19.4.2004

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Kunta-alan unionin, Kunta-alan ammattiliitto KTV:n, Helsingin yhteisjärjestö KTV:n, KVL Helsinki ry:n ja KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen maksamaan kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain ja työehtosopimuslain 9 §:n nojalla Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että mainitut vastaajat ja kuultavat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kunnallinen työmarkkinalaitos, AKAVA-JS, Kunta-alan unioni ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ovat 13.12.2000 allekirjoittaneet teknisten sopimuksen 2001 - 2002 (TS-01), joka on ollut voimassa 1.2.2001 - 31.1.2003. Samat osapuolet ovat 30.11.2002 allekirjoittaneet kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 (TS-03), joka on voimassa 1.2.2003 - 15.2.2005.

Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kunta-alan unioni, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ovat 13.12.2000 allekirjoittaneet kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002, joka on ollut voimassa 1.2.2001 - 31.1.2003. Samat osapuolet ja AKAVA-JS ovat 30.11.2002 allekirjoittaneet kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004, joka on voimassa 1.2.2003 - 15.2.2005.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat allekirjoittaneet 13.12.2000 kunnallisen tuntipalkkaisten työehtosopimuksen 2001 - 2002 (TTES 2001 - 2002), joka on ollut voimassa 1.2.2001 - 31.1.2003. Samat osapuolet ovat 30.11.2002 allekirjoittaneet kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2003 - 2004 (TTES 2003 - 2004), joka on voimassa 1.12.2003 - 15.2.2005.

Edellä lueteltuja TS-01:een ja TS-03:een sekä TTES 2001 - 2002:een ja TTES 2203 - 2004:ään osallisia tai pelkästään sidottuja yhdistyksiä koskee työehtosopimuslain 8 §:n mukainen velvollisuus välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

Mainittuihin työehtosopimuksiin sidotut yhdistykset ovat myös työehtosopimuslain 8 §:n perustuvan valvontavelvollisuuden perusteella velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettuja työtaistelutoimenpiteitä.

Helsingin Energian 274 työntekijää oli luvatta poissa työpaikaltaan 7. - 11.11.2002. Poistuminen työpaikalta tapahtui 7.11. puolilta päivin. Osa lakkoon osallistuneista työntekijöistä palasi työhön 8. ja osa 11. marraskuuta. Työstä poistumisen syyksi työntekijäpuoli ilmoitti Helsingin Energian HelenMittauspalvelujen yhtiöittämisen. Kaupunki järjesti henkilöstöjärjestöjen jäsenille tiedotustilaisuuden yhtiöittämisestä aamupäivällä 7.11.2002. Ulosmarssi tapahtui tämän tiedotustilaisuuden jälkeen.

Työtaisteluun osallistui Helsingin yhteisjärjestö KTV:n, KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen ja KVL Helsingin jäseniä. Lakkoon osallistui myös Helsingin yhteisjärjestö KTV:n varaluottamusmies, yhdyshenkilö ja kolme työpaikkaluottamusmiestä ja neljä varatyöpaikkaluottamusmiestä.

Lakko sai alkunsa aamulla 6.11.2002 Helsingin yhteisjärjestö KTV:n aloitteesta pidetystä kokouksesta, joka oli kutsuttu koolle samana aamuna pidetyn yhteistyökomitean kokouksen jälkeen. Kaupungintalolla pidettiin 7.11. apulaiskaupunginjohtajan aloitteesta kokous, johon osallistui kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen edustajia ja jossa oli sovittu perustettavaksi kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ja neuvotella mittauspalvelujen mahdollisen yhtiöittämisen siirtymävaiheen työsuhteen ehdoista. Helsingin yhteisjärjestö KTV:n puheenjohtaja oli tuolloin luvannut, että hänen edustamansa yhdistyksen jäsenet palaavat työpaikalle perjantaiaamuksi 8.11.2002.

Työtaistelutoimenpidettä käsiteltiin kahdessa luottamusmieskokouksessa, jotka pidettiin 7.11.2002 Helsingin Energiassa ja joihin molempiin osallistuivat työnantajan edustajien lisäksi KTV:n Helsingin yhteisjärjestön, KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen ja KVL Helsingin pääluottamusmiehet. Ensimmäisen luottamusmieskokouksen puheenjohtajana toiminut työnantajan edustaja kehotti luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Toisessa luottamusmieskokouksessa työnantajan edustaja kehotti luottamusmiehiä kaikin käytettävissä olevin keinoin huolehtimaan siitä, että ne, jotka eivät palanneet perjantaina 8.11. työhön, palaavat työhön viimeistään maanantaiaamuna.

