48/1988

Lontoossa 11 päivänä syyskuuta 1987 tehty vuoden 1987 kansainvälinen sokerisopimus, jonka eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 3 päivänä kesäkuuta 1988, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 15 päivänä heinäkuuta 1988 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 3 päivänä elokuuta 1988, on voimassa 24 päivästä maaliskuuta 1988 niin kuin siitä on sovittu.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 1988.

1 artiklaPäämäärät

Vuoden 1987 kansainvälisen sokerisopimuksen (jäljempänä "tämä sopimus") päämäärät ovat Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin hyväksymän päätöslauselman 93 (IV) mukaisesti:

a) kansainvälisen yhteistyön edistäminen maailmanlaajuisissa sokeria koskevissa asioissa ja niihin liittyvissä kysymyksissä;

b) sopivien puitteiden tarjoaminen mahdollisen uuden, taloudellisia määräyksiä sisältävän kansainvälisen sokerisopimuksen valmistelulle;

c) sokerin kulutuksen edistäminen;

d) kaupan helpottaminen kokoamalla ja jakamalla tietoa maailman sokerimarkkinoista ja muista makeutteista.

2 artiklaMääritelmät

Tässä sopimuksessa:

1. "järjestö" tarkoittaa 3 artiklassa mainittua kansainvälistä sokerijärjestöä;

2. "neuvosto" tarkoittaa 3 artiklan 3 kappaleessa mainittua kansainvälistä sokerineuvostoa;

3. "jäsenmaa" tarkoittaa tämän sopimuksen osapuolta;

4. "viejäjäsenmaa" tarkoittaa jäsenmaata, joka on tämän sopimuksen A liitteessä olevassa luettelossa taikka jolle on annettu viejäjäsenmaan asema sen liittyessä tähän sopimukseen tai vaihtaessa jäsenmaaluokkaa 4 artiklan 3 kappaleen mukaisesti;

5. "tuojajäsenmaa" tarkoittaa jäsenmaata, joka on tämän sopimuksen B liitteessä olevassa luettelossa taikka jolle on annettu tuojajäsenmaan asema sen liittyessä tähän sopimukseen tai vaihtaessa jäsenmaaluokkaa 4 artiklan 3 kappaleen mukaisesti;

6. "määräenemmistö" tarkoittaa ääntenenemmistöä, johon vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien viejäjäsenmaiden antamista äänistä sekä vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien tuojajäsenmaiden antamista äänistä edellyttäen, että nämä äänet on antanut vähintään puolet molempien jäsenmaaluokkien läsnä olevista ja äänestykseen osallistuneista jäsenmaista;

7. "jaettu yksinkertainen ääntenenemmistö" tarkoittaa ääntenenemmistöä, johon vaaditaan enemmän kuin puolet läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien viejäjäsenmaiden kokonaisäänimäärästä sekä enemmän kuin puolet läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien tuojajäsenmaiden kokonaisäänimäärästä edellyttäen, että nämä äänet on antanut vähintään puolet molempien jäsenmaaluokkien läsnä olevista ja äänestykseen osallistuneista jäsenmaista;

8. "vuosi" tarkoittaa kalenterivuotta;

9. "sokeri" tarkoittaa kaikkia sokeriruo'osta tai sokerijuurikkaasta valmistettuja tavanomaisia kaupallisia sokerimuotoja, mukaan lukien syötävät ja siirapintyyppiset melassit, siirapit sekä kaikki muut ihmisten kulutukseen käytettävät nestesokerin muodot, mutta se ei kuitenkaan tarkoita melassivalmisteita tai alkeellisin menetelmin valmistettuja linkoamattoman sokerin alhaisia laatuja eikä sokeria, joka on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin ihmisravinnoksi;

10. "voimaantulo" tarkoittaa päivämäärää, jolloin tämä sopimus tulee voimaan joko väliaikaisesti tai lopullisesti 39 artiklan mukaan;

11. "vapaat markkinat" tarkoittavat maailmanmarkkinoiden kokonaisnettotuontia lukuun ottamatta tuontia, joka aiheutuu vuoden 1977 kansainvälisen sokerisopimuksen IX luvussa tarkoitettujen erityisjärjestelyjen soveltamisesta;

12. "maailmanmarkkinat" tarkoittavat kansainvälisiä sokerimarkkinoita ja käsittävät sekä vapailla markkinoilla myytävän että vuoden 1977 kansainvälisen sokerisopimuksen IX luvussa tarkoitettujen erityisjärjestelyjen mukaisesti myytävän sokerin.

3 artiklaKansainvälisen sokerijärjestön jatkuvuus, päämaja ja rakenne

1. Kansainvälinen sokerijärjestö, joka on perustettu vuoden 1968 kansainvälisellä sokerisopimuksella ja jonka olemassaoloa on jatkettu vuosien 1973, 1977 ja 1984 kansainvälisissä sokerisopimuksissa, jatkaa toimintaansa tämän sopimuksen hallinnoimiseksi ja sen toimivuuden valvomiseksi; järjestön jäsenyys, valtuudet ja tehtävät on määrätty tässä sopimuksessa.

2. Järjestön päämaja on Lontoossa, ellei neuvosto määräenemmistöllä toisin päätä.

3. Järjestön toiminnasta huolehtivat kansainvälinen sokerineuvosto, sen toimeenpaneva komitea sekä sen toimitusjohtaja ja henkilökunta.

4 artiklaJäsenyys järjestössä

1. Tämän sopimuksen jokainen osapuoli on järjestön jäsenmaa.

2. Järjestössä on kaksi jäsenmaaluokkaa, nimittäin:

a) viejäjäsenmaat; ja

b) tuojajäsenmaat.

3. Jäsenmaa voi vaihtaa jäsenmaaluokkaansa neuvoston asettamin ehdoin.

5 artiklaHallitustenvälisten järjestöjen jäsenyys

Tässä sopimuksessa on viittausten "hallitukseen" tai "hallituksiin" katsottava käsittävän viittaukset myös Euroopan talousyhteisöön ja kaikkiin hallitustenvälisiin järjestöihin, joille kuuluu kansainvälisten sopimusten, erityisesti perushyödykesopimusten neuvottelemiseen, tekemiseen ja soveltamiseen liittyviä velvoitteita. Tämän mukaisesti kaikkien tähän sopimukseen sisältyvien viittausten, jotka koskevat allekirjoittamista, ratifioimista, hyväksymistä, ilmoitusta väliaikaisesta soveltamisesta tai liittymistä, katsotaan tällaisten hallitustenvälisten järjestöjen osalta tarkoittavan kyseisten järjestöjen osalta tapahtuvaa allekirjoittamista, ratifioimista, hyväksymistä, ilmoitusta väliaikaisesta soveltamisesta tai liittymistä.

6 artiklaErioikeudet ja -vapaudet

1. Järjestö on oikeushenkilö, joka on erityisesti kelpoinen tekemään sopimuksia, hankkimaan ja hallitsemaan kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä ajamaan kannetta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.

