22.12.2008

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 119

KUULTAVAT

Yksityisen Opetusalan Liitto ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

ASIA

Jyväskylän käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja ynnä muuta koskevassa asiassa (pianonsoitonopettaja A/Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.9.2008
Pääkäsittely 27.10.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ajaksi 1.2.2003 – 30.9.2007 tehtyjen yksityistä opetusalaa koskevien työehtosopimusten sopimuksen ulottuvuutta koskevassa 1§:ssä on todettu, että tässä sopimuksessa on sovittu Opetusalan Työnantajaliiton (nykyisin Yksityisen Opetusalan Liitto ry) jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.

Työehtosopimusten liitteenä olevissa oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu muun muassa kuvataidekoulun sekä monitaiteellisen koulun tuntiopettajien tuntipalkkioista.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

VASTAUS

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Jyväskylän käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko yksityisen opetusalan työehtosopimusta sovellettava yleissitovuuden perusteella A:n työsuhteeseen ja jos on, minkä oppilaitostyypin mukaan.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Yksityisen Opetusalan Liitto ry:lle, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY:ry:lle, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:lle ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

YKSITYISEN OPETUSALAN LIITTO RY:N LAUSUNTO

Yksityisen Opetusalan Liitto ry on todennut lausunnoissaan muun muassa seuraavaa:

Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus koskee niitä opetuslainsäädännön piiriin ja opetusministeriön hallinnon alaan kuuluvia oppilaitoksia ja opintokeskuksia, joille opetusministeriö on opetustoimen lainsäädännön perusteella myöntänyt järjestämisluvan ja jotka sitä kautta kuuluvat lakisääteisten valtionosuuksien piiriin. Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy:llä ei ole opetusministeriön opetuksen järjestämislupaa eikä se siten kuulu lakisääteisten valtionosuuksien piiriin eikä tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Mikäli kuitenkin katsotaan, että Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy olisi velvollinen soveltamaan yksityisen opetusalan työehtosopimusta yleissitovana, hyväksytään tällöin, että A:n palkkaukseen sovelletaan kuvataidekoulua ja monitaiteellista koulua koskevaa liitettä.

Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamisala

Toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttamisen jälkeen tehtiin ensimmäinen yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus, joka on ollut voimassa 1.2.1994 lukien. Toimiehtosopimuksen opetushenkilöstöä koskevat määräykset otettiin lähes samansisältöisinä tämän riidan kohteena olevaan yksityistä opetusalaa koskevaan työehtosopimukseen. Osapuolet ovat tuolloin sopineet, että solmittava työehtosopimus korvaa toimiehtosopimuksen ja tästä on otettu nimenomainen lausuma allekirjoituspöytäkirjaan 11.3.1994.

Soveltamisalamääräys kuului Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 1 § ensimmäisessä, vuonna 1994 solmitussa työehtosopimuksessa seuraavasti:

"1. Tässä sopimuksessa on sovittu LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton / Opetusalan ja Sivistystyön Työnantajayhdistyksen jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot."

Nykyisessä muodossaan 1 §:ssä ainoastaan työnantajajärjestön nimi on muuttunut.

Oppilaitoksella ja opintokeskuksella on sopimusta solmittaessa tarkoitettu toimiehtosopimuksen piirissä olleita yksityisiä oppilaitoksia ja opintokeskuksia. Toimiehtosopimusta sovellettiin niihin oppilaitoksiin, jotka olivat ns. lakisääteisiä valtionapulaitoksia ja siten kuuluivat opetusministeriön alaiseen koulutukseen. Tämä ilmenee mm. Yksityisten valtionapulaitosten yleisen toimiehtosopimuksen 1992 - 1993 opetusalaa koskevan alakohtaisen osan soveltamisalamääräyksestä:

"1 § Soveltamisala
Oppilaitoskohtaisessa osassa mainittujen oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteiden ehtojen osalta noudatetaan niissä annettuja säännöksiä ja määräyksiä, ellei tästä liitteestä tai muista yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuksesta muuta johdu."

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen "oppilaitos ja opintokeskus" tarkoitusta osoittaa myös määräys työehtosopimukseen kuuluvassa sopimuksessa opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta ja sen 16 §, joka koskee päätoimisia tuntiopettajia ja jossa todetaan

"tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa .,. lain perusteella valtionosuutta tai -avustusta saavassa ... musiikkioppilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia ... "

Myös tämä työehtosopimukseen sisältyvä määräys osoittaa, että työehtosopimus koskee vain niitä oppilaitoksia ja opintokeskuksia, joilla on opetuksen järjestämislupa ja jotka kuuluvat lakisääteisten valtionosuuksien piiriin.

"Oppilaitosten ja opintokeskusten" erityispiirteitä

Työehtosopimuksen piirissä olevilla "oppilaitoksilla ja opintokeskuksilla", joita jatkossa kutsutaan koulutuksen järjestäjiksi, on tiettyjä yhteisiä piirteitä:

niillä on oltava opetusministeriön myöntämä opetuksen järjestämislupa, minkä perusteella järjestettyyn opetukseen ne saavat lakisääteistä valtionosuutta

järjestämisluvat ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia ja siten niiden saama valtion tuki on jatkuvaa

niiden tulee noudattaa toiminnassaan ao. koulumuodon lainsäädäntöä, kuten

...lakia taiteen perusopetuksesta
...lakia valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta
...asetusta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja siinä olevia
opettajien tutkintoon perustuvia kelpoisuusehtoja

oppilaitoksia sitoo mm. opiskelijoiden kurinpitoon ja erottamiseen liittyvät määräykset, ja oppilailla on mahdollisuus valittaa esim. määräaikaisesta erottamisesta hallintotuomioistuimiin

niiden tulee järjestämisluvan peruuttamisen uhalla noudattaa opetushallituksen hyväksymää opetussuunnitelmaa ja niillä on oikeus antaa tutkintotodistuksia (toki vain niistä opinnoista, jotka ovat tutkintoihin johtavassa koulutuksessa.)

lääninhallitus voi kantelun perusteella tutkia, onko koulutusta järjestettäessä toimittu säännösten ja määräysten mukaan (laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta 6 § Laillisuusvalvonta)

oppilaitoksen järjestämään koulutukseen sovelletaan hallintomenettelylakia (laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta 7 §)

Oppilaitos, jolla ei ole opetusministeriön opetuksen järjestämislupaa, ei kuulu em. lainsäädännön piiriin ts. sen ei tarvitse noudattaa em. lainsäädäntöä. Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy on ollut tällainen oppilaitos. Sen järjestämästä koulutuksesta ei voi valittaa lääninhallitukseen eikä sen järjestämään koulutukseen sovelleta hallintomenettelylakia eikä sitä rajoita kelpoisuusasetuksen määräykset opetushenkilöstön osalta.

