TT:1992-137
- Ämnesord
- Palkkaus, Sijaisuuskorvaus, Tulkinta, Väliraha
- År för fallet
- 1992
- Meddelats
- Diarienummer
- D:1992/117
ATK-suunnittelija oli esimiehenään toimineen pääsuunnittelijan sairasloman aikana hoitanut käytännössä kaikki pääsuunnittelijan tehtävät ja vastuu niistä oli kokonaisuudessaan siirtynyt hänelle.
ATK-suunnittelijalla oli oikeus sairaslomasijaisena suorittamastaan pääsuunnittelijan työstä pääsuunnittelijan alimpaan käytännössä maksettuun palkkaan.
Kantaja Rautatievirkamiesliitto r.y. Vastaaja Valtionrautatiet
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Valtionrautateiden ja Rautatievirkamiesliiton välillä 27.12.1989 allekirjoitetussa, 1.3.1990 29.2.1992 voimassa olevaksi sovitussa ATKalan työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on 11.12.1991 allekirjoitetulla pöytäkirjalla jatkettu 31.10.1993 saakka, on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III PALKKAUS
26 § Palkkausperusteet
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Toimihenkilön palkkaa palkkaliitteen perusteella määriteltäessä otetaan huomioon toimen vastuullisuus ja muut vaatimukset sekä toimihenkilön koulutus, kokemus ja työsuoritukset. Milloin toimihenkilö on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin ammattitaitoaan vastaavaa työnantajan osoittamaa työtä. Mikäli tilapäinen työ on korkeammin palkattua ja koska toimihenkilöllä on siihen vaadittava ammattitaito, hänelle maksetaan tilapäistä työtä vastaavaa korkeampaa palkkaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edellä mainitussa asianosaisten välillä 11.12.1991 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 § Korkeamman tilapäisen tehtävän hoitamisesta maksettavan palkan osalta on sovittu, että toimihenkilölle maksetaan työehtosopimuksen palkkaperusteissa mainituin edellytyksin 2 viikkoa jatkuneen sijaisuuden jälkeen hoidetun tehtävän edellyttämä palkka. Korkeampaa palkkaa ei kuitenkaan makseta vuosilomasijaisuudesta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Rautatievirkamiesliitto on Valtionrautateitä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Valtionrautateiden tietojenkäsittely-yksikössä VR-Datassa työskentelevä ATKsuunnittelija Ilona Halmetoja-Valtonen oli ollut velvollinen ajalla 2.1.1992 - 15.3.1992 hoitamaan esimiehenään toimineen pääsuunnittelijan sairaslomasijaisena pääsuunnittelijan tehtäviä. Sekä pääsuunnittelijan että ATKsuunnittelijan työ kuuluivat edellä mainitun työehtosopimuksen ja siihen liittyvän työehtosopimuspöytäkirjan soveltamispiiriin. Pääsuunnittelijan työ oli työehtosopimuksen palkkaliitteessä hinnoiteltu ATK-suunnittelijan työtä korkeammin palkatuksi. Halmetoja-Valtosella oli ollut pääsuunnittelijan työhön vaadittava pätevyys ja ammattitaito. Halmetoja-Valtonen oli pääsuunnittelijan sairasloman aikana joutunut vastaamaan pääsuunnittelijan vastuualueesta, johon olivat kuuluneet muun muassa niin sanotun TAHTI-ryhmän suunnittelijoiden ja ohjelmoijien työn suunnittelu, seuranta ja ohjaus. Halmetoja-Valtosen oman toimen vastuualue oli ollut työaikatietojen keräily- ja seurantajärjestelmän sekä palkantilausohjelmien suunnitteluun, valmistamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä käyttäjien ohjaukseen ja kouluttamiseen osallistuminen.
Valtionrautatiet oli kieltäytynyt maksamasta pääsuunnittelijan sijaisena toimineelle Halmetoja-Valtoselle kaksi viikkoa ylittäneeltä sijaisuusajalta työehtosopimuksen 26 §:n 3. kohdan tarkoittamaa pääsuunnittelijan tehtävien mukaisesti määräytyvää palkkaa.
Työehtosopimuksen 26 §:n 3. kohdan ja työehtosopimuspöytäkirjan 7 §:n perusteella Halmetoja-Valtosella oli oikeus pääsuunnittelijan sairaslomasijaisena suorittamastaan pääsuunnittelijan työstä kyseessä olevaa työtä vastaavaan korkeampaan palkkaan siltä osin kuin sijaisuuden kesto oli ylittänyt kaksi viikkoa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rautatievirkamiesliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Valtionrautateiden ja Rautatievirkamiesliiton välisen ATK-alan työehtosopimuksen 26 §:n 3. kohdan ja työehtosopimuspöytäkirjan 7 §:n oikeaksi sisällöksi sen, että Ilona Halmetoja-Valtosella oli oikeus pääsuunnittelijan sairaslomasijaisena suorittamastaan pääsuunnittelijan työstä pääsuunnittelijan alimpaan käytännössä maksettuun palkkaan ajalta 15.1. - 15.3.1992.
