18.5.2011

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• velvoittaa Delta-Auto Oy:n suorittamaan pääluottamusmies A:lle matka-ajan korvausta 12 tunnilta sekä ylityökorvausta 1,5 tunnilta yhteensä 196,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna 20.10.2009 alkaen ja

• velvoittaa yhtiön korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Delta-Auto Oy:n pääluottamusmies A on osallistunut yhtiötä koskeviin yhteistoimintaneuvotteluihin 13. ja 20.10.2009. Yhtiö kutsui A:n yhteistoimintalain mukaiseen neuvotteluun kirjallisesti. Kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin oli ollut työnantajan työnjohdollinen käsky, josta ei olisi ollut mahdollista kieltäytyä. Osallistuminen yhteistoimintaneuvotteluihin oli siten ollut muu työhön liittyvä tehtävä. Yhteistoimintaneuvotteluissa on ollut kysymys myös tiedottamisesta. A:lla on oikeus saada matka-ajan korvausta sekä ylityökorvausta 13,5 tunnilta työehtosopimuksen 15 §:n ja 13 §:n että sen osana olevan yhteistoimintasopimuksen 6 §:n perusteella.

Ensimmäinen neuvottelu pidettiin 13.10.2009. Matka alkoi autolla Kuopiosta Helsinkiin kello 6.45. Työnantaja on maksanut A:lle palkan ajalta 7.30-16.00. Neuvottelut kestivät kuitenkin kello 17 saakka, joten A:lla on oikeus palkkaan yhdeltä ylityötunnilta (tuntipalkka korotettuna 50 %:lla). Tämän lisäksi hänellä on oikeus matka-ajan korvaukseen ajalta 17.00-22.15.

Seuraava neuvottelu pidettiin 20.10.2009. Matkaan kului jälleen aikaa kuusi tuntia. Työnantaja ei ole suostunut suorittamaan A:lle matka-ajan korvausta. Työnantaja sen sijaan on suorittanut palkan neuvottelupäiviltä ja matkakustannukset.

Riita liittotasolla koski sitä, sovelletaanko yhteistoimintasopimuksen määräyksiä yhteistoimintalain tarkoittamiin yhteistoimintaneuvotteluihin vai ei. Yhteistoimintasopimusta sovelletaan rinnan yhteistoimintalain kanssa. Se on työntekijöiden eduksi solmittu yhteistoimintamenettelyn ja yhteistoiminnan laajentamista koskeva sopimus. Näin ollen yhteistoimintasopimuksen yhteistoimintalakia paremmat määräykset tulevat sovellettaviksi henkilöstön edustajien työstä vapautuksia ja korvauksia koskien.

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoalan Keskusliitto ry, jonka lausumaan Delta-Auto Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Autoalan Keskusliitto ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja päätti käynnistää yhteistoimintalain 8 luvun mukaisen yhteistoimintamenettelyn yhtiön taloudellisen tilanteen parantamiseen liittyvien toimenpiteiden johdosta. Yksi neuvottelukutsun saaneista oli Delta-Auto Oy:n Kuopion toimipaikan luottamusmies A. Työnantaja maksoi neuvotteluihin kutsuttujen henkilöstön edustajien matkoista aiheutuneet kustannukset sekä neuvotteluajalta aiheutuneen ansionmenetyksen yhteistoimintalain 56 §:n mukaisesti.

Autoalan yhteistoimintasopimus on kolmikantainen sopimus, jonka ovat solmineet Autoalan Keskusliitto ry, Metallityöväen Liitto ry ja Toimihenkilöunioni TU ry. Sopimus on solmittu nykyistä yhteistoimintalakia edeltäneen yhteistoimintalain aikana vuonna 1997, jolloin asianosaiset sopivat lähes kaikista yhteistoimintasopimuksessa edelleen olevista sopimusmääräyksistä. Tässä jutussa kiistanalaisena olevat määräykset ovat edelleen voimassa alkuperäisessä muodossaan.

Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on ainoastaan ollut painottaa kehittämistoimintaa, yrityksen sisäistä tiedottamista sekä henkilöstön keskinäistä tiedotustoimintaa ja kokoontumista. Sopimuksen tarkoituksena on ollut käsitellä työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa vain ja ainoastaan yrityksen kehittämisen näkökulmasta (3 §). Sopimuksen soveltamisala rajoittuu siten pelkästään sellaiseen toimintaan, jolla parannetaan yrityksen toimintamahdollisuuksia kehittämis- ja tiedotustoiminnan avulla sekä työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan muotojen järkevällä toteuttamisella. Sopimus ei sisällä mitään sopimusmääräyksiä, toimintaohjeita tai -malleja sellaisia tilanteita varten, joissa työnantaja suunnittelee työvoiman käytön vähentämistä.

Yhteistoimintasopimuksen määräykset eivät edellä esitetyn mukaisesti voi tulla sovellettaviksi nyt esillä olevassa jutussa. Tilanne, jossa työnantaja täyttääkseen laissa säädetyt velvoitteensa kutsuu henkilöstön edustajat lakisääteiseen yhteistoimintamenettelyyn, ei kuulu yhteistoimintasopimuksen vaan yhteistoimintalain soveltamisalaan.

Yhteistoimintasopimuksen 6 §:n 1 momentti koskee sanamuotonsa mukaisesti tilannetta, jossa henkilöstön edustaja valmistautuu tai osallistuu tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteistoimintaan. Määräyksen soveltamisala rajoittuu siten ainoastaan yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettuun yhteistoimintaan ja jättää soveltamisalansa ulkopuolelle sellaisen toiminnan, joka määräytyy yhteistoimintalain perusteella. Määräys sulkee samalla soveltamisalansa ulkopuolelle työnantajan velvollisuuden maksaa kanteessa vaadittuja korvauksia.

Kanteessa on vaadittu matka-ajan korvaamista työehtosopimuksen 15 §:n perusteella. Kyseinen pykälä sisältää määräykset työhön liittyvän matkustamisen korvauksista. Kanteessa esitetyt vaatimukset jäävät jo tämän perusteella työehtosopimuksen ulkopuolelle, koska A:n matkustaminen yhteistoimintaneuvotteluun ei ole liittynyt hänen työtehtäviinsä. Matkustaminen on johtunut siitä, että A on työntekijöiden valitsema luottamusmies. Luottamusmiehen tehtävä ei ole ollut osa A:n työsopimuksen mukaista työtä. Työehtosopimuksen 15 §:n määräykset eivät siten sovellu tähän tapaukseen.

Korvaaminen ei tule kysymykseen myöskään sillä perusteella, että A olisi matkustanut suorittamaan työnantajan kanssa sovittua työhön liittyvää tehtävää. Yhteistoimintamenettelyyn osallistuminen ei ole A:n työhön liittyvä tehtävä. A:lle esitetty kutsu ei ole ollut työnantajan ja A:n välinen sopimus. A:lla on ollut mahdollisuus itse päättää, osallistuuko hän yhteistoimintamenettelyyn vai ei. Osallistumisesta ei ole tehty sopimusta A:n ja työnantajan välillä.

Perusteita vaadittujen korvausten maksamiselle ei ole. Yhteistoimintasopimus ei koske sen paremmin sanamuotonsa kuin vakiintuneen soveltamiskäytäntönsäkään mukaan yhteistoimintalakiin perustuvia neuvotteluja. Työnantajalla ei ole tämän johdosta velvollisuutta suorittaa yhteistoimintasopimuksessa määriteltyjä korvauksia. Matka-ajan palkan maksamista koskevat säännökset rajoittuvat samalla tavalla matkoihin, jotka työntekijä tekee työhönsä liittyvissä tehtävissä. Määräykset eivät koske henkilöstön edustajan asemassa tekemiä matkoja.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Delta-Auto Oy on syksyllä 2009 päättänyt käynnistää yhteistoimintalain 8 luvun mukaisen yhteistoimintamenettelyn yhtiön konkurssiuhkaan liittyvien toimenpiteiden johdosta. Yhtiö on tämän vuoksi kutsunut muiden ohella yhtiön Kuopion toimipaikassa pääluottamusmiehenä toimineen A:n yhteistoimintaneuvotteluihin Helsinkiin 13. ja 20.10.2009. Työnantaja on maksanut neuvotteluihin kutsuttujen henkilöstön edustajien matkoista aiheutuneet kustannukset sekä neuvotteluajalta aiheutuneen ansionmenetyksen yhteistoimintalain 56 §:n mukaisesti.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, sovelletaanko yhteistoimintalakiin perustuviin ja työvoiman vähentämiseen liittyviin yhteistoimintaneuvotteluihin yhteistoimintasopimusta ja onko työnantajan tämän vuoksi maksettava A:lle myös yhteistoimintasopimuksen nojalla kanteessa vaaditut korvaukset. Erimielisyyttä on myös siitä, olisiko A:lle tullut maksaa matka-ajan korvausta alan työehtosopimuksen yleisten, työhön liittyvän matkustamisen korvaamista koskevien määräysten nojalla.

Yhteistoimintasopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta esitetty selvitys

Delta-Auto Oy:ssä autonasentajana ja pääluottamusmiehenä Kuopiossa toimivan A:n mukaan työnantajan edustaja Matti Kivimäki määräsi yhtiössä pidetyssä palaverissä A:n osallistumaan mainittuun kahteen yt-neuvotteluun lokakuussa 2009 Helsingissä. Yt-neuvotteluissa käsiteltiin työvoiman vähentämisen ohella myös palkkojen yleiskorotusta ja annettiin muuta informaatiota muun muassa työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Yt-neuvottelut työvoiman vähentämisestä käytiin loppuun paikallisessa neuvottelussa Kuopiossa. Kaikki kutsun saaneet työntekijöiden edustajat eivät kuitenkaan tulleet paikalle yt-neuvotteluihin Helsinkiin, ja A edusti teknisiä toimihenkilöitä valtakirjalla. A:lle ei ollut yt-neuvottelujen ajaksi osoitettu muita työtehtäviä. Työntekijöiden määrä yhtiön palveluksessa Kuopiossa oli 25-30.

Metallityöväen Liitto ry:ssä vastaavana lakimiehenä toimiva B on kertonut, että yt-sopimus täydentää yhteistoimintalakia. Ne ovat samanaikaisesti sovellettavia silloin, kun on kysymyksessä sellainen yritys, jossa työntekijöiden määrä on yli 20 työntekijää. Yt-sopimuksen korvausmääräys 6 § soveltuu myös yhteistoimintalain 8 luvun mukaiseen työvoiman vähentämismenettelyyn. Yt-sopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksen lisäksi noudatetaan yhteistoimintalakia (334/07). Yhteistoimintalaki ei ole yt-sopimuksen osa, vaan sopimusta noudatetaan yhteistoimintalakia täydentävästi.

Autoalan Keskusliitto ry:n varatoimitusjohtajana toimivan C:n mukaan neuvottelut yt-sopimuksesta käytiin alunperin 1997 ja sopimuksen soveltamisala ulotettiin sellaisiinkin yrityksiin, joissa on alle 30 työntekijää. Yt-sopimus on yhteistoimintalaista erillinen. Sopimus koskee ainoastaan yrityksen sisäistä tiedotustoimintaa ja kehittämistoimintaa sekä henkilöstön keskinäistä tiedotustoimintaa ja kokoontumista. Yt-sopimusta muutettiin vuonna 2007 muun muassa siten, että tiedotustoimintaa koskevan määräyksen soveltamisen ylärajaksi asetettiin enintään 20 työntekijän yritykset. Tätä suuremmissa yrityksissä sisäinen tiedotustoiminta määräytyy lain mukaan. Yleiskorotukset eivät kuulu yt-sopimuksen mukaisesti käsiteltäviin asioihin.

Delta-Auto Oy:ssä 13. ja 20.10.2009 pidetyt yt-neuvottelut koskivat sopeutumistoimia yhtiön taloudellisessa kriisitilanteessa. Neuvottelut eivät olleet yt-sopimuksessa tarkoitettuja neuvotteluja. Yhtiö korvasi henkilöstön edustajille palkanmenetykset ja muut kustannukset yhteistoimintalain perusteella.

