Finlex - Etusivulle
Sopimussarja

49/2005

Sopimussarja

Sopimustekstit, valtiosopimusten voimaansaattamissäädökset, ministeriöiden ilmoitukset sekä sähköinen sopimussarja vuodesta 1999 alkaen

Valtioneuvoston asetus Guernseyn kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Allekirjoituspäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 18/2005 (Julkaistu 30.6.2005)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, säädetään:

1 §

Suomen tasavallan ja Guernseyn välillä säästötulojen verottamisesta kirjeenvaihdolla Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2004 ja St. Peter Port"ssa 19 päivänä marraskuuta 2004 tehty sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 10 päivänä toukokuuta 2005 ja jonka valtioneuvosto on hyväksynyt 19 päivänä toukokuuta 2005 ja jonka hyväksymistä koskevat ilmoitukset on vaihdettu 25 päivänä toukokuuta 2005, on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Guernseyn kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 20 päivänä toukokuuta 2005 annettu laki (338/2005) tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

3 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

Kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

säästötulojen verotuksesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

A. Suomen tasavallan kirje

Arvoisa Vastaanottaja

Oheisena on ehdotus Guernseyn, Mansaaren tai Jerseyn ja kunkin automaattista tietojenvaihtoa soveltavan EU:n jäsenvaltion väliseksi mallisopimukseksi sekä ehdotus Guernseyn, Mansaaren tai Jerseyn ja kunkin lähdeverotusta siirtymäkaudella soveltavan EU:n jäsenvaltion väliseksi mallisopimukseksi. Kyseiset ehdotukset on laadittu säästöjen verotusta koskevasta sopimuksesta saarten viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena, ja ne ovat Euroopan unionin ministerineuvoston korkean tason työryhmän 12. maaliskuuta 2004 laatiman selvityksen liitteessä I ja II (asiak. 7408(04 FISC 58).

Ottaen huomioon edellä mainitut ehdotukset ehdotan Teille tämän kirjeen lisäyksessä 1 olevaa säästötulojen verotusta koskevaa sopimusta ja palautan mieleen yhteisen pyrkimyksemme täyttää mahdollisimman pian kyseisen sopimuksen voimaantulon edellyttämät sisäiset valtiosäännön edellyttämät muodollisuudet ja ilmoittaa toisillemme viipymättä niiden täyttämisestä.

Siihen saakka, kun sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen ja sopimus säästötulojen verotuksesta tulee voimaan, ehdotan, että Suomen tasavalta ja Guernsey soveltavat tätä sopimusta väliaikaisesti, kukin kansallisen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten puitteissa, 1 päivästä tammikuuta 2005 tai säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/48/EY soveltamispäivästä sen mukaan, kumpi on myöhäisempi.

Ehdotan, että jos hallituksenne hyväksyy edellä esitetyn, tämä kirje ja antamanne vahvistus muodostavat yhdessä Suomen tasavallan ja Guernseyn välisen sopimuksen.

Kunnioittavasti

Suomen tasavallan puolesta

Antti Kalliomäki

Valtiovarainministeri

Tehty Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2004, suomen ja englannin kielellä kolmena kappaleena.

B. Guernseyn kirje

Arvoisa Vastaanottaja

Minulla on kunnia ilmoittaa saaneeni seuraavan tänään päivätyn kirjeenne:

"Arvoisa Vastaanottaja

Oheisena on ehdotus Guernseyn, Mansaaren tai Jerseyn ja kunkin automaattista tietojenvaihtoa soveltavan EU:n jäsenvaltion väliseksi mallisopimukseksi sekä ehdotus Guernseyn, Mansaaren tai Jerseyn ja kunkin lähdeverotusta siirtymäkaudella soveltavan EU:n jäsenvaltion väliseksi mallisopimukseksi. Kyseiset ehdotukset on laadittu säästöjen verotusta koskevasta sopimuksesta saarten viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena, ja ne ovat Euroopan unionin ministerineuvoston korkean tason työryhmän 12. maaliskuuta 2004 laatiman selvityksen liitteessä I ja II (asiak. 7408(04 FISC 58).

Ottaen huomioon edellä mainitut ehdotukset ehdotan Teille tämän kirjeen lisäyksessä 1 olevaa säästötulojen verotusta koskevaa sopimusta ja palautan mieleen yhteisen pyrkimyksemme täyttää mahdollisimman pian kyseisen sopimuksen voimaantulon edellyttämät sisäiset valtiosäännön edellyttämät muodollisuudet ja ilmoittaa toisillemme niiden täyttämisestä.

Siihen saakka, kun sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen ja sopimus säästötulojen verotuksesta tulee voimaan, ehdotan, että Suomen tasavalta ja Guernsey soveltavat tätä sopimusta väliaikaisesti, kukin kansallisen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten puitteissa, 1 päivästä tammikuuta 2005 tai säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/48/EY soveltamispäivästä sen mukaan, kumpi on myöhäisempi.

Ehdotan, että jos hallituksenne hyväksyy edellä esitetyn, tämä kirje ja antamanne vahvistus muodostavat yhdessä Suomen tasavallan ja Guernseyn välisen sopimuksen.