VASTINE
Vastineen perustelut
Valtionrautatiet on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa oli kysymys työehtosopimuksen soveltamisesta tilanteeseen, jossa henkilö työnantajan määräyksestä tilapäisesti teki korkeammin palkattua työtä. Työehtosopimuksessa ei ollut tarkoitettu, että työntekijän tehdessä korkeammin palkattua työtä hänen palkkaansa aina tarkistettaisiin tätä työtä vastaavaksi.
Palkan tarkistus korkeammin palkattua työtä vastaavaksi edellytti, että tehtävien hoitaminen jatkui vähintään kaksi viikkoa ja että työtä tehtiin siten, että työ vastuutettiin kokonaisuudessaan tai ainakin lähes kokonaan määräajaksi sen tekijälle eli sijaiselle. Tämä tarkoitti sitä, että tilapäisen tekijän normaalit omat työt jäivät sijaisuusaikana pääsääntöisesti tekemättä tai ne teki puolestaan joku muu.
Halmetoja-Valtonen ei ollut tehnyt pääsuunnittelijan sairaslomasijaisena pääsuunnittelijan työtä, vaan kyse oli ollut systeemityöstä, jota voitiin tehdä eri nimikkeillä.
Halmetoja-Valtosen tehtäviin ei ollut kuulunut pääsuunnittelijan sairasloman aikana hänelle uusia tehtäviä eikä kehittämisvastuuta, vaan tehtävät olivat olleet ylläpitotehtäviä. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus oli lykätty siihen saakka kunnes sairaslomalla ollut pääsuunnittelija palasi työhön.
Niin sanottu TAHTI-ryhmä oli toiminut edelleen, mutta niin sanottu TAHTI-projekti, jolla järjestelmää oli kehitelty, oli lopetettu 1.9.1991.
Sekä Halmetoja-Valtonen että hänen esimiehenään toiminut pääsuunnittelija olivat kuuluneet henkilöstö- ja taloushallinnon sovellutusvastuu-alueeseen, jonka vastuupäällikkönä tuolloin oli ollut eräs toinen pääsuunnittelija.
Pääsuunnittelijan sairasloman johdosta tämän vastuulla olleita suunnittelu- ja kehityshankkeita ei ollut voitu viedä eteenpäin.
Halmetoja-Valtosen työtehtävät eivät olleet oleellisesti poikenneet pääsuunnittelijan sairasloman aikana niistä, joita hän tavallisesti teki pääsuunnittelijan töissä ollessa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Valtionrautatiet on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Rautatievirkamiesliitto on Valtionrautateiden vastineen johdosta lausunut muun muassa, että työehtosopimuksen 26 §:n 3. kohdan sanamuoto ei tukenut vastaajan väitettä siitä, ettei työehtosopimuksella olisi tarkoitettukaan, että työntekijän tehdessä korkeammin palkattua työtä hänen palkkaansa aina tarkistettaisiin tätä työtä vastaavaksi. Työehtosopimuspöytäkirjan 7 §:ssä oli ainoastaan rajattu pois oikeus korkeammin palkatun tehtävän mukaiseen palkkaan sijaisuuden kahdelta ensimmäiseltä viikolta.
Tässä tapauksessa pääsuunnittelijan sijaisuuden hoitovelvoite oli määräytynyt Halmetoja-Valtoselle sekä hänen esimiehensä allekirjoittamassa että työsopimukseen liittyvässä toimenkuvassa. Sijaisuusajan palkan määräytymisestä oli työnantajaa velvoittava määräys työehtosopimuksen 26 §:ssä ja työehtosopimuspöytäkirjan 7 §:ssä.
Pääsuunnittelijan työ ja vastuu poikkesivat HalmetojaValtosen omasta ATK-suunnittelijan työstä. Pääsuunnittelijan jouduttua äkillisesti sairaslomalle oli vastuu hänelle kuuluneista työtehtävistä langennut kokonaisuudessaan Halmetoja-Valtoselle. Niin sanotun TAHTI-ryhmän työt kokonaisuutena ja TAHTI-järjestelmän toimivuus olivat olleet sairaslomalle joutuneen pääsuunnittelijan vastuulla.
Koulutusta ei ollut pääsuunnittelijan sairasloman aikana lykätty siitä syystä, ettei Halmetoja-Valtonen olisi tätä osa-aluetta hallinnut tai voinut siitä vastata. Koulutuksen tilaajan omista syistään mahdollisesti siirtämällä koulutuksella ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Halmetoja-Valtonen ei ollut sijaisuutta hoitaessaan kieltäytynyt mistään pääsuunnittelijan tehtävistä, eikä myöskään kouluttamisesta.