Työehtosopimuksen matkakorvausmääräykset koskevat C:n mukaan sellaisia matkoja, jotka on tehty työnantajan määräyksestä työtehtävien hoitamiseksi varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Yt-neuvotteluihin osallistumiseen ei ole koskaan sovellettu työehtosopimuksen työmatkoja koskevia matkakorvausmääräyksiä.

Delta Motor Group Oy:n hallintojohtaja D on kertonut toimineensa Delta-Auto Oy:ssä 13. ja 20.10.2009 pidettyjen yt-neuvotteluiden vetäjänä ja puheenjohtajana. Konserni oli tuolloin konkurssiuhan alla ja pääsi yrityssaneeraukseen, johon kyseiset yt-neuvottelut liittyivät. Yt-neuvotteluesitys koski konsernin 135 työntekijän mahdollista irtisanomista. Luottamusmiehille annetussa yt-neuvottelukutsussa kerrottiin, että kysymys oli työnantajan suunnitelmasta vähentää yhtiön henkilökuntaa. Yleiskorotukset eivät olleet varsinaisesti neuvottelujen kohteena, vaikka ne olivat tulleet esille yt-neuvottelussa 13.10.2009 henkilöstön edustajien taholta. Kaikki työntekijöiden edustajat eivät olleet henkilökohtaisesti paikalla yt-neuvotteluissa. Pois jääneille ei koitunut seuraamuksia sillä perusteella, että asianomainen olisi olisi jättänyt työtehtävänsä suorittamatta siltä päivältä. Yt-neuvotteluihin osallistumisessa ei ollut kysymys työtehtävien suorittamisesta, vaan osallistuminen oli vapaaehtoista.

Delta-Auto Oy:n Kuopion toimipisteen autotalopäällikkönä toimivan Kivimäen mukaan yhtiön henkilökunnan määrä oli 28. Kivimäki antoi A:lle tiedoksi kutsun yhteistoimintalain mukaiseen neuvotteluun ja ilmoitti samalla A:n luottamusmiehenä edustavan hänet valinneita työntekijöitä yt-neuvottelussa. A edusti yt-neuvotteluissa valtakirjalla myös yhtiön teknisiä toimihenkilöitä. Hän ei tehnyt yt-neuvottelumatkoilla mitään työsuoritusta yhtiölle. A:han ei olisi kohdistettu sanktiota työnantajan puolelta, vaikka hän olisi jäänyt yt-neuvotteluista pois. Kivimäki ei ollut määrännyt A:ta yt-neuvotteluihin Helsinkiin, vaan olisi mielellään sallinut A:n jäädä tuottavaan työhön Kuopioon..

Työtuomioistuimelle on kirjallisena todisteena jätetty yhtiön kutsu yhteistoimintalain mukaiseen 13.10.2009 alkavaan neuvotteluun. Kutsun mukaan neuvotteluissa käsitellään työnantajan suunnittelemaa yhtiön kaikkia toimipisteitä koskevaa työvoiman käytön vähentämistä ja siitä mahdollisesti johtuvia muutoksia työntekijöiden työtehtävissä, työsuhteen ehdoissa ja työsuhteen pysyvyydessä.

Työtuomioistuimelle on jätetty todisteena myös yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjat 13. ja 20.10.2009. Niiden mukaan 13.10.2009 on ollut kysymys yhteistoimintalain 8 luvun tarkoittamasta neuvottelusta, jonka aiheena ovat työnantajan suunnitelmat työvoiman käytön vähentämisestä. Jälkimmäisessä neuvottelussa on ollut tarkoitus käsitellä edellisessä kokouksessa todetun henkilöstön vähentämistarpeen vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia rajoittaa vähennettävien määrää sekä lieventää vähentämisestä aiheutuvia seurauksia.

Arviointi ja johtopäätökset

Autoalan yhteistoimintasopimus koskee määräystensä mukaan kehittämistoimintaa työpaikalla, yrityksen sisäistä tiedottamista sekä henkilöstön keskinäistä tiedotustoimintaa ja kokoontumista työpaikalla. Yhteistoimintasopimuksen 1 §:n 2 momentin mukaan sopimuksen lisäksi noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) niissä yrityksissä, jotka kuuluvat lain soveltamispiiriin. Yhteistoimintalaki ei näin ollen ole yhteistoimintasopimuksen osa, kuten myös todistajat ovat kertoneet. Yhteistoimintasopimus ainoastaan täydentää yhteistoimintalakia edellä mainittujen aihealueiden osalta.

