20.10.1978

1 §

1 mom. Peruskoulun viranhaltijan, koeaikaa palvelevien ja väliaikaisten viranhaltijain, viransijaisten ja tuntiopettajien palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tätä liiteosaa sekä niistä aiemmin voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä, jollei jäljempänä ole toisin sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Varsinainen palkka

1 mom. Viranhaltijain palkkaluokkiin sijoittelu on seuraavaa:

Filosofian kandidaatin, valtiotieteen kandidaatin, yhteiskuntatieteen kandidaatin, taloustieteiden kandidaatin, kauppatieteen kandidaatin, diplomi-insinöörin, agronomin, metsänhoitajan, maatalous- ja metsätieteiden tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tai uskonnonopettajana toimiva teologian kandidaatin tutkinnon ja liikunnanopettajana toimiva liikuntatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut lehtori C 39

Muun yliopistollisen loppututkinnon tahi kuvaamataidon, käsityön, kotitalouden taikka musiikinopettajan tutkinnon suorittanut lehtori C 35

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

64 §

1 mom. Kansakoululaitoksen vakinaiselle, koeaikaa palvelevalle tai väliaikaiselle opettajalle, joka on siirretty 1.8.1977 lukien saman kunnan peruskoulun virkaan ja jolle kunta on suorittanut C-palkkataulukon mukaisessa palkkauksessa olevien viranhaltijain palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 1.1.1974 lukien tehdyn virkaehtosopimuksen mukaista henkilökohtaista palkanlisää, suoritetaan alla olevien perusteiden mukaan laskettu henkilökohtainen palkanlisä edellyttäen, että hän viimeistään 31.1.1978 ilmoittaa kunnallishallitukselle sitä haluavansa.

2 mom. Alla mainittujen perusteiden mukaan henkilökohtaista palkanlisää suoritetaan myös niille peruskoulun viranhaltijoille, jotka aikaisempien sopimusmääräysten mukaan ovat tehneet asiasta asianmukaisen ilmoituksen.

3. mom. Edellä tarkoitettu henkilökohtainen palkanlisä määräytyy seuraavasti:

Henkilökohtaisena palkanlisänä suoritetaan kansakoulun palkkausjärjestelmän ja peruskoulun palkkausjärjestelmän mukaisen palkkauksen välinen erotus. Tämä erotus määräytyy palkkaluokkien lukumääränä. Henkilökohtaista palkanlisää määrättäessä otetaan vertailussa kansakoulun palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa laskettaessa huomioon kansakoulun palkkausjärjestelmän mukainen peruspalkka, ikälisät, ikälisän täydennysosa, kalliinpaikanlisä, syrjäseutulisä sekä määrävuosikorotus. Tähän kansakoulun palkkausjärjestelmän mukaiseen palkkaan lisätään henkilökohtainen palkanlisä ja näin saatu kokonaispalkan markkamäärä sijoitetaan C-palkkataulukolle asianomaisen opettajan ikälisien lukumäärän kohdalla. Milloin kokonaisansion markkamäärä jää kahden C-palkkaluokan markkamäärien välille, määräytyy henkilökohtaisen palkanlisän palkkaluokka lähinnä ylemmän palkkaluokan mukaan. Näin saadusta palkkaluokasta vähennetään se palkkaluokka, jonka mukaan opettajan palkka peruskoulun palkkausjärjestelmän mukaan määräytyy. Saatu palkkaluokkien erotus on henkilökohtainen palkanlisä palkkaluokkina.

Pöytäkirjamerkintä:

Tarkemmat ohjeet henkilökohtaisen palkanlisän laskemisesta on annettu

Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan toimiston kirjeellä 7.12.1976.