Niin sanottu TAHTI-järjestelmä oli työaikatietojen hajautettu tietojärjestelmä. Sen osajärjestelmiä olivat vuorotaulujärjestelmä, vuosilomajärjestelmä, työaikatietojen keruu- ja seurantajärjestelmä, henkilöstötieto- ja palkantilausjärjestelmä sekä koulutustietojärjestelmä. TAHTI-järjestelmää käyttäviä työasemia oli toista sataa ja käyttäjiä useita satoja. TAHTI-järjestelmää käytettiin kerran kuukaudessa työntekijöiden palkkaan vaikuttavien tietojen keräilyssä ja seurannassa. Järjestelmät olivat reaaliaikaisia ja toimivat päivittäisen työnteon välineinä. Ohjelmia oli järjestelmässä 340.
TAHTI-järjestelmän kehittäminen ja suunnittelu oli alkanut Pieksämäen varikolla 1980-luvun alussa. TAHTI-järjestelmään oli vuosien varrella kehitetty uusia ohjelmia. Koko ajan TAHTI-ryhmä oli ylläpitänyt tuotannossa olevaa järjestelmää ja ohessa rakentanut uusia osajärjestelmiä. Vuoden 1989 lopusta TAHTI-järjestelmää oli alettu kehittää keräämään ja muokkaamaan palkkatietoja Valtion tietokonekeskuksessa toimivaa palkanlaskentajärjestelmää varten. Samanaikaisesti oli tehty käytössä olevaan järjestelmään tarvittavat kehittämis- ja ylläpitotyöt. Uusittu TAHTI-järjestelmä oli otettu käyttöön vuoden 1990 alusta.
Niin sanottu TAHTI-ryhmä oli toteuttanut ja toteutti edelleen TAHTI-järjestelmän ohjelmistojen kehittämisen ja ylläpidon sekä vastasi kokonaisuuden toimivuudesta. Ryhmä oli toiminut välillä projektina. Ryhmän vastuulla oli koko ajan ollut TAHTI-järjestelmän kehittäminen, toimivuudesta vastaaminen, ongelmatilanteiden selvittäminen ynnä muuta. TAHTI-ryhmän työt kokonaisuutena samoin kuin TAHTI-järjestelmän toimivuus olivat olleet pääsuunnittelijan vastuulla ja hallinnassa. Kun hän oli jäänyt sairaslomalle 2.1.1992, käytännön vastuu näistä tehtävistä oli siirtynyt Halmetoja-Valtoselle, joka toimenkuvansa nojalla oli ollut velvollinen toimimaan pääsuunnittelijan sijaisena. Halmetoja-Valtonen oli ollut myös ainoa henkilö, joka omasi riittävästi taitoa ja uskallusta vastata tästä alueesta sijaisena.
Halmetoja-Valonen oli tehnyt pääsuunnittelijan sairasloman sijaisena toimiessaan omia tehtäviään ja vastannut pääsuunnittelijan tehtävistä, mutta osa Halmetoja-Valtosen omista töistä oli jäänyt tekemättä hänen toimiessaan pääsuunnittelijan sairaslomasijaisena.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Rautatievirkamiesliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Valtionrautateiden ja Rautatievirkamiesliiton välisen ATK-alan työehtosopimuksen 26 §:n 3. kohdan mukaan toimihenkilö on, milloin hän on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, velvollinen suorittamaan muutakin ammattitaitoaan vastaavaa työnantajan osoittamaa työtä. Mikäli tilapäinen työ on korkeammin palkattua ja toimihenkilöllä on vaadittava ammattitaito, hänelle maksetaan tilapäistä työtä vastaavaa korkeampaa palkkaa. Työehtosopimuspöytäkirjan 7 §:n mukaan toimihenkilölle maksetaan korkeamman tilapäisen tehtävän suorittamisesta sen edellyttämää palkkaa sijaisuuden jatkuttua kaksi viikkoa.
Valtionrautateiden tietojenkäsittely-yksikön, VR-Datan eräs pääsuunnittelija on ollut sairaslomalla 2.1. 15.3.1992. Esimiehen vahvistaman toimenkuvan ja siihen liittyvien sijaisuusvelvollisuuksien perusteella pääsuunnittelijan alaisena muuten työskennellyt ATK-suunnittelija Ilona Halmetoja-Valtonen on hoitanut pääsuunnittelijan tehtäviä tämän sairasloman aikana. Halmetoja-Valtoselle ei ollut määrätty sijaista sanotuksi ajaksi.
Rautatievirkamiesliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Halmetoja-Valtosella on edellä selostettujen työehtosopimusmääräysten mukaan oikeus pääsuunnittelijan sairaslomasijaisena suorittamastaan pääsuunnittelijan työstä pääsuunnittelijan alimpaan käytännössä maksettuun palkkaan ajalta 15.1. - 15.3.1992.