Kunnioittavasti"

Täten vahvistan, että Guernsey hyväksyy kirjeenne sisällön.

Kunnioittavasti

Guernseyn puolesta

Laurie Morgan

Pääministeri

Tehty St. Peter Port"ssa 19 päivänä marraskuuta 2004, suomen ja englannin kielellä kolmena kappaleena.

Lisäys 1

GUERNSEYN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLINEN SOPIMUS SÄÄSTÖTULOJEN VEROTUKSESTA

OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAA:

1. Säästöjen tuottamien tulojen verotuksesta annetun Euroopan unionin neuvoston (jäljempänä "neuvosto") direktiivin 2003/48/EY (jäljempänä "direktiivi") 17 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 1 päivään tammikuuta 2004 mennessä ja sovellettava kyseisiä määräyksiä 1 päivästä tammikuuta 2005 edellyttäen, että

"i) Sveitsin valaliitto, Liechtensteinin ruhtinaskunta, San Marinon tasavalta, Monacon ruhtinaskunta ja Andorran ruhtinaskunta soveltavat samasta päivästä tämän direktiivin toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä niiden Euroopan yhteisön kanssa tekemien sopimusten mukaisesti, neuvoston tehtyä asiasta yksimielisen päätöksen; ja

ii) on tehty sellaiset sopimukset tai sovittu sellaisista muista järjestelyistä, joiden mukaan asiaankuuluvien riippuvaisten tai assosioituneiden alueiden on sovellettava samasta päivästä lähtien automaattista tietojenvaihtoa tämän direktiivin II luvussa säädetyllä tavalla (tai 10 artiklassa määritellyn siirtymäkauden aikana sovellettava lähdeveroa 11 ja 12 artiklassa säädetyin edellytyksin)".

2. Guernseyn suhteesta EU:hun määrätään Yhdistyneen kuningaskunnan liittymisestä Euroopan yhteisöön tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3. Pöytäkirjan mukaan Guernsey ei kuulu EU:n veroalueeseen.

3. Guernsey toteaa, että vaikka EU:n jäsenvaltioiden perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan korkotulojen tosiasiallinen verotus tosiasiallisen edunsaajan verotuksellisen asuinpaikan jäsenvaltiossa vaihtamalla koronmaksuista tietoja jäsenvaltioiden välillä, kolmea jäsenvaltiota eli Itävaltaa, Belgiaa ja Luxemburgia ei vaadita siirtymäkauden ajan vaihtamaan tietoja, vaan niiden on sovellettava lähdeveroa direktiivin soveltamisalaan kuuluvien säästöjen tuottamiin tuloihin.

4. Direktiivissä olevaan termiin "lähdevero" ("withholding tax") viitataan Guernseyn kansallisessa lainsäädännössä termillä "erityinen lähdevero" ("retention tax"). Tässä sopimuksessa molemmilla termeillä "lähdevero"/erityinen lähdevero" on sama merkitys.

5. Guernsey on suostunut soveltamaan erityistä lähdeveroa 1 päivästä tammikuuta 2005 edellyttäen, että jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, ja direktiivin 17 artiklan ja tämän sopimuksen 17 artiklan 2 kohdan vaatimukset on yleisesti täytetty.

6. Guernsey on suostunut soveltamaan automaattista tietojenvaihtoa direktiivin II luvussa säädetyllä tavalla direktiivin 10 artiklan 2 kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättymisestä alkaen.

7. Guernseyllä on yhteissijoitusyrityksiä koskevaa lainsäädäntöä, jonka katsotaan vastaavan vaikutukseltaan direktiivin 2 ja 6 artiklassa tarkoitettua EY:n lainsäädäntöä.

Guernsey ja Suomen tasavalta, jäljempänä "sopimuspuoli" tai "sopimuspuolet" ellei asiayhteys toisin vaadi,

ovat sopineet tekevänsä seuraavan sopimuksen, jossa on ainoastaan sopimuspuolia koskevia velvoitteita ja jossa määrätään:

a) Suomen tasavallan toimivaltaisen viranomaisen automaattisesta tietojenvaihdosta Guernseyn toimivaltaisen viranomaisen kanssa vastaavalla tavalla kuin jäsenvaltion viranomaisen kanssa,

b) erityisen lähdeveron soveltamisesta Guernseyllä direktiivin 10 artiklassa määritellyn siirtymäkauden aikana mainitun direktiivin 11 ja 12 artiklassa säädetystä päivästä alkaen ja mainituissa artikloissa säädetyin edellytyksin,

c) Guernseyn toimivaltaisen viranomaisen automaattisesta tietojenvaihdosta Suomen tasavallan toimivaltaisen viranomaisen kanssa direktiivin 13 artiklan mukaisesti,

d) siitä, että Guernseyn toimivaltainen viranomainen siirtää 75 prosenttia erityisen lähdeveron pidätyksestä saatavista tuloista Suomen tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle

korkotuloista, jotka johonkin sopimuspuoleen sijoittautunut maksuasiamies maksaa toisessa sopimuspuolessa asuvalle luonnolliselle henkilölle.

Tässä sopimuksessa termi "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa sopimuspuoliin sovellettaessa "Valtiovarainministeriö, sen valtuutettu edustaja tai viranomainen, jonka valtiovarainministeriö on nimennyt toimivaltaiseksi viranomaiseksi" Suomen tasavallan osalta ja "the Administrator of Income Tax" Guernseyn osalta.

