19.11.1996

Vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut Leiras Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Teknisten Liitto TL on lisäksi vaatinut Kemianteollisuus KT:n tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Teknisten Liitto TL on edelleen vaatinut Kemianteollisuus KT:n ja Leiras Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä päivästä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perustelut

Arja Elomaa oli työskennellyt Leiras Oy:n Tampereen tehtaalla 1.11.1979 alkaen. Vuosina 1979 - 1988 Elomaa oli työskennellyt yhtiön kemian tehtaalla tutkimusapulaisena ja vuosina 1988 - 1989 pakkausmateriaalin tarkastajana. Vuosina 1989 - 1990 Elomaa oli noin puolen vuoden ajan hoitanut yhtiön Tampereen tehtaan tuotannonsuunnittelun (annosjauheet, tabletit, liuokset, supot, voiteet, silmätipat ja Tampereen injektiot) ennen toisen tuotannonsuunnittelijan eli Seppo Pellikan palkkaamista keväällä 1990.

Vuosina 1990 - 1991 Elomaan tehtäviin oli kuulunut suppojen, liuosten, voiteiden, silmätippojen ja Tampereen injektioiden tuotannonsuunnittelu. Vuosina 1991 - 1994 Elomaa oli vastannut voiteiden, silmätippojen ja Tampereen injektioiden tuotannonsuunnittelusta. Injektio-osaston siirryttyä Turusta Tampereelle Elomaan tehtäviin oli vuodesta 1994 alkaen kuulunut injektio- ja silmätippaosaston tuotannonsuunnittelu. Pellikka oli vastannut tablettien tuotannonsuunnittelusta.

Leiras Oy oli irtisanonut Elomaan työsopimuksen 20.2.1996 päättymään 20.8.1996. Irtisanomisperusteeksi oli ilmoitettu tuotannonsuunnittelutehtävien pysyvä vähentyminen ja ilmoitettu irtisanomisen perustuvan työsopimuslain 37a §:ään.

Elomaan työsuhde oli alkanut vuonna 1979 ja tuotannonsuunnittelijana hän oli työskennellyt edellä mainituin tavoin vuodesta 1989 alkaen. Pellikan työsuhde sen sijaan oli alkanut vasta vuonna 1990. Elomaan irtisanomishetkellä kummallakaan ei ollut ollut huoltovelvollisuutta.

Elomaa oli koulutukseltaan filosofian maisteri ja hän oli opiskellut muun muassa matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja atk:ta. Pellikka oli koulutukseltaan insinööri. Koulutuksensa puolesta Elomaa olisi ollut Pellikkaa pätevämpi tuotannonsuunnittelijan tehtäviin.

Ennen tuotannonsuunnittelijaksi siirtymistään Elomaa oli hoitanut tutkimusapulaisen ja pakkausmateriaalin tarkastajan tehtäviä. Tästä syystä Elomaa tunsi hyvin analyysimenetelmät, lääkeaineet ja tuotteet. Tällä seikalla oli oleellinen merkitys lääketeollisuuden tuotannonsuunnitelutehtävien hoitamisen kannalta. Elomaa oli työsuhteensa kestäessä perehtynyt myös eri organisaatioihin ja niiden toimintatapoihin. Ennen Pellikan palkkaamista yhtiöön Elomaa oli vastannut yksin yhtiön Tampereen tehtaan tuotannonsuunnittelusta vuosina 1989 - 1990. Pellikka oli ennen yhtiön palvelukseen tuloaan työskennellyt työnjohtajana.

Ennen Elomaan irtisanomista Pellikka oli vastannut vain tablettien tuotannonsuunnittelusta. Sen sijaan Elomaan työtehtäviin olivat kuuluneet yhtiön Tampereen yksikön muut tuotannonsuunnittelutehtävät. Elomaan irtisanominen oli tapahtunut tilanteessa, jossa Pellikan hoitamaa tablettien tuotannonsuunnittelua oltiin siirtämässä Turkuun. Sen sijaan Elomaan hoitamat injektio- ja silmätippaosastot olivat jääneet Tampereelle.

