29.8.1997

Poliisiyksikkö oli toiselle yksikölle virka-apua antaen toimittanut kotietsinnän muun kuin rikoksesta todennäköisin syin epäillyn henkilön asunnossa. Toimenpidettä oli perusteltu toisaalta sillä, että erittäin pätevin perustein voitiin olettaa etsinnällä saatettavan löytää takavarikoitava esine tai muutoin saada selvitystä rikokseen, ja toisaalta taas asian kiireellisyydellä. Asunnossa ei ollut ollut paikalla asunnon haltijaa tai muitakaan henkilöitä. Kotietsinnän yhteydessä ei ollut takavarikoitu mitään esineitä. Etsinnän toimittanut poliisimies oli jättänyt asuntoon kirjallisen ilmoituksen, jossa oli kerrottu kotietsinnän toimittamisesta.

Kanteluratkaisussa on todettu, että tilanteessa, jossa poliisiyksikkö antaa toiselle yksikölle virka-apua sen pyytämän kotietsinnän toimittamiseksi, tulevat varsin ongelmallisina esiin kysymykset siitä, kuka todella vastaa tai kenen ainakin kuuluisi vastata toiminnan johtamisesta ja mahdollisista toimenpiteistä päättämisestä.

Kotietsinnän perusteita ei ollut poliisimiehen laatimassa ja hänen po. asuntoon jättämässään ilmoituksessa tai kotietsinnästä laaditussa pöytäkirjassa tuotu esiin sellaisella riittävän yksityiskohtaisella tavalla, jonka nojalla asunnon haltijan olisi ollut mahdollista yksiselitteisesti päätellä, että hänen poissaollessaan toteutetun kotietsinnän toimittamiseen juuri hänen asunnossaan olisi ollut olemassa pakkokeinolain 5 luvun 1 §:n säännöksessä tarkoitetut erittäin painavat syyt. Poliisin huomiota on kiinnitetty näkökohtiin, jotka on otettava huomioon kotietsinnän edellytyksiä ja sen aiheuttamia toimenpiteitä harkittaessa.

HM 8 § (969/1995) 1 mom
PakkokeinoL 5 luku 1 ja 3 §
PakkokeinoL 5 luku 4, 5 ja 7 §