2. Järjestön asema, erivapaudet ja -oikeudet Yhdistyneen kuningaskunnan alueella määritellään edelleen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ja Kansainvälisen sokerijärjestön välillä Lontoossa 29 päivänä toukokuuta 1969 allekirjoitetussa päämajasopimuksessa, siihen tehtävine tämän sopimuksen asianmukaisen toimivuuden mahdollisesti vaatimine muutoksineen.

3. Jos järjestön sijaintipaikka siirtyy maahan, joka on järjestön jäsenmaa, tämän jäsenmaan on mahdollisimman pian tehtävä järjestön kanssa neuvostolle hyväksyttäväksi esitettävä sopimus, joka koskee järjestön, sen toimitusjohtajan, henkilökunnan, asiantuntijoiden ja jäsenmaiden edustajien asemaa, erioikeuksia ja -vapauksia näiden ollessa kyseisessä maassa virkatehtäviensä hoitamista varten.

4. Ellei muunlaisia verojärjestelyjä ole käytettävissä tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti, järjestön uuden isäntämaan on tällaisen sopimuksen tekemiseen asti:

a) myönnettävä järjestön työntekijöilleen maksamille palkoille verottomuus, kuitenkin niin, ettei verottomuus koske sen omia kansalaisia; ja

b) myönnettävä järjestön varoille, tuloille ja muulle omaisuudelle verottomuus.

5. Jos järjestön sijaintipaikka on tarkoitus siirtää maahan, joka ei ole järjestön jäsenmaa, neuvoston on ennen tällaista siirtämistä hankittava kyseisen maan hallitukselta kirjallinen vakuutus siitä, että:

a) se tulee tekemään järjestön kanssa tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun sopimuksen mahdollisimman pian; ja että

b) se myöntää tämän artiklan 4 kappaleessa tarkoitetun verottomuuden siihen asti, kunnes tällainen sopimus on tehty.

6. Neuvoston on pyrittävä tekemään tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitettu sopimus ennen sijaintipaikan muuttamista sen maan hallituksen kanssa, johon järjestön sijaintipaikka on tarkoitus siirtää.

7 artiklaKansainvälisen sokerineuvoston koostumus

1. Järjestön ylin toimielin on kansainvälinen sokerineuvosto, johon kuuluvat kaikki järjestön jäsenmaat.

2. Jokaisella jäsenmaalla on neuvostossa yksi edustaja sekä jäsenmaan halutessa yksi tai useampi varamies. Lisäksi jäsenmaa voi nimetä edustajilleen tai varamiehilleen yhden tai useamman asiantuntijan.

8 artiklaNeuvoston valtuudet ja tehtävät

1. Neuvosto käyttää kaikkia niitä valtuuksia ja suorittaa itse tai huolehtii kaikkien niiden tehtävien suorittamisesta, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen määräysten toimeenpanemiseksi. Neuvosto huolehtii vuoden 1977 kansainvälisen sokerisopimuksen 49 artiklan mukaisesti perustetun varastojen rahoittamisvarannon lopettamisesta, mihin tehtävään liittyvät valtuutensa kyseisellä sopimuksella perustettu neuvosto on siirtänyt vuoden 1984 kansainvälisellä sokerisopimuksella perustetulle neuvostolle viimeksi mainitun sopimuksen 8 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

2. Neuvoston on määräenemmistöllä hyväksyttävä tämän sopimuksen toimeenpanemiseksi tarvittavat ja sen kanssa sopusoinnussa olevat säännöt ja ohjeet, mukaan lukien neuvoston ja sen komiteoiden menettelytapasäännöt sekä järjestön taloutta ja henkilökuntaa koskevat määräykset. Neuvosto voi menettelytapasäännöissään määrätä menettelytavan, jonka mukaan se voi ratkaista tietyt kysymykset kokoontumatta.

3. Neuvosto pitää tämän sopimuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavaa sekä muutakin tarvittavaksi katsomaansa pöytäkirjaa.

4. Neuvosto julkaisee vuosikertomuksen sekä muita tarvittaviksi katsomiaan tietoja.

9 artiklaNeuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

1. Neuvosto valitsee valtuuskuntien piiristä vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joille järjestö ei maksa palkkaa.

2. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan siten, että toinen valitaan tuojajäsenmaiden valtuuskuntien piiristä ja toinen viejäjäsenmaiden valtuuskuntien piiristä. Pääsääntöisesti nämä toimet vuorottelevat vuosittain jäsenmaaluokkien kesken, kuitenkin niin, ettei tämä estä puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tai molempien uudelleenvalintaa poikkeuksellisissa olosuhteissa neuvoston määräenemmistöpäätöksellä. Mikäli jompikumpi toimihenkilö valitaan tällä tavalla uudelleen, sovelletaan tämän artiklan ensimmäisessä virkkeessä asetettua sääntöä edelleenkin.

3. Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtävät tämän poissaollessa. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat joko tilapäisesti tai pysyvästi poissa, voi neuvosto valita valtuuskuntien piiristä uudet toimihenkilöt tarpeen mukaan väliaikaisesti tai pysyvästi, ottaen huomioon tämän artiklan 2 kappaleessa asetetun yleissäännön vaihtuvasta edustuksesta.

4. Puheenjohtaja tai muu toimihenkilö, joka johtaa puhetta neuvoston kokouksissa, ei saa äänestää. Hän voi kuitenkin valita toisen henkilön käyttämään edustamansa jäsenmaan äänioikeutta.

10 artiklaNeuvoston istunnot

1. Pääsääntöisesti neuvosto pitää yhden säännönmukaisen istunnon puolivuosittain.

2. Lisäksi neuvosto kokoontuu erityisistuntoon niin päättäessään tai milloin kokoontumista pyytää:

a) viisi jäsenmaata;

b) kaksi jäsenmaata tai tätä useampi jäsenmaa, joilla on yhteensä vähintään 250 ääntä 11 artiklan mukaisesti; tai

c) toimeenpaneva komitea.

3. Istunnoista on ilmoitettava jäsenmaille vähintään 30 päivää ennen istuntoa, lukuun ottamatta hätätapauksia, jolloin ilmoitus on annettava vähintään 10 päivää ennen istuntoa.

4. Istunnot pidetään järjestön päämajassa, ellei neuvosto määräenemmistöllä toisin päätä. Jos jäsenmaa kutsuu neuvoston kokoontumaan muualle kuin järjestön päämajaan ja neuvosto tähän suostuu, on kyseisen jäsenmaan suoritettava tästä aiheutuneet lisäkustannukset.

11 artiklaÄänet

1. Tämän sopimuksen mukaisia äänestyksiä varten jäsenmailla on yhteensä 2 000 ääntä, joista viejäjäsenmailla on yhteensä 1 000 ääntä ja tuojajäsenmailla yhteensä 1 000 ääntä.

2. Jäsenmaiden osuudet tämän artiklan 1 kappaleen mukaisista jäsenmaaluokkien kokonaisäänimääristä lasketaan seuraavasti:

a) Viejäjäsenmaat:

samassa suhteessa kuin niiden A liitteen mukainen äänimäärä on sanotusta liitteestä ilmenevästä jäsenmaina olevien maiden kokonaisäänimäärästä.

b) Tuojajäsenmaat:

(i) ensimmäisenä vuonna saman kuin edellä a kohdassa olevan laskentaperusteen pohjalta B liitteen mukaisten äänten osalta;

(ii) seuraavina vuosina 24 artiklan 3 kappaleen b kohdan laskentaperusteiden pohjalta.

