31.12.1992

Kanteen perustelut

Maaseututyöväen Liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Tehdaspuu Oy:ta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että metsuri Taisto Rosti oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Tehdaspuu Oy:n palveluksessa yhtiön Kangasniemen piirissä 2.12.1987 alkaen. Työnantaja oli irtisanonut Rostin työsopimuksen 15.2.1991 päättymään irtisanomisajan jälkeen 15.4.1991. Työnantaja oli ilmoittanut irtisanomisen perusteeksi taloudelliset ja tuotannolliset syyt.

Tehdaspuu Oy:n Kangasniemen piiriin oli jäänyt ainakin 10 työntekijää, joiden työsuhteen alkamispäivä oli ollut myöhempi kuin Rostin. Heistä myöskään kenenkään huoltovelvollisuus ei ollut yhtä suuri kuin Rostin, jolla oli huollettavanaan neljä lasta.

Työehtosopimuksen mukaan työsuhteen kestoaika, työntekijän työllistämismahdollisuus hänen luontaisella työalueellaan ja hänen huoltovelvollisuutensa määrä olivat kaikki rinnaisteisia tekijöitä keskenään. Näin ollen riippumatta siitä, miten luontainen työalue määriteltiin, oli Rostilla joka tapauksessa ollut pitempi työsuhde ja suurempi huoltovelvollisuuden määrä kuin edellä tarkoitetuilla kymmenellä muulla työntekijällä. Työehtosopimuksen mukaan työvoiman vähentämisjärjestykseen vaikutti nimenomaan voimassaolevan työsuhteen pituus, koska työehtosopimuksessa ei puhuttu useammista työsuhteista.

Työehtosopimuksessa tarkoitettu työntekijän luontainen työalue ei tarkoittanut vain määrättyä työnjohtoaluetta. Käytännössä työntekijä saattoi joutua työskentelemään useamman työnjohtajan alueella.

Edellä tarkoitetuista kymmenestä työntekijästä kolme asui Myhimpäässä, joka sijaitsi piirialueen rajojen ulkopuolella. Työmatka Pieksämäeltä esimerkiksi Hankasalmen kunnan alueelle ei ollut oleellisesti pitempi kuin Myhimpäästä. Asiaan kuitenkin vaikutti se, missä osassa Hankasalmen kuntaa työmaa sijaitsi. Kolme muuta metsuria asuivat Kangasniemen kunnan alueella Vuojalahdessa, ja esimerkiksi Kangasniemen kunnan pohjoisosassa oleville työmaille ei työmatka Pieksämäeltä ollut käytännössä sen pitempi kuin Vuojalahdesta.

Rosti oli Tehdaspuu Oy:n palveluksessa työskennellessään työskennellyt oman ilmoituksensa mukaan noin 30-50 kilometrin säteellä Pieksämäeltä. Näin ollen Rostin luontaiseen työalueeseen oli kuulunut Pieksämäen maalaiskunnan lisäksi Jäppilän ja Kangasniemen kunnan aluetta. Kanteessa mainituista kymmenestä metsurista, joilla oli ollut lyhyempi työsuhde kuin Rostilla, olivat ainakin Sepponen ja Tervonen työskennelleet pääsääntöisesti samalla luontaisella työalueella kuin Rosti.

Sepponen oli ollut opintovapaalla suorittamassa monitoimimetsurikurssia. Kurssilla oli opeteltu monitoimikoneen ja juontolaitteiden käyttöä. Tehdaspuu Oy:llä ei kuitenkaan ollut monitoimikonetta Kangasniemen piirissä, eikä metsuri Tehdaspuu Oy:n palveluksessa ollessaan joutunut suorittamaan koneellista korjuuta. Sepposen ammattitaito oli mahdollisesti kurssin perusteella koneellisen korjuun osalta kasvanut, mutta sillä oli merkitystä ainostaan siinä tapauksessa, että hän vaihtaisi työnantajaa.

