27.1.1999

Lainvoimaiseksi tulleessa halkomistoimituksessa jako-osakkaat olivat todenneet, että tilalla oli vain yksi rantarakennuspaikka. Sovittiin, että se jako-osakas, jolle jääneellä tilan osalla jo olemassaoleva rakennus sijaitsi, maksaa kummallekin muulle jako-osakkaalle sanotusta rakennusoikeuteen perustuvasta erikoisarvosta. Halkominen suoritettiin jako-osakkaiden sopimusten mukaisesti.

Sittemmin jako-osakkaat, joille muodostetuilla tiloilla ei katsottu olleen rantarakennusoikeutta, olivat hakeneet lupia saada poiketa rakennuslain 123 b ):ssä säädetystä rajoituksesta saada rakentaa uudisrakennus ilman vahvistettua rantakaavaa alueelle, jolle rantakaavan laatimista oli pidettävä tarpeellisena. Halkomistoimituksen toimitusinsinööri oli avustanut jako-osakkaita alueelliselle ympäristökeskukselle osoitettujen hakemusten teossa ja myöhemmin - ympäristökeskuksen hylättyä hakemukset - valitusten teossa ympäristöministeriölle.

Apulaisoikeuskansleri on - maanmittauslaitoksen keskushallinnon asiassa antamaan lausuntoon yhtyen - katsonut, että halkomisen erikoisarvon tilin käsittelyn ja poikkeuslupahakemusten välillä on nähtävissä epäjohdonmukaisuutta. Tämän vuoksi toimitusinsinöörin olisi tullut pidättäytyä avustamasta poikkeuslupahakemusten ja valitusten teossa, koska halkomistoimituksen asianosaisten silmissä luottamus virkamiehen esteellisyyteen oli tullut epäilyksen alaiseksi, vaikkakaan mitään nimenomaista esteellisyyssäännöstä avustajana toimimisesta ei lainsäädännöstä ollut löydettävissä.