4 mom. Palkkaluokkina määritelty henkilökohtainen palkanlisä pienenee peruskoulun opettajanviran palkkaluokissa tapahtuvien kuoppatarkistusten yhteydessä siten, että sanotun palkanlisän palkkaluokkien lukumäärä vähenee kuoppatarkistuksen palkkaluokkien lukumäärää vastaavasti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuoden 1976 kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteissä n:ot 17 ja 19 oli muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n.o 17 Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1976.

26 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman kunnan peruskoulun virkaan siirretylle kansakoululaitoksen vakinaiselle ja koeaikaa palvelleelle viranhaltijalle sekä väliaikaiselle viranhoitajalle, jolle kunta on suorittanut C-palkkataulukon mukaisessa palkkauksessa olevien viranhaltijain palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 1.1.1974 lukien tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisesti henkilökohtaista palkanlisää, suoritetaan sanottua palkanlisää 1.1.1977 lukien seuraavasti:

Henkilökohtaisena palkanlisänä suoritetaan kansakoulun palkkausjärjestelmän ja peruskoulun palkkausjärjestelmän mukaisen palkkauksen välinen erotus, joka määritellään palkkaluokkina. Henkilökohtaista palkkaluokkalisää määrättäessä otetaan huomioon kummankin palkkausjärjestelmän mukainen peruspalkka, ikälisät, kalliinpaikanlisät ja määrävuosikorotus. Palkkaluokkien lukumäärä määräytyy lähinnä ylemmän palkkaluokan mukaan.

Henkilökohtaisen palkanlisän palkkaluokkien määrä saadaan seuraavasti:

Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkausjärjestelmän mukainen peruspalkka ikälisineen ja henkilökohtaisine palkanlisineen muutetaan C-palkkaluokiksi, jolloin siksi palkkaluokaksi, josta jäljempänä mainittu vähennys suoritetaan otetaan lähin ylempi C-palkkaluokka. Näin saadusta palkkaluokasta vähennetään se palkkaluokka, jonka mukaan opettajan peruspalkka määräytyy peruskoulussa. Henkilökohtaisena palkanlisänä suoritetaan näin saatu erotus (palkkaluokkina).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 19 Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1976.

1 §

Viranhaltijain palkkaluokka määräytyy 1.2.1976 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli virkaehtosopimuksen nojalla hänen palkkauksensa perusteena 31.1.1976. Viranhaltijaryhmien palkkaluokkiin sijoittelussa noudatetaan 10.10.1975 allekirjoitetun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.10.1975 lukien tehdyn virkaehtosopimuksen liitteen n:o 19 määräyksiä lukuun ottamatta 1 §:n 1-4 momentteja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (1974-1976) tarkistamisesta 1.10.1975 lukien (opetusalaa lukuun ottamatta) 10.10.1975 tehdyn virkaehtosopimuksen liitteessä n:o 19 sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Viranhaltijain henkilökohtainen ja muu vastaavanlainen palkanlisä poistuu tämän liitteen mukaan tarkistetun palkkauksen noustessa samaan tai korkeampaan tasoon kuin mitä viranhaltijan kokonaispalkka henkilökohtaisine tai muine vastaavanlaisine palkanlisineen oli.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Akava on työtuomioistuimessa lausunut, että Tampereen kaupungista olevalla lehtori Sirkka Eerilällä oli aikaisemmin ollut humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon perustuva C 35 palkkaluokan peruspalkka. Hän oli suorittanut myöhemmin filosofian kandidaatin tutkinnon, minkä jälkeen hänen palkkaluokakseen oli määrätty C 39. Ennen Tampereen kaupungin siirtymistä peruskouluun Eerilä oli toiminut Tampereen kaupungin kunnallisen kansakoululaitoksen opettajana. Kaupungin kansakoulun ohjesäännön nojalla Eerilällä oli ollut oikeus kunnalliseen lisäpalkkaukseen ja eläkkeeseen. Kunnallisen lisäpalkkauksen maksamisen perusteet olivat muuttuneet sopijajärjestöjen keskeisillä sopimuksilla eri tavoin, viimeksi voimassa olevan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen 17 II osan 64 §:n 3 momentin määräämin tavoin. Eerilälle sopimuskohdan säätämä kunnallinen lisäpalkkaus oli ollut neljä C-palkkaluokkaa. Asianosaiset olivat yksimieliset Eerilän peruspalkkauksesta ja kunnanpalkan määräytymisperusteista. Eerilän haettua Tampereen kaupungilta filosofian kandidaatin tutkinnon suorittamiseen perustuvaa neljän C-palkkaluokan peruspalkan korotusta kaupunki oli myöntänyt tämän, mutta päättänyt samalla mainitun virkaehtosopimuksen liitteen 17 II osan 64 §:n 4 momentin nojalla, että kunnallinen neljän C-palkkausluokan lisäpalkkaus pieneni pätevöitymisestä johtuvalla neljän C-palkkaluokan peruspalkan korotuksella.