3. Ääniä ei saa jakaa osiin. Jäsenmaalla ei saa olla vähempää kuin 5 tai enempää kuin 285 ääntä.

4. Kun jäsenmaa menettää äänioikeutensa tämän sopimuksen jonkin määräyksen mukaisesti, sen äänet jaetaan muiden samaan jäsenmaaluokkaan kuuluvien jäsenmaiden kesken niiden tämän artiklan 2 kappaleessa määritettyjen osuuksien mukaisessa suhteessa. Kun jäsenmaa saa äänioikeutensa takaisin, noudatetaan samaa menettelytapaa niin, että kyseinen jäsenmaa otetaan jakamisessa huomioon.

12 artiklaNeuvoston äänestysmenettely

1. Jäsenmaalla on oikeus äänestää 11 artiklan mukaisella äänimäärällään. Sillä ei ole oikeutta jakaa näitä ääniä.

2. Viejäjäsenmaa voi valtuuttaa toisen viejäjäsenmaan ja tuojajäsenmaa voi valtuuttaa toisen tuojajäsenmaan valvomaan etuuksiaan ja käyttämään äänioikeuttaan yhdessä tai useammassa neuvoston kokouksessa ilmoitettuaan siitä kirjallisesti puheenjohtajalle. Neuvoston menettelytapasääntöjen perusteella mahdollisesti asetettu valtakirjakomitea tarkastaa tällaiset valtakirjat.

3. Jäsenmaan, jonka toinen jäsenmaa on valtuuttanut äänestämään puolestaan valtuutuksen antaneelle jäsenmaalle 11 artiklan mukaan kuuluvalla äänimäärällä, on äänestettävä valtuutuksen määräämällä tavalla ja tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti.

13 artiklaNeuvoston päätökset

1. Neuvosto tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei tässä sopimuksessa vaadita määräenemmistöä.

2. Äänestyksestä pidättyneiden jäsenmaiden ääniä ei oteta huomioon laskettaessa neuvoston päätökseen tarvittavien äänten lukumäärää eikä näiden jäsenmaiden katsota osallistuneen äänestykseen 2 artiklassa olevan 6 määritelmän tai vastaavasti 7 määritelmän osalta. Kun jäsenmaa käyttää hyväkseen 12 artiklan määräyksiä ja sen äänet annetaan neuvoston kokouksessa, jäsenmaan katsotaan tämän artiklan 1 kappaleen tarkoituksessa olevan läsnä ja osallistuvan äänestykseen.

3. Kaikki neuvoston tämän sopimuksen mukaisesti tekemät päätökset ovat jäsenmaita sitovia.

14 artiklaYhteistyö muiden järjestöjen kanssa

1. Neuvosto ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen neuvottelujen ja yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen toimielinten, erityisesti UNCTADin sekä Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) samoin kuin muiden kysymykseen tulevien Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa.

2. Ottaen huomioon UNCTADin erityisaseman kansainvälisessä perushyödykekaupassa neuvosto antaa UNCTADille tarvittaessa tietoja toiminnastaan ja työohjelmistaan.

3. Neuvosto voi myös ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin ylläpitääkseen toimivia yhteyksiä sokerin kansainvälisiin tuottaja-, kauppa- ja valmistajajärjestöihin.

15 artiklaHuomioitsijoiden osallistuminen

1. Neuvosto voi kutsua järjestöön kuulumattomia valtioita seuraamaan neuvoston kokouksia huomioitsijoina.

2. Neuvosto voi myös kutsua 14 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja järjestöjä seuraamaan neuvoston kokouksia huomioitsijoina.

16 artiklaNeuvoston päätösvaltaisuus

Neuvoston kokousten päätösvaltaisuus edellyttää, että enemmän kuin puolet kaikista viejäjäsenmaista ja enemmän kuin puolet kaikista tuojajäsenmaista on saapuvilla sekä että nämä läsnä olevat jäsenmaat edustavat vähintään kahta kolmasosaa omien jäsenmaaluokkiensa kaikkien jäsenmaiden 11 artiklan mukaisesta kokonaisäänimäärästä. Ellei neuvosto ole päätösvaltainen istunnon alkamisajankohdaksi määrättynä päivänä tai jos siltä puuttuu päätösvaltaisuus kolmessa perättäisessä kokouksessa istuntokauden kuluessa, neuvosto kutsutaan koolle seitsemän päivää myöhemmin; neuvosto on tällöin ja koko jäljellä olevan istuntokauden ajan päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet kaikista viejäjäsenmaista ja enemmän kuin puolet kaikista tuojajäsenmaista on saapuvilla ja kun nämä läsnä olevat jäsenmaat edustavat enempää kuin puolta omien jäsenmaaluokkiensa kaikkien jäsenmaiden 11 artiklan mukaisesta kokonaisäänimäärästä. Edellä olevan 12 artiklan 2 kappaleen mukaista edustautumista pidetään läsnäolona.

17 artiklaToimeenpanevan komitean koostumus

1. Toimeenpanevaan komiteaan kuuluu 10 viejäjäsenmaata ja 10 tuojajäsenmaata, jotka valitaan 18 artiklan mukaisesti vuosittain ja jotka voidaan valita uudelleen.

2. Toimeenpanevan komitean jokainen jäsenmaa nimittää yhden edustajan ja voi lisäksi nimittää yhden tai useamman varamiehen ja asiantuntijan.

3. Toimeenpaneva komitea valitsee itselleen vuosittain puheenjohtajan. Hänellä ei ole oikeutta äänestää ja hänet voidaan valita uudelleen.

4. Toimeenpaneva komitea kokoontuu järjestön päämajassa, ellei toisin päätä. Jos jokin jäsenmaa kutsuu toimeenpanevan komitean kokoontumaan muualle kuin järjestön päämajaan ja toimeenpaneva komitea tähän suostuu, on kyseisen jäsenmaan suoritettava tästä aiheutuneet lisäkustannukset.

18 artiklaToimeenpanevan komitean vaali

1. Järjestön viejäjäsenmaat valitsevat neuvostossa toimeenpanevan komitean viejäjäsenmaat ja vastaavasti järjestön tuojajäsenmaat valitsevat toimeenpanevan komitean tuojajäsenmaat. Jäsenmaaluokkien piirissä vaali toimitetaan tämän artiklan 2--7 kappaleen mukaisesti.

2. Jäsenmaan on annettava kaikki sille 11 artiklan mukaan kuuluvat äänet yhdelle ehdokkaalle. Jäsenmaa voi antaa toiselle ehdokkaalle ne äänet, joita se käyttää 12 artiklan 2 kappaleen perusteella.

3. Valituiksi tulevat 10 suurimman äänimäärän saanutta ehdokasta; ehdokkaan on kuitenkin saatava vähintään 60 ääntä tullakseen valituksi ensimmäisessä äänestyksessä.

