16.12.2013

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Finnair Technical Services Oy:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Technical Services Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 5.876 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukausi tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Painostustoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Finnair Technical Services Oy on ryhtynyt tarjoamaan palveluksessaan oleville toimihenkilöille uusia työsuhteen ehtoja, jotka ovat heikompia kuin työehtosopimuksessa on osapuolten kesken sovittu. Uusia työsuhteen ehtoja on tarjottu uhkaamalla, että mikäli toimihenkilö ei suostu allekirjoittamaan uutta työsopimusta, hänen työsopimuksensa tullaan irtisanomaan.

Finnair Technical Services Oy:n painostustoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen vuorotyökorvausta koskevaan 7 §:ään, hälytysluonteista työtä ja puhelinohjeita koskevaan 10 §:ään, varallaoloa koskevaan 11 §:ään, sunnuntaityötä koskevaan 12 §:ään, viikkolepokorvausta koskevaan 13 §:ään ja aikaisemmin myönnettyjä etuja koskevaan 34 §:ään sekä työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkasopimuksen 1-14 §:iin.

Painostustoimenpiteiden joukkoluonne

Finnair Technical Services Oy on elokuun lopussa 2013 ryhtynyt lähettämään lentokonetarkastajille uusia työsopimuksia sekä ilmoittanut toimihenkilölle tietyn palaveriajankohdan ja vaatinut, että toimihenkilön tulee siinä tilaisuudessa allekirjoittaa uusi työsopimus. Toimihenkilöä on kielletty ottamasta neuvotteluun mukaan luottamusmiestä ja hänelle on ilmoitettu, että mikäli uutta työsopimusta ei allekirjoiteta, toimihenkilö irtisanotaan. Mainitun kaltainen menettely on kohdistunut noin kymmeneen toimihenkilöön.

Uuteen työsopimukseen on kirjattu selkeästi heikommat työsuhteen ehdot kuin voimassa olevassa yhtiötä sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu. Näin on asianlaita siitä syystä, että sopimuksen mukaan tehtävän palkkaus on kokonaispalkka, joka sisältää "taulukkopalkan mukaisen osuuden, palvelusvuosilisän, HEKO % sekä muut mahdolliset vuoro- ja erikoislisät työehtosopimuksen mukaan". Mainittu sopimusehto tarkoittaa sitä, että työsuhteessa ei enää noudatettaisi työehtosopimuksen 7 §:n, 10 §:n, 11 §:n, 12 §:n, 13 §:n määräyksiä eikä työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkasopimuksen 1 - 14 §:n määräyksiä. Lisäksi uudessa työsopimuksessa on maininta, jonka mukaan "kaikki toimeen liittyvät edut on kirjattu tähän sopimukseen, eivätkä mitkään erilliset aiemmin tehdyt sopimukset ole enää voimassa". Tämä sopimusehto rikkoo työehtosopimuksen 34 §:n määräystä.

Yhtiön edustajista edellä kuvattuja painostustoimia toimihenkilöihin ovat kohdistaneet ainakin kaksi yhtiön johtajaa. Kun toimihenkilöiden luottamusmies on tullut tietoiseksi painostuksesta, hän on vaatinut työnantajan edustajia välittömästi lopettamaan ne. Tällä ei ole ollut mitään vaikutusta, vaan yhtiö on määrännyt toimihenkilöille uusia allekirjoitustilaisuuksia ja ajoittanut niitä sellaisiin ajankohtiin, jolloin luottamusmies ei ole ollut työpaikalla läsnä.

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Finnair Technical Services Oy ei saa painostaa toimihenkilöitä tekemään työehtosopimuksessa sovittuja ehtoja heikompia henkilökohtaisia työsopimuksia sopimuskauden aikana uhkaamalla, että muussa tapauksessa toimihenkilöt irtisanotaan. Menettely on työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu työtaistelutoimenpide. Yhtiö on menettelyllään rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole reagoinut millään tavoin Ammattiliitto Pro ry:n 9.9.2012 lähettämään valvontakirjeeseen. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vastauksessaan, johon Finnair Technical Services Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on lisäksi vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Technical Services Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukausi tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Finnair Technical Services Oy:ssä on käyty yt-neuvottelut koskien suunnitelmaa uudistaa teknisen organisaation rakennetta. Neuvottelut ovat alkaneet 14.3.2013 ja päättyneet 30.4.2013. Yt-neuvottelut ovat koskeneet nimenomaan mahdollista työvoiman vähentämistä ja muutoksia työtehtävissä, joten irtisanomiset tai tehtävän muutokset eivät voineet tulla yllätyksenä toimihenkilöille tai luottamusmiehille.