Kaupungin mielestä pätevöitymisestä johtuva peruspalkkauksen muutos oli siis sellainen kuoppatarkistus, jota edellä mainitussa sopimuksen kohdassa tarkoitettiin. Työmarkkinakäytännössä kuoppatarkistuksella kuitenkin ymmärrettiin palkkaluokkatarkistusten sopimukseen perustuvaa antamista virkamiesryhmälle tai yksityiselle virkamiehelle. Tässä tapauksessa ei ollut kysymyksessä kuoppatarkistus, vaan pätevyyslisän kuittaaminen varhemmasta kansakoulun ohjesääntöön perustuvasta kunnanpalkasta. Osoituksena siitä, ettei kunnallinen sopimusvaltuuskuntakaan pitänyt pätevöitymisestä johtuvaa palkkaluokkiin sijoittelua kuoppatarkistuksiin verrattavana, oli se, ettei 1.3.1978 toteutettavaksi sovittujen tarkistusten siirtämistä eteenpäin ulotettu koskemaan pätevyyden perusteella tapahtuvia tarkistuksia. Keskeistä olikin, ettei sopimusvaltuuskunta ollut neuvotteluissa vaatinut sopimuksen tulkitsemista edellä mainituin tavoin eikä järjestöjen osalta sovittaessa vuoden 1976 virkaehtosopimuksen liitteen 17 II osan 26 §:n kohdalla prosentuaalisen kunnanpalkan muuttamisesta palkkaluokiksi ollut tarkoitettu sen vähentämistä vastaisuudessa muuten kuin palkkaluokkatarkistusten kautta. Neuvotteluissa Akavan puolesta oli tarkoitettu, että kunnallinen lisäpalkkaus poistuisi samassa tempossa kuin peruspalkkaus kohoaisi. Sopimusvaltuuskunnan tulkinta tarkoittaisi sitä, että Tampereen kaupungissa olisivat humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian kandidaatti samassa palkkauksessa eli että pätevöityminen ei vaikuttaisi palkanmaksun perusteeseen. Korkein hallinto-oikeus oli eräässä vuonna 1969 antamassaan päätöksessä (taltio n:o 4386) katsonut, ettei edes määrävuotiseen palvelukseen perustuva palkkaluokan korotus ollut sellainen palkkausluokan tarkistus, joka olisi verrattavissa peruspalkkausluokkaan. Sopimusvaltuuskunta oli viitannut keskusneuvotteluissa eräiden kunnallisten oppilaitosten viranhaltijoiden palvelussuhteen ehtojen tarkistamista koskevaan virkaehtosopimukseen, jonka tulkinnasta tässä jutussa ei kuitenkaan ollut kysymys.

Edellä lausutun perusteella Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen 17 II osan 64 §:n 4 momenttia voida tulkita siten, että saman liitteen II osan 3 §:n 1 momentin 1 kappaleessa sovitun korkeamman palkkauksen maksu vähentää sovittua kunnallista lisäpalkkausta.