1 artiklaMaksuasiamiesten pidättämä erityinen lähdevero

Tämän sopimuksen 8 artiklassa määritellyistä korkotuloista, jotka Guernseyn alueelle sijoittautunut maksuasiamies maksaa tämän sopimuksen 5 artiklassa tarkoitetuille, Suomen tasavallassa asuville tosiasiallisille edunsaajille, pidätetään erityinen lähdevero maksetun koron määrästä tämän sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden ajan tämän sopimuksen 15 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen ottaen kuitenkin huomioon tämän sopimuksen 3 artiklan määräykset. Veron suuruus on 15 prosenttia siirtymäkauden kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kolmen seuraavan vuoden aikana 20 prosenttia ja tämän jälkeen 35 prosenttia.

2 artiklaMaksuasiamiesten ilmoittamat tiedot

1) Kun Suomen tasavaltaan sijoittautunut maksuasiamies maksaa tämän sopimuksen 8 artiklassa määriteltyjä korkotuloja tämän sopimuksen 5 artiklassa määritellyille tosiasiallisille edunsaajille, joiden asuinpaikka on Guernseyllä, tai jos tämän sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan määräyksiä sovelletaan, maksuasiamiehen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen

a) tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys ja asuinpaikka tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti määritettynä;

b) maksuasiamiehen nimi ja osoite;

c) tosiasiallisen edunsaajan tilinumero tai sen puuttuessa korkoon oikeuttavan velkasitoumuksen tunnistetiedot;

d) tiedot tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta koronmaksusta. Kukin sopimuspuoli voi kuitenkin rajoittaa maksuasiamiehen ilmoittamien koronmaksuja koskevien vähimmäistietojen sisällön koron tai tulojen kokonaismäärään ja myynnin, takaisinoston tai lunastuksen tuoton kokonaismäärään.

ja Suomen tasavallan on noudatettava tämän artiklan 2 kohdan määräyksiä.

2) Suomen tasavallan toimivaltaisen viranomaisen on kuuden kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä toimitettava automaattisesti Guernseyn toimivaltaiselle viranomaiselle tämän artiklan 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitetut tiedot kaikista kyseisenä vuonna maksetuista koroista.

3 artiklaPoikkeukset erityisestä lähdeverojärjestelmästä

1) Edellä 1 artiklan mukaisesti erityistä lähdeveroa perivän Guernseyn on noudatettava jompaakumpaa tai molempia seuraavista kahdesta menettelystä sen varmistamiseksi, että tosiasiallisella edunsaajalla on mahdollisuus pyytää, ettei erityistä lähdeveroa peritä:

a) menettely, jossa tämän sopimuksen 5 artiklassa määritelty tosiasiallinen edunsaaja välttyy tämän sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun veron pidätykseltä, jos se valtuuttaa nimenomaisesti maksuasiamiehensä ilmoittamaan maksetut korot sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, johon maksuasiamies on sijoittautunut. Valtuutuksen on katettava kaikki kyseisen maksuasiamiehen tosiasialliselle edunsaajalle maksamat korot.

b) menettely, jolla varmistetaan, että erityistä lähdeveroa ei peritä, kun tosiasiallinen edunsaaja esittää maksuasiamiehelleen sen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen, jossa hänen verotuksellinen asuinpaikkansa on, edunsaajan nimelle tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman todistuksen.

2) Tosiasiallisen edunsaajan pyynnöstä sen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen, jossa hänen verotuksellinen asuinpaikkansa on, antaa todistuksen, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

i) tosiasiallisen edunsaajan nimi, osoite ja verotunnistenumero tai sellaisen puuttuessa syntymäaika ja -paikka,

ii) maksuasiamiehen nimi ja osoite;

iii) tosiasiallisen edunsaajan tilinumero tai sellaisen puuttuessa velkasitoumuksen tunnistetiedot.

Todistus on voimassa enintään kolme vuotta. Todistus on annettava jokaiselle sitä pyytävälle tosiasialliselle edunsaajalle kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

3) Jos tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan, sen Guernseyn toimivaltaisen viranomaisen, johon maksuasiamies on sijoittautunut, on ilmoitettava tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikan Suomen tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle. Tiedot on ilmoitettava ilman erillistä pyyntöä ja vähintään kerran vuodessa kuuden kuukauden kuluessa sopimuspuolen lainsäädännössä vahvistetun verovuoden päättymisestä kaikkien kyseisen vuoden aikana maksettujen korkojen osalta.

4 artiklaKannettavan erityisveron perusta

1) Guernseyn alueelle sijoittautunut maksuasiamies pidättää erityisveron tämän sopimuksen 1 artiklan mukaisesti seuraavasti:

a) mikäli koron maksu on tapahtunut tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti: maksetun tai tilille kirjatun koron koko määrästä;

b) mikäli koron maksu on tapahtunut tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti: joko kyseisen kohdan b tai d alakohdassa tarkoitettujen korkojen tai tulojen määrästä tai perimällä tulojen saajan maksettava vaikutuksiltaan vastaava vero myynnin, takaisinoston tai lunastuksen koko tuotosta,

c) mikäli koron maksu on tapahtunut tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti: kyseisessä alakohdassa tarkoitettujen korkojen määrästä,

d) mikäli koron maksu on tapahtunut tämän sopimuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti: kullekin tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tämän sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot täyttävälle osakkaalle kuuluvien korkojen määrästä,

e) kun Guernsey käyttää tämän sopimuksen 8 artiklan 5 kohdassa säädettyä mahdollisuutta: vuotuistetun koron määrästä.

2) Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa sovellettaessa pidätettävää erityisveroa pienennetään suhteessa siihen aikaan, jonka velkasitoumus on ollut tosiasiallisella edunsaajalla. Jos maksuasiamies ei kykene määrittämään tätä hallussapitoaikaa käytettävissä olevien tietojen perusteella, se kohtelee tosiasiallista edunsaajaa ikään kuin tällä olisi ollut velkasitoumus sitoumuksen koko olemassaolon ajan, ellei edunsaaja esitä näyttöä hankintapäivästä.

3) Se, että Guernsey pidättää erityisen lähdeveron, ei estä toista sopimuspuolta, jossa tosiasiallisen edunsaajan verotuksellinen asuinpaikka on, verottamasta tuloa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

4) Guernsey voi siirtymäkauden kuluessa säätää, että tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle toisen sopimuspuolen alueelle sijoittautuneelle yhteisölle korkoa maksavaa tai sen hyväksi korkojen maksusta huolehtivaa taloudellista toimijaa pidetään yhteisön lukuun toimivana maksuasiamiehenä, joka perii korosta erityisen lähdeveron, ellei yhteisö ole nimenomaisesti hyväksynyt, että sen nimi ja osoite sekä korkojen, jotka on sille maksettu tai joiden maksamisesta sen hyväksi on huolehdittu, kokonaismäärä ilmoitetaan tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti.

5 artiklaTosiasiallisen edunsaajan määritelmä

1) Tässä sopimuksessa "tosiasiallisella edunsaajalla" tarkoitetaan jokaista luonnollista henkilöä, jolle tai jonka hyväksi maksetaan korkoja, ellei henkilö osoita, että korkoja ei maksettu hänelle tai hänen hyväkseen hänen oman etunsa vuoksi. Luonnollista henkilöä ei katsota tosiasialliseksi edunsaajaksi, jos hän

a) toimii tämän sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna maksuasiamiehenä,

b) toimii oikeushenkilön, elinkeinoverotuksen yleisten säännösten mukaisesti tuloveronalaisen yhteisön, neuvoston direktiivin 85/611/ETY mukaisesti toimiluvan saaneen yhteissijoitusyrityksen tai Guernseyn alueelle sijoittautuneen vastaavan yhteissijoitusyrityksen tai tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön lukuun, ja jos hän viimeksi mainitussa tapauksessa ilmoittaa kyseisen yhteisön nimen ja osoitteen koron maksavalle taloudelliselle toimijalle, joka puolestaan ilmoittaa tiedot sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, johon hän on sijoittautunut, tai

c) toimii toisen luonnollisen henkilön eli tosiasiallisen edunsaajan lukuun ja ilmoittaa tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden maksuasiamiehelle.

2) Jos maksuasiamiehellä on hallussaan tietoja, joiden perusteella on syytä olettaa, että luonnollinen henkilö, jolle tai jonka hyväksi korkoja maksetaan, ei ehkä ole tosiasiallinen edunsaaja, ja jos tämän artiklan a tai b alakohtaa ei sovelleta, sen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden selvittämiseksi. Mikäli maksuasiamies ei kykene määrittämään tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyttä, sen on pidettävä kyseistä luonnollista henkilöä tosiasiallisena edunsaajana.

6 artiklaTosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys ja asuinpaikka

1) Jokaisen sopimuspuolen on omalla alueellaan otettava käyttöön tarvittavat menettelyt, joiden avulla maksuasiamiehen on mahdollista määrittää tosiasialliset edunsaajat ja heidän asuinpaikkansa tämän sopimuksen soveltamista varten, sekä varmistettava sen soveltaminen. Näiden menettelyjen on täytettävä 2 ja 3 kohdassa määritellyt vähimmäisvaatimukset.

2) Maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys noudattaen vähimmäisvaatimuksia, jotka vaihtelevat seuraavasti sen mukaan milloin maksuasiamiehen ja korkojen saajan välinen sopimussuhde on syntynyt:

a) ennen tammikuun 1 päivää 2004 syntyneissä sopimussuhteissa maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys, johon sisältyy tämän nimi ja osoite, niiden tietojen mukaan, jotka sillä on hallussaan erityisesti sen sijoittautumismaassa voimassa olevien säädösten ja Suomen tasavallan osalta rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/308/ETY tai Guernseyn osalta vastaavan lainsäädännön perusteella,