Yt-neuvottelujen jälkeen yhtiö oli tilanteessa, jossa muun muassa kuudelle Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvalle toimihenkilölle tarjolla olevat entiset työtehtävät ovat lakanneet. Yhtiöllä on lähtökohtaisesti taloudellistuotannollinen peruste irtisanoa näiden toimihenkilöiden työsopimukset aikaisemmissa työtehtävissään.

Yhtiöllä on ollut tarjota näille toimihenkilölle muuta heidän koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä. Tarjolla oleva trouble shooterin toimi on Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaista työtä, jonka työehtosopimuksen tarkoittama tehtävän vaativuus eroaa irtisanomisuhan alla olevien toimihenkilöiden aikaisemmista työtehtävistä. Palkkaluokan muuttumista ja muita työsuhteen ehtoja uusissa työtehtävissä on käsitelty ainakin kahteen otteeseen kesä-elokuussa 2013 työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen välillä. Mahdollinen erimielisyys uuden työtehtävän palkkaluokasta tulisi käsitellä työehtosopimuksen palkkasopimuksen 3 §:n mukaisessa luokittelumenettelyssä. Tällaista luokittelua ei ole työehtosopimuksen mukaisesti pyydetty.

Työnantaja on tarjonnut tätä muuta työtä irtisanomisuhan alaisille toimihenkilöille vaihtoehtona heidän irtisanomiselleen. Työtä on tarjottu normaalien hyväksyttävien menettelyjen mukaisesti siten, että työnantaja on laatinut kirjalliset, uusia tehtäviä vastaavat työsopimukset ja esittänyt niitä irtisanomisuhan alla oleville toimihenkilöille hyväksyttäväksi allekirjoituksin.

Ensimmäisissä työsopimuslomakkeissa, jotka laadittiin ja joita esitettiin toimihenkilöille allekirjoitettaviksi elokuun 2013 lopulla, havaittiin epäselvyyttä palkkausta koskevan ehdon kohdalla. Ehdon epäselvyyttä käsiteltiin työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen välillä 28. ja 29.8.2013. Työnantajan edustaja on myöntänyt työsopimuksen palkan määrityksessä olleen virheen, ja työsopimukset on laadittu uudelleen toimihenkilöiden hyväksymistä varten.

Ne toimihenkilöt, joille uutta työsopimusta on tarjottu hyväksyttäväksi, on kutsuttu tapaamiseen tätä toimenpidettä varten heidän työvuorojensa ajoittumisen mukaisesti. Pääluottamusmiehen läsnäolo tai poissaolo ei ole vaikuttanut tapaamisten ajankohdan suunnitteluun tai niistä sopimiseen. Työnantajan edustajat ovat saattaneet ilmaista kutsun yhteydessä, että he eivät näe luottamusmiehen läsnäoloa tarpeellisena, koska kyseessä olisi normaali työsopimuksen allekirjoittaminen. Työnantajan edustajat eivät ole kuitenkaan missään tapauksessa kieltäneet tai estäneet luottamusmiehen läsnäoloa tilaisuudessa. Työnantajan edustajat eivät myöskään koe esittäneensä työsopimuksen allekirjoittamista minkäänlaisten uhkausten saattelemana. Työnantajan toimintaa on pidettävä vallitsevissa olosuhteissa täysin asiallisesti perusteltuna ja oikeasuhtaisena.

Kyseessä oleville toimihenkilöille ja heitä edustaville luottamusmiehille on selvitetty useassa vaiheessa aikaisemman tarjolla olevan työn lakkaaminen ja tarjolla olevan muun työn ehdot seikkaperäisesti. Työnantaja on toiminut sitä velvoittavien lainsäädännön ja työehtosopimuksen normien mukaisesti. Olosuhteita ei voida pitää sellaisina, että työntekijäpuoli voisi perustellusti mieltää työnantajan menettelyä painostustoimeksi.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on saanut tietää kanteen perusteena olevasta väitetystä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta vasta Ammattiliitto Pro ry työnantajaliitolle 9.9.2013 iltapäivällä toimittamasta valvontakirjeestä. Työnantajaliitto on valvontakirjeen saatuaan ryhtynyt viipymättä toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi. Työnantajaliiton asiamies on 9.9.2013 iltapäivällä välittänyt valvontakirjeen yhtiön edustajalle asian selvittämiseksi. Yhtiön edustaja on vastannut samana iltapäivänä selvityksen olevan tulossa. Työtuomioistuin on lähettänyt Ammattiliitto Pro ry:n haastehakemuksen työnantajaliitolle 10.9.2013 kello 12.48 selvitystyön ollessa kesken. Työnantajaliitolla ei ole ollut mitään mahdollisuutta toimia asiassa toisin Ammattiliitto Pro ry:n nostettua kanteen välittömästi valvontapyynnön esittämisen jälkeen. Tämän jälkeen työnantajaliiton asiamies on pyytänyt 10.9.2013 iltapäivällä erimielisyyksiä aiheuttaneiden toimien keskeyttämistä yhtiössä.

