8.4.1997

Johtava kihlakunnansyyttäjä oli pyytänyt oikeuskanslerin lausuntoa ruotsalaisen paikallissyyttäjän pyynnöstä asettaa Suomen kansalainen Ruotsissa tapahtuneesta varomattomuudesta liikenteessä syytteeseen Suomessa.

Todettu, että Suomen tieliikennelaki ja sen nojalla annetut säännökset ja määräykset sääntelevät olosuhteita vain Suomessa. Tämän vuoksi niihin liittyvät kriminalisoinnit rajoittuvat pääsääntöisesti vain Suomessa tehtyihin rikkomuksiin. Yleistä käyttäytymistä liikenteessä koskevien säännösten rikkominen kuten törkeä liikenteen vaarantaminen tai pysähtymis- ja auttamisvelvollisuuden laiminlyönti ovat kuitenkin rangaistavia myös Suomen ulkopuolella tapahtuneina. Tämä tilanne ei ollut muuttunut, vaikka Suomi oli liittynyt Euroopan Unioniin.

Suomen tieliikennelakia voidaan kuitenkin soveltaa Suomen ulkopuolella tapahtuneeseen liikennerikkomukseen, mikäli Suomi liittymällä kansainväliseen sopimukseen on sen hyväksynyt. Tällainen säännös on muun muassa tieliikennelain 47 a â:n ja 105 a â:n mukainen tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella kyseistä Ruotsissa tapahtunutta liikenteen vaarantamista ei ollut pidettävä Suomen lain mukaan rangaistavana rikoksena eikä siitä voitu täällä syyttää.