20.10.1988

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

-----------------------------------------------

13 §

Säännöllinen työaika

Mom 1. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työ- Edellä olevan lisäksi noudatetaan liittojen väajan lillä 7.1.1988 allekirjoitettua pöytäkirjaa lyhen- työajan lyhentämisestä päivä- ja kaksivuoronys työssä. päiväja kaksivuorotyössä

-----------------------------------------------

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 7.1.1988 allekirjoitetussa päivä- ja kaksivuorotyön työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

-----------------------------------------------

5 §

Työajan lyhennyksestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta pennimääräisen lisän, joka on vuoden 1988 aikana 3,6 %, vuoden 1989 aikana 4,7 % ja vuoden 1990 aikana 5,5 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.

-----------------------------------------------

Ansaittujen lisien maksamisajankohdasta sovitaan paikallisesti, joko niin, että lisät maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin maksetaan palkka siltä palkanmaksukaudelta, johon vapaa sisältyy tai vuosineljänneksittäin. Ellei kummastakaan edellä mainitusta maksutavasta sovita, maksetaan lisät palkanmaksukausittain.

-----------------------------------------------

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 16.5.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

-----------------------------------------------

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

-----------------------------------------------

13 §

Säännöllinen työaika

Mom.1. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työ- Edellä olevan lisäksi noudatetaan liittojen väajan lillä allekirjoitettua pöytäkirjaa työajan lylyhen- hentämisestä päivä- ja kaksivuorotyössä. nys päiväja kaksi vuorotyössä

-----------------------------------------------

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Outokumpu Oy:n Kemin kaivoksen työntekijät olivat 19.5.1988 pitäneet ruokatunnillaan kello 11.30:n aikaan kokouksen. Kokouksessa toimistopäällikkö työnantajan edustajana oli selvittänyt työmatkaliikenteen keskeytymiseen sekä työajan lyhennysvapaiden korvaamiseen liittyviä kysymyksiä. Toimistopäällikön poistuttua kokouksesta 62 työntekijää oli aloittanut lakon poistumalla työpaikalta kello 12:een mennessä. Työtaisteluun osallistuneiden joukossa oli ollut kymmenen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsentä sekä Keminmaan Metallija kaivosväen Ammattiosaston asettamat kaivos- ja ulkotyöosaston luottamusmies 20.5.1988 ja konekorjaamon luottamusmies 19. ja 20.5.1988.

Työntekijöiden poistuttua työpaikalta kokouksessa mukana olleet Keminmaan Metalli- ja kaivosväen Ammattiosaston asettama pääluottamusmies ja Tornion Seudun Sähköalantyöntekijöiden asettama luottamusmies olivat esittäneet toimistopäällikölle työmatkaliikenteeseen, työajan lyhennysvapaiden korvaamiseen ja kaivososaston sekä sähköja konekorjaamon tuotantopalkkioihin liittyneitä työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Lakko oli kestänyt 19.5. kello 12:n ja 20.5.1988 kello 15.30:n välisen ajan. Lisäksi lakossa oli ollut 20.5.1988 kello 15.30 - 22 viisi työntekijää.

Keminmaan Metalli- ja kaivosväen Ammattiosastoon kuuluvien työntekijöiden työtaistelu oli kohdistunut erityisesti metalliteollisuuden työehtosopimuksen palkkamääräyksiin sekä työajan lyhentämistä koskevan työehtosopimuksen vapaapäivien korvaamista koskeviin määräyksiin. Työtaistelulla oli painostettu ammattiosastojen edustajien ilmoituksen mukaan työnantajaa työajan lyhennysten korvaamiseen, työmatkakuljetuksiin ja kahden osaston tuotantopalkkioihin liittyvissä kysymyksissä. Vaatimuksia työnantajalle oli esittänyt muun muassa pääluottamusmies.

Tornion Seudun Sähköalantyöntekijöiden työtaistelu oli kohdistunut lähinnä sähköalan työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Työtaistelulla oli painostettu työnantajaa sähkö- ja konekorjaamon tuotantopalkkioon liittyvissä kysymyksissä. Vaatimuksia työnantajalle oli esittänyt muun muassa luottamusmies. Kaikki kymmenen laittomaan työtaisteluun osallistunutta sähkömiestä olivat olleet töissä sähkö- ja konekorjaamolla.