Irtisanoessaan Elomaan työsopimuksen työnantaja ei ollut ottanut riittävästi huomioon Elomaan pitkää työkokemusta, korkeaa ja alalle soveltuvaa koulutusta sekä 17 vuoden aikana hankittua erityisosaamista ja ammattitaitoa. Työnantaja oli tällä menettelyllään tietensä rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ää.

Elomaan irtisanomisen johdosta käydyt liittojen väliset erimielisyysneuvottelut olivat päättyneet 15.2.1996. Kemianteollisuus KT oli neuvotteluissa vedonnut siihen, että Elomaalle oli tarjottu muita tehtäviä ja että Pellikka olisi muun muassa BPCS:n pääkäyttäjänä Elomaata pätevämpi jäljelle jäävään tuotannonsuunnittelijan tehtävään. BPCSjärjestelmä oli kuitenkin ollut yhtiössä käytössä viisi vuotta ja useat eri henkilöt käyttivät sitä. Jokaisella osastolla oli nimetty pääkäyttäjä. Pääkäyttäjäksi oli nimetty henkilö, joka oli ensimmäisenä saanut koulutuksen järjestelmään.

Kemianteollisuus KT ei ollut neuvotteluissa kiinnittänyt huomiota Elomaan työsuhteen kestoon, Elomaan Pellikkaa korkeampaan koulutukseen eikä siihen, että Elomaan työt olivat jääneet Tampereelle ja Pellikan työt siirtyneet Turkuun. Näistä syistä Kemianteollisuus KT:n olisi tullut tarkemmin selvittää Leiras Oy:n perusteet Elomaan työsopimuksen irtisanomiselle ja puuttua yhtiön selvään työehtosopimusmääräyksen rikkomiseen. Hyväksyessään kuitenkin Leiras Oy:n menettelyn Kemianteollisuus KT oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vaatimukset

Kemianteollisuus KT ja Leiras Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kemianteollisuus KT ja Leiras Oy ovat lisäksi vaatineet Teknisten Liitto TL:n velvoittamista korvaamaan Kemianteollisuus KT:n ja Leiras Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Leiras Oy:ssä oli aloitettu koko yhtiötä koskevat yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut 20.10.1995. Neuvottelujen aiheena olivat olleet Seering-tuotteiden valmistuksen loppuminen, Norplant-tuotannon keskeyttäminen, tuotantotoiminnan tehostaminen ja toiminnan tehostamisprojektien mahdollinen vaikutus henkilöstöön. Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyessä Tampereen tehtaalla tuotannossa oli ollut neljä osastoa eli silmätippa-, injektio-, tabletti- ja voideosasto. Elomaa oli vastannut silmätippa- ja injektio-osastojen tuotannonsuunnittelusta ja Pellikka tablettiosaston tuotannonsuunnittelusta. Lisäksi Pellikan työtehtäviin oli kuulunut Turun tehtaan tablettiosaston karkeasuunnittelu. Tampereen tehtaalla oli ollut työssä 32 toimihenkilöä, joista kaksi oli ollut tuotannonsuunnittelijaa. Lisäksi tehtaalla oli ollut 158 työntekijää.

Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen oli päätetty keskittää voidetuotanto Tammisaareen ja tablettituotanto Turkuun lukuun ottamatta Bonea ja MSD:tä. Tampereelle oli tämän jälkeen jäänyt 12 valmistetta. Lisäksi oli päätetty tehostaa tuotannonsuunnittelua vähentämällä suunnittelutasoja ja suunnittelemalla kukin osasto omalla paikkakunnallaan. Samoin oli päätetty organisoida uudelleen teknistä toimintaa.

Edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta oli yhtiön Tampereen tehtaalta päätetty vähentää 5 toimihenkilöä, 1 tuotannonsuunnittelija ja 28 työntekijää. Vastaavasti Turun tehtaalta oli päätetty vähentää 19 toimihenkilöä ja 1 tuotannonsuunnittelija ja Tammisaaren tehtaalta 1 toimihenkilö. Lisäksi Tampereen tehtaalta oli päätetty vähentää 4 toimihenkilöä muista organisaatioista.