Yhteistoimintasopimuksen 6 §:n mukaan henkilöstön edustajalle annetaan vapautusta työstä siten, että hänellä on mahdollisuus valmistautua ja osallistua tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteistoimintaan palkkaa vähentämättä. Työnantaja maksaa työpaikkaan kuuluvien eri toimipaikkojen välisistä yhteistoiminnan vaatimista matkoista tämän sopimuksen mukaiseen yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille korvauksia. Korvausten maksaminen on määräysten sanamuodon mukaan rajattu koskemaan kysymyksessä olevan sopimuksen mukaiseen yhteistoimintaan osallistumista. Asiassa ei työtuomioistuimen mielestä ole esitetty perusteita soveltaa sopimuksen 6 §:ää sanottua laajemmin. Siten työtuomioistuin katsoo, että henkilöstön edustajille tulee maksaa yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettuja matkakorvauksia ja ylityökorvausta vain yhteistoimintasopimuksen mukaisiin neuvotteluihin osallistumisesta.

Delta-Auto Oy on lokakuussa 2009 käynnistänyt yhteistoimintalain 8 luvun mukaisen yhteistoimintamenettelyn yhtiön taloudellisen tilanteen heikentymiseen liittyvien toimenpiteiden johdosta. Selvittämättä on jäänyt, että yleiskorotus olisi ollut neuvoteltavien asioiden joukossa siten, että käytyjä neuvotteluja voitaisiin pitää muuna kuin yhteistoimintalain mukaisena menettelynä. Näin ollen kanteessa yhteistoimintasopimuksen 6 §:n nojalla esitettyjä korvausvaatimuksia ei voida hyväksyä.

Työehtosopimuksen 15 §:n mukaan matka-ajan korvaus maksetaan, kun työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä tehtävänsä hoitamiseksi muutoin varsinaisen työpaikkansa ulkopuolelle tekemään työsopimuksensa mukaista työtä tai toteuttamaan muun työnantajansa kanssa sovitun työhön liittyvän tehtävän. Esitetyn selvityksen perusteella työnantaja ei ole antanut määräystä tai tehnyt A:n kanssa sopimusta osallistumisesta yhteistoimintaneuvotteluihin, vaan osallistuminen on jäänyt A:n kuten muidenkin henkilöstöedustajien harkintaan. Tällaista osallistumista ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan muutenkaan voida pitää työsopimusvelvoitteena, vaan henkilöstöedustajan oikeutena myötävaikuttaa yrityksen asioista päättämiseen. Siten asiassa ei voida hyväksyä kanteessa esitettyä suoritusvaatimusta myöskään siltä osin kuin sen perusteeksi on esitetty työehtosopimuksen 15 §:n määräys.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Metallityöväen Liitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta-Auto Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 6.802 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta-Auto Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.802 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Virtanen, Nyyssölä, Ahokas ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Ahokkaan lausunto:

Pääluottamusmies A on osallistunut Delta-Auto Oy:ssä 13. ja 20.10.2009 pidettyihin yt-neuvotteluihin, jotka neuvottelukutsun mukaan koskivat kaikkia toimipisteitä koskevaa työvoiman käytön vähentämistä ja siitä mahdollisesti johtuvia muutoksia työntekijän työtehtävissä, työsuhteen ehdoissa ja työsuhteen pysyvyydessä. Toimenpiteiden todettiin voivan vaihdella eri paikkakunnilla. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, sovelletaanko yhteistoimintaneuvotteluihin yhteistoimintasopimusta ja onko työnantajan tämän vuoksi maksettava A:lle myös yhteistoimintasopimuksen nojalla vaaditut korvaukset.

Autoalan yhteistoimintasopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksen tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja sopimuksen lisäksi noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia niissä yrityksissä, jotka kuuluvat lain soveltamispiiriin.