b) tammikuun 1 päivänä 2004 tai sen jälkeen syntyneissä sopimussuhteissa tai toteutuneissa liiketoimissa, jos sopimussuhdetta ei ole, maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys, johon sisältyy nimi, osoite ja verotuksellisen asuinpaikan jäsenvaltion mahdollisesti antama verotunnistenumero. Nämä tiedot olisi määritettävä tosiasiallisen edunsaajan esittämän passin tai virallisen henkilökortin perusteella. Jos passissa tai virallisessa henkilökortissa ei ole osoitetta, se määritetään tosiasiallisen edunsaajan esittämän todistusvoimaisen asiakirjan perusteella. Jos tosiasiallisen edunsaajan esittämässä passissa, virallisessa henkilökortissa tai muussa todistusvoimaisessa asiakirjassa, esimerkiksi mahdollisessa verotuksellista asuinpaikkaa koskevassa todistuksessa, ei ole verotunnistenumeroa, henkilöllisyys täydennetään mainitsemalla passin tai virallisen henkilökortin perusteella määritetty syntymäaika ja -paikka.

3) Maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka noudattaen vähimmäisvaatimuksia, jotka vaihtelevat sen mukaan, milloin maksuasiamiehen ja korkojen saajan välinen sopimussuhde on syntynyt. Asuinpaikan katsotaan olevan siinä maassa, jossa tosiasiallisella edunsaajalla on vakituinen asuinpaikkansa, tämän rajoittamatta seuraavaa:

a) ennen tammikuun 1 päivää 2004 syntyneissä sopimussuhteissa maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka niiden tietojen mukaan, jotka sillä on hallussaan erityisesti sen sijoittautumismaassa voimassa olevien säädösten ja Suomen tasavallan osalta direktiivin 91/308/ETY tai Guernseyn osalta vastaavan lainsäädännön perusteella,

b) tammikuun 1 päivänä 2004 tai sen jälkeen syntyneissä sopimussuhteissa tai toteutuneissa liiketoimissa, jos sopimussuhdetta ei ole, maksuasiamiesten on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka tämän esittämässä passissa tai virallisessa henkilökortissa mainitun osoitteen perusteella tai tarvittaessa tosiasiallisen edunsaajan esittämän muun todistusvoimaisen asiakirjan perusteella seuraavan menettelyn mukaisesti: jos jäsenvaltion myöntämän passin tai virallisen henkilökortin esittävä luonnollinen henkilö ilmoittaa asuvansa kolmannessa maassa, hänen asuinpaikkansa määritetään sen kolmannen maan, jonka luonnollinen henkilö ilmoittaa asuinpaikakseen, toimivaltaisen viranomaisen antamalla verotuksellista asuinpaikkaa koskevalla todistuksella. Jos tällaista todistusta ei esitetä, asuinpaikan katsotaan sijaitsevan siinä jäsenvaltiossa, joka on myöntänyt passin tai muun virallisen henkilöasiakirjan.

7 artiklaMaksuasiamiehen määritelmä

1) Tässä sopimuksessa "maksuasiamiehellä" tarkoitetaan kaikkia taloudellisia toimijoita, jotka maksavat korkoa tosiasialliselle edunsaajalle tai huolehtivat korkojen maksamisesta tämän välittömäksi hyväksi, olipa toimija koron perustana olevan velkasitoumuksen antaja tai toimija, jonka tehtäväksi tämä velallinen tai tosiasiallinen edunsaaja on antanut koron maksun tai sen maksamisesta huolehtimisen.

2) Sopimuspuolen alueelle sijoittautunut yhteisö, jolle korkoa maksetaan tai jolle koron maksamisesta huolehditaan tosiasiallisen edunsaajan hyväksi, katsotaan myös maksuasiamieheksi maksettaessa tällainen maksu tai siitä huolehdittaessa. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos taloudellisella toimijalla on syytä uskoa yhteisön esittämien virallisten todistusvoimaisten seikkojen perusteella, että:

a) kyseessä on oikeushenkilö, tämän artiklan 5 kohdassa mainittuja oikeushenkilöitä lukuun ottamatta, tai

b) yhteisön tuloa verotetaan elinkeinoverotuksen yleisten säännösten mukaisesti tai

c) yhteisö on direktiivin 85/611/ETY mukaisesti toimiluvan saanut yhteissijoitusyritys tai Guernseyn alueelle sijoittautunut vastaava yhteissijoitusyritys.

Tämän kohdan nojalla maksuasiamieheksi katsottavalle toisen sopimuspuolen alueelle sijoittautuneelle yhteisölle korkoa maksavan tai korkojen maksamisesta huolehtivan taloudellisen toimijan on ilmoitettava yhteisön nimi ja osoite sekä yhteisölle maksettujen tai varmistettujen korkojen yhteismäärä sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, johon taloudellinen toimija on sijoittautunut, joka välittää tiedot sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, johon yhteisö on sijoittautunut.

3) Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö voi kuitenkin halutessaan tulla kohdelluksi tätä direktiiviä sovellettaessa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna yhteissijoitusyrityksenä tai 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna vastaavana yrityksenä. Sen sopimuspuolen, johon yhteisö on sijoittautunut, on annettava tämän vaihtoehdon käyttämisestä todistus, joka yhteisön on toimitettava taloudelliselle toimijalle. Sopimuspuolen on vahvistettava tämän vaihtoehdon käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt alueelleen sijoittautuneiden yhteisöjen osalta.