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen rakenne

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen rakenne tukee liiton näkemystä siitä, että sen on sovittu koskevan vain niitä oppilaitoksia, jotka kuuluvat opetusministeriön alaiseen koulutukseen ja jotka kuuluivat toimiehtosopimuksen soveltamispiiriin. Työehtosopimus koostuu kolmesta osasta:

yleinen osa, jossa on määräyksiä mm. työajasta, vuosilomasta. Nämä määräykset eivät koske musiikkioppilaitosten opetushenkilöstöä lainkaan, koska opettajilla on omat, työehtosopimuksessa sovitut työaika ja lomaan rinnastettava vapaamääräykset. Yleisen osan sairausajan palkkaa, perhevapaita jne. koskevat määräykset koskevat sekä opetus- että hallinto- ja tuki palvelu henkilöstöä

sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta ns. opetushenkilöstön palkkasopimus, sekä

sen liite: Oppilaitoskohtaiset määräykset, joissa jokaista eri koulumuotoa (peruskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset, kansanopistot, urheiluopistot jne.) varten omat opettajien työaikaa ja palkkausta koskevat määräykset

Pääosa opettajia koskevista työehtosopimusmääräyksistä on opetushenkilöstön palkkasopimuksessa ja sen oppilaitoskohtaisessa liitteessä. Kun ensimmäinen yksityisen opetusalan työehtosopimus solmittiin, nämä kaksi osaa siirrettiin sellaisinaan, ilman muutoksia, suoraan toimiehtosopimuksesta yksityisen opetusalan työehtosopimukseen.

Myös oppilaitoskohtaisten liitteiden rakenne, joka on sama kuin kunnallisessa opetushenkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksessa, osoittaa, että soveltamisala on siten rajattu. Päätoimista opettajaa koskevassa 16 § viitataan muihin lain perusteella valtionosuutta saaviin oppilaitoksiin, joissa pidetyt tunnit otetaan huomioon määriteltäessä sitä, onko opettaja pää- vai sivutoiminen. Opettajien minimipalkkamääräykset perustuvat siihen, mikä on opettajan pätevyys; nykyiset kelpoisuusehdot määritellään asetuksessa opetushenkilöstön kelpoisuusehdoista, mutta työehtosopimusmääräyksissä viitataan edelleen myös sellaisiin kelpoisuusedellytyksiin, jotka ovat olleet voimassa jo ennen yksityisen opetusalan työehtosopimuksen solmimista - siis toimiehtosopimuksen voimassa ollessa.

Liittojen kantoja soveltamisalamääräyksen tulkinnasta

Sopimuksen voimassaoloaikana ei ole ollut työnantajaliiton tietoon tullutta epäselvyyttä sopimuksen soveltamisalasta. Tämän osoittaa mm. Jytyn (entisen Toimiehtoliiton) edustajan B:n laatima Jytyn yksityisalojen yleisoppaan teksti yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamisalasta. B oli yksi ensimmäisen sopimuksen neuvottelijoista ja opas on laadittu 2006. Oppaassa on seuraava teksti:

"3.4.1 Soveltamisala
Yksityisen opetusalan työehtosopimusta sovelletaan yksityisissä oppilaitoksissa. Sopimuksen piiriin eivät kuitenkaan kuulu kielikoulut, kirjeopistot ja autokoulut. Sopimuksen ulkopuolella ovat lisäksi oppilaitokset, jotka eivät saa valtionapua tai eivät anna tutkintoon johtavaa koulutusta."

Toisen sopimusosapuolen, OAJ:n, taholta on vuonna 2005 todettu, että sopimuksen soveltamisala on sovittu em. mukaiseksi. Sen jälkeen OAJ:n taholta on vuonna 2006 esitetty, että sopimuksen soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös muunlaisia oppilaitoksia kuten niitä musiikkioppilaitoksia, joilla ei ole taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaista opetusministeriön myöntämää opetuksen järjestämislupaa.

Soveltamisalan laajentamisesta ei ole kuitenkaan millään työehtosopimuskierroksella tai muutenkaan sovittu eikä sopimuksen soveltamisalaa ole siten alkuperäisestä muutettu.

Työehtosopimuksen tulkinnasta

Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen solmineiden osapuolten tarkoituksena on ollut rajata soveltamisala ainoastaan niihin oppilaitoksiin ja opintokeskuksiin, jotka kuuluivat toimiehtosopimuslain soveltamisalaan ja jotka näin ollen kuuluvat lakisääteisten valtionosuuksien piiriin.

Kun Yksityisen Opetusalan Liitto (silloinen Opetusalan ja Sivistystyön Työnantajayhdistys ry) solmi ensimmäisen työehtosopimuksen, sen jäseninä oli ainoastaan sellaisia oppilaitoksia, jotka olivat kuuluneet toimiehtosopimuksen soveltamisalaan. Koska työnantajayhdistys ei voi edes solmia työehtosopimusta, joka velvoittaa muita kuin sen omia jäseniä, niin ensimmäisen työehtosopimuksen soveltamisalakaan ei ole voinut koskea muunlaisia työnantajia.

Se, että työehtosopimus todetaan yleissitovaksi, ei muuta työehtosopimuksen soveltamisalaa. Tämä on todettu mm. työtuomioistuimen tuomiossa TT: 2008-8.

Yksityisen Opetusalan Työnantajaliitto on aina soveltanut työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä siten, että sitä sovelletaan sekä normaalisitovana että yleissitovana vain valtiolta suoraa valtionosuutta saaviin oppilaitoksiin ja opintokeskuksiin. Vaikka yksityisen Opetusalan Työnantajaliittoon kuuluu muutama jäsen, jotka eivät saa valtionosuutta, ne eivät kuulu yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan eivätkä ole velvollisia noudattamaan toiminnassaan kyseistä työehtosopimusta edes työehtosopimuslain 4 §:n normaalisitovuuden perusteella.