4. Jos ensimmäisessä äänestyksessä on saatu valituksi vähemmän kuin 10 ehdokasta, toimitetaan jatkoäänestyksiä, joissa on äänestysoikeus ainoastaan niillä jäsenmailla, jotka eivät äänestäneet ketään valituista ehdokkaista. Valituksi tulemiseen vaadittavaa äänten vähimmäismäärää alennetaan perättäisesti jokaisessa jatkoäänestyksessä 5 äänellä, kunnes 10 ehdokasta on valittu.

5. Jäsenmaa, joka ei äänestänyt mitään valituiksi tulleista jäsenmaista, voi jälkeenpäin osoittaa äänensä jollekin niistä, jollei tämän artiklan 6 ja 7 kappaleesta muuta johdu.

6. Jäsenmaan katsotaan saaneen sen äänimäärän, jonka se sai alunperin valituksi tullessaan ja lisäksi sille osoitetut äänet kuitenkin niin, ettei minkään valituksi tulleen jäsenmaan kokonaisäänimäärä ei saa ylittää 300 ääntä.

7. Jos äänimäärä, jonka jäsenmaan katsotaan saaneen, muutoin ylittäisi 300 ääntä, tulee kyseistä jäsenmaata äänestäneiden tai sille äänensä osoittaneiden jäsenmaiden sopia keskenään, että yksi tai useampi niistä peruuttaa kyseiselle jäsenmaalle antamansa äänet ja osoittaa tai uudelleen osoittaa äänensä jollekin toiselle valituksi tulleelle jäsenmaalle siten, ettei minkään valitun jäsenmaan äänimäärä ylitä 300 äänen rajaa.

8. Jos toimeenpanevaan komiteaan kuuluva jäsenmaa on menettänyt äänioikeutensa tämän sopimuksen jonkin asiaa koskevan määräyksen perusteella, jokainen sitä äänestänyt tai sille tämän artiklan mukaisesti äänensä osoittanut jäsenmaa voi osoittaa äänensä jollekin muulle jäsenmaaluokkaansa kuuluvalle komitean jäsenmaalle siksi ajaksi, jolloin äänioikeuden menetys on voimassa, jollei tämän artiklan 6 kappaleen määräyksistä muuta johdu.

9. Jos komitean jokin jäsenmaa lakkaa olemasta järjestön jäsenmaa, on kyseistä jäsenmaata äänestäneiden ja sille äänensä osoittaneiden jäsenmaiden sekä jäsenmaiden, jotka eivät ole antaneet tai osoittaneet ääniään millekään muulle komitean jäsenmaalle, valittava seuraavassa neuvoston istunnossa jäsenmaa täyttämään komiteassa avoinna oleva paikka. Jäsenmaa, joka on antanut tai osoittanut äänensä jäsenmaalle, jonka jäsenyys järjestössä lakkaa, ja joka ei äänestä komiteassa avoinna olevalle paikalle valittua jäsenmaata, voi osoittaa äänensä toiselle komitean jäsenmaalle, jollei tämän artiklan 6 kappaleen määräyksistä muuta johdu.

10. Jäsenmaa voi erityisissä olosuhteissa ja neuvoteltuaan toimeenpanevan komitean sen jäsenmaan kanssa, jota se on äänestänyt tai jolle se on tämän artiklan määräysten mukaisesti osoittanut äänensä, peruuttaa antamansa äänet kuluvan vuoden loppuajaksi. Jäsenmaa voi sen jälkeen osoittaa nämä äänet jollekin toiselle jäsenmaaluokkaansa kuuluvalle toimeenpanevan komitean jäsenmaalle, mutta se ei voi enää peruuttaa näin antamiaan ääniä tältä toiselta jäsenmaalta saman vuoden kuluessa. Toimeenpanevan komitean jäsenmaa, jolta äänet on peruutettu, säilyttää paikkansa toimeenpanevassa komiteassa kyseisen vuoden loppuun. Tämän kappaleen määräysten mukainen toimenpide tulee voimaan sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu kirjallisesti toimeenpanevan komitean puheenjohtajalle.

19 artiklaValtuuksien siirtäminen neuvostolta toimeenpanevalle komitealle

1. Neuvosto voi määräenemmistöllä siirtää toimeenpanevalle komitealle kaikki valtuutensa tai osan niistä, lukuun ottamatta seuraavia:

a) järjestön päämajan sijaintipaikasta päättämistä 3 artiklan 2 kappaleen mukaan;

b) toimitusjohtajan ja muun ylemmän toimihenkilön nimittämistä 22 artiklan mukaan;

c) hallinnollisen talousarvion hyväksymistä ja maksuosuuksien vahvistamista 24 artiklan mukaan;

d) UNCTADin pääsihteerille osoitettavaa pyyntöä kutsua koolle neuvottelukonferenssi 32 artiklan 2 kappaleen mukaan;

e) erimielisyyksien ratkaisemista koskevia päätöksiä 33 artiklan mukaan;

f) jäsenmaan ääni- ja muiden oikeuksien peruuttamista 34 artiklan 3 kappaleen mukaan;

g) jäsenmaan erottamista järjestöstä 42 artiklan mukaan;

h) muutosta koskevaa suositusta 44 artiklan mukaan;

i) tämän sopimuksen voimassaoloajan pidentämistä tai lakkauttamista 45 artiklan mukaan.

2. Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa toimeenpanevalle komitealle antamansa valtuudet.

20 artiklaToimeenpanevan komitean äänestysmenettely ja päätökset

1. Toimeenpanevan komitean jokaisella jäsenmaalla on oikeus äänestää 18 artiklan mukaisesti saamallaan äänimäärällä, eikä se saa jakaa näitä ääniään.

2. Toimeenpanevassa komiteassa tehtävä päätös vaatii saman ääntenenemmistön, jonka päätös vaatisi neuvostossa.

3. Jokaisella jäsenmaalla on oikeus valittaa toimeenpanevan komitean päätöksestä neuvostoon ehdoilla, jotka neuvosto voi määrätä menettelytapasäännöissään.

21 artiklaToimeenpanevan komitean päätösvaltaisuus

Toimeenpanevan komitean kokousten päätösvaltaisuuteen vaaditaan, että enemmän kuin puolet komitean kaikista viejäjäsenmaista ja enemmän kuin puolet komitean kaikista tuojajäsenmaista on saapuvilla sekä että nämä läsnä olevat jäsenmaat edustavat vähintään kahta kolmasosaa kaikkien omaan jäsenmaaluokkaansa kuuluvien komitean jäsenmaiden kokonaisäänimäärästä.

22 artiklaToimitusjohtaja ja henkilökunta

1. Neuvosto nimittää toimitusjohtajan määräenemmistöllä neuvoteltuaan asiasta toimeenpanevan komitean kanssa. Neuvosto määrittää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot.

2. Toimitusjohtaja on järjestön ylin hallinnollinen toimihenkilö ja on vastuussa hänelle kuuluvien, tämän sopimuksen hallintoon liittyvien velvollisuuksien hoitamisesta.

3. Neuvosto nimittää toimitusjohtajan kanssa neuvoteltuaan määräenemmistöllä kaikki ylemmät toimihenkilöt määräämillään ehdoilla.