4) Kun taloudellinen toimija ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö ovat sijoittautuneet samaan sopimuspuoleen, kyseisen sopimuspuolen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yhteisö noudattaa maksuasiamiehenä toimiessaan tämän sopimuksen säännöksiä.

5) Tämän artiklan 2 kohdan a alakohtaa ei sovelleta seuraaviin oikeushenkilöihin

a) Suomessa: avoin yhtiö (Ay) ja kommandiittiyhtiö (Ky) / öppet bolag ja kommanditbolag

b) Ruotsissa: handelsbolag (HB) ja kommanditbolag (KB).

8 artiklaKoronmaksujen määritelmä

1) Tässä sopimuksessa "koronmaksulla" tarkoitetaan:

a) kaikenlaisiin velkasitoumuksiin liittyviä maksettuja tai tilille kirjattuja korkoja riippumatta siitä, onko niiden vakuutena kiinnitys ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta, ja erityisesti valtioiden liikkeeseen laskemien arvopapereiden ja joukkovelkakirjojen tuottoa mukaan luettuina niihin liittyvät emissiovoitot ja palkkiot; maksun viivästymisestä maksettavia sakkomaksuja ei pidetä korkoina,

b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen velkasitoumusten myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneitä tai pääomitettuja korkoja;

c) koronmaksuista kertyviä tuloja, joita jakavat joko suoraan tai tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön välityksellä

i) neuvoston direktiivin 85/611/ETY mukaisesti toimiluvan saaneet yhteissijoitusyritykset,

ii) Guernseyn alueelle sijoittautuneet vastaavat yhteissijoitusyritykset,

iii) tämän sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa mainitun vaihtoehdon piirissä olevat yhteisöt,

(iv) sellaisen alueen ulkopuolelle, johon sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta sen 299 artiklan nojalla, sekä Guernseyn ulkopuolelle sijoittautuneet yhteissijoitusyritykset.

d) seuraavassa mainittujen yritysten tai yhteisöjen osakkeiden tai osuuksien myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä realisoituneita tuloja, jos kyseiset yritykset tai yhteisöt sijoittavat suoraan tai muiden seuraavassa mainittujen yhteissijoitusyritysten tai yhteisöjen välityksellä yli 40 prosenttia varoistaan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin:

i) direktiivin 85/611/ETY mukaisesti toimiluvan saaneet yhteissijoitusyritykset,

ii) Guernseyn alueelle sijoittautuneet vastaavat yhteissijoitusyritykset,

iii) tämän sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa mainitun vaihtoehdon piirissä olevat yhteisöt,

iv) sellaisen alueen ulkopuolelle, johon sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta sen 299 artiklan nojalla, sekä Guernseyn ulkopuolelle sijoittautuneet yhteissijoitusyritykset.

Sopimuspuolet voivat kuitenkin ottaa tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa mainitut tulot koron määritelmään ainoastaan siinä määrin kuin kyseiset tulot vastaavat tuloja, jotka on joko suoraan tai välillisesti saatu tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesta koronmaksusta.

2) Kun maksuasiamiehellä ei tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan osalta ole tietoa siitä, mikä osa tuloista kertyy koronmaksuista, tulot katsotaan kokonaisuudessaan koroiksi.

3) Kun maksuasiamiehellä ei tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan osalta ole tietoa siitä, kuinka suuri prosenttiosuus varoista on sijoitettu velkasitoumuksiin tai kyseisessä alakohdassa määriteltyihin osakkeisiin tai osuuksiin, prosenttiosuuden katsotaan olevan yli 40 prosenttia. Jos maksuasiamies ei pysty määrittämään tosiasiallisen edunsaajan saaman tulon määrää, tulon katsotaan vastaavan osakkeiden tai osuuksien myynnistä, takaisinostosta tai lunastuksesta kertynyttä tuottoa.

4) Kun tämän artiklan 1 kohdassa määritelty korko maksetaan tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle yhteisölle tai kirjataan sen tilille, se katsotaan kyseisen yhteisön suorittamaksi koronmaksuksi, ellei kyseinen yhteisö kuulu tämän sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa säädetyn vaihtoehdon piiriin.

5) Tämän artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan osalta sopimuspuolella on mahdollisuus vaatia sen alueelle sijoittautuneita maksuasiamiehiä vuotuistamaan korot tietylle ajanjaksolle, joka ei saa olla pitempi kuin yksi vuosi, ja kohdella tällaisia vuotuistettuja korkoja direktiivissä tarkoitettuna koronmaksuna, vaikka kyseisenä ajanjaksona ei olisikaan toteutettu myynti-, takaisinosto- tai lunastustapahtumia.

6) Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa säädetään, sopimuspuolella on mahdollisuus jättää koronmaksun määritelmän ulkopuolelle kyseisissä alakohdissa mainitut, sen alueelle sijoittautuneilta yrityksiltä tai yhteisöiltä saadut tulot siinä tapauksessa, että asianomaiset yritykset tai yhteisöt eivät ole sijoittaneet yli 15:tä prosenttia varoistaan tämän artiklan kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin. Vastaavasti, poiketen siitä, mitä tämän artiklan 4 kohdassa säädetään, sopimuspuolella on mahdollisuus jättää tämän artiklan 1 kohdassa esitetyn koronmaksun määritelmän ulkopuolelle sellaisten tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen tileille maksetut tai hyvitetyt korot, jotka eivät kuulu 7 artiklan 3 kohdassa säädetyn vaihtoehdon piiriin ja jotka ovat sijoittautuneet sen alueelle, siinä tapauksessa, että asianomaiset yhteisöt eivät ole sijoittaneet yli 15:tä prosenttia varoistaan tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin.