Vastaavasti ne oppilaitokset, jotka saavat valtionosuutta, mutta jotka eivät kuulu Yksityisen Opetusalan Työnantajaliittoon, ovat velvollisia noudattamaan yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n yleissitovuuden perusteella. Sillä seikalla, ovatko työntekijät järjestäytyneet ja mihin liittoon, ei ole merkitystä soveltamisalaa ratkaistaessa.

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY:N, JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N JA JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO

1) Järjestöt katsovat yhteisenä näkemyksenään, että Yksityisen opetusalan työehtosopimusta on sovellettava yleissitovuuden perusteella A:n työsuhteeseen.

Perustelut

Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus

Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimusjärjestelmä perustui toimiehtosopimuslakiin. Toimiehtosopimusjärjestelmä lakkautettiin ja laki kumottiin 31.10.1993.

Kumotussa toimiehtosopimuslaissa säädettiin siitä, mihin työnantajiin sopimusta oli sovellettava. Mitään rajoitusta laki ei sopimuksen soveltamiselle asettanut, vaikka muut sopimusta noudattavat työnantajat kuin valtionosuuslaitokset eivät kuuluneetkaan neuvottelujärjestelmään.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Toimiehtoliiton, Valtion Ammattiliiton ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton (nykyisin Yksityisen Opetusalan Liitto ry.) välillä on solmittu ensimmäinen yksityistä opetusalaa ja sivistystyötä koskeva työehtosopimus 1.2.1994 alkaen. Tuolloin sovittiin, että opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevat sopimusmääräykset määräytyvät 31.10.1993 päättyneen yksityisten valtioapulaitosten toimiehtosopimuksen mukaisesti, ellei ko. työehtosopimuksella toisin sovita.

Toimiehtosopimuksen oppilaitoskohtaiset määräykset sovittiin 13.3.1995 allekirjoitetun pöytäkirjamääräyksen kodifiointimääräyksellä sisällytetyksi opetushenkilöstön palkkasopimukseen.

Soveltamisalamääräysten ulottuvuutta koskevassa työehtosopimuksen 1 §:ssä todettiin ja todetaan edelleen, että tässä sopimuksessa on sovittu työnantajayhdistyksen jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot. Soveltamisalamääräystä sovittaessa ei vielä ollut edes tiedossa, mitkä kaikki oppilaitokset tulevat olemaan työnantajayhdistyksen jäseniä. Vaikka toimiehtosopimusmääräykset olivat olleet sitovia ainoastaan valtionosuuslaitosten osalta, ei nykyisessä työehtosopimuksessa mainita sen ulottuvuuden rajoittamista vain valtionosuuslaitoksiin.

Toimiehtosopimusaikana ei ollut vielä tarvetta ratkaista, mitä sopimusehtoja olisi pitänyt soveltaa niissä tuolloin harvoissa yksityisissä musiikkikouluissa ja -opistoissa, jotka eivät olleet toimiehtosopimuslain piirissä. Nehän pyrkivät valtionosuusjärjestelmään päästäkseen noudattamaan kaikessa toiminnassa, myös opettajien palkkauksessa, samoja normeja kuin valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat oppilaitokset.

Järjestöt katsovat, että työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä ei ole rajattu koskemaan pelkästään niitä oppilaitoksia, joille on myönnetty opetusministeriön järjestämislupa ja jotka saavat suoraa valtionosuutta ja jotka edelleen antavat esim. tutkintoon johtavaa laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta.

Näin ollen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat myös sellaiset oppilaitokset, jotka antavat kunnan legitimaation ja lain nojalla (taiteen perusopetuslaki 2 ja 4 §) taiteen perusopetusta. Tällöin kunta on myöntänyt lain nojalla yksityiselle oppilaitokselle luvan antaa taiteen perusopetuslain mukaista opetusta alueellaan. Luvan antaessaan kunta on samalla hyväksynyt alueellaan toimivan yksityisen oppilaitoksen opetussuunnitelmat, joiden tulee noudattaa Opetushallituksen taiteen perusopetuslain 5 §:n nojalla antamia velvoittavia määräyksiä opetussuunnitelman perusteista.

Taiteen perusopetuslain 4 § 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä (tässä tapauksessa kunta) vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Edelleen lain 9 §:n 3 momentin mukaan rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 6 luku 20 §). Lisäksi kunta on luvan myöntäessään oikeutettu lain 11 §:n 2 momentin mukaiseen valtionosuuteen, jonka se voi edelleen kanavoida oppilaitoksen käyttöön erilaisina toiminta- ym. avustuksina.

Kunnan hyväksyessä opetussuunnitelman ja myöntäessä luvan yksityiselle oppilaitokselle taiteen perusopetuksen järjestämiseen, siirtyy oppilaitos lain piiriin ja on näin ollen myös vapautettu arvonlisäveron (22 %) suorittamisvelvoitteesta.

Työehtosopimuksessa sovitun soveltamisalan kannalta ratkaiseva merkitys on siis sillä, että perustuuko oppilaitoksen toiminta lakiin (esim. taiteen perusopetuslain mukainen opetus), ei siis sillä, onko oppilaitos oikeutettu suoraan valtionosuuteen.

Kunnan järjestämisluvalla toimiva oppilaitos ei edes tarvitse erillistä opetusministeriön järjestämislupaa, koska kunta on jo selvittänyt oppilaitoksen toimintaedellytykset hyväksyessään oppilaitoksen opetussuunnitelmat ja myöntäessään näin ollen järjestämisluvan antaa lain mukaista opetusta alueellaan. Tästä syystä rajausta ei myöskään ole tehty työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuotoon. Jos rajauksesta olisi sovittu, niin olisi tämä varmuudella kirjattu työehtosopimukseen työehtosopimuslain 2 §:n edellyttämällä tavalla.