Ennen Elomaan irtisanomista hänelle oli irtisanomisen asemesta tarjottu biostatistiikan assistentin tehtävää Helsingissä. Tämä tehtävä oli ollut Elomaan koulutusta vastaava toimihenkilötehtävä ja tätä tehtävää hänelle oli tarjottu entisin eduin. Lisäksi Elomaalle oli tarjottu tuotannonsuunnittelijan tehtävää Turusta. Tehtävä oli ollut Elomaan silloista tehtävää vastaava toimihenkilötehtävä ja myös tätä tehtävää hänelle oli tarjottu entisin eduin. Lisäksi Elomaalle oli tarjottu pakkausmateriaalin tarkastajan tehtävää Tampereella. Tehtävä oli teknisen toimihenkilön tehtävä. Tätä tehtävää Elomaalle oli tarjottu hieman huonommin eduin kuin mitä hänellä aikaisemmin oli ollut. Vastaavassa tehtävässä Elomaa oli työskennellyt vuosina 1988 - 1989.

Elomaa oli kieltäytynyt vastaanottamasta edellä mainittuja tehtäviä, minkä jälkeen työnantaja oli irtisanonut hänen työsuhteensa.

Kun tuotannonsuunnittelutöiden vähenemisen johdosta Tampereen tehtaalta oli jouduttu vähentämään yksi tuotannonsuunnittelija, oli työnantaja harkinnut tarkkaan, kehen irtisanominen kohdistetaan. Tässä harkinnassa työnantaja oli kiinnittänyt huomiota Elomaan ja Pellikan työkokemukseen ja ammattitaitoon sekä koulutukseen ja ottanut nämä seikat huomioon arvioidessaan toimihenkilöiden pätevyyttä tuotannonsuunnittelijan tehtäviin. Ennen Elomaan siirtymistä tuotannonsuunnittelijaksi tuotannonsuunnittelun tehtaalla oli hoitanut yksi henkilö. Sen jälkeen kun kysymyksessä oleva henkilö oli siirtynyt pois yhtiön palveluksesta, oli Elomaa siirretty tähän tehtävään vuonna 1989. Koska varsin pian oli käynyt selville, että Elomaa ei selvinnyt tehtävästä, oli Tampereen tehtaalle palkattu Elomaan lisäksi toiseksi suunnittelijaksi Pellikka vuonna 1990. Tämän jälkeen Elomaalle oli jäänyt silmätippa- ja voideosastojen suunnittelu ja myöhemmin vuonna 1993 injektio-osaston suunnittelu sen siirryttyä Turusta Tampereelle. Elomaa oli kuitenkin tässä tilanteessa halunnut luopua voideosaston suunnittelusta, joka olikin siirretty Turkuun.

Elomaan työtehtäviin olivat irtisanomisaikaan kuuluneet Tampereen tehtaan silmätippa- sekä injektio-osaston karkea- ja hienosuunnittelu. Pellikka oli hoitanut Tampereen tehtaan tablettiosaston karkea- ja hienosuunnittelun sekä Turun tehtaan tablettiosaston karkeasuunnittelun. Pellikka oli myös toiminut koko Leiras Oy:n tuotannonsuunnittelun BPCS-avainkäyttäjänä (Business Planning and Control System).

BPCS-järjestelmällä oli oleellinen merkitys Leiras Oy:n liiketoiminnalle, sillä sen avulla hoidettiin myyntien ennustaminen, ostotarpeiden suunnittelu ja impulssit, tuotannon karkea- ja hienosuunnittelu, varaston hoito ja valvonta, muun muassa FiFo, materiaalivirtojen valvonta, toteutuneiden tuotantokustannusten keräily, tuoterakenteet sekä lähetystoiminta ja yhteydet Tamro Oy:hyn. Järjestelmässä oli yli 200 käyttäjää ja noin 150 päätettä. Avainkäyttäjiä oli 13 ja heidän lisäkseen kaksi pääkäyttäjää, joista toinen oli tuotannossa (varahenkilönä Pellikka) ja toinen atk:ssa. Avainkäyttäjät osasivat ratkaista ongelmia vain omalla käyttöalueellaan. Pääkäyttäjä sen sijaan osasi ratkaista syvempää tietämystä vaativat ongelmat koko ohjelmiston käyttöalueella. Hänellä oli oikeus muuttaa ohjelmiston perusmäärityksiä ja hän toimi myös yhteyshenkilönä ohjelmiston toimittajaan päin.