Sepponen ja Torvinen eivät olleet Rostia ammattitaitoisempia, eikä tällaista väitettä ollut esitetty paikallistasolla eikä piiriesimiestasolla käydyissä neuvotteluissa. Työehtosopimuksessa yrityksen toiminnalle tärkeällä ammattityöntekijällä oli tarkoitettu sellaista työntekijän ammattitaitoa, jonka työnantaja pystyi omassa toiminnassaan hyödyntämään. Rosti oli ollut täysin ammattitaitoinen ja vertailukelpoinen muihin metsureihin nähden. Rostin ansiot olivat muun muassa olleet selvästi yli keskiarvon.

Mahdollinen luottamusmiehen antama hyväksyntä irtisanomisjärjestykselle ei poistanut työnantajan vastuuta työehtosopimuksen noudattamisesta. Paikallistason neuvotteluissa ei luottamusmies ollut hyväksynyt irtisanomisjärjestystä, vaan hänellä ei ollut ollut huomauttamista irtisanomisperusteesta.

Asiassa oli ensin käyty paikallistason neuvottelu, jossa oli päätetty erimielisyysasian jättämisestä piiriasiamiesten käsiteltäväksi. Piiriasiamiesten välisessä neuvottelussa oli kantajaliiton piiriasiamies katsonut, että irtisanomisessa ei ollut noudatettu työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä kokevaa määräystä, koska työsuhteeseen Tehdaspuu Oy:n Kangasniemen piiriin oli jäänyt Rostia myöhemmin tulleita työntekijöitä samoihin töihin. Rostia irtisanottaessa ei ollut otettu huomioon myöskään hänen huoltovelvollisuuttaan.

Liittotason neuvotteluissa oli Maaseututyöväen Liitto todennut työnantajan Rostin irtisanoessaan menetelleen metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen 3 §:n 10 kohdan vastaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Maaseututyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Tehdaspuu Oy:n työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen 3 §:n 10 kohdan tietensä rikkomisesta. Maaseututyöväen Liitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Tehdaspuu Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työnantaja oli irtisanomisjärjestyksestä päättäessään menetellyt täysin työehtosopimuksen 3 §:n 10 kohdan sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti. Luottamusmies oli hyväksynyt irtisanomisjärjestyksen, joten työnantaja ei ollut saattanut rikkoa työehtosopimusta tahallaan tai huolimattomuudesta.

Rosti oli otettu Tehdaspuu Oy:n palvelukseen 2.12.1987 Pieksämäelle Savon hankinta-alueen Leppävirran piiriin. Hänen luontainen työalueensa oli ollut Pieksämäki ja Pieksämäen maalaiskunta. Näissä kunnissa Rosti oli pelkästään työskennellytkin. Rostin työskentelyalueesta ei, kuten ei muistakaan työsuhteen ehdoista, ollut sovittu kirjallisesti. Metsäalalla oli tavanomaista, että työnantaja sitoutui työsopimuksessa tarjoamaan työtä nimenomaisesti lähinnä työntekijän luontaisella työalueella. Yleisesti käytössä olevassa vakiosopimusmallissa oli asiasta nimenomainen määräys.

Piirirajamuutoksen yhteydessä Pieksämäki, Pieksämäen maalaiskunta ja Jäppilä oli siirretty 1.1.1991 Leppävirran piiristä Kangasniemen piiriin. Muutosvaiheessa ei ollut sovittu erikseen Pieksämäellä asuvien metsureiden luontaisen työalueen laajentamisesta Hankasalmelle ja Kangasniemelle. Kyseessä olevat metsurit eivät olleet myöskään käytännössä työskennelleet mainituissa kunnissa.

Luontaisena työalueena pidettiin metsäalalla kuntaa tai kuntia, jotka olivat kohtuulliseksi muodostuvan työmatkan päässä. Hankintapiirit jakautuivat pienempiin yksiköihin, joita olivat työnjohtoalueet, jotka myöskin useimmiten olivat luontaisia työalueita.

