8.4.2009

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että

• Epilän Sähkökone Oy:n tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja
• Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry tuomitaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Sähköalojen ammattiliitto ry on lisäksi vaatinut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Epilän Sähkökone Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenenä olevan Epilän Sähkökone Oy:n palveluksessa sähköasentajana 29.6.1986 lukien työskennellyt A toimii ammattiosaston talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen perusteella valitsemana pääluottamusmiehenä.

Yhtiön edustajat ovat useita eri kertoja ilmoittaneet A:lle toivovansa tämän irtisanoutuvan yhtiön palveluksesta, koska he ovat tyytymättömiä A toimintaan pääluottamusmiehenä. Yhtiö on ryhtynyt kiellettyihin painostustoimenpiteisiin saadakseen A:n irtisanoutumaan palveluksestaan. Pyrkiessään vaikuttamaan A:han tavalla, jonka seurauksena A irtisanoutuisi yhtiön palveluksesta, yhtiö on pyrkinyt vaikuttamaan koko työntekijäkollektiiviin ja ammattiosastoon siten, että sen on pakko vastoin tahtoaan valita uusi pääluottamusmies. Työnantajan työtaistelutoimenpiteet ja muut mahdolliset toimet ovat olleet sikäli tehokkaita, että pääluottamusmies onkin vaihtunut.

Yhtiön kirjallisen määräyksen mukaan työntekijöillä on oikeus työterveyslääkärin käyttämiseen vain akuuteissa sairaustapauksissa. Työterveyslääkäri olikin ohjannut A:n käyttämään krooniseksi muuttuneen niskavaivansa hoidossa muuta lääkäriä. A:n käytettyä tämän jälkeen Ylöjärven kaupungin terveyskeskuksen lääkäripalveluita yhtiö kuitenkin kieltäytyi antamastaan kirjallisesta määräyksestä huolimatta useita kertoja syytä ilmoittamatta hyväksymästä terveyskeskuslääkärin antamia työkyvyttömyyslausuntoja ja määräsi A:n käymään myös työterveyslääkärillä aina tämän käytettyä terveyskeskuslääkäriä.

Työnantajan menettelyn johdosta työntekijäliitto ilmoitti 1.9.2008 päivätyllä kirjeellä työnantajaliitolle katsovansa työnantajan syyllistyneen työtaistelutoimenpiteen muodostaviin kiellettyihin painostustoimenpiteisiin. Yhtiö on toistanut työehtosopimuksen mukaisen menettelynsä myös työntekijäliiton kirjeen jälkeen.

Yhtiön silloinen varatoimitusjohtaja väitti A:n kanssa 20.10.2008 käymässään keskustelussa, että A olisi anastanut käynnissä olleelta työmaalta valaisimen ja että kaikilta työmailta, joissa A on työskennellyt, oli hävinnyt tavaraa. Varatoimitusjohtaja tarkoitti A:n syyllistyneen varkauksiin. Varatoimitusjohtaja ilmoitti myös toivovansa, että A irtisanoutuu yhtiön palveluksesta. A otti häntä syvästi loukkaavan varkaussyytöksen niin raskaasti, että se vaikutti hänen mielenterveyteensä työkyvyttömyyden aiheuttavalla tavalla. Syytösten raskauden vuoksi henkisiä oireita saanut A joutui turvautumaan työterveyslääkäriin, jossa kävi 21.10.2008 kello 10. Varatun käyntiajan loputtua asian laajuuden vuoksi työterveyslääkäri oli kehottanut A:ta varaamaan uuden ajan vielä samalle päivälle. A varasi uuden ajan samalle päivälle kello 14.30:ksi. Vielä samana päivänä selvisi, että aika oli siirretty torstaille 23.10.2008 varatoimitusjohtajan aloitteesta. Yhtiöllä ei ollut mitään A:n työtehtäviin liittyvää perustetta lääkäriajan siirtämiseen.