4. Toimitusjohtaja nimittää muun henkilökunnan neuvoston määräysten ja päätösten mukaisesti.

5. Neuvosto hyväksyy 8 artiklan mukaisesti säännöt ja määräykset, jotka sisältävät kaikkien sihteeristön jäsenten palvelussuhteen perusehdot sekä heidän perusoikeutensa, -velvollisuutensa ja -tehtävänsä.

6. Toimitusjohtajalla tai kenelläkään muulla henkilökuntaan kuuluvalla ei saa olla taloudellisia etuja valvottavanaan sokeriteollisuudessa tai sokerikaupassa.

7. Toimitusjohtaja tai henkilökuntaan kuuluva ei saa pyytää tai vastaanottaa tämän sopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa hoitamiseen liittyviä ohjeita miltään jäsenmaalta tai järjestön ulkopuoliselta viranomaiselta. Heidän on pidätyttävä kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka saattaisivat vaikuttaa heidän asemaansa yksinomaan järjestölle vastuussa olevina kansainvälisinä toimihenkilöinä. Jokainen jäsenmaa kunnioittaa toimitusjohtajan ja henkilökunnan velvollisuuksien yksinomaan kansainvälistä luonnetta eikä pyri heihin vaikuttamaan heidän täyttäessään velvollisuuksiaan.

23 artiklaKustannukset

1. Jäsenmaat vastaavat neuvostoon, toimeenpanevaan komiteaan taikka neuvoston tai toimeenpanevan komitean alaisiin komiteoihin osallistuvien valtuuskuntiensa kustannuksista.

2. Tämän sopimuksen hallinnosta aiheutuvat välttämättömät kustannukset katetaan jäsenmaiden vuotuisilla maksuosuuksilla, jotka vahvistetaan 24 artiklan mukaisesti. Jos jäsenmaa kuitenkin pyytää erityisiä palveluksia, neuvosto voi vaatia kyseiseltä jäsenmaalta niistä maksun.

3. Tämän sopimuksen hallintoa varten on pidettävä tarvittavat tilit.

24 artiklaHallinnollisen talousarvion hyväksyminen ja jäsenmaiden maksuosuudet

1. Tätä artiklaa varten jäsenmailla on 2 000 ääntä, jotka jakautuvat 11 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

2. Tämän sopimuksen kolmen ensimmäisen vuoden aikana on kuitenkin voimassa poikkeusmenettely, jonka mukaan viejäjäsenmailla on 1 150 ääntä ja tuojajäsenmailla 850 ääntä C liitteessä ja vastaavasti D liitteessä määritetyn jakauman perusteella. Tämä kahden eri jäsenmaaluokan välinen erityinen äänten jakauma on voimassa myös mahdollisen, 45 artiklan 2 kappaleen mukaisen voimassaoloajan pidennyksen aikana, ellei neuvosto määräenemmistöllä toisin päätä.

3. Sihteeristö laskee yksittäisten jäsenmaiden äänet tämän sopimuksen tullessa voimaan, aina jäsenmaaluokan vaihtuessa ja hallinnollista talousarviota hyväksyttäessä seuraavasti:

a) Viejäjäsenmaat:

(i) Viejäjäsenmaalla on C liitteessä määritetty äänimäärä, joka tarkistetaan jäljempänä olevan c kohdan mukaisesti;

(ii) Viejäjäsenmaalla ei saa olla enempää kuin 260 eikä vähempää kuin 6 ääntä;

(iii) Tämän artiklan mukainen äänimäärän tarkistus ei koske viejäjäsenmaita, joilla on 6 ääntä;

(iv) Myös viejäjäsenmaiden jäsenmaaluokan piirissä tapahtuvien jäsenyyden muutosten yhteydessä äänet jaetaan jäljempänä olevan c kohdan mukaisesti;

b) Tuojajäsenmaat:

(i) Tämän sopimuksen voimassaolon ensimmäisen vuoden aikana tuojajäsenmaalla on D liitteessä määritetty äänimäärä, joka tarkistetaan jäljempänä olevan c kohdan mukaisesti;

(ii) Seuraavina vuosina tuojajäsenmaiden kokonaisäänimäärä jaetaan niiden kesken käyttäen perusteena kyseisten maiden keskimääräistä sokerin nettotuontia niiden neljän edeltävän vuoden aikana, joilta luvut ovat saatavissa, ottamatta huomioon vuotta, jolloin niiden nettotuonti on ollut alhaisimmillaan ja seuraavasti painotettuna:

-- vapaat markkinat: 67 prosenttia;

-- maailmanmarkkinat: 33 prosenttia;

(iii) Tuojajäsenmaan äänimäärää ei saa edellä olevan ii alakohdan mukaisesti tehdyn jaon tuloksena lisätä enempää kuin 5 prosenttia vuoden aikana;

(iv) Tuojajäsenmaalla ei saa olla enempää kuin 240 eikä vähempää kuin 6 ääntä;

c) C ja D liitteen mukaiset äänet, jotka eivät ole käytössä tämän sopimuksen tullessa voimaan, jaetaan asianomaiseen jäsenmaaluokkaan tai molempiin jäsenmaaluokkiin kuuluvien yksittäisten jäsenmaiden kesken siinä suhteessa, jossa niiden asianomaisen liitteen mukainen äänimäärä on kyseisestä liitteestä ilmenevästä jäsenmaiden kokonaisäänimäärästä;

d) Ääniä ei saa jakaa osiin.

4. Jäljempänä 25 artiklan 2 kappaleessa ja 34 artiklan 3 kappaleen a kohdassa olevia määräyksiä, jotka liittyvät sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisestä johtuvaan äänioikeuden peruuttamiseen, ei sovelleta tähän artiklaan.

5. Neuvosto hyväksyy jokaisen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla järjestön hallinnollisen talousarvion seuraavaa vuotta varten ja määrää talousarvion kattamiseksi tarvittavan jäsenmaiden äänikohtaisen maksuosuuden.

6. Jäsenmaan maksuosuus hallinnollista talousarviota varten lasketaan kertomalla äänikohtainen maksuosuus jäsenmaan tämän artiklan mukaisella äänimäärällä seuraavasti:

a) niiden osalta, jotka ovat jäsenmaita hallinnollista talousarviota lopullisesti hyväksyttäessä, niiden senhetkisellä äänimäärällä; ja

b) niiden osalta, joista tulee jäsenmaita hallinnollisen talousarvion hyväksymisen jälkeen, sillä äänimäärällä, jonka ne saavat jäsenmaaksi tullessaan, suhteutettuna talousarviokauden jäljellä olevaan osaan; muiden jäsenmaiden osalta tehtyjä vahvistamisia ei muuteta.

7. Jos tämä sopimus tulee voimaan aikaisemmin kuin kahdeksan kuukautta ennen sen voimassaolon ensimmäisen täyden vuoden alkamista, neuvosto hyväksyy ensimmäisessä istunnossaan hallinnollisen talousarvion ensimmäisen täyden vuoden alkamista edeltäväksi ajanjaksoksi.