Hyvityssakot

Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut yhtiön toiminnasta. Yhtiö ei ole tietensä rikkonut, eikä sen voida katsoa perustellusti olevan tietoinen rikkovansa työrauhavelvoitettaan työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla. Mikäli vastoin vastaajapuolen näkemystä kanne menestyisi, on asiassa kuitenkin sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteet jättää hyvityssakko tuomitsematta ja Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut sen itsensä vastattaviksi.

Työntekijäliiton nostettua asiaa koskevan kanteen välittömästi valvontapyynnön esittämisen jälkeen PALTA ry ei ole ehtinyt selvittää tapahtumien kulkua. Tämän johdosta työnantajaliitolle ei voida tuomita hyvityssakkoa maksettavaksi, eikä sitä voida asettaa vastuulliseksi kantajan oikeudenkäyntikuluista.

Perustelut

Selvitys yhteistoimintaneuvotteluista 28.3. ja 30.4.2013

Pääluottamusmies A on kertonut osallistuneensa alkuvuonna 2013 yhtiössä käytyihin yt-neuvotteluihin. Yhtiö on yt-neuvottelujen aikana antanut toimihenkilöpuolelle tiedoksi trouble shooterin toimenkuvan. Yhtiö on yt-neuvottelujen päättyessä 30.4.2013 nimennyt noin 290 irtisanottavaa työntekijää. Trouble shooterin tehtävän yhtiössä 1.9.2013 alkaen aloittaneille kuudelle toimihenkilöille ei annettu yt-neuvotelujen perusteella ennakkoilmoitusta irtisanomisesta. Työnantaja ei suostunut trouble shooterin tehtävän käsittelyyn työehtosopimuksen mukaisessa luokitusmenettelyssä. Kysymyksessä ei A:n mukaan ollut uusi tehtävä, vaan se vastasi toimihenkilöiden aikaisempaa lentokonetarkastajan tehtävää, joka oli luokiteltu palkkaluokkaan H.

Finnair Oyj:n Operations-divisioonassa henkilöstöjohtajana toimiva F on kertonut osallistuneensa alkuvuonna 2013 yhtiössä käytyihin yt-neuvotteluihin. Yhtiön organisaatiota supistettiin yt-neuvottelujen tuloksena noin kolmellasadalla henkilöllä. Yhtiön maintenance control -yksikkö luopui vanhasta erillisestä tarkastusjärjestelmästä ja siirtyi järjestelmään, jossa lentokonemekaanikko tarkastaa työn itse. Lentokonetarkastajan, moc-tarkastajan ja technical supervisorin tehtävät poistuivat ja niiden tilalle rakennettiin muun muassa uudet trouble shooterin tehtävät vastaamaan uutta toimintamallia. Trouble shooterin toimenkuva valmistui yt-neuvottelun aikana. Tehtävistä neuvoteltiin pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitettiin kyseessä oleville kuudelle trouble shooterille, joille yhtiöllä on siten ollut tarjota työtä. Tehtävien vaativuuden työnantaja arvioi aluksi itse. Troubel shooterin tehtävät eivät olleet haettavana, koska kyseessä ei ollut selvästi uusi tehtävä. Työsopimuspohjassa ollut virheellinen viittaus kokonaispalkkaan poistettiin työsopimuksista ja toimihenkilöille tarjottiin korjattuja sopimuksia. Uutta toimintamallia alettiin soveltaa 1.9.2013 alkaen.

Head of Maintenance Control -tehtävässä Finnair Oyj:ssä toimiva H on kertonut osallistuneensa yhtiön yt-neuvotteluun 28.3.2013. Maintenance Control -yksikön organisaatiossa toteutettiin laaja uudistus, ja muutosvaihe on edelleen osin käynnissä. Lentokonetarkastajan tehtäviin kuuluneesta huolto- ja korjaustöiden erillisestä lentokelpoisuuden tarkastamisesta luovuttiin tarpeettomana. Entisille lentokonetarkastajille tarjottiin trouble shooterin tehtävää, joka sisältää vianhallinnan kokonaisuutena. Aikaisemmin tarkastajien tiimin vetäjänä oli moc-tarkastaja alaisinaan lentokonetarkastajat ja technical supervisorit. Kahden maintenance operations center eli moc-tarkastajan ja neljän technical supervisorin henkilökohtainen vastuu pieneni trouble shooter -tehtävässä. Näille kuudelle toimihenkilölle tarjottiin uusia trouble shooterin työsopimuksia allekirjoitettavaksi, mutta toimihenkilöt eivät suostuneet tähän. Yhteensä 19:stä techical supervisorista 12:lla oli jo entuudestaan alempi palkkaluokka F. Työnantajapuolen neuvottelijat eivät ole painostaneet toimihenkilöitä allekirjoittamaan työsopimuksia tai kieltäneet ottamasta luottamusmiestä mukaan allekirjoitustilaisuuksiin