Yhtiön edustaja on A:n vastaanottoaikaa yksipuolisesti siirtämällä ja siten loukkaamalla A:n itsemääräämisoikeutta potilaana pyrkinyt painostamaan A:ta irtisanoutumaan yhtiön palveluksesta. Yhtiön menettely kohdistuu työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen luottamusmiehen asemaa ja työsuhdeturvaa koskeviin määräyksiin. Yhtiö on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Työnantajaliitto ei ole työntekijäliiton sille 1.9.2008 lähettämästä kirjeestä huolimatta kyennyt valvomaan, ettei yhtiö painosta A:ta eroamaan vaikeuttamalla tämän lääkärinhoitoon pääsyä ja pakottamalla tämän ”kahden lääkärin järjestelmään”. Työnantajaliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, jonka lausumaan Epilän Sähkökone Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistäneet kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Epilän Sähkökone Oy:n edellyttäessä A:n hakemaan sairauslomatodistuksen työterveyslääkäriltä, ei työnantaja ole syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Toimenpiteeltä puuttuvat työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkit. Jotta kanteessa esitetyt seikat voisivat muodostaa kielletyn työtaistelutoimenpiteen, tulisi toimenpiteellä olla joukkoluonne ja painostustarkoitus ja toimenpiteiden tulisi kohdistua työehtosopimuksen määräyksiin.

Yrityksen toimet ovat kohdistuneet A:han sähköasentajana, eivätkä luottamusmiehenä, ja niihin on ollut perusteltu syy. Työnantaja ei ole pyrkinyt toimenpiteillään painostustoimiin eikä toimenpiteillä ole pyritty vaikuttamaan mihinkään yrityksen työntekijöitä koskevaan asiaan taikka haluttu vaikuttaa luottamusmiesjärjestelmään yrityksessä. Työntekijäliitto ei ole kyennyt yksilöimään toimenpiteen joukkoluonnetta eikä sitä, mihin työehtosopimuksen määräykseen toimenpiteen katsotaan kohdistuvan.

Yhtiö ei ollut toivonut A:n irtisanoutuvan yhtiön palveluksesta johtuen tyytymättömyydestä A:n toimintaan pääluottamusmiehenä. Yhtiö on toistuvasti ilmaissut A:n asioita selvitettäessä myös työntekijäliiton edustajille, ettei yhtiöllä tai sen edustajilla ole mitään huomauttamista A:n toimintaan pääluottamusmiehenä. Yhtiön asennuspäällikkö totesi tilaisuudessa 21.5.2008 useampaan kertaan, ettei hänellä ole huomautettavaa A:n toiminnasta luottamusmiehenä. Tilaisuudessa käsiteltiin työnantajan ja työntekijän välisiä riitatilanteita, ei luottamusmiehen toimintaan liittyviä erimielisyysasioita. Erimielisyyksiä on ollut erityisesti sähköasentaja A:han henkilökohtaisesti liittyvissä asioissa.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 15 §:n 4 kohdan mukaan työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymän muun lääkärin antama todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys sairaudestaan. Yhtiö on toiminut työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantaja on katsonut sähköasentaja A:n toistuvien sairauspoissaolojen johdosta, että hänen terveydentilaansa tulee seurata yrityksen työterveyslääkärin toimesta ja että sairaudesta tulee olla työterveyslääkärin selvitys. Yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelman kohdan 3.4. mukaan jos työntekijällä on toistuvia työstä poissaoloja tai kun sairaspäivien määrä ylittää 30 päivää voi työntekijä itse hakeutua tai työnantaja voi ohjata hänet työterveyshuoltoon. A:ta ei ole mielivaltaisesti poimittu työntekijöiden joukosta käyttämään työterveyslääkäriä työkyvyttömyyden varmentamiseen, vaan tämä on katsottu tarpeelliseksi toistuvien sairauspoissaolojen vuoksi.