Vaikka käräjäoikeudessa vastaajana oleva Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy ei ole järjestäytynyt, niin sillä on halutessaan mahdollisuus liittyä Opetusalan työnantajaliiton jäseneksi. Siten vastaajan omalla järjestäytymättömyydellä ei ole merkitystä pohdittaessa yleissitovuutta. Lisäksi valtaosa vastaajaoppilaitoksen palveluksessa olevista työntekijöistä on järjestäytynyt sopimusosapuolina oleviin työntekijäjärjestöihin.

Opetusalan työnantajaliiton sääntöjen mukaan sen jäseniksi voivat liittyä myös sellaiset työnantajat, jotka eivät saa toimintaansa suoraa valtionosuutta tai edes harkinnanvaraista valtionapua. Työnantajayhdistyksen jäseninä on ollut ja on edelleen musiikkioppilaitoksia, jotka eivät saa toimintaansa mitään suoraa valtion avustusta.

Edelleen Yksityisen Opetusalan liiton liittojohtaja, OTK C, on vastaajan kanssa samankaltaista opetustoimintaa harjoittavalle Tapiolan musiikkiopiston rehtorille lähettämässään sähköpostiviestissä, joka liittyy Espoon käräjäoikeudessa vireillä olevaan työriitaan, mm. todennut, että Yksityisen opetusalan työehtosopimusta sovelletaan myös sellaiseen työnantajaliittoon järjestäytyneeseen musiikkioppilaitokseen, jolle ei ole myönnetty opetusministeriön järjestämislupaa ja joka näin ollen ei saa suoraa valtionosuutta.

Vastaajan toiminta

Vastaajana toimiva oppilaitos on täysin rinnastettavissa muihin taiteen perusopetuslain mukaista opetusta antaviin oppilaitoksiin, sillä se toimii suoraa valtionapua saavien oppilaitosten tapaan teettäen työtä, joka on täysin rinnastettavissa sopimukseen normaalisitovuuden perusteella sidottujen oppilaitosten teettämään työhön. Edelleen vastaajana oleva työnantaja on oppilaitos, joka toimii samalla periaatteella kuin muutkin alan oppilaitokset eli antaa taiteen perusopetusta useammassa kuin yhdessä oppiaineessa.

Vastaajaoppilaitos ei noudata palveluksessaan oleviin työtekijöihinsä minkään työehtosopimuksen määräyksiä vaan työntekijöiden palvelussuhteen ehdot perustuvat pelkästään työsopimuksiin.

A on työskennellyt vastaajan palveluksessa pianonsoitonopettajana ja musiikkivastaavana eikä alalla ole muuta "kilpailevaa" yleissitovaa työehtosopimusta. A on tehnyt yksinomaan po. työehtosopimuksen säätelemää työtä. Ei ole mitään epäselvyyttä siitäkään, etteikö työtehtävät, jossa A vastaajan palveluksessa ollessaan työskenteli, olisi opetustyötä ja etteikö taidekoulussa päätoimialana olisi taiteen perusopetuslaissa säädetty opetustyö.

Edellä mainitun osoittavat myös Jyväskylän kaupungin kanssa taiteen perusopetuslain 4 §:n nojalla tehdyt sopimukset taiteen perusopetuksen järjestämisestä musiikissa, kuvataiteessa ja tanssissa. Sopimuksista voidaan havaita, että Jyväskylän kaupunki on hyväksynyt vastaajan opetussuunnitelmat ja näin ollen vastaajan toiminta perustuu oikeudellisesti Jyväskylän kaupungilla taiteen perusopetuslain 2 §:n nojalla olevaan taiteen perusopetuksen järjestämislupaan.

Lisäksi edellä mainittujen taiteen perusopetuksen järjestämiseen myöntämien lupien perusteella Jyväskylän kaupunki on oikeutettu lain 11 §:n 2 ja momentin mukaiseen valtionosuuteen, jonka se voi edelleen kanavoida vastaajan käyttöön avustuksena tai esim. vuokraamalla edullisesti kaupungin omistamia toimitiloja, kuten vastaajan kohdalla on varsin ilmeisesti toimittu.

Koska vastaaja on järjestäytymätön, eikä A:n tekemälle työlle löydy kilpailevia yleissitovia työehtosopimuksia, on vastaaja järjestöjen mielestä velvollinen noudattamaan A:n työsuhteessa yksityistä opetusalaa koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta, joka säätelee nimenomaan A:n tekemää työtä.

2) A:n työsuhteeseen sovellettavat työehtosopimusmääräykset

Oppilaitostyyppi, jonka mukaan palkkaus olisi tullut maksaa, on kuvataidekoulu ja monitaiteellinen koulu. Vaikka tällä hetkellä koulu antaa vain musiikin ja tanssin opetusta, niin sinä aikana kun Taipale oli koulun palveluksessa, koulussa annettiin opetusta musiikissa, tanssissa ja kuvataiteessa. Musiikkioppilaitoksissa annetaan vähäisessä määrin tanssin opetusta, mutta jos sen lisäksi opetusohjelmassa on muita taideaineita, on oppilaitos monitaiteellinen.

TODISTELU TYÖTUOMIOISTUIMESSA

OAJ ry:n, JHL ry:n ja JYTY ry:n kirjalliset todisteet

1. Työehtosopimuksen soveltamismääräys
2. Opetushallituksen määräys opetussuunnitelman perusteista,
3. Liittojohtaja C:n tulkinta työehtosopimuksen soveltamisalasta,
4. Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n säännöt
5. Sopimus taiteen perusopetuksesta 11.11.2006
6. Sopimus taiteen perusopetuksesta 10.11.1998
7. Artmuksen www-sivu
8. Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunnalle tehty hakemus, lautakunnan kokouksen pöytäkirja
9. Jytyn yksityisalojen yleisopas

Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Jytyn yksityisalojen yleisopas 10.2.2006
2. D:n sähköpostiviesti 3.11.2005
3. D:n sähköpostiviesti 25.5.2005

OAJ ry:n, JHL ry:n ja JYTY ry:n henkilötodistelu

1. Neuvottelupäällikkö E
2. Aikaisempi sopimusvastaava B
3. Erityisasiantuntija F
4. Työmarkkina-asiamies D

Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n henkilötodistelu

1. Aikaisempi sopimusvastaava B
2. Liittojohtaja G
3. Varatuomari H
4. Toimitusjohtaja C

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys

Käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa osapuolten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy:n ja pianonsoitonopettaja A:n välisessä työsuhteessa tullut soveltaa yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen määräyksiä, ja minkä oppilaitostyypin mukaan.