Pellikka oli toiminut 2,5 vuotta työnjohtajana lääketuotannossa Orion yhtymä Oy:n palveluksessa ja ohjelmistoasiantuntijana puoli vuotta samassa yhtiössä. Tuotannonsuunnittelijana Pellikka oli ollut Leiras Oy:ssä 29.3.1993 lukien ja BPCS-avainkäyttäjänä 1992 alkaen. Pellikka oli toiminut BPCS-pääkäyttäjän äitiyslomasijaisena 1993 - 1994 ja tämän jälkeen hän oli toiminut tuotannon pääkäyttäjän varahenkilönä. Pellikka oli koulutukseltaan insinööri ja lisäkoulutuksena hänellä oli muun muassa yhden vuoden mittainen atk-erikoiskoulutus.

Tampereen tehtaalle jääneeseen tuotannonsuunnittelijan tehtävään soveltuvien ominaisuuksien vertailun jälkeen yhtiö oli päätynyt kohdistamaan irtisanomisen Elomaahan. Tässä valinnassa oli painottunut Pellikan erikoisosaaminen BPCS-pääkäyttäjänä. Tällä seikalla oli ollut erityistä merkitystä juuri tuossa vaiheessa, koska edellinen pääkäyttäjä oli eronnut yhtiön palveluksesta ja riski koko toiminnan haavoittumisesta oli ollut suuri. Tuotannonsuunnittelutyöhön parhaiten soveltuvana koulutuksena oli pidetty teknistä tai farmaseuttista peruskoulutusta ja parhaiten tehtävässä onnistumista tukevana työkokemuksena lääketeollisuuden työnjohto- ja logistiikkatehtäviä. Tuotannonsuunnittelutehtävien hoitamisen kannalta matemaatikon tutkinnolla ei ollut samanlaista merkitystä kuin insinöörin tutkinnolla. Käytännössä useisiin tuotannonsuunnittelijan tehtäviin yhtiössä oli otettu teknisen peruskoulutuksen saanut henkilö. Myöskään Elomaan aikaisemmat tehtävät yhtiössä eivät antaneet perustaa tuotannonsuunnittelijan tehtävän hoidolle. Yhtiö oli katsonut Pellikan hänen erityisosaamisensa, työkokemuksensa, koulutuksensa ja ammattitaitonsa perusteella Elomaata ansioituneemmaksi toimihenkilöksi Tampereen tehtaalle jäljelle jäävään tuotannonsuunnittelijan tehtävään.

Irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaan irtisanomisjärjestystä harkittaessa tärkeimmäksi kriteeriksi oli asetettu yrityksen toiminnalle tärkeät työntekijät. Tämän seikan olemassaoloa arvioitaessa työsuhteen kestolla ei ollut merkitystä, vaan ratkaisevat tekijät olivat työntekijän ammattitaito, kyky suoriutua työtehtävistä, koulutus ja aikaisempi työkokemus.

Koko yhtiölle tärkeän BPCS-järjestelmän hallitseminen oli ollut yhtiölle keskeisin kriteeri Pellikkaa jäljelle jääneeseen tuotannonsuunnittelijan tehtävään valittaessa. Elomaalla ei ollut ollut tätä taitoa, eikä yhtiö tälläkään perusteella ollut voinut sijoittaa Elomaata hoitamaan jäljelle jäänyttä tuotannonsuunnittelijan tehtävää. Irtisanomissuojasopimuksen kannalta merkitystä ei ollut sillä, että Elomaan tehtävät olivat jääneet tehtaalle.