A:n ja silloisen varatoimitusjohtajan keskustelun 20.10.2008 aikana varatoimitusjohtaja kysyi A:lta, miksei hän irtisanoudu, jos A:n mielestä yhtiössä on kaikki asiat huonosti. Varatoimitusjohtaja ei pyytänyt tai kehottanut A:ta irtisanoutumaan yhtiön palveluksesta. A:lta on tuolloin pyydetty kirjallista selvitystä työmaalta kadonneesta valaisimesta. Kirjallisen selvityksen on niin ikään antanut valaisimet kyseiselle työmaalle toimittanut työntekijä. A:ta ei kohdella luottamusmiesasemansa takia eri tavalla kuin muita työntekijöitä, vaan tavaran kadotessa on hänen selvitettävä asia kuten muidenkin työntekijöiden. Sen johtopäätöksen vetäminen, että nimenomaisesti väitetty varkaussyytös olisi syynä pitkään työkyvyttömyyteen, ei pidä paikkaansa.

Yhtiö ei ole loukannut A:n itsemääräämisoikeutta potilaana ja siten pyrkinyt painostamaan A:ta irtisanoutumaan. Työterveyslääkäri ei ollut vastaanotolla ottanut kantaa siihen, milloin A:n vastaanottoaika tulisi varata. Puhelinkeskustelussa työnantajan kanssa työterveyslääkäri oli ilmoittanut työnantajalle, ettei vastaanottoaikaa juuri koskaan varata samalle päivälle. Kun myöhemmin samana päivänä oli selvinnyt, että kyseessä oli sellainen käynti, jolla arvioidaan työntekijän työkyky kyseisenä päivänä, oli A saanut haluamansa ajan samalle päivälle.

Yrityksessä joulukuussa 2008 käydyssä luottamusmiesvaalin päätöksentekovaiheessa A ei ole enää edes ollut ehdolla luottamusmieheksi. Työnantajalla ei ole ollut mitään tekemistä luottamusmiesvalinnan kanssa.

Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa. Työnantajaliiton asiamies on pyytänyt yritykseltä selvitystä sen toiminnasta saatuaan työntekijäliiton kirjeen asiasta. Selvityksen saatuaan työnantajaliitto on todennut, ettei yrityksen toiminta täytä työrauharikkomuksen tunnusmerkkejä.

Perustelut

Työnantajan toimenpiteistä esitetty selvitys

Pääluottamusmies A on työskennellyt Epilän Sähkökone Oy:n palveluksessa sähköasentajana 29.6.1986 lukien. Jutussa on kysymys on siitä, onko yhtiö työterveyslääkärin käyttämistä koskevissa asioissa ja valaisimen väitettyä anastusta koskevassa asiassa sekä luottamusmiesvaalin yhteydessä ryhtynyt työehtosopimuslain 8 §:ssä kiellettyihin painostustoimenpiteisiin pääluottamusmiestä kohtaan saadakseen tämän irtisanoutumaan yhtiön palveluksesta ja onko työnantajaliitto yhtiön toimenpiteet hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Pääluottamusmies A on työtuomioistuimessa kertonut, että hän on toiminut yhtiössä sähköalan työntekijöiden pääluottamusmiehenä vuodesta 1997 lukien 18.12.2008 asti. A on kokenut itseään painostetun, kun yhtiö oli määrännyt hänet käyttämään terveyskeskuslääkärin lisäksi työterveyslääkäriä A:n hoitamien erimielisyysasioiden ollessa samaan aikaan yhtiössä esillä. A oli muussa kuin akuutissa sairaudessa eli niskasairaudessa hakeutunut muun kuin työterveyslääkärin hoitoon. Työnantaja ei kuitenkaan ollut hyväksynyt terveyskeskuslääkärin sittemmin A:lle antamia lääkärintodistuksia, vaan oli aina ohjannut hänet yhtiön työterveyslääkärin vastaanotolle.

A kävi 21.10.2008 kello 10 työterveyslääkärin vastaanotolla ja asian laajuuden vuoksi työterveyslääkäri oli kehottanut A:ta varaamaan uuden ajan. Yhtiön konttorille palattuaan A pyysi yhtiön palkanlaskijaa hoitamaan työterveyslääkärin ajanvarauksen samalle päivälle. Hetken päästä yhtiön tuolloinen varatoimitusjohtaja, nykyinen toimitusjohtaja B ilmoitti A:lle, että työterveyslääkäri oli siirtänyt ajan torstaille 23.10.2008. Samana päivänä selvisi, että aika oli siirretty torstaille varatoimitusjohtajan aloitteesta. Yhtiöllä ei ollut mitään perustetta lääkäriajan siirtämiseen. A sai kuitenkin samana päivänä iltapäivälle työterveyslääkäriltä uuden ajan, kuten alun perin oli ollut hänen tarkoituksensa.

