatettuun työnantajakohtaiseen järjestelyyn. Toimihenkilöiden eläketurva oli järjestetty työnantajan lisäeläkevakuutuksella siten, että 25 vuoden ansainta-aikana toimihenkilö saavutti 66 prosentin eläketason eläkeiän ollessa 60 vuotta.

ERTO ry:n ja JAMI ry:n ajalle 7.12.1994 - 29.2.1996 solmimassa työehtosopimuksessa lisäeläkejärjestelmän henkilöpiiri suljettiin koskemaan vain ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleita toimihenkilöiltä. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin, että muutetut lisäeläke-etuudet tulevat 1.1.1996 lukien kunkin lisäeläkkeeseen oikeutetun toimihenkilön työsopimuksen osaksi.

Työehtosopimuksen 7.12.1994 - 29.2.1996 allekirjoituspöytäkirjassa asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli vuoden 1995 aikana selvittää lisäeläke-etuuden uudelleen järjestäminen. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että lisäeläke-etuuden muutos oli järkevää toteuttaa kaikkien etuuteen oikeutettujen osalta yhdenmukaista linjaa noudattaen. Lopputuloksena hyväksyttiin lisäeläke-etuuden muuttaminen siten, että kaikkien 18 lisäeläkkeeseen oikeutetun eläkkeen karttuma-aika pidennettiin 25 vuodesta 30 vuoteen eläkeiän säilyessä 60 vuotena ja eläkkeen tason 66 prosenttina. Työryhmä teki selvitystyönsä vuoden 1995 aikana, kuten työehtosopimuksessa oli sovittu.

Lisäeläkeoikeus järjestettiin 1.1.1996 lukien joko yhdellä tai useammalla ERTO ry:n solmimalla lisäeläkevakuutussopimuksella. Vakuutussopimuksissa on erikseen nimetty jokainen lisäeläkevakuutettu. Näiden henkilöiden lisäeläkkeitä koskeva työsuhteen ehto ei jäänyt 29.2.1996 päättyneen työehtosopimuskauden jälkeen miltään osin myöhemmissä työehtosopimuksissa sovittavaksi.

A:n pääosin työehtosopimuksen normimääräyksiin perustunut lisäeläke-etu tuli 7.12.1994 tehdyn työehtosopimusratkaisun toteutuksella työsopimusperusteiseksi työsuhteen ehdoksi. ERTO ry on työsopimuslain mukaisesti velvollinen 1.1.1996 jälkeen noudattamaan työehtosopimuksessa sopimiaan ns. vanhojen työntekijöiden lisäeläke-ehtoja A:n työsopimuksen ehtona. ERTO ry, Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa ja JAMI ry eivät voi myöhemmin työehtosopimuksella poistaa tai heikentää A:n lisäeläke-etua.

2. Mikä merkitys A:n lisäeläketurvan säilymiseen on sillä, että ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleiden lisäeläketurvaa koskevat maininnat poistettiin työehtosopimuksesta 1.1.2012 - 31.1.2014

Lisäeläketurvaa koskevien mainintojen poistamisella työehtosopimuksesta ei ole merkitystä A:n lisäeläke-edun säilymisen kannalta. Lisäeläke-etu on edellä kerrotulla tavalla ollut 1.1.1996 lukien A:n työsopimusperusteinen etu. Työehtosopimusratkaisussa 7.12.1994 sovitut, työsopimuksen osaksi tulleet lisäeläkeoikeutta koskevat ehdot ovat velvoittaneet A:n työsopimuksen osapuolena ollutta ERTO ry:tä ja velvoittavat A:n nykyistä työnantajaa Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassaa työsopimuslain perusteella. Työehtosopimukseen 1.1.2012 tehdyt muutokset eivät poista tai heikennä A:n työsopimusperusteista lisäeläke etua.

Lisäeläke-etu on työsuhteen ehto, jonka muuttaminen edellyttää työsopimusosapuolten välistä sopimista. ERTO ry on vuoden 2011 lopulla neuvotellut neljän lisäeläketurvan piiriin kuuluvan oman toimihenkilönsä kanssa työsopimusten liitteeksi otettavasta sopimuksesta, jolla muutettaisiin lisäeläkettä koskevia työsuhteen ehtoja. Näistä kolme oli A:n kanssa verrannollisessa asemassa eli ennen 15.6.1994 ERTO ry:n palvelukseen tulleita. A on ainoa lisäeläketurvan piiriin kuuluva Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassan toimihenkilö, eikä työnantaja ole käynyt hänen kanssaan vastaavia neuvotteluja työsopimusmuutoksesta.