Yksityisen opetusalan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimessa jääneet erimielisiksi siitä, onko asiassa tullut soveltaa mainittua sopimusta. Sen sijaan työehtosopimusosapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että mikäli Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy:n katsotaan olevan velvollinen soveltamaan mainittua työehtosopimusta, A:n työsuhteeseen on tullut soveltaa kuvataidekoulua ja monitaiteellista koulua koskevaa liitettä.

Työehtosopimuksen soveltamisalasta esitetty selvitys

Vuonna 1994 solmitun ensimmäisen yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan työehtosopimuksessa on sovittu LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton/Opetusalan ja Sivistystyön Työnantajayhdistyksen jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot. Määräys on säilynyt työehtosopimuksessa asiallisesti samansisältöisenä. Vuonna 1994 solmitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on todettu, että tämä sopimus korvaa 31.10.1993 päättyneen toimiehtosopimuksen liitteineen.

Ensimmäistä yksityisen opetusalan työehtosopimusta koskeneisiin neuvotteluihin ovat osallistuneet todistajina kuullut Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:tä neuvotteluissa edustanut E, Toimiehtoliitto ry:tä edustanut B ja työnantajaliittoa edustanut G.

E:n ja B:n kertomuksista on käynyt ilmi, että toimiehtojärjestelmän lakkauttamisen jälkeen toimihenkilöpuolen tavoitteena oli toimihenkilöjärjestöjen jäsenten työsuhde-etujen turvaaminen uudella sopimuksella. Toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttamisen yhteydessä järjestöt toivoivat työnantajapuolen pikaista järjestäytymistä työnantajaliittoihin, jotta toimiehtosopimuksen korvaavasta uudesta sopimuksesta voitaisiin ryhtyä neuvottelemaan. Osa työnantajista järjestäytyi LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:hyn kuuluvaan uuteen työnantajayhdistykseen. E:n mukaan ensimmäistä työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa soveltamisalamääräyksen sisällöstä ei keskusteltu eikä siihen tehty mitään sanamuodosta poikkeavia rajauksia. E:lle jäi neuvotteluista sellainen käsitys, että sellaiset yksityiset oppilaitokset, jotka kuuluvat opetustointa koskevan lainsäädännön piiriin, kuuluisivat yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. B:n mukaan ensimmäisestä työehtosopimuksesta sovittaessa työehtosopimuksen soveltamisalan kohdalla enimmät keskustelut käytiin siitä, sovelletaanko uutta työehtosopimusta oppilaitosten rehtoreihin. Keskusteluissa tuli esille se, että sellaiset oppilaitokset kuten kielikoulut ja autokoulut, jotka olivat järjestäytyneet muihin työnantajaliittoihin, jäivät sopimuksen ulkopuolelle. B:n mukaan neuvotteluissa tuli myös esille se, että sellaiset oppilaitokset, jotka saivat julkista tukea, oli tarkoitus ottaa työehtosopimuksen piiriin. Julkisen tuen laadusta ei käyty laajempaa keskustelua.

Koska toimiehtosopimusten piiriin kuuluneiden henkilöiden vanhat työsuhde-edut haluttiin turvata, työehtosopimukseen otettiin erityiset opettajien palkka- ja työaikakysymyksiä koskevat määräykset voimassa olleesta toimiehtosopimuksesta. Näissä määräyksissä on viittauksia valtion-osuutta tai -avustusta saavaan laitokseen. Kun tällaiset määräykset, kuten 7 §:n määrävuosilisää ja 16 §:n päätoimista tuntiopettajaa koskevat määräykset, otettiin työehtosopimukseen, ei määräyksistä tai työehtosopimuksen soveltamisalasta käyty keskustelua. Yleisiä kysymyksiä, kuten sairausajan palkkaa koskevat määräykset otettiin työehtosopimukseen yksityisen palvelualan työehtosopimuksista mukautettuina.

Sekä E että B ovat osallistuneet vuoden 2001 työehtosopimusneuvotteluihin, joissa on sovittu yksityisten monitaiteellisten oppilaitosten ottamisesta työehtosopimuksen piiriin. Neuvotteluissa ei ole keskusteltu työehtosopimuksen soveltamisalasta tai sen mahdollisesta laajentamisesta muutoin.

G:n mukaan toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttamisen jälkeen sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta oltiin yhteydessä LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:hyn ja tiedusteltiin, olisiko toimiehtosopimusjärjestelmän piirissä olleiden työnantajien mahdollista järjestäytyä kysymyksessä olevaan työnantajaliittoon ja näin mahdollisesti jatkaa aikaisempaa toimiehtosopimusta uutena työehtosopimuksena. Sopimustoiminnan aloittamiseksi yksityisellä opetusalalla perustettiin LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:n alayhdistykseksi Opetusalan ja Sivistystyön Työnantajayhdistys ry, johon huomattava osa toimiehtosopimuksen piiriin kuuluneista opetusalan työnantajista järjestäytyi. Ensimmäistä työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa ei työehtosopimuksen soveltamisalasta käyty keskustelua muusta kuin siitä, otetaanko oppilaitosten rehtorit ja johtajat työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Tarkoituksena oli, että uusi työehtosopimus tulisi koskemaan niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka olivat kuuluneet toimiehtosopimusjärjestelmän piiriin. Työnantajapuolelta sopimuksen piiriin tulivat ne oppilaitosmuodot, jotka oli mainittu toimiehtosopimuksessa. Jos soveltamisalaa olisi haluttu laajentaa muihin oppilaitosryhmiin, olisi siitä tullut nimenomaisesti sopia. Eräässä vaiheessa taideoppilaitokset harkitsivat järjestäytymistä työnantajayhdistykseen ja liittymistä työehtosopimukseen, jolloin sopimusta olisi tullut vastaavasti laajentaa. Myöhemmin työnantajaliiton jäseniksi ovat liittyneet muun muassa kesäyliopistot, jotka eivät kuitenkaan ole ryhtyneet soveltamaan työehtosopimusta. Työnantaja- ja palkansaajapuolen välillä on vallinnut yksimielisyys siitä, että kesäyliopistot eivät ole kuuluneet työehtosopimuksen piiriin. Soveltamisalan rajaaminen valtionapua saaviin oppilaitoksiin on perusteltua sen vuoksi, että vain tällaisilla avustusta saavilla oppilaitoksilla on mahdollisuudet taata työntekijöille tietyn tasoiset työsuhde-etuudet.