Yhtiö oli osoittanut A:lle myös työkyvynseurantakäyntejä työterveyslääkärin luokse kahden pitkän sairausloman jälkeen. Lisäksi A:n kertoman mukaan yhtiön toimitusjohtaja kehotti häntä keskustelussa 20.10.2008 irtisanoutumaan yhtiöstä. Luottamusmiehen vaalitilaisuudessa 17.12.2008 tuli esille erään tilaisuudessa läsnä olleen asentajan kertomana, että työnantaja oli ilmoittanut yhtiön lopettavan toimintansa, ellei luottamusmies A:ta vaihdeta.

Toimitusjohtaja B on kertonut, että Epilän Sähkökone Oy on 14 henkeä työllistävä perheyritys. B:n mukaan yhtiöllä on työterveyshuoltosopimus yhtiön konttorin vieressä sijaitsevan yksityisen lääkäriaseman kanssa. Työterveyslääkäri voi erikseen siitä sovittaessa lähettää yhtiön työntekijän erikoislääkärin tutkimuksiin. A on vuosia käynyt työterveyslääkärin vastaanotolla. Hänen käytyään keväällä 2008 terveyskeskuslääkärin vastaanotoilla hänet on yhtiön toimesta ohjattu vielä työterveyslääkärin tutkittavaksi. Yhtiön tarkoituksena ei ole ollut mitenkään painostaa A:ta asiassa tai häntä koskevissa erimielisyysasioissa. Työnantajalla ei ole myöskään ollut tarkoitus työterveyslääkärissä käyttämisellä painostaa A:ta irtisanoutumaan yhtiön palveluksesta. Yhtiö on ohjannut A:n kaksi kertaa työkyvyn seurantatutkimukseen pitkien sairauslomien jälkeen. Ohjaus työterveyshuollon seurantatutkimukseen johtuu siitä, että yhtiölle on laadittu asiaa koskeva työterveyshuollon suunnitelma, jonka mukaan työntekijöiden pitkäaikaiset sairaudet vaativat työterveyshuollon seurantaa ja heidän mahdollisia jatkotoimenpiteitään.

A:lle oli varattu aamupäivällä 21.10.2008 niin sanottu kaksoisaika työterveyslääkärin vastaanotolle. Tultuaan vastaanotolta A varasi uuden ajan työterveyslääkärille saman päivän iltapäivälle. B ihmetteli tätä ja soitti asiasta työterveyslääkärille, joka määräsi A:lle uuden ajan seuraavalle torstaille siirtäen siten iltapäivän aikaa. Tästä suuttuneena A kuitenkin kävi työterveyslääkärin vastaanotolla iltapäivän aikana, palasi sieltä sairauslomatodistuksen kanssa ja poistui työpaikalla työmaan jäädessä kesken.

B:n mukaan hänen ja A:n välisessä keskustelussa 20.10.2008 oli esillä työmääräys, joka koski 50 valaisimen takuuvaihtoa A:n työmaalla. Valaisimia yhtiöön palautettaessa niistä puuttui yksi. B pyysi A:ta, joka oli työskennellyt yksin työmaalla, antamaan kirjallisen selvityksen siitä, miten valaisin oli hävinnyt. A:n toiminta työmaalla oli tullut esiin muuten kuin hänen luottamusmiesasemansa takia. Muiltakin yhtiön työntekijöiltä vaaditaan selvityksiä, jos yhtiön työmailta katoaa yhtiön tavaraa.