Osa työtaisteluun osallistuneista palasi työhön vasta maanantaina 11.11.2002. On ilmeistä, että Helsingin yhteisjärjestö KTV tai sen edustajat ovat tehneet ainakin aloitteen lakkoon ryhtymisestä. Lakkoon on osallistunut paitsi yhteisjärjestön jäseniä myös sen edustajia. Yhteisjärjestö on näin ollen rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ään perustuvan työrauhavelvollisuutensa.

Lakkoon osallistui myös KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen ja KVL Helsingin jäseniä. Yhdistysten edustajat olivat ainakin 7.11.2002 iltapäivällä kello 14.25:een mennessä tietoisia jäsentensä osallistumisesta työrauhavelvollisuuden vastaiseen lakkoon. KTN:n Helsingin paikallisyhdistys ja KVL Helsinki ovat näin ollen laiminlyöneet työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat ilmeisesti viimeistään perjantaiaamuun 8.11.2002 mennessä olleet tietoisia edellä mainitusta lakosta. Ne eivät ole kuitenkaan ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat siten laiminlyöneet työehtosopimuslain 8 §:ään perustuvan valvontavelvollisuutensa.

Osa Helsingin Energian mittauspalveluyksikön työntekijöistä oli luvatta poissa työpaikaltaan 12. - 14.2.2003. Poistumisen syyksi ilmoitettiin mittauspalvelujen yhtiöittäminen. Työtaisteluun osallistui 65 työntekijää. Lakkoon osallistuneet työntekijät poistuivat työstä keskiviikkona aamupäivällä 12.2.2003 ja ilmoittivat palaavansa työhön perjantaina 14.2.2003. Näin myös tapahtui. Käsiteltäessä työtaistelua kaupungin edustajien ja Helsingin yhteisjärjestö KTV:n puheenjohtajan A:n kesken 13.2.2003 pidetyssä neuvottelussa Helsingin kaupungin palvelussuhdejohtaja kehotti välittömästi huolehtimaan siitä, että järjestöön kuuluvat työntekijät palaavat työhön, koska työntekijöiden poistuminen työstä oli laiton työtaistelu. A ilmoitti mainitussa neuvottelussa kuulleensa työtaistelutoimenpiteestä ensimmäisen kerran 13.2.2003 aamupäivällä pidettyjen neuvottelujen yhteydessä. Lakko kesti tästä huolimatta kahta työntekijää lukuun ottamatta myös loppupäivän 13.2.2003.

Helmikuinen lakko oli marraskuussa toimeenpannun työtaistelun jatkamista. Helsingin yhteisjärjestö KTV, jonka jäseniä osallistui lakkoon, ei huolehtinut työrauhan säilyttämisestä. Yhteisjärjestö on näin rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ään perustuvan työrauhavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat viimeistään torstaina 13.12.2003 aamupäivällä olleet tietoisia edellä mainituista lakosta. Ne eivät ole kuitenkaan ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat siten rikkoneet työehtosopimuslain 8 §:ään perustuvan valvontavelvollisuutensa.

Osa Helsingin Energian henkilöstöstä oli lakossa 4. ja 5.3.2003. Henkilöstön poistuminen työpaikalta tapahtui 4.3. kello 8 ja 12 välillä ja paluu työhön tapahtui 5.3. kello 7 ja 9 välillä. Työtaistelu on ollut edellä mainittujen työtaisteluiden jatkamista. Työtaisteluun osallistui 272 työntekijää.

Kaupungin edustaja oli jo 13.2.2003 kehottanut Helsingin yhteisjärjestö KTV:n puheenjohtajaa huolehtimaan työrauhasta. Kunta-alan ammattiliiton ja Helsingin yhteisjärjestö KTV:n tuntipalkkaisten pääluottamusmies B oli 28.2.2003 yhdistyksen jäsenille lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittanut, että samana päivänä pidetyssä tuntipalkkaisten luottamusmiesten kokouksessa oli päätetty järjestää yleinen tiedotustilaisuus HelenMittauksen yhtiöittämisestä tiistaina 4.3.2003 kello 8.00. Henkilöstön poistuminen työstä oli tapahtunut mainitun tiedotustilaisuuden jälkeen. Työtaisteluun osallistui myös Helsingin yhteisjärjestö KTV:n viisi tuntipalkkaisten työntekijöiden työpaikkaluottamusmiestä ja neljä työpaikkaluottamusmiestä sekä viisi kuukausipalkkaisten työntekijöiden työpaikkaluottamusmiestä, kolme varatyöpaikkaluottamusmiestä ja yksi yhdyshenkilö.