C:n työsopimusten allekirjoitustilaisuudet 27.8. ja 1.10.2013

C on kertonut työskennelleensä yhtiössä moc-tarkastajana. Yt-neuvottelujen jälkeen yhtiön tarkastusosastolta irtisanottiin 20 tarkastajaa 30.5.2013 mennessä. C sai yhtiöltä allekirjoitettavaksi 27.8.2013 uuden kokonaispalkan sisältävän työsopimuksen, jonka hän myös allekirjoitti. Työsopimus oli kuitenkin kokonaispalkan osalta virheellinen. Yhtiön edustaja kutsui 6.9.2013 C:n korjatun työsopimuksen allekirjoitustilaisuuteen, jossa hän kieltäytyi allekirjoittamasta uutta työsopimusta. Työnantaja edustaja G ilmoitti, että jos C ei allekirjoittaisi uutta työsopimusta, hänet voitaisiin irtisanoa. Seuraavassa C:n työsopimuksen allekirjoitustilaisuudessa 1.10.2013 olivat läsnä C:n ja A:n lisäksi yhtiön edustajat H, G ja F. C ilmoitti tilaisuuden aikana ainakin kaksi kertaa, ettei hän tulisi allekirjoittamaan alemmalla palkkaluokalla tarjottua työsopimusta. F ilmoitti, että työsopimuksen allekirjoittamisesta kieltäytyminen voisi johtaa irtisanomiseen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, koska yhtiöllä ei ollut tarjota muuta työtä. Tilaisuus oli painostava ja se kesti noin kolme tuntia. Työnantajan edustajat ilmoittivat, että C voisi allekirjoittaa työsopimuksen seuraavana päivänä 2.10.2013 tullessaan työvuoroon. C ei allekirjoittanut työsopimusta tuolloinkaan. Uudessa trouble shooterin tehtävässä hän oli kuitenkin aloittanut jo 1.9.2013. Tästä ajankohdasta lukien kaikilla trouble shootereilla oli sama toimenkuva. Uusia työsopimuksia vaadittiin kuitenkin vain niiltä toimihenkilöiltä, jotka oli sijoitettu ylempään H-palkkaluokkaan.

Pääluottamusmies A on kertonut C:n työsopimuksen allekirjoitustilaisuuksista samalla tavoin kuin C itse.

Henkilöstöjohtaja F:n mukaan trouble shootereiden työsopimusten allekirjoitustilaisuuksissa työnantajan edustajat kävivät läpi toimihenkilön palkan muutoksen määrän irtisanomisajan jälkeen ja vaihtoehdot, jos toimihenkilö ei suostu allekirjoittamaan työsopimusta. Työnantajapuoli ei mitenkään painostanut toimihenkilöitä allekirjoittamaan työsopimuksia. Kun vanha tehtävä oli lakannut, työnantaja tarjosi uutta tehtävää uudelleensijoitusvelvollisuutensa nojalla. Jos toimihenkilö ei suostunut tarjottuun tehtävään, muuta tehtävää ei yhtiössä ollut tarjolla. F oli 1.10.2013 läsnä C:n työsopimusten allekirjoitustilaisuudessa, jossa käytiin läpi kaikki työehtojen muutokset ja joka kesti noin kolme tuntia. C:tä ei painostettu allekirjoittamaan työsopimusta. Yhtiössä oli normaali menettely, että siirryttäessä uuteen tehtävään ja heikompiin työehtoihin allekirjoitettiin uusi työsopimus.