Kanteeseen vastatessaan kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että erimielisyys yksilöitynä koski kysymystä, tarkoitettiinko kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen 17 II osan 64 §:n 4 momentissa mainitulla kuoppatarkistuksella myös sellaista kuoppatarkistusta, jonka perusteena oli viran palkkaluokan tarkistus viranhaltijan suorittaman tutkinnon johdosta. Kunnallisilla viranhaltijoilla oli eri perustein syntynyttä henkilökohtaista palkanlisää. Y-palkkataulukon mukaan palkkauksensa saavien viranhaltijoiden osalta oli 1.7.1972 lukien ollut ja oli edelleen voimassa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen määräys, jonka mukaan viranhaltijan henkilökohtainen tai muu vastaavanlainen palkanlisä poistuu palkantarkistusta koskevien määräysten (hinnoitteluliite) mukaan tarkistetun palkkauksen noustessa samaan tai korkeampaan tasoon kuin mitä viranhaltijan kokonaispalkka henkilökohtaisine tai muine vastaavanlaisine palkanlisineen oli. Mainittu sopimusmääräys oli vuoden 1976 kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 19 1 §:ssä, jossa puolestaan oli viitattu 10.10.1975 allekirjoitetun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.10.1975 lukien tehdyn virkaehtosopimuksen liitteen n:o 19 määräyksiin 1 §:n 1-4 momenttia lukuun ottamatta. Sanottu sopimusmääräys koski kaikkia liitteen n:o 19 nojalla tapahtuvia palkantarkistuksia, siis myös niitä, joissa korotus tapahtui sopimuskauden aikana suoritetun ylempään palkkaluokkaan oikeuttavan tutkinnon perusteella Palkkaluokan tarkistuksen perusteena voi olla paitsi edellä mainittu muutos viranhaltijan kelpoisuudessa, esim. muutos kunnan asukasluvussa, muutos hoitopaikkaluvussa jne. Kaikilla edellä mainituilla perusteilla suoritetut palkkaluokan tarkistukset olivat liitteen n:o 19 yleismääräysten mukaisia palkkauksen tarkistuksia ja siis viranhaltijalla mahdollisesti ollutta henkilökohtaista palkanlisää vähentäviä kuoppatarkistuksia. Vuoden 1976 virkaehtosopimuksen liitteen n:o 17 (ns. opetusalan liite) alussa oli palkkauksen tarkistamista koskeva yleinen määräys, jonka mukaan liitteessä mainittujen viranhaltijoiden palkkauksen tarkistamisessa tuli noudattaa virkaehtosopimuksen liitteen n:o 19 yleismääräyksiä. Vaikka peruskoulun viranhaltijan aikaisemmin kansakoulun ohjesääntöön perustunut henkilökohtainen palkanlisä edellä mainitun määräyksen nojalla käyttäytyi palkkaluokan tarkistusten yhteydessä samoin kuin muidenkin kunnan viranhaltijoiden henkilökohtainen palkanlisä, niin jotta asia tulisi vielä selvemmin sanotuksi oli liitteen n:o 17 alussa ollut määräys vuoden 1977 kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tekemisen yhteydessä siirretty peruskoulun viranhaltijoita koskevan liiteosan 64 §:n 4 momentiksi. Tällä teknillisellä määräyksen siirtämisellä ei kuitenkaan ollut tarkoitettu muuttaa määräyksen asiallista sisältöä siitä, mitä se oli ollut sijaitessaan liitteen n:o 17 alussa. Työnantajan kannalta katsottuna olisi itse asiassa riittänyt palkkauksen