Kokonaisharkinnan perusteena yhtiöllä oli ollut perusteet pitää Pellikkaa yhtiölle tärkeänä ja erikoistehtäviin tarvittavana toimihenkilönä ja kohdistaa näin ollen irtisanominen Elomaahan. Yhtiö ei ollut siten rikkonut työehtosopimusta. Tältä osin oli erityisesti huomattava, että Elomaalle oli irtisanomisen sijasta tarjottu muita toimihenkilötehtäviä. Koska yhtiö ei ollut Elomaan irtisanomisen yhteydessä menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, ei myöskään Kemianteollisuus KT ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

Leiras Oy on 20.2.1996 irtisanonut yhtiön Tampereen tuotantolaitoksella 1.11.1979 alkaen työskennelleen Arja Elomaan työsopimuksen päättymään 20.8.1996. Irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu tuotannonsuunnittelutehtävien pysyvä vähentyminen Tampereen tuotantolaitoksilla ja Elomaan kieltäytyminen vastaanottamasta yhtiön hänelle tarjoamaa biostatistiikan assistentin tehtävää Helsingissä, tuotannonsuunnittelijan tehtävää Turussa ja pakkausmateriaalin tarkastajan tehtävää Tampereella. Irtisanomisen on ilmoitettu perustuvan työsopimuslain 37a §:ään.

Elomaa on työsuhteensa alusta vuoteen 1988 asti työskennellyt kemiantehtaalla tutkimusapulaisena ja vuosina 1988 - 1989 pakkausmateriaalin tarkastajana. Vuodesta 1989 alkaen Elomaa on toiminut tuotannonsuunnitelutehtävissä ja vastannut yhtiön eri valmisteiden tuotannonsuunnittelusta. Vuodesta 1994 Elomaan tehtäviin on kuulunut injektio- ja silmätippaosastojen tuotannonsuunnittelu. Toiseksi tuotannonsuunnittelijaksi Tampereen tehtaalle on keväällä 1990 palkattu Seppo Pellikka, joka on vastannut Tampereen tehtaan tablettien tuotannonsuunnittelusta ja yhtiön Turun tehtaan tablettien karkeasuunnittelusta.

Lokakuussa 1995 Leiras Oy:ssä on aloitettu koko yhtiötä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, joiden kohteena ovat olleet eräiden tuotteiden valmistuksen lopettaminen ja eräiden tuotteiden tuotannon keskeyttäminen sekä sen lisäksi tuotantotoiminnan tehostaminen ja tämän mahdollinen vaikutus henkilöstöön. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen on tehty päätös voidetuotannon keskittämisestä yhtiön Tammisaaren tuotantolaitoksille, mikä on merkinnyt Tampereen tehtaan voideosaston lopettamista. Yhtiön tablettituotanto on päätetty keskittää Turun tehtaalle siten, että Tampereen tehtaalle on jäänyt ainoastaan pieni osa tablettituotannosta.

Teknisten Liitto TL on kanteessa katsonut Leiras Oy:n menetelleen irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 17 §:n määräysten vastaisesti yhtiön irtisanoessa Elomaan ennen Pellikkaa. Koska Elomaan työsuhde on ollut huomattavasti pidempi kuin Pellikan ja koska Elomaa koulutuksensa puolesta on ollut Pellikkaa pätevämpi, olisi irtisanominen Teknisten Liitto TL:n mukaan tullut kohdistaa Elomaan asemesta Pellikkaan. Yhtiö ei Teknisten Liitto TL:n mukaan myöskään ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota Elomaan pitkän työsuhteensa aikana hankkimaan erityisosaamiseen ja ammattitaitoon.

Elomaa on koulutukseltaan filosofian maisteri. Pääaineena hän on opiskellut matematiikkaa ja sivuaineena kemiaa sekä fysiikkaa. Myöhemmin Elomaa on suorittanut korkeakoulussa arvosanan myös tietojenkäsittelyopissa. Pellikka on koulutukseltaan insinööri ja lisäkoulutuksena hänellä on vuoden mittainen atk-koulutus. Ennen Leiras Oy:n palvelukseen siirtymistään Pellikka on toiminut erään toisen lääketehtaan palveluksessa työnjohtajana 2,5 vuoden ajan ja toiminut siellä myös puolen vuoden ajan ohjelmistoasiantuntijana.