D:n työsopimuksen allekirjoitustilaisuudet 28.8. ja 1.10.2013

Trouble shooterina 1.9.2013 aloittanut D on kertonut olleensa sitä ennen yhtiössä technical supervisorina ja lentokonetarkastajana. Yhtiö irtisanoi kevään 2013 yt-neuvottelujen jälkeen kuudesta technical supervisorista kaksi. Yhtiön edustaja tarjosi hänelle 28.8.2013 allekirjoitettavaksi aikaisempaa pienemmän palkan sisältävän työsopimuksen, jota hän ei allekirjoittanut. Työnantajan edustaja tarjosi D:lle 1.10.2013 pidetyssä tilaisuudessa korjatun työsopimuksen. Keskustelussa kävi ilmi, ettei työnantaja antanut muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa uusi työsopimus. D ei allekirjoittanut tarjottua työsopimusta ja koki työnantajan painostuksen raskaaksi. Työnantajalle annettiin ammattiliiton laatima asiakirja, jonka mukaan toimihenkilöt suostuivat ottamaan uuden tehtävän vastaan, mutta eivät hyväksyneet palkan alentamista. Technical supervisorin ja uuden trouble shooterin tehtävät eivät käytännössä eronneet toisistaan, vaan olivat 95 prosenttisesti samoja. Vanhaa tehtävää tehtiin kuitenkin yksin, kun taas uudistuksen jälkeen työ tehtiin tiimissä, jossa myös jouduttiin antamaan työnopastusta uusille toimihenkilöille.

B:n työsopimusten allekirjoitustilaisuudet 28.8. ja 10.9.2013

Trouble shooterina 1.9.2013 aloittanut B on kertonut olleensa sitä ennen yhtiössä technical supervisorina ja lentokonetarkastajana. Trouble shooterin tehtävät eivät olleet kenenkään haettavissa, vaan työnantaja on vain määrännyt niihin toimihenkilöt. Työnantaja tarjosi 28.8.2013 B:n allekirjoitettavaksi uutta trouble shooterin työsopimusta, joka sisälsi kokonaispalkan ja aikaisempaa alemman F-palkkaluokan. Työnantaja ilmoitti edelleen 6.9.2013, että B:n tulisi 10.9.2013 allekirjoittaa uusi työsopimus. B vastasi tarjoukseen, että työsopimus ei täytä vaadittavia työsuhteen ehtoja ja kieltäytyi sitä allekirjoittamasta. Työhön tultuaan 9.9.2013 B keskusteli asiasta osaston päällikön H:n kanssa, joka antoi ymmärtää, että B joko allekirjoittaa työsopimuksen 10.9.2013 tai hän tulee irtisanotuksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Edelleen H ilmoitti, ettei halua luottamusmiehen tulevan allekirjoitustilaisuuteen. Työnantaja tarjosi 10.9.2013 työsopimusta, jossa ei enää ollut merkintää kokonaispalkasta. Työnantaja kuitenkin peruutti työsopimuksen allekirjoitustilaisuuden. B on tehnyt aikaisemmassa technical supervisorin tehtävässä ja tarjotussa trouble shooterin tehtävässä yli 90 prosenttisesti samoja tehtäviä. Pois on kuitenkin jäänyt yksintyöskentely sekä huolto- ja korjaustöiden "leimaus" erillisessä tarkastuksessa.

J:n työsopimuksen allekirjoitustilaisuus 27.9.2013

Ammattiliitto Pro ry:n lakiasiainpäällikkönä toimiva E on kertonut osallistuneensa 27.9.2013 J:n työsopimuksen allekirjoitustilaisuuteen, jossa olivat työnantajapuolelta läsnä H ja G. Työnantajapuolen edustajat pyysivät J:tä allekirjoittamaan uuden työsopimuksen. E ilmoitti J:n avustajana, ettei J tule sitä allekirjoittamaan, koska työsopimuksen palkkaehto on työehtosopimuksen vastainen. Työ on samaa työtä, jota hän on tehnyt aikaisemmin. J on ottanut työn vastaan 1.9.2013 eikä ole siitä kieltäytynyt, joten hänellä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa kirjallista työsopimusta. Kysyttäessä G ilmoitti, että ellei J allekirjoita tarjottua työsopimusta, J:n työsopimusta ei irtisanota vielä tässä tilaisuudessa, vaan hänelle annetaan harkinta-aikaa ja hänet kutsutaan uuteen allekirjoitustilaisuuteen. Jos J ei uudessakaan tilaisuudessa allekirjoita nyt tarjottua työsopimusta, ainoaksi vaihtoehdoksi jää hänen irtisanomisensa, koska työnantajalla ei ole tarjota muuta työtä. Saavuttuaan tilaisuuteen myöhemmin F toisti G:n esittämän työnantajan kannan. E puolestaan esitti Ammattiliitto Pro ry:n kantana, että toimihenkilöt ottavat trouble shooterin työn vastaan, työnantajalla on palkkaukseen nähden tulkintaetuoikeus kunnes työ on luokiteltu, mutta tarjottuja uusia työsopimuksia ei allekirjoiteta.