8. Neuvosto voi määräenemmistöllä ryhtyä tarvittaviksi katsomiinsa toimenpiteisiin huojentaakseen tämän sopimuksen ensimmäistä vuotta koskevan hallinnollisen talousarvion hyväksymisen aikaan mahdollisesti vallitsevan rajoitetun jäsenmaamäärän taikka senjälkeisen huomattavan jäsenmaamäärän vähenemisen vaikutusta jäsenmaiden maksuosuuksiin.

25 artiklaMaksuosuuksien suorittaminen

1. Jäsenmaat suorittavat maksuosuutensa kunkin vuoden hallinnollista talousarviota varten valtiosääntönsä edellyttämässä järjestyksessä. Maksuosuudet kunkin vuoden hallinnollista talousarviota varten on suoritettava vapaasti vaihdettavina valuuttoina ja ne erääntyvät maksettaviksi kyseisen vuoden ensimmäisenä päivänä; jäsenmaiden maksuosuudet siltä vuodelta, jonka aikana ne liittyvät järjestöön, erääntyvät jäsenmaaksi tulemispäivänä.

2. Jollei jäsenmaa ole suorittanut maksuosuuttaan hallinnollista talousarviota varten neljän kuukauden kuluessa siitä, jolloin sen maksuosuus tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti on erääntynyt maksettavaksi, toimitusjohtajan on pyydettävä jäsenmaata tekemään suorituksensa mahdollisimman pian. Jollei jäsenmaa ole kahden kuukauden kuluessa toimitusjohtajan pyynnöstä lukien edelleenkään suorittanut maksuosuuttaan, sen äänioikeus neuvostossa ja toimeenpanevassa komiteassa peruutetaan siihen asti, jolloin se on suorittanut maksuosuutensa kokonaan.

3. Jäsenmaa, jonka äänioikeus on peruutettu tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti, ei menetä muita tämän sopimuksen mukaisia oikeuksiaan eikä vapaudu tämän sopimuksen mukaisista velvoitteistaan, ellei neuvosto määräenemmistöllä niin päätä. Jäsenmaa on edelleen velvollinen suorittamaan maksuosuutensa ja muut tämän sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa.

26 artiklaTilien tarkastus ja julkaiseminen

Mahdollisimman pian kyseisen vuoden päätyttyä on neuvoston hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi esitettävä riippumattoman tilintarkastajan varmentama kertomus järjestön kyseisen vuoden varainhoidosta.

27 artiklaJäsenmaiden velvoitteet

Jäsenmaat sitoutuvat ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin voidakseen täyttää tästä sopimuksesta aiheutuvat velvoitteensa ja voidakseen toimia täysipainoisesti yhteistyössä toistensa kanssa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

28 artiklaTyöehdot

Jäsenmaat huolehtivat siitä, että niiden sokeriteollisuudessa noudatetaan oikeudenmukaisia työehtoja ja että ne pyrkivät mahdollisimman kattavasti parantamaan sokerituotannon eri toimialoilla työskentelevän teollisuus- ja maataloustyöväestön sekä sokeriruo'on ja sokerijuurikkaan viljelijöiden elintasoa.

29 artiklaJäsenmaiden taloudellinen vastuu

Jäsenmaan taloudellinen vastuu järjestöä ja toisia jäsenmaita kohtaan rajoittuu niihin velvoitteisiin, jotka koskevat neuvoston tämän sopimuksen mukaisesti hyväksymiä maksuosuuksia hallinnollista talousarviota varten.

30 artiklaTiedotus- ja tutkimustoiminta

1. Järjestö toimii keskuksena, joka kokoaa ja julkaisee tilastotietoja ja tutkimuksia sokerin (mukaan lukien tapauksesta riippuen sekä raaka- että puhdistettu sokeri) ja muiden makeutteiden maailmanlaajuisesta tuotannosta, hinnoista, viennistä ja tuonnista, kulutuksesta, varastoista sekä sokeria ja muita makeutteita koskevasta verotuksesta.

2. Jäsenmaat sitoutuvat toimittamaan menettelytapasäännöissä ehkä määritettyjen määräaikojen kuluessa sanotuissa säännöissä mahdollisesti tarkemmin yksilöidyt, käytettävissään olevat tilastot ja tiedot, jotka ovat tarpeen järjestölle tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Tarvittaessa järjestö voi käyttää muista lähteistä saatavia asianmukaisia tietoja. Järjestö ei julkaise tietoja, joita voitaisiin käyttää sokeria tuottavien, jalostavien tai markkinoivien henkilöiden tai yritysten toimintojen tunnistamiseen.

31 artiklaMarkkinoiden seuranta, kulutus ja tilastot

1. Neuvosto perustaa sokerin markkinoiden seuranta-, kulutus- ja tilastokomitean, johon kuuluu sekä viejä- että tuojajäsenmaita ja jonka puheenjohtajana on toimitusjohtaja.

2. Komitea tarkastelee jatkuvasti kysymyksiä, jotka liittyvät sokerin ja muiden makeutteiden maailmantalouteen ja saattaa neuvottelujensa tulokset jäsenmaiden tietoon. Neuvotteluja varten komitea kokoontuu säännönmukaisesti 90 päivän välein. Tarkastelussaan komitea ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tiedot, jotka järjestö on 30 artiklan mukaisesti koonnut.

3. Komitea tutkii muun muassa:

a) markkinoiden käyttäytymistä ja niihin vaikuttavia tekijöitä, painottaen erityisesti kehitysmaiden osallistumista maailmankauppaan;

b) sokeria korvaavien tuotteiden, mukaan lukien luonnolliset ja keinotekoiset makeutteet, käytön vaikutuksia maailmankauppaan ja sokerin kulutukseen;

c) sokerin ja muiden makeutteiden tai viimeksi mainittujen tuotantoon käytettävien raaka-aineiden suhteellista verokohtelua;

d) eri maiden: (i) verotuksen ja rajoittavien toimenpiteiden; (ii) taloudellisten olosuhteiden, erityisesti maksutasevaikeuksien; sekä (iii) ilmastollisten ja muiden olosuhteiden vaikutuksia sokerin kulutukseen;

e) kulutuksen lisäämistä edistäviä keinoja erityisesti maissa, joissa kulutus henkeä kohden on vähäinen;

f) yhteistoimintamenetelmiä ja -keinoja sellaisten laitosten kanssa, jotka toimivat sokerin ja vastaavien elintarvikkeiden kulutuksen lisäämiseksi;

g) tutkimustoimintaa, joka koskee sokerin uusia käyttömahdollisuuksia, sen sivutuotteita ja kasveja, joista saadaan sokeria;

ja antaa kertomuksia neuvostolle.

32 artiklaUuden sopimuksen valmistelu

1. Neuvosto voi tutkia uuden kansainvälisen, taloudellisia määräyksiä sisältävän sokerisopimuksen lähtökohtia ja rakennetta, tiedottaa tästä jäsenmaille ja antaa asianmukaisiksi katsomiaan suosituksia.

2. Neuvosto voi pyytää UNCTADin pääsihteeriä kutsumaan neuvottelukonferenssin koolle heti, kun katsoo sen asianmukaiseksi.

33 artiklaErimielisyydet

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet, joita ei saada ratkaistuksi asianomaisten jäsenmaiden välillä, on saatettava erimielisyyden osapuolena olevan jäsenmaan pyynnöstä neuvoston päätettäväksi.