Yhtiö on perustellut irtisanomisen kohdistumista Elomaahan sillä, että Pellikka on ollut yhtiölle tärkeä ja erikoistehtäviin tarvittava toimihenkilö. Tätä yhtiö on perustellut ensisijaisesti Pellikan BPCS-järjestelmän tuntemuksella. Yhtiö on myös katsonut, että Pellikka on koulutuksensa puolesta ollut Elomaata soveltuvampi ja ammattitaitoisempi tuotannonsuunnittelijan tehtäviin.

BPCS-järjestelmä on otettu koko yhtiössä käyttöön vuonna 1992. Järjestelmällä on keskeinen merkitys yhtiön toiminnan kannalta, sillä järjestelmän avulla hoidetaan muun muassa myynnin ennustaminen, ostotarpeiden suunnittelu, tuotannon suunnittelu, varaston hoito ja valvonta, materiaalivirtojen kulku, toteutuneiden tuotantokustannusten keräily ja lähetystoiminnat sekä yhteydet tuotannon jakelusta vastaavaan Tamro Oy:hyn.

Todistajana kuullun tehtaanjohtajan kertoman mukaan järjestelmän käyttäjiä koko yhtiössä on noin 200. Pääkäyttäjiä on kaksi, joista toinen on tuotannon pääkäyttäjä ja toinen atk-pääkäyttäjä. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä eri osa-alueille on tehtaanjohtajan mukaan nimetty myös avainkäyttäjät, joita tuolloin on ollut 13. Pääkäyttäjälle on aikanaan annettu järjestelmään liittyvä 60 päivää kestänyt koulutus, avainkäyttäjille 10 päivän koulutus ja muille käyttäjille kahden päivän koulutus.

Pellikka on toiminut tuotannon pääkäyttäjän äitiysloman sijaisena noin vuoden ajan vuosina 1993 - 1994. Tehtaanjohtajan mukaan Pellikka ei ole saanut pääkäyttäjälle annettua 60 päivän koulutusta, vaan koulutuksen tehtävään Pellikka on saanut työn ohessa varsinaiselta pääkäyttäjältä ennen pääkäyttäjän siirtymistä äitiyslomalle.

Työnantajapuolen mukaan avainkäyttäjäksi nimetyt osasivat ratkaista ongelmat omalla käyttöalueellaan, kun taas pääkäyttäjä osasi ratkaista koko ohjelmiston käyttöalueelle liittyviä ongelmia, jotka vaativat suurempaa asiantuntemusta kuin mitä avainkäyttäjillä oli. Yhtiön mukaan pääkäyttäjällä on ollut myös oikeus muuttaa ohjelmiston perusmäärityksiä, minkä lisäksi hän toimi yhteyshenkilönä ohjelman toimittajaan päin.

Yhtiö on pitänyt Pellikan BPCS-järjestelmän tuntemusta erityisen tärkeänä siitä syystä, että yhtiön Turun tehtaalla tuotannonsuunnittelupäällikkönä toiminut järjestelmän pääkäyttäjä on vuodenvaihteessa 1995 - 1996 irtisanoutunut yhtiön palveluksesta. Järjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi yhtiö on pitänyt tärkeänä Pellikan jäämistä yhtiön palvelukseen. Tehtaanjohtajan mukaan Pellikan kanssa on keskusteltu Turussa avautuneesta tuotannonsuunnitelupäällikön tehtävästä, mutta Pellikka ei ole ollut halukas siirtymään Turkuun. Tämän vuoksi tehtävään on valittu Turun tehtaalla tuotannonsuunnittelijana työskennellyt toimihenkilö, joka on koulutukseltaan farmaseutti. Yhtiön palveluksesta irtisanoutunut tuotannonsuunnittelupäällikkö on työsuhteensa kestäessä antanut seuraajalleen koulutuksen BPCS-järjestelmän pääkäyttäjäksi. Tässä tehtävässä uusi tuotannonsuunnittelupäällikkö on todistajana kuullun yhtiön Turun tehtaalla työskentelevän materiaalipäällikön mukaan toiminut helmikuun alusta 1996 alkaen.