TODISTELU

Järjestöammattilaiset JAMI ry vetosi muuna oikeudenkäyntiaineistona

1. Eläketyöryhmässä vuonna 1995 tehdyt selvitykset

Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n henkilötodistelu

1. ERTO ry:n entinen puheenjohtaja, eläkeläinen B

Järjestöammattilaiset JAMI ry:n henkilötodistelu

1. Lakimies C

2. Super työttömyyskassan etuuskäsittelijä D

3. Lakimies E

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Tausta

A on tehnyt ERTO ry:n kanssa 19.11.1987 kirjallisen työsopimuksen, jonka 6 kohdan mukaan osapuolten välillä noudatetaan ERTO ry:n ja JTH ry:n allekirjoittamaa kulloinkin voimassaolevaa työehtosopimusta liitesopimuksineen joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

A:n työsuhteessa noudatetun 1.11.1991 - 30.11.1993 voimassa olleen TVK:n Järjestötyönantajat ry:n ja Järjestötoimihenkilöt JTH ry:n (nykyään Järjestöammattilaiset JAMI ry) välisen työehtosopimuksen 9 §:n mukaan lisäeläkevakuutuksella järjestetään toimihenkilöiden eläketurva siten, että 30 vuoden ansainta-aikana saavutetaan 66 prosentin eläketaso 60 vuoden eroamisiässä.

ERTO ry:n ja JAMI ry:n välillä käydyn 1.12.1993 päättyneen työehtosopimuskauden jälkeen uusi työehtosopimus on solmittu ajalle 7.12.1994 – 29.2.1996. Sopimukseen tehdyn pöytäkirjamerkinnän mukaan ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleen toimihenkilön lisäeläke määräytyy 1.1.1996 jälkeen sen mukaisesti kuin allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ssä asetetussa työryhmässä sovitaan.

Allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n mukaan osapuolet asettavat työryhmän, joka selvittää vuoden 1995 aikana lisäeläke-etuuden uudelleen järjestämisen. Selvitystyön tuloksena toteutetaan sellainen lisäeläkeratkaisu, joka alentaa identtisen vertailuryhmän eläkekustannuksia määrällä, joka syntyisi nostamalla karttuma-aika 25 vuodesta 30 vuoteen. Muutokset toteutetaan yhteisesti sovittavalla tavalla vuonna 1996 ja muutetut lisäeläke-etuudet kirjataan kunkin toimihenkilön työsopimuksen osaksi.

ERTO ry:n ja JAMI ry:n välisten 1.3.2000-31.1.2001 ja 1.5.2010-31.12.2011 voimassa olleiden työehtosopimusten 8 §:ään tehdyn pöytäkirjamerkinnän mukaan ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleen toimihenkilön lisäeläke määräytyy 1.1.1996 jälkeen työnantajan tekemän lisäseläkevakuutussopimuksen mukaisesti.

ERTO ry:n ja JAMI ry:n välisen 22.12.2011 laaditun neuvottelupöytäkirjan 2 §:n 1 kohdan mukaan ERTO ry:n ja JAMI ry:n työehtosopimuksesta 1.1.2012-31.1.2014 poistetaan lisäeläketurvaan liittyvät määräykset. Työehtosopimuksen uudistetun 8 §:n mukaan lisäeläkemääräysten poistaminen poistaa / lakkauttaa lisäeläkkeiden kollektiivisen oikeuden / turvan 1.1.2012 lukien.

Perustelut

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausunnon joukosta kysymyksiä, jotka liittyvät siihen, mihin A:n lisäeläke-etuus perustuu. Työtuomioistuin voi siitä annetun lain 39 §:n 1 momentin nojalla antaa muulle tuomioistuimelle pyynnöstä lausunnon erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta koskevassa asiassa. Tällaisia eivät ole esimerkiksi työsopimuksen tai jonkin työlain tulkintaa koskevat asiat. Näistä syistä työtuomioistuin ottaa lausunnossaan kantaa käräjäoikeuden esittämistä kysymyksistä vain A:n lisäeläketurvan työehtosopimusperusteisuuteen ja sisältöön 1.1.1996 jälkeen (kysymys 1.b) sekä siihen, mikä merkitys A:n lisäeläketurvan säilymiseen on sillä, että ennen 15.6.1994 työsuhteeseen tulleiden lisäeläketurvaa koskevat maininnat poistettiin 1.1.2012 – 31.1.2014 voimassa olleesta työehtosopimuksesta (kysymys 2).

Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina vuonna 1994 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuolta edustanutta C:tä ja lakimies E:tä sekä lisäeläketyöryhmässä työnantajapuolta edustanutta ja sen puheenjohtajana toiminutta B:tä ja työntekijäpuolta edustanutta D:tä.