Sopimuspuolen päätös käyttää tätä mahdollisuutta sitoo myös toista sopimuspuolta.

7) Tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 3 kohdassa mainittu prosenttiosuus on 1 päivästä tammikuuta 2011 lähtien 25 prosenttia.

8) Tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 6 kohdassa mainitut prosenttirajat määritetään rahaston säännöissä tai asianomaisen yrityksen tai yhteisön yhtiöjärjestyksessä vahvistetun sijoitusohjelman perusteella tai sellaisten puuttuessa asianomaisen yrityksen tai yhteisön varojen todellisen koostumuksen perusteella.

9 artiklaErityisestä lähdeverosta saatavien tulojen jako

1) Guernseyn on pidettävä itsellään 25 prosenttia tämän sopimuksen mukaisesti perittävästä erityisestä lähdeverosta saatavista tuloista ja siirrettävä jäljellä olevat 75 prosenttia toiselle sopimuspuolelle.

2) Tämän sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti erityistä lähdeveroa perivän Guernseyn on pidettävä 25 prosenttia näistä verotuloista itsellään ja siirrettävä 75 prosenttia Suomen tasavallalle samassa suhteessa kuin tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetuissa siirroissa.

3) Kunkin vuoden osalta varat siirretään yhdessä erässä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Guernseyn lainsäädännössä vahvistetun verovuoden päättymisestä.

4) Erityistä lähdeveroa perivän Guernseyn on toteutettava tarvittavat toimenpiteet verotulojen jakojärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

10 artiklaKaksinkertaisen verotuksen estäminen

1) Tosiasiallisen edunsaajan verotuksellisen asuinpaikan sopimuspuolen on huolehdittava tässä sopimuksessa tarkoitetun erityisen lähdeveron perimisestä Guernseyllä mahdollisesti aiheutuvan kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta seuraavien säännösten mukaisesti:

i) Jos Guernsey on pidättänyt tosiasiallisen edunsaajan saamista korkotuloista erityisen lähdeveron, toisen sopimuspuolen on myönnettävä hänelle kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti pidätetyn veron suuruinen verohyvitys. Silloin kun perityn veron määrä on suurempi kuin toisen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksettavan veron määrä, tämä sopimuspuoli palauttaa erotuksen tosiasialliselle edunsaajalle.

ii) Jos tosiasialliselle edunsaajalle maksetuista koroista on tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetun erityisen lähdeveron lisäksi peritty muun tyyppisiä lähdeveroja, ja jossa hänen verotuksellisen asuinpaikkansa sopimuspuoli on, myöntää tällaisista lähdeveroista veronhyvitystä kansallisen lainsäädäntönsä tai kaksinkertaista verotusta koskevien verosopimusten perusteella, tällainen muu lähdevero on hyvitettävä ennen tämän artiklan i alakohdassa säädetyn menettelyn soveltamista.

2) Sopimuspuoli, jossa tosiasiallisen edunsaajan verotuksellinen asuinpaikka on, voi käyttää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun veronhyvitysjärjestelmän asemesta tämän sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun erityisen lähdeveron palauttamista.

11 artiklaSiirtokelpoisia velkakirjalainoja koskevat siirtymäsäännökset

1) Tämän sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden ajan ja viimeistään 31 päivään joulukuuta 2010 saakka kotimaisia ja kansainvälisiä obligaatioita ja muita siirtokelpoisia velkakirjalainoja, jotka on ensimmäistä kertaa laskettu liikkeeseen ennen 1 päivää maaliskuuta 2001 tai joiden alkuperäisen tarjousesitteen neuvoston direktiivissä 80/390/ETY tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset tai kolmannen maan vastaavat viranomaiset ovat hyväksyneet ennen kyseistä päivämäärää, ei katsota tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuiksi velkasitoumuksiksi edellyttäen, että kyseisten siirtokelpoisten velkakirjalainojen uusia liikkeeseenlaskuja ei toteuteta 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen. Jos siirtymäkausi kuitenkin jatkuu vielä 31 päivän joulukuuta 2010 jälkeen, tämän artiklan säännöksiä saadaan soveltaa edelleen vain sellaisiin siirtokelpoisiin velkakirjalainoihin nähden,

― niissä on gross–up- ja etuaikaista lunastusta koskevat lausekkeet, ja

― joiden osalta maksuasiamies on sijoittautunut erityistä lähdeveroa soveltavaan sopimuspuoleen ja maksuasiamies maksaa korkoa toisessa sopimuspuolessa asuvalle tosiasialliselle edunsaajalle tai huolehtii korkojen maksamisesta tämän välittömäksi hyväksi.