G:n mukaan ensimmäisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otetulla määräyksellä, jonka mukaan työehtosopimus korvaa 31.10.1993 päättyneen toimiehtosopimuksen, tarkoitettiin lähinnä sitä, että toimiehtosopimusta jatketaan työehtosopimuksena, vaikka aikaisemmin toimiehtosopimuksessa olleita määräyksiä olikin eräiltä osin muutettu. Allekirjoituspöytäkirjan määräys oli aiheellinen myös siksi, että aikaisemmin solmituissa työsopimuksissa oli viittauksia toimiehtosopimukseen, jonka työehtosopimus tuli korvaamaan.

Yksityisen Opetusalan Liitto ry on jättänyt työtuomioistuimelle kirjallisena todisteena JYTY ry:n yksityisalojen vuonna 2006 tehdyn yleisoppaan, jossa on muun muassa esitelty mainitun järjestön solmimat yleissitovat työehtosopimukset. Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan kohdalla on todettu, että työehtosopimusta sovelletaan yksityisissä oppilaitoksissa. Oppaassa esitetyn mukaan sopimuksen ulkopuolella ovat oppilaitokset, jotka eivät saa valtionapua tai eivät anna tutkintoon johtavaa koulutusta. Sittemmin tehdystä uudesta yleisoppaasta viimeksi esitetty virke on poistettu.

B, joka on laatinut edellä mainitun vuonna 2006 julkaistun yleisoppaan, on kertonut siinä mainitun soveltamisalan rajauksen perustuneen keskusteluun, joka on käyty JYTY ry:n ja työnantajaliiton edustajan kanssa ja joka on koskenut Vapaata taidekoulua. JYTY ry:n tulkinta ei ole ollut niin tiukka kuin oppaassa on todettu, vaan työehtosopimuksen piiriin on kuulunut muun muassa kansalais- ja työväenopistoja, jotka eivät anna tutkintoon johtavaa koulutusta. B:n mukaan yleisopasta ei ole laadittu työehtosopimuksen soveltamisohjeeksi, vaan se on laadittu yhdistyksen hallitukselle ja aluetoimistoille informaatiotarkoituksessa. Oppaan laatimisen taustalla on ollut vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa tapahtunut yksityisalojen ja toimiehtoalojen järjestöjen yhdistyminen.

Todistaja F on kertonut toimivansa OAJ:ssa erityisasiantuntijana ja olleensa Suomen musiikinopettajien liiton päätoimisena puheenjohtajana käsillä olevan työehtosopimuksen solmimisen aikoihin. F oli tuolloin ollut tiiviisti yhteydessä OAJ:n neuvottelijoihin. Myös sopimuksen soveltamisalasta oli puhetta neuvottelijoiden kanssa, mutta soveltamisala määriteltiin eri tavoin kuin toimiehtosopimuksessa eikä oppilaitoksen valtionavulla ollut siinä enää merkitystä. F:n mukaan uusia opetusministeriön järjestämislupia musiikkioppilaitoksille ei enää juuri myönnetä, koska kriteerit ovat niin tiukat. Taidekoulu Artmuksella on sen sijaan kaupungin hyväksymä opetussuunnitelma. Tällä perusteella Artmus kuuluu taiteen perusopetuslain piiriin ja saa vapautuksen arvonlisäverosta, mikä on koulun toiminnalle tuntuva tuki.

Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n entinen liittojohtaja (2001-2004) H ja nykyinen liittojohtaja C ovat kertoneet, että liiton jäseniksi tuli alun perin toimiehtosopimuksen piiriin kuuluneita valtionapulaitoksia. Osa oppilaitoksista järjestäytyi kuntasektorilla toimivaan Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen. Opetusalan työnantajaliiton jäseniksi on sittemmin liittynyt joitakin oppilaitoksia, kuten pari musiikkioppilaitosta, jotka eivät saa valtionapua. Näille on ohjeistettu, ettei niiden henkilöstöön sovelleta työehtosopimusta, mutta oppilaitokset saavat työnantajaliitolta yleistä työoikeudellista ohjausta ja neuvontaa.

Työehtosopimuksen soveltamisalan arviointi

Lähtökohdat

Yksityisen opetusalan ensimmäisen työehtosopimuksen solmimisen syynä on ollut toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttaminen, jolloin on syntynyt tarve määrätä oppilaitosten työsuhteiden ehdot työehtosopimuksella. Toimiehtosopimuksen piiriin kuuluneet yksityiset oppilaitokset olivat yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslaissa (238/1979) tarkoitettuja valtionapulaitoksia, jotka saivat lakisääteistä valtionapua palkkausmenoihinsa.

Toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttamisen jälkeen oppilaitokset voivat edelleen saada valtionosuutta ja -avustusta, mutta niiden perusteet ovat muuttuneet. Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksessa valtionosuuden saamisen peruste muuttui menoperusteisesta laskennalliseksi siten, että palvelussuhteen ehtojen taso ja kehitys eivät enää vaikuttaneet yhteisön tai laitoksen saamaan valtionosuuteen. Tällöin ei ollut enää tarvetta pitää voimassa toimiehtosopimuksia koskevaa erityislainsäädäntöä, jolla oli rajoitettu yksityisten työnantajien oikeutta päättää omalta osaltaan työnantajaedunvalvonnasta sekä palvelussuhteen ehtojen neuvottelu- ja sopimustoiminnan järjestämisestä. Toimiehtosopimukset oli työnantajapuolelta neuvotellut valtiovarainministeriö ja allekirjoittanut yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta, ja palkkausmenojen lisäystä tarkoittanut sopimus oli edellyttänyt eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksymistä (toimiehtojärjestelmän lakkauttamisesta ks. hallituksen esitykset n:o 377/1992 ja 255/1993). Toimiehtosopimuslainsäädännön kumoaminen on siis johtunut juuri valtionosuusjärjestelmään tehdyistä muutoksista.