C on kertonut, että marras-joulukuussa 1994 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa palkansaajapuolen lähtökohtainen tavoite oli säilyttää edut samalla tasolla, jolla ne olivat olleet 30.11.1993 päättyneessä sopimuksessa. ERTO ry oli haluton neuvottelemaan JAMI ry:n kanssa, vaan olisi halunnut neuvotella työntekijöiden etujen kannalta heikomman ERTO ry:n ja LTK:n erityisalojen työnantajaliiton välisen runkosopimuksen perusteella, mihin palkansaajapuoli ei suostunut. Neuvottelut eivät edenneet ja ERTO ry katkaisi ne kesäkuussa 1994. Jotta työnantajan neuvotteluhalukkuutta olisi saatu tehostettua, JAMI ry:n hallitukselta pyydettiin ja saatiin lupa työtaisteluun. Asiaa alettiin sovitella ja valtakunnansovittelijan luona neuvoteltiin yhteensä yhdeksän kertaa. Lisäeläkkeen poistaminen oli yksi työnantajan keskeisistä vaatimuksista. Valtakunnansovittelijan mielestä lisäeläke ei kuulunut työehtosopimukseen, vaan siitä oli sovittava muuten. Tämän vuoksi 5.12.1994 aloitettiin järjestöjen väliset omat työehtosopimusneuvottelut, vaikka varsinainen sovitteluprosessi oli yhä käynnissä. Näiden neuvottelujen perusteella saavutettu sovinto vahvistettiin 8.12.1994. Neuvottelutuloksen perusteella henkilökunta jaettiin kahteen ryhmään, ennen ja jälkeen 15.6.1994 tulleisiin työntekijöihin. Niin sanotuilla vanhoilla työntekijöillä säilyivät vapaat ja lisäeläke, kun taas uusilta ne poistettiin. Lisäeläkkeen sisällön määrittämiseksi päätettiin perustaa työryhmä, jonka tarkoituksena oli saada aikaiseksi säästö, joka vastaisi karttuma-ajan nostamista 25:stä 30 vuoteen.

E on kertonut, että hän oli vuonna 1994 järjestetyn lakon aikaan työntekijäpuolella rivijäsenenä ja toimi tämän jälkeen luottamusmiehenä. Hän oli mukana työehtosopimusneuvotteluissa heinäkuusta 1995 lokakuuhun 2004. E tiesi vuoden 1994 neuvottelujen kulusta työpaikkakokousten kautta. Valtakunnansovittelija ei halunnut, että eläkkeet tulisivat työehtosopimukseen. Neuvottelujen tuloksena lisäeläkkeistä tehtiin työsopimustasoisia. Tämä tarkoitti sitä, että niiden työntekijöiden, joiden lisäeläke ei määräytynyt työeläkelain mukaan, eläkkeistä oli tarkoitus sopia työsopimuksissa. Koska eläkeasia oli tältä osin selvä, sitä ei enää käsitelty myöhemmissä työehtosopimusneuvotteluissa lukuun ottamatta yhtä teknistä muutosta, jolla ei ollut vaikutusta lisäeläkkeen sisältöön.

C:n ja E:n mukaan oli selvää, että oikeus lisäeläkkeeseen tuli noudatettavaksi työsopimusten ehtona, ja se oli tarkoitus kirjata kunkin vanhan työntekijän työsopimuksen osaksi. Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahtunut. Työehtosopimuksissa vuodesta 1996 alkaen olleet kirjaukset lisäeläkkeestä olivat pelkästään informatiivisia.

B on kertonut, että vuoden 1994 työehtosopimuksessa asetettiin työryhmä järjestämään lisäeläkeasiaa, koska sen osalta ei saatu ratkaisua aikaiseksi työehtosopimusneuvotteluissa. Eläkejärjestelmä oli ERTO ry:n näkökulmasta liian kallis ja eläkeasia vaikea. Työryhmä kokoontui ainakin muutaman kerran, mutta se ei saanut mitään ratkaisua aikaiseksi. B pyysi eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta eläkelaskelmia. Työntekijäpuolelta tuli jossain vaiheessa ehdotus, jonka kustannusvaikutus selvitettiin myös Ilmarisella. Ehdotus kuitenkin hylättiin, koska se ei ollut työntekijöiden kannalta edullinen. Koska mihinkään lopputulokseen ei päädytty, B vei lisäeläkeasian ERTO ry:n hallinnolle, jolta hän keskustelujen jälkeen sai valtuutuksen ottaa Ilmariselta lisäeläke vanhoille työntekijöille. Kysymyksessä oli työnantajan yksipuolisesti päättämä toimenpide. Työehtosopimukseen tehty viittaus lisäeläkkeisiin 1.1.1996 alkaen oli vain informatiivinen. Tarkoituksena oli, että lisäeläkettä koskeva määräys poistetaan työehtosopimuksesta ja siirretään työsopimuksiin, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Eläketurvan sisällöstä päättäminen jäi siten työnantajalle.