Työtuomioistuimelle on jätetty todisteena A:n salaa äänittämä tallenne edellä mainitusta B:n ja A:n välisestä keskustelusta. Tallenteesta ilmenee, että B toistuvasti vaatii A:lta selvitystä kadonneesta valaisimesta. B kiistää syyttävänsä A:ta varkaaksi, mutta toteaa tämän työmailta hävinneen tavaroita. Kun osapuolet kiistelevät työaikojen ja tasapuolisuuden noudattamisesta, B sanoo, että A on yrityksessä vapaaehtoisesti ja voi mennä töihin muualle, jossa asiat ovat paremmin.

Työtuomioistuimessa B on kertonut myös, ettei hän ollut mitenkään ohjeistanut ketään työntekijää luottamusmiesvaalissa 17.12.2008. B ei ole ilmoittanut kenellekään vaaliin osallistuneelle asentajalle tai muulle yhtiön työntekijälle, että yhtiö ajetaan alas, mikäli A valitaan luottamusmieheksi. Vaikka A olisi tullut valituksi luottamusmieheksi, ei perheyritystä olisi sellaisen asian takia lopetettu.

Yhtiön teknisenä johtajana toimivan D:n todistajankertomuksen mukaan A:n hoitamien luottamusmiesasioiden hoitamisessa ei ole ollut mitään ongelmaa. A on kuitenkin sähköasentajana laiminlyönyt noudattaa työaikoja ja hoitaa työtehtäviään sekä ollut epärehellinen. D on erään kerran nähnyt A:n vieneen luvatta yhtiön kaapelia eräältä yhtiön työmaalla. Matkustamiseen liittyvässä erimielisyysasiassa yhtiö ei ole mitenkään painostanut A:ta luottamusmiehenä. Työnantaja ei ole yleensäkään missään työntekijöitä koskevassa luottamusmiesasiassa painostanut A:ta.

Varapääluottamusmiehenä yhtiössä toimivan E:n mukaan luottamusmiesvaalitilaisuuteen 17.12.2008 osallistuneet asentajat ilmaisivat tyytymättömyytensä A:n toimintaan luottamusmiehenä. Vain seitsemää asentajaa edustava luottamusmies puhui urakkatyömailla puolet ajasta puhelimessa ja tuli työmaille myöhässä. A ei siten nauttinut asentajien luottamusta. Työnantaja ei ollut antanut mitään ohjeita asentajille luottamusmiehen valintaan liittyen. Kukaan ei ollut tilaisuudessa puhunut sellaista, että yhtiö lopettaisi toimintansa, jos A valittaisiin luottamusmieheksi. Käydyn keskustelun jälkeen A vetäytyi luottamusmiesehdokkuudesta. Uusi luottamusmies ja varaluottamusmies valittiin sen jälkeen yksimielisesti.

Työnantajaliiton asiamiehenä toimiva F on kertonut käyneensä Epilän Sähkökone Oy:ssä useaan otteeseen. Yhtiötä koskevissa kahdessa erimielisyysmuistiossa, kuten muissakaan asioissa yhtiössä, ei ole ollut kysymys A:n toiminnasta luottamusmiehenä. A ei ole kuitenkaan ollut hyvänä esimerkkinä muille työntekijöille työaikojen noudattamisessa ja muissa senkaltaisissa asioissa. Työnantaja oli määrännyt A:n työterveyslääkärin vastaanotolle tarkistamaan poissaoloperusteen. Tähän työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan oikeus. Työnantajaliitto on ohjeistanut yhtiötä työterveyslääkärin käytössä.