Finnair Oyj:n HR-konsulttina toimiva G on kertonut ilmoittaneensa toimihenkilöiden tehtävien ja palkkaluokkien muutoksista luottamusmies A:lle kesä-heinäkuun vaihteessa 2013. G laati työsopimuksia toimihenkilöille ja oli läsnä C:n, K:n, D:n ja J:n työsopimusten allekirjoitustilaisuuksissa. Yt-neuvotteluissa oli ilmoitettu tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet. Yhtiö oli toimihenkilöiden tehtävien loppuessa ja velvollisena sijoittamaan heidät uudelleen tarjonnut heille trouble shooterin tehtävää. Toimihenkilöitä ei painostettu allekirjoittamaan työsopimuksia eikä heiltä kielletty ottamasta luottamusmiestä mukaan tilaisuuksiin.

Tehtävien ja työehtojen muutosten käsittely yhtiössä

Finnair Oyj:n työsuhdejohtajana toimiva I on kertonut, että jos toimihenkilön tehtävä muuttuu niin olennaisesti, että se johtaa palkkamuutokseen, asiasta käydään yhtiössä neuvottelu. Koska yhtiön tekniikassa perustettu trouble shooterin tehtävä oli uusi, yhtiön edustajat kävivät tehtävän sisällöstä elokuusta 2013 lähtien palkkasopimuksen määräysten nojalla neuvottelut pääluottamusmiehen kanssa. Luokitustoimikunta on työnantajan ja teknisten yhteistoimielin, jossa on yhteensä kahdeksan jäsentä. Muuttuneen tehtävän tarkistusluokitus luokitustoimikunnassa tapahtuu pyynnön perusteella. Luokitustoimikunta suorittaa uuden tehtävän luokituksen pisteyttämällä tehtävän vaativuudet taulukon ja ohjeistuksen mukaisesti. Luokitusprosessi kestää normaalisti noin puoli vuotta.

I ja H ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että trouble shooterin tehtävän osalta luokitusmenettelyä ei ole vielä aloitettu eikä sitä ole esitetty. Tehtävä tullaan luokittelemaan myöhemmin. E on kertonut saaneensa yhtiön edustajalta ilmoituksen, että tehtävä tullaan luokittelemaan helmikuussa 2014.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Finnair Technical Services Oy on sidottu voimassa olevaan Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen. Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Työnantajan on oikeuskäytännössä katsottu syyllistyvän kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen myös silloin, kun työntekijöille on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta ja työnantajan on katsottava olevan vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä. Esimerkiksi perusteettomilla irtisanomisilla uhkaamista on pidetty työtaistelutoimenpiteenä (TT 2012:100).

Finnair Technical Services Oy:ssä on käyty yhtiön teknisen organisaation rakenteen uudistamista koskevat yt-neuvottelut, jotka päättyivät 30.4.2013. Neuvotteluissa henkilöstön vähennystarpeeksi ilmoitettiin noin 290 työntekijää. Kanteessa tarkoitetuille kuudelle toimihenkilölle ei ole annettu ennakkoilmoitusta irtisanomisesta. Tämä on johtunut siitä, että yhtiössä on ollut tarjolla heille soveltuvaa työtä trouble shooterin tehtävässä 1.9.2013 alkaen.

C, D ja B ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että työnantaja kutsui heidät työsopimusten allekirjoitustilaisuuksiin ja vaati kutakin heistä allekirjoittamaan uuden, aiempaa tehtävää alhaisemman palkkaluokan sisältäneen työsopimuksen uhalla, että toimihenkilö muuten irtisanotaan. Tilaisuuksia on ollut useita, ja esimerkiksi C:tä on taivuteltu allekirjoittamaan sopimus kolme tuntia kestäneessä tilaisuudessa. Toimihenkilöt ovat kertoneet kokeneensa työnantajan menettelyn painostukseksi. Ammattiliittoa edustanut E on kertonut samalla tavoin J:n työsopimuksen allekirjoitustilaisuudesta.

Vastaajan mukaan kysymyksessä on ollut uuden työn tarjoaminen irtisanomisen vaihtoehtona tilanteessa, jossa toimihenkilöiden entiset työtehtävät ovat lakanneet. Työnantajapuolelta on esitetty näyttöä kysymyksessä olevan yksikön uudelleenjärjestelystä, jonka yhteydessä henkilöstöä on irtisanottu ja jäljelle jääneiden tehtäviä on muutettu. Muutosvaihe on tapahtuma-aikana ollut vielä käynnissä. Työtuomioistuimessa kuullut toimihenkilöt ovat toisaalta kertoneet, että heidän tehtävänsä ovat ainakin tässä vaiheessa jatkuneet pääosin entisen sisältöisiä.

