29.6.2017

Kantelijana ollut asianajaja moitti Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisukokoonpanoon kuuluneita jäseniä siitä, että he olivat kyseisen asianajajan menettelyä koskevassa päätöksessään ja siitä laaditussa julkisessa ratkaisuselosteessa julkistaneet asianajajan lapsen asuinpaikasta sellaista tietoa, joka oli viranomaisen päätöksellä määrätty salassa pidettäväksi.

Valvonta-asiat liittyivät asianajajan ja hänen entisen puolisonsa alaikäisen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeviin riitaisuuksiin. Asianajajan entinen puoliso oli valvonta-asian käsittelyä varten ilmoittanut, että hänellä ja lapsella on turvakielto ja toimittanut valvontalautakunnalle tiedoksi maistraatin ilmoituksen turvakieltopäätöksestä.

Valvontalautakunnan on asianajajista annetun lain 7 i §:n mukaan laadittava valvonta-asiassa antamastaan ratkaisusta julkinen ratkaisuseloste, josta ilmenee pääpiirteittäinen selostus asiasta ja ratkaisun perusteluista. Valvontalautakunnan laatimassa ratkaisuselosteessa käytettiin lapsen kotikunnan toteavaa ilmaisua. Lapsen kotikunnan toteava ilmaisu oli sisältynyt myös asiaan liittyneeseen käräjäoikeuden julkiseen päätökseen.

Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 36 §:n mukaan jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallettaa turvakielto. Kun turvakielto on talletettu järjestelmään, kiellon kohteena olevan henkilön kotikunta, asuinpaikka, osoite ja muu yhteystieto saadaan luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu laissa tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn kiellon kohteena olevan henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen. Lain 37 §:n 1 momentin mukaan viranomainen, jolle väestötietojärjestelmästä on luovutettu turvakiellon kohteena olevia tietoja, ei saa luovuttaa tietoja edelleen eikä antaa niitä sivullisen nähtäväksi tai käsiteltäväksi, jollei laissa toisin säädetä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että turvakiellon kohteena olevia tietoja ei ollut luovutettu valvontalautakunnalle väestötietojärjestelmästä kyseisessä laissa tarkoitetulla tavalla. Valvontalautakunnalle tiedoksi toimitettua ilmoitusta turvakieltopäätöksestä oli kuitenkin pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 31 kohdassa tarkoitettuna tiedon salassapitopyyntönä. Kyseisen lainkohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön  kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan tai tilapäisestä asuinpaikastaan, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että julkinen ratkaisuseloste on laadittava siten, että siitä ei ilmene viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäviä tietoja tai asianajajan salassapitovelvollisuuden perusteella salassa pidettäviä tietoja. Valvontalautakunnan tulee valvonta-asioita käsitellessään huolehtia siitä, että valvonta-asioiden julkisissa ratkaisuselosteissa ei käytetä ilmaisuja, joissa todetaan yhteystietojensa salassapitoa perustellusti pyytäneen henkilön koti- tai asuinpaikka tai joista tällaisen henkilön koti- tai asuinpaikka on pääteltävissä.  Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi esittämänsä näkökohdat valvontalautakunnan tietoon.