Toimiehtosopimusta oli sovellettu kaikissa toimiehtosopimuslain 2 §:n mukaiset edellytykset täyttävissä valtionapulaitoksissa. Työehtosopimuksen sitovuus ja muut oikeusvaikutukset tulivat määräytymään työehtosopimuslain nojalla. Tullakseen sidotuksi työehtosopimukseen oppilaitosten täytyi työehtosopimuslain 4 §:ssä säädetyin tavoin järjestäytyä alan työehtosopimuksen solmineeseen työnantajayhdistykseen. Pääosa toimiehtosopimukseen piiriin kuuluneista opetusalalla toimivista työnantajista järjestäytyi toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttamisen aikoihin perustettuun LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:n alaiseen Opetusalan ja Sivistystyön Työnantajayhdistys ry:hyn, nykyiseen Yksityisen Opetusalan Liitto ry:hyn. Joitakin oppilaitoksia liittyi samoihin aikoihin perustettuun Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:hyn.

Yksityisten valtionapulaitosten yleinen toimiehtosopimus (1992-1993) sisälsi alakohtaisia osia, joiden tilalle tuli järjestelmän lakkauttamisen jälkeen eri aloille solmittuja erillisiä työehtosopimuksia, kuten yksityisen opetusalan työehtosopimus. Nyt kysymyksessä olevan, ensimmäistä kertaa vuonna 1994 solmitun työehtosopimuksen otsikko ja soveltamisalamääräyksen teksti on kirjoitettu toisella tavoin kuin sitä edeltäneessä toimiehtosopimuksessa. Toimiehtosopimuksen mukaan opetushenkilöstöä koskevia määräyksiä sovellettiin oppilaitoskohtaisessa osassa erikseen mainittujen oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksessa on sovittu työnantajayhdistyksen jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot. Työehtosopimukseen ei ole enää otettu oppilaitoskohtaista luetteloa sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvista työnantajista. Sen sijaan työehtosopimuksenkin liitesopimuksessa on erikseen määräykset sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvista oppilaitosryhmistä ja näiden oppilaitosten opettajien palvelussuhteen ehdoista.

Toimiehtosopimukseen sidotut työnantajat oli suoraan toimiehtosopimuslaissa määritelty siten, että ne olivat valtionapua saavia laitoksia. Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamista ei ole vastaavalla tavalla lakisääteisesti rajattu valtionosuutta saaviin laitoksiin. Myöskään työehtosopimuksen 1 §:ssä ei ole mainittu valtionosuuden saamista koskevaa rajausta tai soveltamisedellytystä.

Edellä esitetystä käy ilmi, että yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamisen lähtökohdat ovat suuresti muuttuneet työehtosopimusta edeltäneeseen toimiehtosopimukseen verrattuna. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimusta voida ilman erityisiä syitä tulkita siten, että sen soveltamisala olisi päättyneen toimiehtosopimuksen tavoin edelleen kytketty valtionosuuden saamiseen, kun tällaista edellytystä ei ole sopimuksen 1 §:ssä mainittu. Kun on kysymys sinänsä samanlaista toimintaa harjoittavista työnantajista, niiden rahoituspohjassa olevia eroja voitaisiin pitää epätavallisena työehtosopimuksen soveltamisen rajausperusteena. Yksityisen opetusalan työehtosopimusta koskevassa aikaisemmassa soveltamiskäytännössään työtuomioistuin on katsonut, ettei myöskään oppilaitoksen omistustausta ole sopimuksen soveltamisalan kannalta merkityksellinen seikka (kuntaomisteisen osakeyhtiön ylläpitämää ammattikorkeakoulua koskeva lausunto TT 2002:29).

Valtionosuuden saamisen merkitys

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimuksen solmimista koskeneissa neuvotteluissa soveltamisalasta ei ole keskusteltu juuri lainkaan. Varsinainen soveltamiseen liittynyt keskustelu on koskenut sitä, tuleeko uutta työehtosopimusta soveltaa oppilaitosten rehtoreihin ja johtajiin. Todistaja B:n kertomuksesta on tosin käynyt ilmi, että neuvotteluissa on tullut esille se, että jonkinlaista julkista tukea saavat työnantajat on tarkoitus ottaa työehtosopimuksen piiriin. Julkisen tuen laadusta ei kuitenkaan ole keskusteltu. Todistaja E:n käsityksen mukaan työehtosopimusta oli tarkoitus soveltaa sellaisiin yksityisiin oppilaitoksiin, jotka kuuluivat opetustointa koskevan lainsäädännön piiriin.

Todistaja G:n kertomuksen perusteella työtuomioistuin pitää selvänä, että työehtosopimus neuvoteltiin ja solmittiin vuonna 1994 juuri niitä valtionapua saavia oppilaitoksia varten, joissa palvelussuhteen ehdot oli aiemmin määrätty toimiehtosopimuksella. Näitä työnantajia ja niiden henkilöstöä silmällä pitäen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otettiin myös määräys siitä, että työehtosopimus korvaa päättyneen toimiehtosopimuksen liitteineen. Toisaalta on työtuomioistuimen mielestä selvää myös, että työehtosopimus on ollut avoin työnantajayhdistykseen vastaisuudessa liittyville uusille jäsenille, jotka täyttävät yhdistyksen säännöissä asetetut ehdot ja työehtosopimuksen soveltamista koskevat edellytykset. Työnantajayhdistyksen sääntöjen 4 §:n mukaan jäseneksi on voinut hakemuksesta päästä jokainen yksityinen opetusalan ja sivistystyön työnantaja, joka sitoutuu täyttämään säännöistä ilmenevät velvollisuudet ja jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseneksi.

Säännöissä ei ole asetettu valtionavun tai -osuuden saamista jäsenyyden ehdoksi. Työnantajayhdistykseen sen perustamisvaiheessa järjestäytyneet oppilaitokset tosin ovat kaikki olleet valtionapulaitoksia. Pelkästään tästä seikasta ei kuitenkaan - kun otetaan huomioon valtionosuusjärjestelmän uudistus ja toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttaminen - voida työtuomioistuimen mielestä päätellä, että valtionosuuden saaminen olisi vastaisuudessakin jäsenyyden tai työehtosopimuksen soveltamisen edellytys.