Helsingin yhteisjärjestö KTV tai sen edustajat ovat 4.3.2003 pidetyssä tiedotustilaisuudessa tehneet ainakin aloitteen lakkoon ryhtymisestä. Yhteisjärjestö on näin ollen rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ään perustuvan työrauhavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat viimeistään tiistaina 4.3.2003 puoleen päivään mennessä olleet tietoisia edellä mainitusta lakosta. Ne eivät ole kuitenkaan ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat siten laiminlyöneet työehtosopimuslain 8 §:ään perustuvan valvontavelvollisuutensa.

Edelleen osa Helsingin Energian henkilöstöstä oli luvatta poissa työpaikaltaan 16.- 17.4.2003 osallistuessaan lakkoon. Poistumisen syynä oli Helsingin Energian HelenMittauspalvelujen yhtiöittäminen. Työtaisteluun osallistui 37 työntekijää. Henkilöstön poistuminen työpaikalta tapahtui 16.4.2003 kello 7.30 ja 8.20 välillä aamulla. Lakko kesti seuraavaan päivään. Työtaistelu on ollut edellä mainittujen työtaisteluiden jatkamista. Pääluottamusmies B:n 16.4. antamassa tiedotteessa todetaan Helsingin kaupungin teknisen lautakunnan päättäneen 15.4.2003 pidetyssä kokouksessaan esittää Helsingin Energian mittaustoiminnan yhtiöittämistä. Tiedotteen mukaan "Henkilöstö odottaa, että toimintaa kehitetään jatkossakin Helenin omana työnä. Korostaakseen tätä käsitystään mittauksen työntekijät päättivät poistua työpaikalta tänään 16.4." Tiedotteen mukaan työt käynnistetään jälleen torstaina 17.4. Näin toteutetun työtaistelutoimenpiteen syynä oli siten HelenMittauspalvelujen yhtiöittäminen ja tarkoituksena tämän yhtiöittämisen vastustaminen.

Ilmeistä on, että Helsingin yhteisjärjestö KTV tai sen edustajat ovat tehneet ainakin aloitteen lakkoon ryhtymisestä. Helsingin yhteisjärjestö KTV:n tuntipalkkaisten pääluottamusmies B on ollut mukana päättämässä lakkoon ryhtymisestä. Yhteisjärjestö on näin ollen rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ään perustuvan työrauhavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat viimeistään keskiviikkona 16.4.2003 puoleen päivään mennessä olleet tietoisia edellä mainitusta lakosta. Ne eivät ole kuitenkaan ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat siten rikkoneet työehtosopimuslain 8 §:ään perustuvan valvontavelvollisuutensa.

Helsingin Energian mittaustoiminnan yhtiöittäminen on työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluva asia. Edellä mainitut työntekijöiden lakot ovat siten kohdistuneet TS-01:n ja TS-03:n 4 §:n perusteella kunnallisen yleisen virka ja työehtosopimuksen (KVTES) 2001 - 2002 ja KVTES 2003 - 2004:n 1 luvun 5 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa ja TTES 2001 -2002 ja TTES 2003 - 2004:n 2 §:än 1 kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Vastaajat ja kuultavat eivät ole työehtosopimuslain 8 §:n mukaisesti välttäneet asianomaisten työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskevan määräykseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä huolehtineet siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset ja työntekijät välttävät tällaisia työtaistelutoimenpiteitä.

Työtaisteluiden aikana on ollut vireillä erikseen yhteistoimintasopimukseen perustuva erimielisyys. Näin ollen lakot ovat kohdistuneet myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kesken yhteistoimintamenettelystä 30.11.2002 tehdyn yleissopimuksen 3 ja 4 §:n sekä 11 §:n määräyksiin. Yleissopimuksen 3 §:n mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat muun ohessa henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset. Yleissopimuksen 4 §:ssä on määräykset menettelystä, jota yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa on noudatettava. Sopimuksen 1 §:n soveltamispöytäkirjan mukana yleissopimus on sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/1970) 3 §:n 4 momentin tarkoittama yleissopimus että yhteistoimintamenettelyä koskeva työehtosopimus ja 4 §:ään liittyvä suositus.

Lakot ovat kohdistuneet lisäksi Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen 11 kohdan määräyksiin yhteistoimintamenettelystä ja 14 kohdan määräyksiin työrauhavelvoitteesta ja erimielisyyksien ratkaisemisesta. Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimus perustuu yhteistoimintamenettelyä koskevan yleissopimuksen 1 ja 8 §:ään. Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimus on sen johdantokappaleen mukaan sitovuudeltaan paikalliseen työehtosopimukseen rinnastettava virka- ja työehtosopimus. Sopimuksen 11 kohdan 1 kappaleen mukaan olennaista yhteistoiminnassa on jatkuva vuorovaikutus sekä oikea-aikainen ja avoin tiedonvälitys. Edelleen kohdan 2 kappaleessa on määräykset siitä, kuinka yhteistoiminta-asioissa on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava. Sopimuksen 14 kohdan 1 kappaleen mukaan tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikanakaan ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin muun ohessa sopimuksen oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi.