Piiriesimiehen ja piiriluottamusmiehen välillä 7.1.1991 käydyssä neuvottelussa Kangasniemen piirin osalta oli laskettu lomautettavien ja irtisanottavien määrät kunnittain ja pohdittu kaikki mahdolliset toimenpiteet tilanteen helpottamiseksi. Irtisanomisjärjestys oli määritelty työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, mikä oli merkinnyt työvoiman vähentämistarpeen ja irtisanomisjärjestyksen arviointia kunkin luontaisen työalueen kohdalla erikseen. Neuvottelussa oli todettu ja hyväksytty yhteisesti työehtosopimuksen edellyttämät pelisäännöt, mutta irtisanottavien metsureitten nimistä ei ollut keskusteltu. Luottamusmies oli ollut läsnä 27.3.1991 käydyssä paikallisessa erimielisyysneuvottelussa, eikä hänellä ollut ollut huomauttamista irtisanomisten laillisuudesta.

Tehdaspuu Oy:n ohella oli myös muissa puunhankitayrityksissä tai -organisaatioissa jouduttu vähentämään metsureita tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Työvoimaa vähennettäessä oli yhteistoimintalain mukainen menettely usein suoritettu koko hankintapiirin osalta keskitetysti, mutta irtisanomiset ja lomautukset oli toimeenpantu erikseen kullakin luontaisella työalueella. Näin myös irtisanomisjärjestys oli määritelty tällaisella alueella työskentelevien metsurien piirissä.

Työehtosopimuksen mukaan työnantajalla oli velvollisuus tietyin edellytyksin suorittaa työmatkojen osalta kilometrikorvauksia. Mitä pitempi työmatka oli, sitä suuremmiksi työn teettämisestä aiheutuvat kustannukset muodostuivat. Juuri tästä syystä oli metsäalalla otettu käyttöön luontaisen työalueen käsite. Työnantajalla oli alalla vallinneen käytännön mukaan ollut velvollisuus pyrkiä tarjoamaan työtä ensisijaisesti työntekijän luontaisella työalueella.

Tehdaspuu Oy:n Kangasniemen piirissä oli ollut neljä luontaista työaluetta. Metsurit oli sijoitettu työalueille asuinpaikkansa mukaan. Pieksämäen luontaisella työalueella oli työskennellyt 11 metsuria, muun muassa kanteessa mainitut Sepponen ja Torvinen. Torvinen oli ollut Tehdaspuu Oy:n palveluksessa 10.2.1989 alkaneen työjakson lisäksi jo vuodet 1982 - 1987 ja häntä oli koulutettu lukuisilla eri kursseilla. Torvisenkin työsopimus oli sittemmin irtisanottu 6.9.1991. Torvisen työsopimuksen irtisanomisen jälkeen oli työnantajan palvelukseen jäänyt enää Sepponen, jolla oli ollut Rostia lyhyempi työsuhde. Sepponen oli ollut opintovapaalla suorittamassa monitoimimetsurikurssia. Kurssi oli edistänyt ratkaisevasti metsurin käyttökelpoisuutta. Kurssi oli kestänyt kaksi vuotta ja käsittänyt sekä teoriaa että käytäntöä. Koulutuksessa oli opetettu monitoimikoneen ja juontolaitteen käyttöä. Rosti ei ollut käynyt vastaavanlaista kurssia eikä hänellä ollut ammattitaitoa koneelliseen korjuuseen. Näin ollen Sepposta oli pidettävä yrityksen toiminnalle tärkeänä työntekijänä.

Työnantaja ei ollut voinut tarjota Rostille mahdollisuutta työskennellä muilla työnjohtoalueilla, koska muualtakin oli metsureita vähennetty.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Tehdaspuu Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Metsuri Taisto Rosti on ollut Tehdaspuu Oy:n palveluksessa 2.12.1987 alkaen, aluksi yhtiön Savon hankinta-alueen Leppävirran piirissä ja organisaatiomuutoksen jälkeen Keski-Suomen hankinta-alueen Kangasniemen piirissä. Rostin työsopimus on irtisanottu 15.2.1991 taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella päättymään irtisanomisajan jälkeen 15.4.1991.