Työtuomioistuimessa kuultu Elomaa sekä todistajina kuullut Tampereen tehtaalla työskennellyt varastonhoitaja, Tampereen tehtaan voideosaston työnjohtaja, tehtaalla työskentelevä teollisuustoimihenkilöiden luottamusmies ja yhdysmiehenä toimiva vuorotyönjohtaja ovat kertoneet, että yhtiön Tampereen tehtaalla ei ollut annettu ohjeita tai tiedotetta, joista olisi käynyt ilmi Pellikan erityinen asema BPCS-järjestelmässä tai että tehtaalla esiintyvissä ongelmissa tulisi ensisijaisesti kääntyä Pellikan puoleen. Edellä mainittujen henkilöiden mukaan ohjelman käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa Tampereen tehtaalla on käännytty yleensä oman alueen tukihenkilön tai Turussa sijaitsevan atk-osaston puoleen. Kysymyksessä olevien toimihenkilöiden mukaan pääkäyttäjän ja varapääkäyttäjän nimityksiä ei myöskään tehtaalla ollut käytetty. Teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehen mukaan ohjelmamuutoksia koskevat tiedotteet ovat tulleet hänelle aikaisemman tuotannonsuunnittelupäällikön allekirjoittamina. Yhdysmiehen mukaan sähköpostin välityksellä Tampereen tehtaalle on tullut 1.2.1996 tieto, jonka mukaan BPCS-tukiasioissa voi kysyä neuvoa uudelta tuotannonsuunnittelupäälliköltä. Tuotannonsuunnittelupäällikkö on atkosaston ohella ollut myös taho, jolta tarvittavia järjestelmän lisäkäyttöoikeuksia on voitu hakea.

Pellikalla on BPCS-järjestelmään perehdyttämisensä ja pääkäyttäjän sijaisena toimimisensa johdosta saattanut olla Elomaata parempi koko järjestelmän tuntemus. Esitetyn selvityksen mukaan Pellikalla ei pääkäyttäjän varamiehenä ole kuitenkaan käytännön työssä ollut sellaista asemaa, jossa hänen mahdollinen järjestelmän erikoistuntemuksensa olisi järjestelmän muiden käyttäjien kannalta ollut erityisen merkittävä. Tällaista asemaa ei käytännön ongelmatilanteissa ole näytetty olleen myöskään pääkäyttäjällä enää kanteessa tarkoitettuna ajankohtana, jolloin järjestelmä on ollut käytössä jo useita vuosia. Yhtiön Turun tehtaan palveluksesta irtisanoutunut pääkäyttäjä on irtisanomisaikanaan kouluttanut seuraajansa myös BPCSjärjestelmän pääkäyttäjän asemassa olevalta toimihenkilöltä edellytettäviin tehtäviin. Näin ollen ei pääkäyttäjän irtisanoutumisesta voida katsoa aiheutuneen erityistä vaaraa järjestelmän toimivuudelle kysymyksessä olevana aikana. Näyttämättä onkin työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että Pellikan asema BPCS-järjestelmän tuntijana olisi ollut sellainen, että Pellikkaa tällä perusteella voitaisiin pitää Elomaahan verrattuna irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ssä tarkoitettuna yrityksen toiminnalle tärkeänä ja erikoistehtäviin tarvittavana toimihenkilönä.

Leiras Oy:n palveluksessa Turun tehtaalla olevista kolmesta tuotannonsuunnittelijasta yhdellä on Teknisten Liitto TL:n mukaan insinöörin koulutus. Kahdella muulla samassa asemassa olevalla toimihenkilöllä on koulutuksena ylioppilastutkinto. Toinen toimihenkilöistä on tullut tuotannonsuunnittelijan tehtäviin työnsä kautta. Toinen kysymyksessä olevista tuotannonsuunnittelijoista on opiskellut yliopistossa biologiaa. Uudeksi tuotannonsuunnittelupäälliköksi on nimetty toimihenkilö, joka on koulutukseltaan farmaseutti. Yhtiön palveluksessa olevien tuotannonsuunnittelijoiden erilaisen koulutustaustan huomioon ottaen työtuomioistuimen mielestä näyttämättä on jäänyt, että Pellikka koulutuksensa puolesta olisi ollut Elomaata sopivampi Tampereen tehtaalle jäljelle jääneisiin tuotannonsuunnittelutehtäviin. Mainitut tuotannonsuunnittelutehtävät ovat lisäksi olleet pääosin niitä tehtäviä, joita Elomaa työsuhteensa kestäessä on tehnyt. Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella Pellikkaa voitaisiin pitää Elomaata ammattitaitoisempana tuotannonsuunnittelutehtävissä.