Lakkoon ryhtyminen yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettuun yhteistoimintamenettelyyn kuuluvassa asiassa on jo sinänsä valtakunnallisen yhteistoimintasopimuksen, ainakin sen 3, 4 ja 11 §:n sekä paikallisen yhteistoimintasopimuksen 11 ja 14 kohdan määräysten rikkomista ja kohdistuu tälläkin perusteella sopimusten määräyksiin.

Hyvityssakkojen määrää harkittaessa tulisi korottavana seikkana ottaa huomioon työtaistelutoimenpiteiden laajuus ja toistuminen.

Kunta-alan ammattiliitto KTV:n ja Kunta-alan unionin vastaus

Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Kunta-alan unioni ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kunta-alan unioni on perustettu Kunta-alan ammattiliitto KTV:n ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n yhteiseksi neuvottelujärjestöksi, jonka tarkoituksena on neuvotella ja sopia kuntia koskevista työ- ja virkaehtosopimuksista. Yhdistyksellä ei ole hallituksen lisäksi muita toimielimiä eikä sen palveluksessa ole henkilökuntaa. Hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana parin kuukauden välein.

Työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat erimielisyysasiat ja vastaavat sopimuksia koskevat kysymykset hoidetaan unionin jäsenliitoissa Kunta-alan ammattiliitto KTV:ssä ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL:ssä siten, että kumpikin vastaa omiin jäsenyhdistyksiinsä ja niiden jäseniin liittyvien asioiden hoidosta.

Kunta-alan unionin tietoon ei kanteessa mainittujen työstä poistumisten tapahtuma-aikana tullut kantajapuolen toimesta eikä muutakaan kautta, että työrauhavelvollisuutta olisi rikottu. Kunta-alan unionilla ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa työrauhan palauttamiseen. Sen vuoksi väite työrauhavelvollisuuden rikkomisesta on perusteeton.

Kunta-alan ammattiliitto KTV ei ole tehnyt päätöksiä kanteessa mainittuihin työtaisteluihin ryhtymisestä eikä liitto ole muutenkaan ollut työtaisteluihin osallinen. Liiton säännöissä on määrätty menettelytavat, joita noudatetaan työtaistelutoimenpiteisiin ryhdyttäessä. Niiden mukaan työtaistelun toimeenpanemiseen vaaditaan liiton hallituksen lupa. Tällaista lupaa ei ole pyydetty eikä siten myöskään annettu.

Työpaikalta poistumiset ovat liittyneet paikallisiin erimielisyyksiin, joita paikallisyhdistykset ovat selvitelleet itsenäisesti ilman liiton keskustoimiston osallisuutta. Liiton saamien tietojen mukaan paikalliset Kunta-alan ammattiliitto KTV:n pääluottamusmiehet ovat toimineet parhaan kykynsä mukaisesti pyrkiessään estämään työstä poistumiset. Poistumiset ovat olleet spontaaneja reaktioita työnantajan toimiin, joten ne eivät ole olleet etukäteen tiedossa. Pääluottamusmiehet ovat tehneet olosuhteisiin nähden sen mitä tehtävissä on ollut työrauhan palauttamiseksi.

Kunta-alan ammattiliitto KTV:n tietoon ei mainittujen työstä poistumisten tapahtuma-aikoina tullut, että työrauhavelvollisuutta olisi rikottu. Liitolla ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa työrauhan palauttamiseen kanteen tarkoittamissa tilanteissa, joten Kunta-alan ammattiliitto KTV:hen kohdistetut vaatimukset tulee hylätä.

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n ja KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen vastaus

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ja KTN:n Helsingin paikallisyhdistys ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteessa on väitetty, että KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen kaksi jäsentä olisi osallistunut 7. -11.11.2002 työtaisteluun ja sen suunnitteluun. KTN:n Helsingin paikallisyhdistys ei ole edes ollut tietoinen 6.11.2002 Helsingin yhteisjärjestö KTV:n aloitteesta pidetystä kokouksesta eikä paikallisyhdistyksen jäseniä ole kokoukseen osallistunut.