Työtuomioistuimelle on kirjallisina todisteina jätetty A:lle 11.10.2007, 19.10.2007, 19.2.2008 ja 7.4.2008 annetut varoitukset, joiden aiheina ovat olleet A:n laiminlyönnit ja virheet työtehtävissä. Edelleen kirjallisten todisteiden joukossa on valtakunnansyyttäjänviraston päätös 20.9.2007 asiassa, jossa A on ollut epäiltynä työnantajaan kohdistuneesta lievästä petoksesta ja lievästä väärennysrikoksesta. Päätöksen mukaan kyseisiä tapahtumia voitiin pitää vähäisinä eikä esitutkintaa niiden johdosta käynnistetty. Yhtiöllä oli riittävä selvitys tosiasiatiedoista, joten sillä oli mahdollisuus saada asiassa korvaus ilman esitetutkintaakin, minkä ohella yhtiö saattoi asianomistajana ryhtyä itse ajamaan syytettä asiassa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työnantaja ei työehtosopimuslain 8 §:n mukaan saa työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhtyä kollektiivisiin painostustoimenpiteisiin työntekijäpuolta kohtaan. Tällaisena joukkoluontoisena painostuksena voidaan pitää myös toimenpiteitä, jotka kohdistuvat luottamusmieheen ja johtuvat tämän toiminnasta työntekijöiden edustajana. Työnantajan on oikeuskäytännössä katsottu syyllistyneen kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen myös silloin, kun työntekijöille on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta ja työnantajan on katsottu olevan vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä.

Työnantajalla on työehtosopimuksen 15 §:n 4 kohdan nojalla oikeus vaatia työntekijän esittämään työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymän muun lääkärin antama todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys sairaudestaan. Kun yhtiö on vaatinut A:ta käymään työterveyslääkärin vastaanotolla hänen esitettyään terveyskeskuslääkärin antamia lausuntoja työnantajalle, yhtiö on toiminut työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Menettely on johtunut A:n pitkistä ja toistuvista sairauspoissaoloista, eikä asialla ole näytetty olleen yhteyttä A:n luottamusmiestehtävien hoitoon. Viimeksi sanottu koskee myös A:n työterveyslääkärin vastaanottoajan siirtämistä 21.10.2008. Ottamatta kantaa esimiehen asioihin puuttumiseen muutoin työtuomioistuin toteaa, että tapahtuma on osaltaan johtunut tiedonkulun katkoksista lääkärin, A:n ja esimiehen välillä.

Esimies on A:n kanssa 20.10.2008 käymässään keskustelussa muun ohella pyytänyt kirjallista selvitystä yhtiön työmaalla kadonneesta valaisimesta. Tilaisuuden aiheena ei ole ollut A:n toiminta luottamusmiehenä, vaan esimiehen kärjekkäidenkin lausumien taustalla on työtuomioistuimen mielestä nähtävä A:lle aiemmin annetut varoitukset ja valtakunnansyyttäjänvirastossa käsitelty asia. Esimies on puhutellut A:ta työnantajan omaisuuden käsittelystä ja työaikojen noudattamisesta eli työntekijöille yleisesti kuuluvista velvollisuuksista. Näyttämättä on myös jäänyt, että B olisi vaatinut tilaisuudessa A:ta irtisanoutumaan yhtiön palveluksesta.

Luottamusmiesvaalitilaisuudessa 17.12.2008 työntekijöiden keskuudessa on ollut tyytymättömyyttä A:n toimintaan luottamusmiehenä. A on vetäytynyt luottamusmiesehdokkuudesta, ja toinen henkilö oli yksimielisesti valittu luottamusmieheksi. Näyttämättä on jäänyt, että yhtiö olisi A:ta painostamalla tai muulla tavoin pyrkinyt vaikuttamaan luottamusmiesvalintaan.

Osa painostukseksi väitetyistä työnantajan toimenpiteistä on siis jutussa jäänyt kokonaan näyttämättä. Lääkärissäkäyntiä ja kadonneen valaisimen selvittämistä koskevat työnantajan toimenpiteet eivät ole johtuneet A:n toiminnasta luottamusmiehenä, vaan työnantajalla on ollut menettelyynsä muita syitä, jotka ovat olleet työehtosopimukseen perustuvia tai muuten aiheellisia olosuhteet huomioon ottaen. Työntekijäpuoli ei siten ole myöskään perustellusti voinut kokea työnantajan taholta työtaistelutoimenpiteen luonteista painostusta.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Epilän Sähkö-kone Oy olisi ryhtynyt painostustoimenpiteisiin työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla. Näin ollen myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ei ole laiminlyönyt mainitun lain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Sähköalojen ammattiliitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 5.205,80 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut 5.205,80 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Niittylä, Lehto ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.