Kanteessa ei vedottu A:n asemaan pääluottamusmiehenä, johon myös kuuluu osallistua työpaikan muutostilanteita koskeviin neuvotteluihin. Vähälle huomiolle kanteessa ja enemmistön ratkaisussa jää myös yhteistoimintasopimuksen 2 §, jonka mukaan henkilöstön ja heidän edustajiensa tulee sopimuksen mukaisesti voida osallistua mm. työorganisaatioiden, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen yrityksessä. Samassa pykälässä todetaan tärkeäksi kytkeä kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen erityisesti esimerkiksi tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, tiedotukseen, työsuojeluun ja työpaikkaterveydenhuoltoon, eivätkä suoritettavat toimenpiteet myöskään saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työvoiman vähentämistä koskevat kysymykset on luonnollisesti aina käsiteltävä yhteistoimintalain pakottavien määräysten mukaisesti. Osapuolten nimeämien todistajien mukaan yhteistoimintalaki ei ole osa yhteistoimintasopimusta, mutta kantajan mukaan rinnan lain kanssa sovellettava sopimus laajentaa yhteistoimintamenettelyn alaa. Viime mainittua näkemystä tukee myös yhteistoimintasopimuksen 1 §:n sanamuoto, joka ei oikeuta valitsemaan vain joko lain tai sopimuksen mukaista menettelyä, vaan velvoittaa yhteistoimintalain piirissä olevissa yrityksiä noudattamaan lakia yhteistoimintasopimuksen lisäksi.

Jollei työnantajan toiminta kokonaan lopu, liittyy vähentämistoimiin aina myös sopimuksessa mainittuja työorganisaatioiden sekä työtehtävien kehittämistä, työjärjestelyjä, työtehtävien muutoksia, sisäisiä siirtoja, työsuojeluun ja työnkuormitukseen liittyviä kysymyksiä. Näitä asioita koskevien menettelyjen jakaminen erikseen yhteistoimintalain ja erikseen yhteistoimintasopimuksen mukaan käsiteltäväksi on nähdäkseni käytännön työelämälle täysin vieras, ellei peräti mahdoton vaatimus. A:n mukaan esimerkiksi työjärjestelyistä ja työvoiman riittävyydestä kysyttiin ja keskusteltiin 13. ja 20.10.2009 neuvotteluissa Helsingissä. Työnantajapuolta edustavan todistaja Kivimäen mukaan Kuopiossa ei enää neuvoteltu, vaan jaettiin vain vähentämisilmoitukset Helsingistä tulleen ohjeen mukaan.

Sopimuksissa henkilöstönedustajille varatut osallistumismahdollisuudet luovat työnantajalle velvoitteen ja henkilöstönedustajalle oikeuden sopimuksissa mainittuihin työstövapautuksiin ja korvauksiin. Sillä seikalla, että henkilöstön edustajan tehtävien hoitaminen ja kokouksiin osallistuminen jää edustajan itsensä ratkaistavaksi ja työnantajan työnjohto-oikeuden ulkopuolelle ei nähdäkseni ole asiassa merkitystä. Työnantajan on toimittanut kokouskutsun pääluottamusmies A:lle, eikä asiassa ole edes väitetty että A olisi osallistunut kokoukseen työnantajan kanssa siitä sopimatta.

Edellä mainituin perustein katson, että A:lle on yhteistoimintasopimuksen mukaisia asioita koskevaan neuvotteluun osallistuessaan syntynyt oikeus yhteistoimintasopimuksen 6 §:ssä mainittuun työehtosopimuksen 15 §:n mukaan määräytyvään matkakustannusten korvaukseen.

Jutun hävitessään Delta-Auto Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 9.154,40 euroa. Määrä on riidaton.

Velvoitan Delta-Auto Oy:n suorittamaan pääluottamusmies A:lle autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen 15 §:n sekä sen osana olevan yhteistoimintasopimuksen 6 §:n perusteella matka-ajan korvauksena 12 tunnilta ja ylityökorvauksena 1,5 tunnilta yhteensä 196,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 20.10.2009 lukien.

Velvoitan Delta-Auto Oy:n korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.154,40 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa suoritetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.