Pääluottamusmies C oli 7.11.2002 pidetyssä luottamusmieskokouksessa ilmoittanut, että hänen edustamansa järjestö ei ole mukana työtaistelussa ja että C on itse ollut työpaikalla. C oli 8.11.2002 pidetyssä luottamusmieskokouksessa toiminut asiassa aktiivisesti ja tavoitellut puhelimitse jäsenistöä sekä delegoinut jäsenten tavoittelua myös muulle luottamusmiesverkostolle.

KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksellä on Helsingin Energian mittauspalvelussa 7 jäsentä. Pääluottamusmies C:n tekemän selvityksen mukaan vain yksi jäsen oli osallistunut työnseisaukseen 7.11.2002 noin kello 11 alkaen sekä lisäksi perjantaina 8.11.2002. Maanantaina 11.11.2002 kyseinen henkilö oli jälleen jo töissä. Jäsenen osallistuminen työnseisaukseen tuli ilmi pääluottamusmies C:lle vasta maanantaina.

KTN:n Helsingin paikallisyhdistys ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaisia velvoitteitaan, vaan on turvautunut kaikkiin tarpeellisiin ja käytettävissä oleviin keinoihin työrauhan ylläpitämiseksi.

Helsingin Energian mittaustoiminnan yhtiöittäminen ei ole työnantajan työnjohto-oikeuteen ja sen käyttämiseen kuuluva asia. Yhtiöittäminen on toki omistajavallan piirin kuuluva asia, mutta se ei ole työnjohto-oikeuden käyttämistä. Päinvastoin yhtiöittämisellä työnantaja luopuu työnjohto-oikeuden käyttämisestä siirtämällä työnjohto-oikeuden perustettavalle yhtiölle. Liiketoimintojen luovuttaminen yhtiöittämällä ei myöskään perusta luovuttajalle työntekijän erottamisoikeutta, joten työnseisaus ei ole voinut kohdistua työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä, koska työnantajalla ei ole tällaista erottamisoikeutta työsopimuslain pakottavien säännösten nojalla muutoinkaan.

Työtaistelu ei siten ole kohdistunut työehtosopimuksen mihinkään yksittäiseen määräykseen eikä myöskään työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Mitään syytä hyvityssakkojen tuomitsemiseen ei ole.

KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksessä on noin 1 500 työssäkäyvää jäsentä.

Helsingin yhteisjärjestö KTV:n vastaus

Helsingin yhteisjärjestö KTV on myöntänyt luottamusmiesten D:n ja E:n osallistuneen 7.-8.11.2002 ja 4.-5.3.2003 tapahtuneisiin ulosmarsseihin. Muilta osin yhdistys on kiistänyt vaatimukset ja vaatinut kanteen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Helsingin yhteisjärjestö KTV ei ollut tehnyt aloitetta töistä poistumisesta 7.-11.11.2002 eikä muutenkaan rikkonut työrauhavelvollisuutta. KTV:n pääluottamusmiehellä ei ole ollut käytettävissään tietoja työpaikalta poistuneista. Varaluottamusmiehellä ja yhdyshenkilöllä ei ole sellaista asemaa, että heidän voitaisiin katsoa edustavan Helsingin yhteisjärjestö KTV:tä. Varaluottamusmies edustaa yhdistystä vain silloin, kun varsinainen luottamusmies on estynyt.

Energialaitos on tiedottanut mittauspalvelun yhtiöittämisen käsittelyvaiheista ja vaikutuksista henkilöstön asemaan hyvin puutteellisesti. KTV:n pääluottamusmiehet pyrkivät tiedotustilaisuuksia järjestämällä kertomaan, mitä oli tapahtunut tai tapahtumassa. Informointi ja siihen liittynyt työntekijöiden kritiikin vastaanottaminen jäi pääluottamusmiesten harteille.

Kunta-alan unioni, Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Helsingin yhteisjärjestö KTV ovat pyrkineet hoitamaan erimielisyyksiä asianmukaisesti neuvottelemalla ensin paikallisesti ja sitten keskustasolla. Sen sijaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen menettely keskeyttää keskusneuvottelut helmikuussa 2003 kokonaan ei ole ollut asianmukaista. Ulosmarsseissa on ollut kysymys henkilöstön reaktiosta mittauspalvelujen yhtiöittämiseen, jolloin kohdistumisobjektina ovat lähinnä työehtosopimusmääräykset työnantajan työnjohto-oikeudesta, mutta ei yhteistoimintaa koskevat määräykset. Työstä poistumisilla ei ole pyritty vaikuttamaan kaikkiin mahdollisiin erimielisyyksiin, mitä Helsingin Energiassa on ollut vireillä.