tarkistamista koskevan yleismääräyksen säilyttäminen edelleen liitteen n:o 17 alkuosassa. Akavalle ei virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä ollut voinut jäädä epäselväksi se, että työnantajapuolen tarkoituksena oli ottaa peruskoulun viranhaltijoita koskevaksi vastaavanlainen määräys kuin mitä liitteen n:o 17 alkuosassa oli aikaisemmin ollut. Liitteen n:o 17 II osan 64 §:n 4 momentin sanonta "kuoppatarkistusten yhteydessä" oli työmarkkinaslangia, ja se olisi pitänyt kirjoittaa kirjakielellä sanoin "palkkaluokan tarkistusten yhteydessä". Palkkaluokan tarkistaminen oli virallinen ja nykyisin vakiintunut virkaehtosopimuksen sanonta yleisessä kielenkäytössä tarkoitetulle kuoppatarkistukselle. Palkkaluokan tarkistamiselle voi olla kuten edellä mainittiin, useita eri perusteita. Akava ei omalta osaltaan ollut virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä esittänyt, että kunnallisesta työmarkkinakielenkäytöstä poiketen liitteen n:o 17 II osan 64 §:n 4 momentissa tarkoitettaisiin kuoppatarkistuksella jotain muuta kuin palkkaluokan tarkistusta. Akavan määritelmä kuoppatarkistuksesta sinänsä oli oikea, mutta määritelmästä vedetty johtopäätös väärä ja vakiintuneeseen käytäntöön perustumaton. Akavakin oli aikanaan hyväksynyt työnantajapuolen käsitystä vastaavan tulkinnan kauppaoppilaitosten opettajien osalta. Kauppaoppilaitosten opettajien osalta vastaavanlainen sopimusmääräys (liiteosa IV, 10 §) kuului: "Henkilökohtaisen palkanlisän määrää alennetaan viran valtionapusäännösten mukaisessa palkkaluokassa tapahtuvia palkkaluokan tarkistuksia vastaavasti." Tätä määräystä oli sovellettu siten, että kauppaoppilaitoksen nuoremman lehtorin suoritettua filosofian kandidaatin tutkinnon hänen palkkauksensa suoritettiin neljää C-palkkaluokkaa korkeampana kuin muutoin ja asianomaiselle mahdollisesti maksettu henkilökohtainen palkanlisä pieneni neljällä C-palkkaluokalla. Erityisesti oli huomattava, että kauppaoppilaitosten opettajia koskevan virkaehtosopimuksen mukaan kauppaoppilaitoksen lehtorin edellä mainittu palkkaluokan tarkistus oli pätevyyslisän luontoinen, kun sen sijaan peruskoulun lehtorin viran sijoituspalkkaluokka oli kirjoitettu määräytymään viranhaltijan kelpoisuuden mukaan eikä kysymyksessä ollut niin selkeästi pätevyyslisä kuin kauppaoppilaitoksen opettajien osalta oli asianlaita. Näin ollen Akavan väite siitä, että pätevyyden lisääntymisestä johtuvaa palkkaluokan tarkistusta ei rinnastettaisi henkilökohtaista palkanlisää vähentäväksi palkkaluokan tarkistukseksi, ei pitänyt paikkaansa. Mikäli kyseisellä virkaehtosopimusmääräyksellä olisi tarkoitettu sovittavaksi muusta tulkinnasta kuin mitä yleisenä linjana kunnallisella alalla oli ollut jo vuodesta 1972 lukien käytössä, kun erityisesti otettiin huomioon aikaisempi vuoden 1976 virkaehtosopimuksessa ollut viittaus liitteen n:o 19 yleismääräykseen, tulisi tämän ilmetä itse sopimustekstistä. Akava ei ollut virkaehtosopimusneuvotteluja käytäessä edes vaatinut edellä esitetystä poikkeavaa sopimusta.