Työnantaja on kieltäytynyt maksamasta Halmetoja-Valtoselle pääsuunnittelijan sairasloman ajalta korkeammin palkatun pääsuunnittelijan palkkaa. Työnantajapuoli on perustellut kantaansa muun muassa sillä, että systeemityötä tekevillä työntekijöillä oli oltava valmius siirtyä työskentelemään milloin hyvänsä mille sovellusalueelle tahansa, kunhan työntekijä omasi kyseiseen ympäristöön riittävän ja tarvittavan tieto-taidon, ja sillä, että Halmetoja-Valtosen tehtäviin ei pääsuunnittelijan sairasloman aikana ollut kuulunut uusia tehtäviä eikä kehittämisvastuuta, vaan tehtävät olivat olleet ylläpitotehtäviä.
Työtuomioistuimessa on todistajana kuultu VR-Datan päällikköä, joka on kertonut Halmetoja-Valtosen hoitaneen pääsuunnittelijan sairasloman aikana vain ylläpitotehtäviä ja pieniä kehitystehtäviä, joita hän oli tehnyt silloinkin, kun pääsuunnittelija oli ollut työssä. ATK-päällikkö on kertonut sijaisuuksista maksetun paremmin palkatun tehtävän mukaista palkkaa ainoastaan niissä tapauksissa, joissa sijaisuudesta on erikseen sovittu ja sijainen valittu. Nän ei ollut tapahtunut Halmetoja-Valtosen hoitaessa pääsuunnittelijan sairaslomansijaisuutta. Työtuomioistuimessa on kuultu myös pääsuunnittelijaa, joka on kertonut Halmetoja-Valtosen hoitaneen kaikkia hänen tehtäviään sairasloman aikana. Halmetoja-Valtonen oli selvittänyt myös pääsuunnittelijan sairasloman aikaiset ongelmatilanteet.
Työnantajapuoli on perustellut kantaansa myös sillä, että erään koulutustilaisuuden, joka oli alunperin ollut määrä toimeenpanna 2.1. ja 15.3.1992 välisenä aikana, suunnittelu ja toteutus oli siirretty siihen saakka kunnes pääsuunnittelija palasi työhön, koska Halmetoja-Valtonen ei olisi kyennyt tilaisuutta vetämään. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan koulutustilaisuutta ei ollut mainittuun aikaan toimeenpantu sen vuoksi, että Halmetoja-Valtonen on yksin hoitanut tehtäviä, jotka normaalisti kuuluivat pääsuunnittelijalle ja hänelle.
Valtionrautatiet on työtuomioistuimessa katsonut sijaisuuskorvauksen eli niin sanotun välirahan maksamisen edellyttävän tulkittavana olevan työehtosopimusmääräyksen mukaan, että hoidettava työ vastuutetaan kokonaan tai lähes kokonaan sijaiselle, mikä merkitsee, että sijaisen työt jäävät tekemättä tai ne tekee joku muu. Työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut Valtionrautateiden henkilöstöyksikön päällikkö on työtuomioistuimessa todistajana tosin kertonut välirahan maksamisen edellytyksenä olevan, että hoidettavan tehtävän vastuut ja tehtävän suorittaminen kokonaisuudessaan siirtyy sijaiselle. Sitä vastoin työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, että sopimusmääräys sisältäisi sijaisen omien tehtävien suorittamista koskevaa edellytystä.
Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että Halmetoja-Valtonen on toiminut pääsuunnittelijan sairaslomasijaisena. Halmetoja-Valtonen ja pääsuunnittelija ovat tehneet normaalisti osittain samoja töitä. Halmetoja-Valtonen on kuitenkin ollut ainoa, jolla pääsuunnittelijan sairasloman aikana oli pääsuunnittelijan työhön vaadittava kokemus, pätevyys ja ammattitaito. Halmetoja-Valtonen on myös sairasloman aikana käytännössä hoitanut pääsuunnittelijan kaikki tehtävät, joten vastuu niistä on kokonaisuudessaan siirtynyt hänelle. Se seikka, että Halmetoja-Valtonen on samalla suorittanut myös hänelle normaalisti kuuluneita tehtäviä, ei edellä esitetyn mukaisesti ole esteenä välirahan maksamiselle.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Ilona Halmetoja-Valtosella on oikeus pääsuunnittelijan sairaslomasijaisena suorittamastaan pääsuunnittelijan työstä pääsuunnittelijan alimpaan käytännössä maksettuun palkkaan ajalta 15.1. 15.3.1992.
Valtionrautatiet velvoitetaan korvaamaan Rautatievirkamiesliiton oikeudenkäyntikulut 2 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Nouro, Sulkunen ja Korpela jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.