Aamupäivällä 7.11.2002 KTV:n pääluottamusmiehet pitivät mittauspalvelun henkilöstölle tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin yhteistyökomitean kokouksen kulusta 6.11.2002. Tässä kokouksessa työnantaja oli ilmoittanut, että mittauspalveluyhtiö perustetaan. Henkilöstö otti tiedon tyrmistyneenä vastaan ja pääluottamusmiesten toimia kritisoitiin äänekkäästi. Väki alkoi poistua paikalta, "himaan" huutoja huudeltiin ja jotkut totesivat, että "maanantaina palataan asiaan". Pääluottamusmiehet yrittivät muistuttaa työrauhavelvollisuudesta ja neuvottelutien käytöstä ilman menestystä.

Poistumismieliala levisi myös muille osastoille energialaitoksella. Uhkana oli, että koko energialaitos ajetaan alas. Pääluottamusmiehet onnistuivat kuitenkin omilla toimillaan estämään sen.

Yhteisjärjestö tai KTV:n pääluottamusmiehet eivät olleet etukäteen tietoisia siitä, mitä oli tapahtumassa saati sitten, että he olisivat olleet tapahtumia järjestämässä. Pääluottamusmiehet tekivät, mitä niissä olosuhteissa oli tehtävissä ja onnistuivat estämään energialaitoksen alasajon.

Yhteisjärjestöllä ei ole tietoja myöskään 12. - 14.2.2003 työstä poistumisen syistä tai osallistujista. Yhteisjärjestö sai tiedon työstä poistumisesta, kun palvelussuhdejohtaja Tulensalo ilmoitti asiasta yhteisjärjestön puheenjohtaja A:lle 13.2.2003. Osallistujamäärä 65 henkilöä on murto-osa energialaitoksella työskentelevistä KTV-läisistä.

Pääluottamusmiehet järjestivät 4.3.2003 tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin kaupungin teknisen lautakunnan kokouksesta. Siinä oli käsitelty mittauspalvelun yhtiöittämistä. Henkilöstö ärsyyntyi jälleen asian vääjäämättömästä etenemisestä, eivätkä pääluottamusmiehet pystyneet estämään työpaikalta poistumisia, vaikka korostivat työrauhavelvoitteen voimassaoloa ja neuvottelujen kautta vaikuttamista. Pääluottamusmiehet eivät siten tehneet aloitetta työstä poistumiselle, vaan päinvastoin pyrkivät ohjaamaan asioiden jatkokäsittelyn normaalille neuvottelutielle. Ilmoitetut tiedot Helsingin yhteisjärjestö KTV:hen kuuluvista luottamusmiehistä ovat myös virheellisiä, sillä kuukausipalkkaisia luottamusmiehiä on vain kolme. Varaluottamusmiehiä ei voi lukea yhteisjärjestön edustajiksi. Yhteishenkilöillä ei ole luottamusmiesasemaa, joten hekään eivät ole Yhteisjärjestön edustajia. KTV:n luottamusmiehistä vain E ja D ovat osallistuneet työstä poistumiseen.

Huhtikuun 16.-17. päivänä tapahtuneen työstä poistumisen aikana molemmat KTV:n pääluottamusmiehet olivat vuosilomalla. Mittauspalvelussa työskentelevät olivat järjestäneet työmaakokouksen, johon pääluottamusmies B pyydettiin lomapäivänään osallistumaan. Mittauspalvelun yhtiöittäminen oli päätetty toteuttaa 1.5.2003 ilman, että yhtiöön siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen ehdoista oli vielä selvyyttä. Henkilöstö oli marssimassa ulos työpaikalta. B ilmoitti väelle, että toimenpiteessä ei ole mitään järkeä ja yritti saada heidät jatkamaan työntekoa. Hän ei kuitenkaan onnistunut siinä. Kunta-alan ammattiliiton 16.4.2003 annettu tiedote sisälsi vain jälkikäteisen toteamuksen tapahtuneesta ja oli tehty lehdistötiedotteeksi seuraavan päivän lehtiin.

Yhteisjärjestöön ovat järjestäytyneet pääsääntöisesti kaikki Helsingin kaupungin palveluksessa olevat KTV-läiset, yhteensä noin 20 000 jäsentä. Energialaitoksella heistä työskentelee noin 550.

KVL Helsinki ry:n vastaus

KVL Helsinki on kiistänyt vaatimukset ja vaatinut kanteen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

KVL Helsinki ei ole tehnyt päätöstä tai aloitetta 7.-11.11.2002 tapahtuneesta työstä poistumisesta tai rikkonut muutenkaan työrauhavelvollisuuttaan. KVL Helsinki ei ole tiennyt työtaistelusta etukäteen eikä se ole ollut millään tavalla aktiivinen tilanteessa tai kehottanut jäseniään ryhtymään työtaisteluun. Ulosmarssiin osallistui ainoastaan 5 - 6 KVL Helsingin jäsentä, kun kaikkiaan KVL-läisiä on energialaitoksella töissä 160 henkilöä. Kysymyksessä on siis ollut vain pieni osa KVL Helsingin jäsenistöä.