2. Tapauksissa, joissa erimielisyys on tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti siirretty neuvoston ratkaistavaksi, voi jäsenmaiden enemmistö, joka edustaa vähintään yhtä kolmasosaa 11 artiklan mukaisesta kokonaisäänimäärästä, pyytää, että neuvosto asiasta keskusteltuaan ennen päätöksensä antamista hankkii tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti perustetun neuvoa-antavan lautakunnan lausunnon erimielisyyden kohteena olevasta kysymyksestä.

3. a) Ellei neuvosto määräenemmistöllä toisin päätä, neuvoa-antavaan lautakuntaan kuuluu viisi henkilöä seuraavasti:

(i) kaksi viejäjäsenmaiden nimeämää henkilöä, joista toisella on laaja kokemus erimielisyyden kohteena olevan asian laatuisista asioista ja toisella lainopillinen asema ja kokemus;

(ii) kaksi tuojajäsenmaiden nimeämää vastaavaa henkilöä; ja

(iii) puheenjohtaja, jonka i ja ii alakohdan mukaisesti nimetyt henkilöt valitsevat yksimielisesti tai, jolleivät nämä pääse yksimielisyyteen, jonka neuvoston puheenjohtaja valitsee.

b) Sekä jäsenmaiden että ei-jäsenmaiden kansalaiset ovat vaalikelpoisia neuvoa-antavaan lautakuntaan.

c) Neuvoa-antavaan lautakuntaan nimetyt henkilöt toimivat yksityishenkilöinä eivätkä he saa ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta.

d) Järjestö suorittaa neuvoa-antavan lautakunnan kulut.

4. Neuvoa-antavan lautakunnan lausunto perusteluineen on toimitettava neuvostolle, joka ratkaisee erimielisyyden määräenemmistöllä tutkittuaan kaikki asiaan vaikuttavat tiedot.

34 artiklaNeuvoston toimenpiteet valitusasioissa ja jäsenmaiden laiminlyödessä velvoitteensa

1. Valitukset, joiden mukaan jokin jäsenmaa ei ole täyttänyt tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, tulevat valituksen tehneen jäsenmaan pyynnöstä neuvoston ratkaistaviksi, joka neuvoteltuaan ensiksi kyseisten jäsenmaiden kanssa tekee asiassa päätöksen.

2. Neuvoston päätöksessä, jossa todetaan jäsenmaan rikkoneen tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, tulee määritellä sopimusrikkomuksen luonne.

3. Milloin neuvosto joko valituksen perusteella tai muutoin havaitsee jäsenmaan rikkoneen tätä sopimusta, se voi estämättä muita sellaisia toimenpiteitä, joista on erikseen määrätty tämän sopimuksen muissa artikloissa, määräenemmistöllä:

a) peruuttaa jäsenmaan äänioikeuden neuvostossa ja toimeenpanevassa komiteassa; ja tarvittavaksi katsoessaan,

b) peruuttaa tällaisen jäsenmaan muitakin oikeuksia, muun muassa vaalikelpoisuuden neuvoston osalta tai oikeuden hoitaa jotakin tointa neuvostossa tai jossakin sen komiteassa siihen asti, kunnes jäsenmaa on täyttänyt velvoitteensa; taikka, jos sopimusrikkomus vakavasti haittaa tämän sopimuksen toimivuutta,

c) ryhtyä 42 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

35 artiklaTallettaja

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri nimetään täten tämän sopimuksen tallettajaksi.

36 artiklaAllekirjoittaminen

Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa 1 päivästä marraskuuta alkaen 31 päivään joulukuuta 1987 asti kaikille hallituksille, jotka on kutsuttu Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1987 sokerikonferenssiin.

37 artiklaRatifioiminen ja hyväksyminen

1. Allekirjoittajahallitusten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus valtiosääntönsä edellyttämässä järjestyksessä.

2. Ratifiomis- tai hyväksymiskirjat on talletettava tallettajan huostaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1987. Neuvosto voi kuitenkin myöntää tähän määräaikaan pidennystä niille allekirjoittajahallituksille, jotka eivät voi tallettaa asiakirjojaan sanottuun ajankohtaan mennessä.

38 artiklaIlmoitus väliaikaisesta soveltamisesta

1. Allekirjoittajahallitus, joka aikoo ratifioida tai hyväksyä tämän sopimuksen tai hallitus, jonka liittymisehdot neuvosto on vahvistanut, mutta joka ei vielä ole voinut tallettaa asiakirjaansa, voi milloin tahansa ilmoittaa tallettajalle soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti joko sen tullessa 39 artiklan mukaisesti voimaan tai, jos sopimus jo on voimassa, tietystä ajankohdasta alkaen.

2. Hallitus, joka on tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti ilmoittanut soveltavansa tätä sopimusta joko sen voimaantulosta tai, jos sopimus jo on voimassa, tietystä ajankohdasta alkaen, on tästä ajankohdasta lukien väliaikainen jäsenmaa siihen asti, jolloin se tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa ja tulee siten jäsenmaaksi.

39 artiklaVoimaantulo

1. Tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988 tai sen jälkeisenä päivänä, jos siihen päivään mennessä on talletettu ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat sellaisten hallitusten osalta, joilla on 50 prosenttia viejäjäsenmaiden äänistä ja 50 prosenttia tuojajäsenmaiden äänistä tämän sopimuksen A liitteessä ja vastaavasti B liitteessä määritetyn jakauman mukaisesti.

2. Jollei tämä sopimus ole tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988 tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, se tulee voimaan väliaikaisesti, jos ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat on sanottuun päivään mennessä talletettu niin monen hallituksen osalta, että tämän artiklan 1 kappaleessa määritetyt prosenttimääräiset edellytykset täyttyvät.

3. Jos tämän artiklan 1 tai 2 kappaleessa määritetyt voimaantuloa varten vaadittavat prosenttimääräiset edellytykset eivät ole täyttyneet 1 päivään tammikuuta 1988 mennessä, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle ne hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa taikka ilmoitukset väliaikaisesta soveltamisesta, päättämään, tuleeko tämä sopimus niiden välillä joko kokonaan tai osittain voimaan niiden määräämänä päivänä. Jos tämä sopimus on tullut tämän kappaleen mukaisesti väliaikaisesti voimaan, se tulee lopullisesti voimaan ilman eri päätöstä, kun tämän artiklan 1 kappaleen mukaiset edellytykset täyttyvät.

4. Sellaisen hallituksen osalta, jonka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja taikka ilmoitus väliaikaisesta soveltamisesta on talletettu tämän sopimuksen tultua voimaan tämän artiklan 1, 2 tai 3 kappaleen mukaisesti, asiakirja tai ilmoitus tulee voimaan talletuspäivänä ja väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen osalta 38 artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti.

40 artiklaLiittyminen

Tämä sopimus on avoinna liittymistä varten kaikkien valtioiden hallituksille neuvoston määräämin ehdoin. Liittymisellä kyseisen valtion katsotaan olevan tämän sopimuksen asianomaisen liitteen luettelossa, ja omaavan ne äänet, jotka on määrätty liittymisehdoissa. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja tallettajan huostaan. Liittymiskirjoissa on vahvistettava, että asianomainen hallitus hyväksyy kaikki neuvoston asettamat ehdot.