Ammattiosastot eivät olleet huolehtineet siitä, että niiden jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Ammattiosastojen vastuuta osoitti erityisesti toisen ammattiosaston edustajien osallistuminen työtaisteluihin samoin kuin se, että ammattiosastojen edustajat olivat esittäneet työnantajalle lain ja voimassa olevien työehtosopimusten vastaisia vaatimuksia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Keminmaan Metalli- ja kaivosväen Ammattiosaston ja Tornion Seudun Sähköalantyöntekijöiden tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on myöntänyt kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksen kestosta ja laajuudesta oikeiksi. Lisäksi liitto on lausunut, ettei pääluottamusmies ollut osallistunut työnseisaukseen. Yhtiön Kemin kaivoksen työntekijät olivat 19.5.1988 pitäneet ruokatunnilla kokouksen, johon oli saatu työnantajan lupa. Pääluottamusmiehen pyynnöstä myös työnantajan edustaja, yhtiön toimistopäällikkö oli ollut läsnä. Kokouksessa oli käsitelty kahta asiaa, nimittäin työajan lyhennyksestä aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamisen maksutapaa sekä heinäkuussa 1988 tapahtuvia työmatkakuljetuksia.

Toimistopäällikkö oli ilmoittanut, että työmatkakuljetuksia ei heinäkuussa järjestettäisi, koska matkustajamäärä jäisi niin vähäiseksi. Kokouksessa oli sovittu, että linja-auton reittiä muuttamalla pyrittäisiin saamaan matkustajia enemmän. Asiasta oli päätetty järjestää mielipidetiedustelu.

Työajan lyhennyksen korvaamistavasta oli käyty neuvotteluja koko alkuvuoden, mutta siitä ei ollut päästy työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun. Työntekijöiden näkemyksen mukaan ansionmenetyksen korvaus pitäisi maksaa silloin, kun vapaata pidettiin, kuten päivä- ja kaksivuorossa työskentelevien kohdalla oli tähän saakka menetelty. Toimistopäällikkö oli kokouksessa toistanut työnantajan kannan, että korvaus olisi maksettava palkanmaksukausittain, ja esittänyt kielteisen kannan työntekijöiden esittämän maksutavan käyttöönottamiseen. Tämän jälkeen toimistopäällikkö oli poistunut kokouksesta.

Toimistopäällikön lähdettyä kokouksesta työntekijät olivat yksimielisesti päättäneet poistua työpaikalta. Pääluottamusmies ja sähkötyöntekijöiden luottamusmies olivat jääneet työpaikalle. Noin kello 12.15 toimistopäällikkö oli kutsunut pääluottamusmiehen ja sähkötyöntekijöiden luottamusmiehen luokseen ja tiedustellut syytä työntekijöiden poistumiseen. Luottamusmiehet olivat ilmoittaneet, että työntekijät eivät voineet hyväksyä työnantajan yksipuolista tapaa ratkaista asioita. Käydyssä yleisluontoisessa keskustelussa luottamusmiehet olivat todenneet muun muassa, että kunnossapito-osaston työntekijöiden tuotantopalkkion maksamisesta oli erimielisyyksiä, mutta työnantaja ei ollut edes nimennyt neuvottelijaa asiaa varten.

Työajan lyhennysvapaiden ansionmenetyksen korvaamisesta oli 1.6.1988 päästy sopimukseen ja tilanne oli muutoinkin työpaikalla rauhoittunut. Työntekijät eivät olleet lakolla pyrkineet painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijöiden vaatimuksiin. Kyseessä oli ollut työntekijöiden aloitteesta tapahtunut työpaikalta poistuminen, jolla oli osoitettu mieltä sille menettelylle, jolla yhtiö oli hoitanut henkilöstöasioita.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Vastineen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että kokous 19.5.1988 oli ilmoitustaululla olleen ilmoituksen mukaisesti aloitettu kello 11.15. Työpaikoilta oli poistunut kymmenen Tornion Seudun Sähköalantyöntekijöiden jäsentä.

Työmatkaliikenteeseen liittyneet asiat oli sovittu jo ennen työpaikoilta poistumista, joten niistä ei ollut voitu esittää mitään vaatimuksia. Työmatkaliikenteen järjestely ei muutoinkaan ollut työehtosopimukseen perustuva asia.