Työtuomioistuin ei vireillä olevassa työrauha-asiassa ota kantaa siihen, onko kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden työ uudelleenjärjestelyjen takia vähentynyt sillä tavoin olennaisesti ja pysyvästi, että taloudellis-tuotannollinen irtisanomisperuste olisi heidän kohdallaan tältä osin täyttynyt. Toimihenkilöt ovat joka tapauksessa suostuneet ottamaan vastaan heille trouble shooter -nimikkeen alla tarjotun tehtävän ja jatkaneet työtään uudistetussa organisaatiossa 1.9.2013 alkaen. Työtuomioistuimelle on esitetty trouble shooterin toimenkuva, jonka sisällöstä ei ole asiassa erimielisyyttä. Kysymys on nyt siitä, onko työnantaja vielä tämän jälkeen voinut perustellusti vaatia toimihenkilöitä allekirjoittamaan uusia työsopimuksia irtisanomisen uhalla.

Työtuomioistuin toteaa, että työsopimuksen tekeminen ei työsopimuslain 1 luvun 2 §:n mukaan edellytä kirjallisen määrämuodon noudattamista. Käytännössä työntekijän työtehtävät ja työehdot voivat työsuhteen aikana myös muuttua olennaisestikin ilman, että aikanaan ehkä allekirjoitettua työsopimusta päivitetään kirjallisesti. Päivitys voi tapahtua myös niin, että työnantaja ilmoittaa muutoksesta työsopimuslain 2 luvun 4 §:n 3 momentissa säädetyin tavoin.

Työehtosopimuksessa voi olla tarkempia määräyksiä tehtävämuutosten käsittelystä. Tässä tapauksessa osapuolia sitoo palkkasopimus, jonka 4 §:n 1 kohdan mukaan uusi perustettu tehtävä sijoitetaan alkutilanteen palkkaluokkaan työnantajan ja pääluottamusmiehen suorittaman vertailun perusteella. Kun sopimuksessa ei ole toisinkaan määrätty, alkupalkkaluokasta päättäminen jää viime kädessä työnantajan harkinnan varaan. Nyt esillä olevassa asiassa Ammattiliitto Pro ry onkin toimihenkilöiden puolesta ilmoittanut, että se hyväksyy työnantajan tulkintaetuoikeuden tässä suhteessa. Palkkaluokan lopullinen vahvistaminen tapahtuu palkkasopimuksen mukaisessa luokittelumenettelyssä. Näin on tässäkin asiassa ollut tarkoitus tehdä sen jälkeen kun trouble shooterin tehtävien sisältö on vakiintunut.

Edellä esitetyn mukaan työehtosopimuksessa on asetettu selkeät menettelytavat, joiden mukaan uuden tai muuttuneen tehtävän palkkaus määrätään. Ne sallivat myös aikaisempaa alemman palkkaluokan käyttöön ottamisen ensi vaiheessa työnantajan päätöksellä ja siis ilman toimihenkilön myötävaikutusta, kuten uuden työsopimuksen allekirjoittamista. Vaikka työsopimusten ajan tasalla pitäminen on sinänsä suositeltavaa, työtuomioistuin katsoo, ettei Finnair Technical Services Oy:llä ole ollut perusteltua aihetta vaatia toimihenkilöiden allekirjoituksia sopimuksiin irtisanomisen uhalla. Kun yhtiö on vaatinut toimihenkilöiden suostumusta palkkaluokan alentamiseen, työtuomioistuin arvioi, että näin on pyritty vaikuttamaan tehtävän vaativuusluokituksen lopputulokseen.

Yhtiön vaatimukset on esitetty sellaisin tavoin, että toimihenkilöt ovat perustellusti voineet kokea ne painostukseksi työehtosopimuksen soveltamista koskevassa asiassa. Menettely on katsottava työnantajan työtaistelutoimenpiteeksi, joka on kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Finnair Technical Services Oy on siten rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn työrauhavelvollisuutensa asiassa.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Ammattiliitto Pro ry on 9.9.2013 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle, että Finnair Technical Services Oy:ssä on syyskuun 2013 ensimmäisen viikon lopulla esiintynyt voimakasta painostusta teknisiä toimihenkilöitä kohtaan uusien työsopimusten allekirjoittamiseksi. Ammattiliitto Pro ry on pyytänyt Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työnantajan menettelyn lopettamiseksi.