Työehtosopimuksen soveltamisalan laajentaminen on G:n mukaan edellyttänyt erikseen sopimista. Tällöin on kuitenkin ollut kysymys uuden oppilaitosmuodon ottamisesta sopimuksen soveltamispiiriin. Työehtosopimusta ei ole alettu soveltaa esimerkiksi työnantajaliittoon sittemmin järjestäytyneissä kesäyliopistoissa. Tätä ratkaisua ei G:n mukaan ole työntekijäpuoleltakaan riitautettu.

Työtuomioistuin toteaa, että vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 4 §:n ja 4 luvun säännösten mukaan kesäyliopiston ylläpitämiseen tarvitaan opetusministeriön lupa, jonka saatuaan kesäyliopisto on suoraan lain nojalla oikeutettu valtionosuuteen. Työehtosopimuksessa kesäyliopistoja ei kuitenkaan ole mainittu sopimuksen piiriin kuuluvien oppilaitosten joukossa. Työehtosopimus sen sijaan on vuonna 2001 laajennettu koskemaan kuvataidekouluja ja monitaiteellisia kouluja, jollainen myös Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy on kanteessa tarkoitettuna aikana ollut.

Työehtosopimuksen eräissä määräyksissä on viittauksia valtionosuutta tai -avustusta saaviin laitoksiin. Näillä määräyksillä, jotka on otettu työehtosopimukseen päättyneestä toimiehtosopimuksesta, on pyritty turvaamaan toimiehtojärjestelmän piirin kuuluneiden toimihenkilöiden työsuhde-etujen säilyminen. Määräyksistä ei voida työtuomioistuimen mielestä tehdä sellaista johtopäätöstä, että työehtosopimuksen soveltamisala on tarkoitettu rajata vain valtionapua saaviin työnantajiin.

Soveltamisalakysymyksestä on esitetty erisuuntaisia kannanottoja JYTY ry:n edustajan eri työehtosopimusaloja esittelevän yleisoppaan eri vuosina julkaistuissa painoksissa, samoin kuin työnantaja- ja toimihenkilöpuolen edustajien sähköpostiviesteissä, jotka ovat liittyneet yksittäisten erimielisyysasioiden käsittelyyn. Näistä todisteista ei työtuomioistuimen mielestä voida saada tukea kannalle, että soveltamisalamääräyksen tulkinnasta olisi työehtosopimukseen osallisten välillä vallinnut jossakin vaiheessa yksimielisyys.

Asiassa ei ole selvitetty työehtosopimuksen soveltamisalasta syntyneen vakiintunutta, osapuolten yhteisesti hyväksymää tulkintakäytäntöä. Työntekijäpuolen mukaan heti ensimmäinen tapaus, jossa työehtosopimuksessa tarkoitetun oppilaitoksen on havaittu jättäneen työehtosopimuksen soveltamatta, on riitautettu vuonna 2005. Soveltamisalan tulkinnasta on nyt vireillä olevan asian ohella kolmas, oikeuskäsittelyyn saatettu riitatapaus.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin on edellä todennut yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 1 §:n tulkinnan lähtökohdaksi sen sanamuodon. Soveltamisalamääräyksestä poikkeamiseen tai sen supistavaan tulkintaan olisi oltava erityisiä syitä. Osapuolten ei ole tässä tapauksessa näytetty yhteisesti tarkoittaneen sopimuksen soveltamisalan rajoittamista vain valtionosuutta saaviin oppilaitoksiin. Jos vain toiselta puolelta olisi haluttu rajoittaa sopimuksen soveltaminen tällä tavoin, sellainen tarkoitus olisi pitänyt tuoda työehtosopimusneuvotteluissa vastapuolen tietoon varsin selvästi. Se, ettei näin ole tapahtunut, tukee sanamuotoon pitäytyvää tulkintaa.

Toisenlaista tulkintaa voitaisiin puoltaa, jos katsottaisiin, että lähinnä työnantajapuolella on vallinnut perusteltu odotus, jonka mukaan valtionosuuden saamista koskeva soveltamisedellytys on sanamuodosta riippumatta edelleen voimassa, ja työntekijäpuolenkin olisi täytynyt tämä ymmärtää. Tällöin olisi palkansaajajärjestöjen tullut ottaa asia esiin ja ilmoittaa mahdollinen eriävä käsityksensä. Kysymys on kuitenkin ollut yksityiselle opetusalalle tehdystä ensimmäisestä työehtosopimuksesta. Se on solmittu vuonna 1994 valtionosuusuudistuksen jälkeisessä, toimiehtosopimusjärjestelmän lakkauttamista seuranneessa tilanteessa. Sopimuksen on työnantajapuolelta neuvotellut viranomaisen sijasta yksityissektorille perustettu uusi työnantajayhdistys. Näissä olosuhteissa työehtosopimusneuvottelujen osapuolilla ei työtuomioistuimen mielestä ole voinut olla sopimuksen soveltamisalaan nähden muita kuin sellaisia odotuksia, joiden täyttämisestä niiden on tullut itse huolehtia esittämällä haluamiaan kirjauksia sopimustekstiin.

Asiaa kokonaisuutena harkitessaan työtuomioistuin katsoo, ettei jutussa ole esitetty perusteita poiketa työehtosopimuksen 1 §:n sanamuodon mukaisesta tulkinnasta. Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy:tä voidaan pitää yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuna oppilaitoksena. Se myös kuuluu työehtosopimuksessa mainittujen oppilaitosmuotojen joukkoon. Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n sääntöjen mukaan Kuokkalan Taidekoulu Artmus Oy:llä olisi halutessaan mahdollisuus päästä työnantajaliiton jäseneksi. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että taidekoulu on velvollinen soveltamaan A:n työsuhteeseen mainittua yleissitovaa työehtosopimusta.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa siitä työehtosopimukseen osallisten yhteisestä kannasta, että A:n työsuhteeseen tulee soveltaa mainitun työehtosopimuksen kuvataidekoulua ja monitaiteellista koulua koskevaa liitettä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen Lindahl, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.