Pääluottamusmies oli ottanut yhteyden puhelimitse ulosmarssineisiin jäseniin ja saanut heiltä lupauksen, että he palaisivat takaisin työpaikalleen heti seuraavana päivänä perjantaina 8.11.2002. KVL Helsingin jäsenten toiminta tilanteessa osoittaa, että kysymys on ollut ennemminkin työntekijöiden omassa keskuudessa tehdystä päätöksestä kuin järjestötasolla etukäteen suunnitellusta ja harkitusta toimenpiteestä. Pääluottamusmies on toiminut järjestelmällisesti ja aktiivisesti työrauhan palauttamiseksi työpaikalle. Tässä toiminnassa hän myös onnistui, sillä ne harvat KVL-läiset, jotka poistuivat työpaikalta palasivat sinne suurelta osin takaisin jo seuraavana päivänä.

Vaikka KVL Helsingin jäseniä olisi osallistunut myös 12. - 14.2. ja 4.-5.3.2003 ulosmarsseihin, kysymys on ollut yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisista toimenpiteistä.

KVL Helsingissä on yhteensä 3 735 työssäkäyvää jäsentä.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Helsingin Energian työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin olleet lakossa vuoden 2002 marraskuun ja vuoden 2003 huhtikuun välisenä aikana yhteensä neljä kertaa painostaakseen työnantajaa mittauspalvelujen yhtiöittämistä koskevassa asiassa.

Lakkoon 7. - 11.11.2002 osallistui Helsingin yhteisjärjestö KTV:n jäsenistä 65 kuukausipalkkaista ja 185 tuntipalkkaista eli yhteensä 250 työntekijää sekä KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen jäsenistä ainakin yksi ja KVL Helsingin jäsenistä neljä työntekijää. Lakkoon osallistui muiden työntekijöiden mukana myös Helsingin yhteisjärjestö KTV:n luottamusmiehiä.

Lakkoon 12. - 14.2.2003 osallistui Helsingin yhteisjärjestö KTV:n jäsenistä 22 kuukausipalkkaista ja 34 tuntipalkkaista eli yhteensä 56 työntekijää ja lisäksi kaksi KVL Helsingin jäsentä.

Lakkoon 4. - 5.3.2003 osallistui Helsingin yhteisjärjestö KTV:n jäsenistä 60 kuukausipalkkaista ja 189 tuntipalkkaista eli yhteensä 249 työntekijää sekä KVL Helsingin neljä jäsentä. Tähän lakkoon osallistui muiden työntekijöiden mukana myös Helsingin yhteisjärjestö KTV:n luottamusmiehiä.

Lakkoon 16. - 17.4.2003 osallistui 11 Helsingin yhteisjärjestö KTV:n kuukausipalkkaista ja 24 tuntipalkkaista eli yhteensä 35 jäsentä.

Työtaistelujen kohdistuminen työehtosopimukseen

Kaikilla neljällä työtaistelulla on vastustettu Helsingin Energian mittauspalvelujen yhtiöittämistä. Lakot ovat siten kohdistuneet teknistä henkilöstöä koskevien työehtosopimusten TS-01:n ja TS-03:n 4 §:n perusteella sovellettavan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä ja kunnallista tuntipalkkaista henkilöstöä koskevien työehtosopimusten TTES 2001-2002 ja TTES 2003-2004 vastaaviin määräyksiin. Sen sijaan näyttämättä on jäänyt, että lakot olisivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet erikseen myös sovellettavan yhteistoimintasopimuksen määräyksiin.

Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteistä

Helsingin yhteisjärjestö KTV ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai sen pikaiseksi palauttamiseksi. Päinvastoin työtuomioistuimelle esitetty selvitys yksittäisiä lakkoja edeltäneistä samoin kuin lakkojen aikaisista tapahtumista osoittaa, että lakot on toimeenpantu organisoidusti järjestön edustajien myötävaikutuksella. Yhteisjärjestö on myöntänyt, että ainakin kaksi sen asettamaa luottamusmiestä on myös itse osallistunut työtaisteluun. Helsingin yhteisjärjestö KTV on näin rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