Työnantajaliitto on valvontakirjeen saatuaan ryhtynyt selvittämään asiaa. Selvitystyön ollessa vielä kesken työntekijäliitto on seuraavana päivänä nostanut asiassa kanteen. Työnantajaliitolta ei ole tässä tilanteessa työtuomioistuimen mielestä voitu edellyttää ripeämpiä toimenpiteitä valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi. Työnantajaliiton ei siten voida katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Technical Services Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla jutun hävitessään velvolliset korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Finnair Technical Services Oy maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 4.000 euroa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Technical Services Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 5.876 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Hotti, Schön ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Hotti, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä yhtyi, lausui:

Jutussa on riidatonta, että organisaatiomuutosten yhteydessä on luovuttu lentokonetarkastajan, technical supervisorin ja moc-tarkastajan toimenkuvista ja ammattinimikkeistä. Tilalle on tullut trouble shooterin työ ja ammattinimike. Työnantaja on laatinut uudet työsopimukset tällä nimikkeellä.

Työntekijät ovat kieltäytyneet sopimusten allekirjoittamisesta. Kieltäytymisen syynä on ollut se, että heidän palkkansa olisi laskenut. Työnantaja oli arvioinut, että trouble shooterin työ on vähemmän vaativaa kuin työntekijöiden aikaisempi työ. Työn vaativutta vastaava alempi palkkaluokka oli merkitty työsopimukseen. Kaksi oikeudessa kuultua työntekijää on kertonut, että heitä oli uhattu irtisanomisilla allekirjoitustilaisuuksien yhteydessä. Yksi työntekijä on kertonut, että häntä ei ollut uhattu.

Jutussa on edelleen riidatonta, että toimen vaativuuden arviointi kuuluu ensi vaiheessa työnantajan tulkintaetuoikeuden piiriin. Toimen vaativuuden lopullinen arviointi ja palkkaluokan määrittely tapahtuu toimen sisällön vakiinnuttua. Uuden toimen luokitteluprosessi alkaa noin 4-6 kuukauden kuluttua, ja sen kesto vaihtelee niin, että pisimmillään prosessi voi kestää noin neljä kuukautta. Työnantaja ja työntekijöiden edustajat tekevät luokittelun yhdessä, ja molemmat osapuolet voivat tehdä aloitteen prosessin aloittamisesta.

Jutussa on esitetty ristiriitaista näyttöä siitä, onko allekirjoitustilaisuuksien yhteydessä puhuttu irtisanomisista ja mitä niistä on mahdollisesti puhuttu. Epäselväksi on jäänyt muun muassa, oliko mahdollisessa keskustelussa viitattu siihen, että työnantajalla ei ole tarjota muuta työtä kuin trouble shooterin työ ja että vaihtoehtona olisi työsuhteen päättyminen, vai että allekirjoittamisesta kieltäytyminen sinänsä johtaisi irtisanomiseen.

Työnantaja on kertonut, että trouble shooterin työn vastaanottamisen vaihtoehtona olisi ollut irtisanominen. Jutussa ei ole väitettykään, että työnantajalla olisi ollut tarjota muuta työtä. Mahdollista irtisanomisesta puhumista ei voida näin ollen pitää painostuksena eikä kiellettynä työtaistelutoimenpiteenä.

Uusien työsopimusten laatiminen organisaatiomuutoksen yhteydessä kuuluu työnantajan direktio-oikeuden piiriin. Työsopimuksessa on määriteltävä muun muassa palkka. Direktio-oikeuden piiriin kuuluvasta asiasta kieltäytyminen voi muodostaa työsuhteen päättämisen perusteen. Työnantajalla on ollut tässä jutussa vielä erityinen intressi saattaa työsopimukset ajan tasalle ja korvata vanhat "peltilaatikoissa" olleet työsopimukset sähköisessä muodossa olevilla sopimuksilla. Koska direktio-oikeuden piiriin kuuluvasta asiasta kieltäytyminen voi muodostaa työsuhteen päättämisperusteen, mahdollista irtisanomisesta puhumista ei voida tämänkään vuoksi pitää painostuksena eikä kiellettynä työtaistelutoimenpiteenä.

Jutussa ei ole myöskään näytetty, että väitetty työtaistelutoimenpide olisi kohdistunut työehtosopimukseen. Työnantaja on arvioinut trouble shooterin toimen vaativuuden oman toimivaltansa puitteissa ja vilpittömässä mielessä. Lopullista vaativuuden arviointia varten on ollut käytössä työehtosopimuksen mukainen luokitusmenettely. Työnantajan menettelyllä ei ole näin ollen pyritty vaikuttamaan työehtosopimuksen mukaisiin asioihin.

Edellä mainituilla perusteilla hylkään kanteen. Lisäksi velvoitan Ammattiliitto Pro ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Technical Services Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.