25.5.2004

Kanteluasian selvityksessä ilmeni, että kahdelle lääninhallitukselle oli lähetetty sama asiakirja, jossa pyydettiin lääninhallitusten toimenpiteitä. Asian käsittelyä oli siirretty lääninhallitukselta toiselle ja molemmat lääninhallitukset olivat katsoneet, etteivät ne olleet toimivaltaisia ratkaisemaan asiaa. Apulaisoikeuskansleri piti tilannetta jutun asianosaisten kannalta kestämättömänä ja myöskin perustuslain 21 §:n kannalta ongelmallisena.

Liikenne- ja viestintäministeriö oli lausunut asiassa käsityksensä toimivaltaisesta viranomaisesta. Lisäksi sisäasiainministeriö oli antanut asian selvityksen yhteydessä lausunnon, jossa ministeriö totesi liikenne- ja viestintäministeriön olevan toimivaltainen viranomainen antamaan ohjeita lääninhallitusten toimivallan osalta. Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, ettei hänellä ollut perusteita arvioida asiaa toisin kuin edellä mainitut ministeriöt.

Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä asiassa toimivaltaisesta viranomaisesta lääninhallitusten tietoon ja pyysi lääninhallituksia ilmoittamaan kuluvan vuoden loppuun mennessä mahdollisista toimenpiteistä asiassa.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti lisäksi asiassa lääninhallituksen huomiota käsitykseensä siitä, minkälaista tarkkuutta vaaditaan kun asianosaiselle vastataan vireillä olevassa asiassa.

Lapin lääninhallitus ilmoitti kirjeellään 10.9.2004 (F.84 B), että Lapin lääninhallitus oli samana päivänä antanut päätöksensä linjaliikenteen haittaamisasiassa. Lääninhallitus toimitti kirjeen liitteenä jäljennöksen mainitusta päätöksestään F.150 A (LLH-2004-1110/Vi-253).

Perustuslain 21 §