Työehtosopimuksen 4 §:n mukaan toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Tällaisesta siirrosta kieltäytyminen saattaa joissakin olosuhteissa muodostaa irtisanomisperusteen. Tampereen tehtaan tuotannonsuunnittelutehtävien vähentymisen vuoksi työnantaja on tarjonnut Elomaalle tuotannonsuunnittelutehtäviä Turun tehtaalla ja muita irtisanomisilmoituksessa mainittuja tehtäviä. Elomaa on kieltäytynyt tarjotuista tehtävistä. Myös Pellikalle on tarjottu Turun tehtaalta toimihenkilötehtävää, mistä Pellikka on kuitenkin kieltäytynyt. Päätyessään tässä tilanteessa irtisanomaan toisen tuotannonsuunnittelijoista on yhtiö ollut velvollinen ottamaan huomioon irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevat määräykset, joiden mukaan määräyksessä mainittujen muiden seikkojen ohella huomiota kiinnitetään myös työsuhteen kestoaikaan.

Kysymyksessä olevien toimihenkilöiden välisessä vertailussa ei Pellikkaa BPCS-järjestelmän tuntemuksensa perusteella voida pitää irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuna yrityksen toiminnalle tärkeänä ja erikoistehtäviin tarvittavana toimihenkilönä. Myöskään ammattitaitonsa tai koulutuksensa puolesta ei Pellikan ole näytetty olleen Elomaata soveltuvampi jäljelle jääneeseen tuotannonsuunnittelijan tehtävään siten, että Pellikkaa näillä perusteilla voitaisiin pitää Pellikan ja Elomaan välisessä vertailussa yhtiön kannalta tärkeänä ja erikoistehtäviin tarvittavana toimihenkilönä. Näin ollen Leiras Oy:n olisi työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä soveltaessaan tullut kiinnittää huomiota Elomaan ja Pellikan työsuhteiden kestoaikaan ja ottaa huomioon Elomaan työsuhteen huomattavasti Pellikan työsuhdetta pidempi kesto. Kun Leiras Oy edellä mainituista seikoista huolimatta on kohdistanut irtisanomisen Elomaahan, olisi yhtiön vallinneissa olosuhteissa perustellusti pitänyt tietää rikkovansa irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä irtisanoessaan Elomaan.

Kun Kemianteollisuus KT vielä liittoneuvotteluvaiheessa on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että Pellikkaa muun muassa työnantajan ilmoittaman BPCS-järjestelmän tuntemuksensa vuoksi oli pidettävä yrityksen toiminnalle tärkeänä ja erikoistehtäviin tarvittavana toimihenkilönä, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Kemianteollisuus KT olisi yhtiön menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Leiras Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Teknisten Liitto TL:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 15 000 markkaa.

Kemianteollisuus KT:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Leiras Oy velvoitetaan korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Kemianteollisuus KT ry pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, K. Rautiainen, Vänttinen, Sulkunen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen K. Rautiaisen lausunto, johon jäsenet Vänttinen ja Kallio yhtyivät, lausui:

Yhdyn tuomioon siltä osin kuin siinä on katsottu Leiras Oy:n menetelleen irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n määräysten vastaisesti yhtiön irtisanoessa Elomaan ennen Pellikkaa. Kun Pellikan asema BPCS-järjestelmän tuntijana on kuitenkin ollut yhtiön kannalta merkityksellinen ja irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n määräysten oikea soveltaminen kysymyksessä olevassa tilanteessa on ollut epäselvää, ei yhtiö mielestäni ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen hylkään Leiras Oy:tä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen. Muilta osin yhdyn tuomioon.