Työnantaja oli vuoden 1988 alussa muuttanut työajan lyhennysvapaiden korvaamistapaa yksipuolisesti työntekijöitä kuulematta. Työntekijät olivat pyytäneet työnantajalta neuvotteluja useita kertoja kevään 1988 aikana, mutta pyynnöt eivät olleet tuottaneet tulosta. Kun toimistopäällikkö oli työpaikoilta poistumisen jälkeen 19.5.1988 kutsunut sähkötyöntekijöiden luottamusmiehen luokseen ja kysynyt häneltä syytä työpaikoilta poistumiseen, luottamusmies oli ilmoittanut syyksi työnantajan neuvotteluhaluttomuuden työajan lyhennysvapaiden korvaamisasiassa. Se oli luottamusmiehen käsityksen mukaan saanut työpaikoilla aikaan tulehtuneen tilanteen. Luottamusmies ei kuitenkaan ollut esittänyt asiaan liittyviä vaatimuksia. Myöskään tuotantopalkkioista ei luottamusmies ollut esittänyt vaatimuksia. Asiaa ei ollut käsitelty työntekijöiden ruokatuntikokouksessa.

Koska työpaikan luottamusmies ei ollut osallistunut työnseisaukseen eikä siihen ollut osallistunut kukaan muukaan Tornion Seudun Sähköalantyöntekijöiden luottamusmiehistä tai toimikunnan jäsenistä, kanne saattoi koskea vain valvontavelvollisuuden laiminlyömistä. Luottamusmies oli yrittänyt estää sähköalantyöntekijöiden poistumista työpaikoilta kertomalla heille, että työajan lyhennysvapaiden korvaamista koskevan asian pitäisi ratketa heinäkuun alkuun mennessä neuvotteluteitse. Työntekijät olivat kuitenkin pitäneet työnantajan menettelyä mielivaltaisena. Tilanne oli riistäytynyt luottamusmiehen hallinnasta. Työntekijät eivät enää olleet kuunnelleet luottamusmiehen mielipidettä työpaikoilta poistumisesta. Työnantaja oli itse omalla toiminnallaan aiheuttanut tilanteen kiristymisen ja työpaikoilta poistumisen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Outokumpu Oy:n Kemin kaivoksen työntekijät ovat työnantajan luvalla 19.5.1988 pitäneet ruokatunnillaan kokouksen, jossa työnantajan edustaja on selvittänyt työajan lyhennysvapaista aiheutuvan ansionmenetyksen korvauksen maksamistapaa ja työmatkaliikenteeseen liittyviä seikkoja. Työnantaja on maksanut ansionmenetyksen korvauksen palkanmaksukausittain. Työntekijöiden mielestä korvaus olisi tullut maksaa, kuten päivä- ja kaksivuorotyössä työskentelevien kohdalla on menetelty, sitä mukaa kuin vapaata pidetään. Maksutavasta ei kokouksessa ole päästy yhteisymmärrykseen. Työmatkaliikenteen järjestämisestä on sitä vastoin päätetty suorittaa kysely kaikkien päivävuorossa olevien työntekijöiden keskuudessa.

Tyytymättömänä työnantajan menettelyyn lähinnä ansionmenetyksen korvaamisen maksamisessa ovat kaivoksen työntekijät olleet lakossa 19.5. kello 12 - 20.5.1988 kello 22. Lakkoon on osallistunut 20.5.1988 kello 15.30:een asti 62 työntekijää, joiden joukossa on ollut kymmenen Tornion Seudun Sähköalantyöntekijöihin jäsenenä kuuluvaa sähköasentajaa, ja 20.5. kello 15.30 - 22.00 vielä viisi työntekijää. Keminmaan Metalli- ja kaivosväen Ammattiosaston kaivos- ja ulkotyöosaston luottamusmies on osallistunut lakkoon 20.5.1988 ja konekorjaamon luottamusmies sekä 19. että 20.5.1988.

Lakko on siten käsittänyt metalliteollisuuden ja sähköalan työehtosopimusten palkkausta ja työajan lyhentämistä koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.

Keminmaan Metalli- ja kaivosväen Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden luottamusmiesten toiminnasta. Ammattiosasto ja Tornion Seudun Sähkötyöntekijät eivät ole ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi tai lopettamiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Keminmaan Metalli- ja kaivosväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 12 000 markkaa sekä Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät vastaavasti maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 6 000 markkaa sekä velvoittaa osastot yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Pohjanoksa, Niskanen, Hietikko ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.