41 artiklaEroaminen

1. Jäsenmaa voi erota tästä sopimuksesta milloin tahansa sen voimaantulon jälkeen tekemällä siitä kirjallisen eroamisilmoituksen tallettajalle. Jäsenmaan on ilmoitettava toimenpiteestään samanaikaisesti neuvostolle.

2. Tämän artiklan mukainen eroaminen tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, jolloin tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

42 artiklaErottaminen

Jos neuvosto katsoo, että jokin jäsenmaa on rikkonut tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan ja että rikkomus olennaisesti haittaa tämän sopimuksen toimivuutta, se voi määräenemmistöllä erottaa tällaisen jäsenmaan järjestöstä. Neuvoston on viipymättä ilmoitettava päätöksestään tallettajalle. Kyseinen jäsenmaa lakkaa olemasta järjestön jäsenmaa yhdeksänkymmenen päivän kuluttua neuvoston päätöksestä.

43 artiklaLoppuselvitys

1. Neuvosto määrittää kohtuulliseksi katsomansa loppuselvityksen sellaisen jäsenmaan kanssa, joka on eronnut tästä sopimuksesta, erotettu järjestöstä tai on muutoin lakannut olemasta tämän sopimuksen osapuoli. Järjestö pidättää kaikki tällaisen jäsenmaan siihen mennessä suorittamat maksut. Jäsenmaan on suoritettava järjestölle kaikki erääntyneet maksunsa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu jäsenmaa ei ole oikeutettu saamaan tämän sopimuksen päättyessä osuutta järjestön loppuselvityksessä syntyvästä ylijäämästä tai muista järjestön varoista eikä se ole myöskään vastuussa järjestön mahdollisesta alijäämästä.

44 artiklaMuutokset

1. Neuvosto voi määräenemmistöllä antaa jäsenmaille suosituksien tämän sopimuksen muuttamiseksi. Neuvosto voi asettaa määräajan, jonka jälkeen jokaisen jäsenmaan on ilmoitettava tallettajalle muutoksen hyväksymisestä omalta osaltaan. Muutos tulee voimaan 100 päivän kuluttua siitä, jolloin tallettaja on vastaanottanut ilmoitukset muutoksen hyväksymisestä jäsenmailta, joilla on vähintään 850 ääntä viejäjäsenmaiden 11 artiklan mukaisesta kokonaisäänimäärästä ja jotka edustavat vähintään kolmea neljäsosaa kaikista viejäjäsenmaista sekä jäsenmailta, joilla on vähintään 800 ääntä tuojajäsenmaiden 11 artiklan mukaisesta kokonaisäänimäärästä ja jotka edustavat vähintään kolmea neljäsosaa kaikista tuojajäsenmaista, taikka neuvoston mahdollisesti määräämänä myöhäisempänä ajankohtana. Neuvosto voi asettaa määräajan, johon mennessä jäsenmaiden on ilmoitettava, hyväksyvätkö ne muutoksen ja, jollei muutos ole määräaikana tullut voimaan, se katsotaan rauenneeksi. Neuvosto toimittaa tallettajalle tiedot, jotka ovat tarpeen sen määrittämiseksi, riittävätkö vastaanotetut hyväksymisilmoitukset saattamaan muutoksen voimaan.

2. Jäsenmaa, joka ei ole tehnyt muutosta koskevaa hyväksymisilmoitusta muutoksen voimaantulopäivään mennessä, lakkaa olemasta tämän sopimuksen osapuoli, ellei tällainen jäsenmaa anna neuvostolle tyydyttävää selvitystä siitä, ettei hyväksymistä ole voitu toteuttaa ajoissa maan valtiosäännön vaatimien toimenpiteiden suorittamiseen liittyneiden vaikeuksien vuoksi, ja ellei neuvosto päätä pidentää hyväksymiselle asetettua määräaikaa tämän jäsenmaan osalta. Muutos ei ole tällaista jäsenmaata sitova, ennen kuin se on tehnyt hyväksymistä koskevan ilmoituksen.

45 artiklaVoimassaoloaika, sen pidentäminen ja lakkauttaminen

1. Tämä sopimus on voimassa 31 päivään joulukuuta 1990, ellei sen voimassaoloaikaa ole pidennetty tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti tai aikaisemmin lakkautettu tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti.

2. Neuvosto voi määräenemmistöllä pidentää tämän sopimuksen voimassaoloaikaa vuoden kerrallaan enintään kahden vuoden ajaksi. Jäsenmaan, joka ei hyväksy voimassaoloajan pidennystä, on ilmoitettava tästä neuvostolle ennen voimassaoloajan pidennyksen alkamista, ja se lakkaa tällöin olemasta tämän sopimuksen osapuoli kyseisen ajanjakson alusta.

3. Neuvosto voi milloin tahansa määräenemmistöllä päättää lakkauttaa tämän sopimuksen määräämästään päivästä ja määräämillään ehdoilla.

4. Tämän sopimuksen voimassaoloajan lakattua järjestö jatkaa toimintaansa niin kauan kuin sen loppuselvityksen toteuttaminen vaatii ja sillä on tänä aikana tähän tarkoitukseen tarvittavat valtuudet ja velvollisuudet.

5. Neuvoston on ilmoitettava tallettajalle kaikista tämän artiklan 2 ja 3 kappaleen mukaisesti suoritetuista toimenpiteistä.

46 artiklaSiirtymäkauden toimenpiteet

1. Mikäli vuoden 1984 kansainvälisen sokerisopimuksen mukaisesti suoritettujen, suositettavien tai suorittamatta jätettyjen, kyseisen sopimuksen toimintaa varten tarkoitettujen toimenpiteiden seuraukset olisivat tulleet voimaan vasta seuraavana vuonna, näillä seurauksilla on tämän sopimuksen mukaisesti sama vaikutus kuin niillä olisi ollut, jos vuoden 1984 sopimuksen määräysten voimassaolo olisi jatkunut sanottuja tarkoituksia varten.

2. Vuoden 1984 kansainvälisen sokerisopimuksen mukaisesti perustettu neuvosto hyväksyy väliaikaisesti järjestön hallinnollisen talousarvion vuodelle 1988 viimeisessä vuonna 1987 pidettävässä sääntömääräisessä istunnossaan. Tämän sopimuksen nojalla perustettavan neuvoston on kuitenkin hyväksyttävä se lopullisesti ensimmäisessä istunnossaan vuonna 1988.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat liittäneet tähän sopimukseen allekirjoituksensa päiväyksen osoittamina päivinä.

Tehty Lontoossa 11 päivänä syyskuuta 1987. Tämän sopimuksen arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia. Tallettaja hankkii tämän sopimuksen todistusvoimaiset arabian- ja kiinankieliset tekstit ja toimittaa ne hyväksyttäviksi kaikille tämän sopimuksen allekirjoittaneille ja hallituksille, jotka ovat liittyneet tähän sopimukseen.