KVL Helsingin asettama pääluottamusmies on esitetyn selvityksen mukaan ollut 7.11.2002 puhelimitse yhteydessä tuolloin lakossa olleisiin KVL:n neljään jäseneen, jotka olivat lupautuneet palaamaan työhön seuraavana päivänä. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan pääluottamusmiehellä ei tuossa vaiheessa ole juurikaan ollut mahdollisuuksia ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Vaikka työtaistelu näiden neljän henkilöiden osalta on jatkunut vielä joitakin päiviä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että KVL Helsinki olisi laiminlyönyt tuon lakon yhteydessä valvontavelvollisuutensa. Lisäksi näyttämättä on jäänyt, että KVL Helsinki olisi vastoin kiistämistään tiennyt jäsentensä osallistumisesta edellä tarkoitettuihin myöhempiin lakkoihin ja siten myöskään niiden yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen pääluottamusmies oli 7.11.2002 ilmoittanut tavoitelleensa jäsenistöä työrauhan varmistamiseksi. Esitetyn selvityksen mukaan KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen Helsingin energian mittauspalvelussa työskennelleistä seitsemästä jäsenestä ainakin yksi henkilö on osallistunut 7.11.2002 työnseisaukseen vajaan viiden tunnin ajan ja lisäksi 8.11. Kun paikallisyhdistyksen osalta työtaisteluun osallistuminen on rajoittunut yksittäisen toimihenkilön mielenilmaisuksi ja työrauha on palautunut varsin nopeasti, paikallisyhdistyksellä ja sen edustajilla ei ole ollut perusteita ryhtyä tapahtunutta pidemmälle meneviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Näyttämättä siten on jäänyt, että KTN:n Helsingin paikallisyhdistys olisi laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat työehtosopimuksiin osallisina yhdistyksinä työehtosopimuslain 8 §:n nojalla velvollisia valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja työntekijät pidättäytyvät kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä.

Työtuomioistuin on jo tuomiossaan nro 66 vuodelta 1993 todennut Kunta-alan unionin osalta, ettei se voi perustellusti vedota järjestön luonteeseen jäsenjärjestöjensä neuvotteluelimenä ja organisaatiotaan koskeviin seikkoihin valvontavastuusta vapautuakseen. Työtuomioistuimella ei ole tämänkään asian yhteydessä perusteita päätyä muuhun arvioon.

Sekä Kunta-alan unioni että Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat vedonneet siihen, että järjestöillä ei ole ollut etukäteen tietoa aiotuista työtaistelutoimenpiteistä. Liitoille tieto työtaisteluista olisi tullut vasta työtaistelun alettua niin, ettei reagointiaikaa ole jäänyt ensimmäistä työtaistelua lukuun ottamatta vuorokautta enempää.

Työtuomioistuin toteaa, että Kunta-alan unionilla ja Kunta-alan ammattiliitto KTV:lla olisi ensimmäisen viisi päivää kestäneen lakkojakson aikana ollut vielä työtaistelun kestäessä mahdollisuus ja velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi siinäkin tapauksessa, että ne eivät ole etukäteen olleet tietoisia lakkohankkeesta. Niiden ei ole kuitenkaan näytetty silloin tai myöhemminkään työtaistelutoimenpiteiden jatkuessa ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tai palauttamiseksi. Kunta-alan unioni ja Kunta-alan ammattiliitto KTV ovat näin laiminlyöneet työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoihin tuomitut vastaajat ja kuultavat ovat velvolliset työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun ja sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 700 euroa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on valmisteluistunnossa 7.10.2003 luopunut vaatimuksistaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:ää kohtaan. Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvauksena tältä osin 400 euroa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on paljoksunut vaatimusta 200 euroa ylittävältä osin. Aiheutuneisiin kustannuksiin nähden työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että vaadittu korvaus 400 euroa on määrältään kohtuullinen.

Asia on KVL Helsinki ry:n ja KTN:n Helsingin paikallisyhdistyksen osalta ollut siinä määrin epäselvä, että Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on ollut perusteltu syy saattaa asia työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi mainitut yhdistykset, joita kohtaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset on hylätty, saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee allamainitut yhdistykset maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle seuraavasti:

Kunta-alan unioni ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 000 euroa,

Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 000 euroa, ja

Helsingin yhteisjärjestö KTV ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 euroa,

Lisäksi työtuomioistuin velvoittaa edellä mainitut yhdistykset korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 700 eurolla.

Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan puolestaan korvaamaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n oikeudenkäyntikulut 400 eurolla.

Tuomituille oikeudenkäyntikulujen korvauksille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Muilta osin vaatimukset on hylätty.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Vainio, Sulkunen ja Lounasmaa jäseninä. Esittelijä on ollut Hotti.

Tuomio on yksimielinen.