Maaseututyöväen Liiton mielestä Tehdaspuu Oy on irtisanoessaan Rostin työsopimuksen rikkonut työehtosopimuksen määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä, koska työnantajan palvelukseen Kangasniemen piiriin on Rostin työsopimuksen irtisanomisen jälkeen jäänyt työntekijöitä, joiden työsuhde on kestänyt lyhyemmän aikaa ja joiden huoltovelvollisuuden määrä on ollut pienempi kuin Rostin.

Metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen 3 §:n 10 kohdan mukaan työvoiman vähentämisjärjestyksessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan, työntekijän työllistämismahdollisuuksiin hänen luontaisella työalueellaan ja hänen huoltovelvollisuutensa määrään.

Työehtosopimuksessa ei ole määritelty luontaista työaluetta. Esitetyn selvityksen mukaan luontaisella työalueella on yleisesti ymmärretty aluetta, jolla kyseinen metsuri tavallisesti työskentelee. Tämä alue on saattanut käsittää yhden tai useamman työnjohtoalueen, joiden rajat puolestaan usein noudattavat kuntarajoja. Metsureiden lukumäärän vähentyessä työalueet ovat voineet laajentua käsittämään koko hankintapiirin. Työalue on usein todettu työsopimuksessa samoin kuin metsurin asuinpaikka, jonka suhteen oikeus työehtosopimuksen mukaisiin matkakorvauksiin määräytyy.

Rostin asuinpaikka on Pieksämäki. Kangasniemen piirin luottamusmiehen ja piiriesimiehen yhteisen näkemyksen mukaan Pieksämäellä asuvien metsureiden luontaiseksi työalueeksi on kuntarajojen ja työmatkojen perusteella muodostunut Pieksämäki, Pieksämäen maalaiskunta ja Jäppilä. Rostin työmaat ovat sijainneet lähinnä kahdessa ensiksimainitussa kunnassa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton näkemyksen mukaan työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä on tulkittava siten, että irtisanomisjärjestystä muodostettaessa on otettava huomioon vain kyseisellä luontaisella työalueella työskentelevät työntekijät. Maaseututyöväen Liiton mielestä lähtökohdaksi puheena olevassa suhteessa on otettava työsopimuksen mukainen työpaikka, joka tässä tapauksessa on koko Kangasniemen hankintapiiri.

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä soveltamiskäytännöstä, jonka mukaan ainakin kahdessa yhtiössä on työvoiman vähentämisjärjestystä arvioitaessa vertailu suoritettu samalla luontaisella työalueella työskennelleiden metsureiden kesken. Menettelystä on paikallisesti sovittu. Vertailukohdaksi on voitu ottaa myös koko piirin alue, mikäli kyseinen metsuri on suostunut siirtymään toiselle paikkakunnalle. Soveltamiskäytännöstä esitetystä selvityksestä ei voida johtaa yhteisesti hyväksyttyä, jomman kumman osapuolen kannan mukaista tulkintaa.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto tukee lähinnä Maaseututyöväen Liiton tulkintaa asiassa. Työllistämismahdollisuudet luontaisella työalueella on työehtosopimuksessa rinnastettu työsuhteen kestoon ja huoltovelvollisuuden määrään toissijaisina arviointiperusteina. Näin ei voida pitää lähtökohtana, että vertailu suoritetaan yksinomaan sen työalueen puitteissa, jolta työvoimaa vähennetään. Kuitenkin työtuomioistuimen mielestä määräyksen tarkoitusta vastaa parhaiten tulkinta, jonka mukaan luontaisen työalueen merkitys suhteessa työsuhteen kestoon ja huoltovelvollisuuden määrään korostuu, mitä epätarkoituksenmukaisempaa taloudellisesti tai tuotannollisesti metsurin työllistäminen muulla kuin omalla luontaisella työalueella tulisi olemaan.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton mukaan Rostin työllistäminen joko Kangasniemen tai Hankasalmen työalueilla johtaisi siihen, että hänen työehtosopimuksen mukaiset työmatkakustannuksensa Pieksämäeltä tulisivat olemaan keskimäärin noin puolet palkasta. Koko Kangasniemen piirin alueella työmatkakulujen keskimääräinen osuus palkasta on ollut 16,6 prosenttia.