Näillä perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on esittänyt, että työtuomioistuin hylkäisi Akavan kanteen ja Akava velvoitettaisiin korvaamaan sopimusvaltuuskunnan oikeudenkäyntikulut asiassa.

Työtuomioistuin on kuullut jutussa myös Tampereen kaupunkia.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että kun Tampereen kaupungin peruskoulun lehtori Sirkka Eerilä on suorittanut aikaisemmin suorittamansa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon lisäksi filosofian kandidaatin tutkinnon ja hänen peruspalkkansa on tämän vuoksi noussut C 35 palkkaluokasta C 39 palkkaluokkaan, on häneltä samalla kaupungin toimenpitein peruutettu hänellä aikaisemmalta ajalta Tampereen kaupungin kansakoulun ohjesäännön perusteella ollut neljän C-palkkaluokan suuruinen henkilökohtainen palkanlisä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1.3.197728.2.1979 liitteen n:o 17 II osan 64 §:n 4 momentin määräyksen perusteella.

Edelleen on selvitetty, että mainittu virkaehtosopimuksen määräys on tullut tähän virkaehtosopimukseen kunnallisen sopimusvaltuuskunnan esityksestä. Virkaehtosopimusta tehtäessä ei sopijapuolten kesken ole selvitetty, mitä kaikkia palkkatarkistuksia sopimusmääräyksen sisältämään kuoppatarkistus -käsitteeseen on tällä alalla sisällytettävä. Sopijapuolille on tämän vuoksi jäänyt eriävä käsitys muun muassa siitä, tarkoittaako sopimusmääräys lukea pätevöitymisen johdosta sovitun palkankorotuksen kuoppatarkistukseksi.

Sopimusmääräyksen esittäneellä ja laatineella osapuolella katsotaan yleensä olevan ensisijainen vastuu siitä, että määräys ja sitä esittäneen osapuolen tarkoitus tulee selväksi ja oikein ymmärretyksi. Kuoppatarkistuksella ymmärretään työmarkkinakäytännössä yleensä jonkin tietyn palkansaajaryhmän tai palkansaajan palkkauksen jälkeenjääneisyyden sovittua korjaamista suhteessa muihin palkansaajaryhmiin tai palkansaajiin eikä siis millä tahansa perusteella, kuten esimerkiksi pätevöitymisen tai määräaikaisen palvelun perusteella sovittuja palkan korotuksia, vaikkapa ne tehtäisiinkin palkkaluokkatarkistuksina. Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.10.1975 lukien tehdyssä virkaehtosopimuksessa oli tosin edelle jäljennetty liitteen n:o 19 määräys, jota ehkä oli sovellettava vastineessa mainitulla tavalla. Sanottu virkaehtosopimus taas tosin ei koskenut opetusalaa, mutta vuoden 1976 kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteessä n:o 19 oli määräys, jonka mukaan sanottua aikaisempaa määräystä oli noudatettava viranhaltijaryhmien palkkaluokkiin sijoittelussa, ja saman virkaehtosopimuksen opetusalaa koskevaan liitteeseen n:o 17 sisältyi määräys, jonka mukaan liitteen n:o 19 yleismääräyksiä oli noudatettava liitteessä mainittujen viranhaltijoiden palkkauksen tarkistamisessa. Vuoden 1977 virkaehtosopimuksen liitteestä n:o 17 on edellä mainittu viittausmääräys kuitenkin jätetty pois, ja saman liitteen II osan 64 §:n 4 momentin sanamuoto eroaa selvästi edellä mainituista vuosien 1975 ja 1976 määräyksistä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo Tampereen kaupungin menetelleen virheellisesti soveltaessaan ko. sopimusmääräystä Eerilän tapauksessa ja harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen vahvistaa, ettei kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1.3.1977-28.2.1979 liitteen n:o 17 II osan 64 §:n 4 momenttia voida tulkita siten, että saman liitteen II osan 3 §:n 1 momentin 1 kappaleessa sovitun korkeamman palkan maksaminen sopimuskauden aikana saavutetun pätevyyden perusteella olisi sellainen ensiksi mainitussa pykälässä tarkoitettu kuoppatarkistus, joka vähentäisi samassa pykälässä sovittua henkilökohtaista palkanlisää.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Nenonen, Hyppönen, Kaski ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.