D on kertonut, että lisäeläketyöryhmä perustettiin työehtosopimusneuvottelujen tuloksena sopimaan työehtosopimuksessa jo sovitut eläkeasiat ja säästöjen saavuttaminen. Työryhmä pyysi eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta kustannuslaskelmia erilaisista lisäeläkevaihtoehdoista sovitun kustannustavoitteen saavuttamiseksi. Muuttujina käytettiin eläkeikää, eläkeprosenttia ja ansaintavuosia. Laskelmien perusteella työryhmä päätyi ratkaisuun, jonka mukaan eläkeikä pysyi edelleen 60 vuodessa, ansaintaprosentti 66:ssa ja karttuma nostettiin 25:stä 30 vuoteen. Työryhmässä ei ollut erimielisyyttä ja yhteisenä tarkoituksena oli saada kaikille mahdollisimman hyvä lopputulos. Ratkaisua ei kirjattu mihinkään, vaan jossain vaiheessa B:ltä tuli käytäväkeskustelujen tyyliin ilmoitus, että eläke oli otettu sovitulla tavalla.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työehtosopimuksessa 1.11.1991 - 30.11.1993 lisäeläketurvan sisältö oli kirjoitettu työehtosopimuksen osaksi. Työehtosopimukseen 7.12.1994 – 29.2.1996 tehdyn pöytäkirjamerkinnän mukaan lisäeläkkeen määräytyminen 1.1.1996 jälkeen jätettiin lisäeläketyöryhmän ratkaisun varaan. Allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ään kirjattiin työryhmän tavoite ja todettiin, että muutetut lisäeläke-etuudet kirjataan kunkin toimihenkilön työsopimuksen osaksi. C:n ja E:n kertomusten mukaan valtakunnansovittelija esitti tiukan kannanoton, jonka mukaan lisäeläkettä koskevat määräykset eivät kuulu työehtosopimukseen. Työtuomioistuimen arvion mukaan tämä on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, miten lisäeläketurva tarkoitettiin järjestettäväksi ja kirjattiin vuoden 1994 työehtosopimukseen.

Seuraavissa työehtosopimuksissa olleet maininnat lisäeläketurvasta ovat asiassa kuultujen todistajien kertomusten mukaan olleet luonteeltaan pelkästään tiedottavia. Lisäksi kaikki asiassa kuullut todistajat ovat kertoneet tarkoituksena olleen, että lisäeläke olisi otettu työsopimusten osaksi. Nämä seikat puoltavat vahvasti tulkintaa, jonka mukaan lisäeläke ei ole vuoden 1996 jälkeen ollut työehtosopimukseen perustuva etu. Lisäeläkkeiden kollektiivinen turva on joka tapauksessa lakkautettu vuoden 2012 työehtosopimuksella, kuten ilmenee sopimukseen liittyvän pöytäkirjan maininnasta. Siten työtuomioistuin lausuu vastauksena käräjäoikeuden esittämään kysymykseen 1.b, että A:n lisäeläketurva ei ole 1.1.1996 jälkeen ollut työehtosopimusperusteinen etu.

Työtuomioistuimen joissakin ratkaisuissa on katsottu, että työehtosopimuksella voidaan tietyin edellytyksin puuttua työsopimuksella sovittuihin ehtoihin myös niitä heikentävästi, joskaan ei esimerkiksi taannehtivin vaikutuksin (TT 2013:63, TT 2006:31 ja TT 1979:79). Nyt esillä olevassa tapauksessa vuoden 2012 työehtosopimukseen liittyvä pöytäkirjamaininta on kuitenkin muotoiltu niin, että vain lisäeläketurvan kollektiivinen turva on poistettu. Siten lisäeläkettä koskevien työehtosopimusmääräysten poistamisella ei ole ollut vaikutusta muulla tavoin määräytyvään lisäeläketurvaan. Näistä syistä työtuomioistuin lausuu vastauksena käräjäoikeuden esittämään kysymykseen 2, ettei mainittujen määräysten poistamisella ole merkitystä A:n lisäeläketurvan säilymiseen etuna, joka saattaa perustua hänen työsopimukseensa tai johonkin muuhun työnantajaa paikallisesti sitovaan perusteeseen. Kuitenkin kannanotto siihen, onko lisäeläketurva aikanaan tullut voimaan ja 1.1.2012 jälkeenkin säilynyt A:n työsuhteen ehtona jollakin tällaisella paikallisella perusteella, jää käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvana kysymyksenä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Nyyssölä, Koskinen ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.