Tehdaspuu Oy:n Kangasniemen piiriin on jäänyt Rostin irtisanomisen jälkeen 10 työntekijää, joiden työsuhde oli alkanut myöhemmin kuin Rostin. Heistä kahdeksan on työskennellyt Hankasalmen tai Kangasniemen kuntien muodostamilla työskentelyalueilla. Näiden metsureiden työsuhteet ovat alkaneet 5.9.1988 ja 30.10.1989 välillä. Kuudella heistä ei ole alaikäisiä lapsia huollettavina ja muidenkin huoltovelvollisuus on pienempi kuin Rostilla, jolla on neljä lasta. Vaikka Rostilla on jossain määrin vertailuhenkilöitä pitempi työsuhde ja suurempi huoltovelvollisuus, näissä irtisanomisjärjestystä muodostettaessa huomioon otettavissa seikoissa ei kokonaisuudessaan kuitenkaan ole työtuomioistuimen mielestä niin merkittäviä eroja, että Tehdaspuu Oy jättäessään nämä työntekijät luontaisen työalueen perusteella irtisanomatta ennen Rostia olisi rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä ainakaan työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Ne samalla luontaisella työalueella työskennelleet metsurit, joiden työsopimukset olisi Maaseututyöväen Liiton mielestä tullut irtisanoa ennen Rostin työsopimusta olivat Osmo Sepponen ja Eero Torvinen. Sepposen työsuhde oli alkanut 28.1.1988. Hänen huollettavana on yksi lapsi. Sepponen on irtisanottu 1.9.1992. Torvisen työsuhde on alkanut 10.2.1989, mutta hän on ollut aiemmin Tehdaspuu Oy:n palveluksessa vuosina 1982 - 1987. Torvisella on huollettavanaan kolme lasta. Hänet on irtisanottu 6.9.1992.

Torvisen työsuhde on ollut selvästi pitempi kuin Rostin työsuhde. Kun huoltovelvollisuudessakaan ei ole olennaisia eroja, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä että Tehdaspuu Oy irtisanoessaan Rostin ennen Torvisen työsopimusta olisi rikkonut työehtosopimusta.

Sepponen on käynyt 23.10.1990 - 22.5.1992 monitoimimetsurikurssin. Kurssin käyminen on ollut omiaan edistämään Sepposen ammattitaitoa, mutta yksistään kyseisen kurssin käymisen perusteella häntä ei voida pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna tärkeänä ammattityöntekijänä. Myöskään Sepposen tehtävistä ja ammattitaidosta muutoin ei ole esitetty tätä osoittavaa selvitystä. Kun Sepposella on Rostiin verrattuna ollut sekä lyhyempi työsuhde että pienempi huoltovelvollisuus, työtuomioistuin katsoo Tehdaspuu Oy:n Rostin irtisanoessaan tältä osin menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti. Kun ero työsuhteen pituudessa on kuitenkin ollut alle kaksi kuukautta ja kun myös Sepponen on ollut huoltovelvollinen, työtuomioistuin ottaen lisäksi huomioon, ettei irtisanomisjärjestyksestä paikallisissa neuvotteluissa ole ollut erimielisyyttä, katsoo jääneen näyttämättä, että Tehdaspuu Oy olisi rikkonut työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestysmääräystä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Näyttämättä on myös jäänyt, että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto työnantajayhtiön menettelyn hyväksyessään olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat asianosaiset itse pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Äimälä, Nouro, Porttila ja Hynönen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.