30.5.2025

Apulaisoikeuskanslerin mukaan toimeentuloturva-asioiden muutoksenhakulautakuntien jäsenten nykyinen valintakäytäntö on omiaan vaarantamaan hyvän hallinnon ja riippumattoman lainkäytön.

Apulaisoikeuskansleri tutki omana aloitteenaan sosiaali- ja terveysministeriön menettelyä sen hallinnonalalla toimivien sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan sivutoimisten jäsenten nimittämisessä. Lautakuntien nykyisissä kokoonpanoissa monilla sivutoimisista puheenjohtajista ja lakimiesjäsenistä on päätoimensa kautta sidonnaisuus ministeriöön, useimmiten sosiaali- ja terveysministeriöön tai työ- ja elinkeinoministeriöön. Ministeriön virkamiehillä voi näin ollen olla samanaikaisesti tehtäviä lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa. Lisäksi työeläkeasioiden ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajiksi nimetyt ministeriön virkamiehet käyttävät oman virkatyönsä ohella organisaatiotasoista ohjausvaltaa lautakuntien talouteen ja käytännön toimintatapojen määrittämiseen.

Apulaisoikeuskansleri arvioi ministeriön vakiintuneissa nimitysvalmistelukäytännöissä olevan rakenteellisia ongelmia, jotka viittaavat erityisesti siihen, ettei jäsenten valintamenettely turvaa muutoksenhakulautakuntien riippumattomuutta lainkäyttöelimenä. Apulaisoikeuskansleri piti ongelmallisena, ettei sivutoimi- tai sidonnaisuusarviointia tehdä myös arvioimalla, aiheuttaako työskentely ministeriössä muutoksenhakulautakunnan jäsenen tai varapuheenjohtajan tehtävässä sellaisen sidonnaisuuden, joka heikentää luottamusta muutoksenhakulautakunnan hallintoon tai voi olla muuten muutoksenhakulautakunnan tehtävän kannalta haitallinen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan lautakuntien jäsenten suljettu nimittämismenettely yhdessä tehtävästä maksettavien palkkioiden suuruuden kanssa antaa vaikutelman ministeriöiden sisälle syntyneestä keskinäiseen luottamukseen perustuvasta, toistensa eduista huolehtivasta ja itsetäydentävästä verkostosta, joka ilmenee nimitysmenettelyissä. Apulaisoikeuskansleri piti muutoksenhakulautakuntien jäsenten valintamenettelyä erittäin ongelmallisena, koska nykyinen toimintamalli herättää aiheellisen kysymyksen siihen liittyvistä rakenteellisen korruption piirteistä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan myös lääkärijäsenten saatavuuteen liittyvät haasteet viestivät liian suljetusta hakumenettelystä ja mahdollisista legitimiteettiongelmista. Mikäli lääkärijäsenten tehtäviin ei hakeudu päteviä asiantuntijoita, myös muut vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseen liittyvät toimenpiteet kuten päätösten perustelujen, lääkäreiden osaamisen ja eri osapuolten yhteistyön kehittäminen jäävät lautakunnissa vaikutuksettomiksi ja uhkaavat koko muutoksenhakujärjestelmän kestävyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut lisäksi esittäessään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajien varajäseneksi 31.10.2024 alkaen ministeriön johtavaa virkamiestä arvioinut tämän esteellisyyttä oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyysperusteiden mukaisesti. Kyseessä on ollut menettely, joka on ollut omiaan heikentämään lautakunnan riippumattomuutta ja legitimiteettiä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan lautakuntien nimittämistä tulisi kehittää turvaamaan takeet siitä, että jäsenten valitseminen tapahtuu avoimesti ja riippumattomasti. Koska lautakuntien jäsenet ovat tuomareiden tavoin kautensa aikana erottamattomia, jäsenten avoimempaan hakumenettelyyn voidaan ryhtyä vasta lautakuntia seuraavan kerran nimitettäessä. Apulaisoikeuskansleri pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan viimeistään 30.9.2025 toimenpiteistään lautakuntien varapuheenjohtajien, lääkärijäsenten ja lakimiesjäsenten valintakäytäntöjen avoimuuden ja lautakuntien riippumattomamman aseman turvaamiseksi.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu OKV/2739/70/2024