Jos edellä mainittuja valtion tai julkisena viranomaisena toimivan tai kansainvälisessä sopimuksessa tunnustetun tämän sopimuksen liitteessä määritellyn yhteisön liikkeeseen laskemia siirtokelpoisia velkakirjalainoja lasketaan uudelleen liikkeeseen 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen, koko liikkeeseenlasku, sekä alkuperäinen että mahdollinen myöhempi, katsotaan tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi velkasitoumuksen liikkeeseenlaskuksi.

Jos muu kuin toisessa alakohdassa tarkoitettu liikkeeseenlaskija laskee uudelleen liikkeeseen edellä mainittuja siirtokelpoisia velkakirjalainoja 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen, tällainen uusi liikkeeseenlasku katsotaan tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi velkasitoumuksen liikkeeseenlaskuksi.

2) Mikään tässä artiklassa säädetystä ei estä sopimuspuolia verottamasta 1 kohdassa tarkoitetuista siirtokelpoisista velkakirjalainoista saatavia tuloja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

12 artiklaYhteisymmärrysmenettely

Jos tämän sopimuksen täytäntöönpanosta tai tulkinnasta syntyy ongelmia tai epäilyksiä sopimuspuolten välillä, ne pyrkivät ratkaisemaan asian yhteisymmärryksessä.

13 artiklaLuottamuksellisuus

1) Kaikkia sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen toimittamia ja vastaanottamia tietoja pidetään luottamuksellisina.

2) Sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettuja tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin välittömään verotukseen ilman toisen sopimuspuolen kirjallista suostumusta.

3) Toimitetut tiedot luovutetaan ainoastaan välitöntä verotusta käsitteleville henkilöille tai viranomaisille, ja niitä saavat käyttää ainoastaan tällaiset henkilöt tai viranomaiset tällaisiin tarkoituksiin tai valvontatarkoituksiin, mukaan luettuna mahdollisen valituksen ratkaiseminen. Näihin tarkoituksiin tietoja voidaan luovuttaa julkisissa tuomioistuinkäsittelyissä tai tuomioistuinmenettelyissä.

4) Jos sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen katsoo, että tiedoista, jotka se on saanut toisen sopimuspuolen toimivaltaiselta viranomaiselta, olisi todennäköisesti hyötyä jonkin toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, se voi toimittaa ne viimeksi mainitulle viranomaiselle tiedot toimittaneen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella.

14 artiklaSiirtymäkausi

Direktiivin 10 artiklan 2 kohdassa määritellyn siirtymäkauden päätyttyä Guernseyn on lopetettava tässä sopimuksessa määrätyn erityisen lähdeveron ja verotulojen jaon soveltaminen ja sovellettava toisen sopimuspuolen osalta automaattista tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä direktiivin II luvussa säädetyllä tavalla. Jos Guernsey päättää siirtymäkauden aikana soveltaa automaattista tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä direktiivin II luvussa säädetyllä tavalla, se ei saa enää soveltaa tämän sopimuksen 9 artiklassa määrättyä erityisestä lähdeverosta saatavien tulojen jakoa.

15 artiklaVoimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005, ellei tämän sopimuksen 17 artiklan määräyksistä muuta johdu.

16 artiklaIrtisanominen

1) Sopimus on voimassa siihen asti, kun jompikumpi sopimuspuoli irtisanoo sen.

2) Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen antamalla toiselle sopimuspuolelle kirjallisen irtisanomisilmoituksen, jossa esitetään ilmoituksen antamiseen johtaneet syyt. Tällöin sopimuksen voimassaolo päättyy kahdentoista kuukauden kuluttua ilmoituksen antamisesta.

17 artiklaSopimuksen soveltaminen ja soveltamisen keskeytys

1) Tämän sopimuksen soveltaminen edellyttää, että Euroopan unionin kaikki jäsenvaltiot, Amerikan Yhdysvallat, Sveitsi, Andorra, Liechtenstein, Monaco ja San Marino sekä asiaankuuluvat Euroopan yhteisön jäsenvaltioista riippuvaiset tai niihin assosioituneet alueet hyväksyvät direktiivissä tai tässä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden mukaiset tai niitä vastaavat toimenpiteet ja panevat ne täytäntöön samaan aikaan.

2) Sopimuspuolet päättävät yksimielisesti vähintään kuusi kuukautta ennen tämän sopimuksen 15 artiklassa tarkoitettua päivää, täyttyvätkö 1 kohdassa asetetut edellytykset, jotka liittyvät asiaankuuluvien toimenpiteiden voimaantuloon kyseisissä jäsenvaltioissa, mainituissa kolmansissa maissa ja asianomaisilla jäsenvaltioista riippuvaisilla tai niihin assosioituneilla alueilla.

3) Tämän sopimuksen 12 artiklassa määrättyä yhteisymmärrysmenettelyä rajoittamatta kumpi tahansa sopimuspuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen tai sen osien soveltamisen välittömästi ilmoittamalla siitä ja ilmoituksen antamiseen johtaneista syistä toiselle sopimuspuolelle, jos direktiivin tai sen osien soveltaminen keskeytetään joko tilapäisesti tai pysyvästi Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti tai jos jokin jäsenvaltio keskeyttää oman täytäntöönpanolainsäädäntönsä soveltamisen. Sopimuksen soveltamista on jatkettava heti, kun sopimuksen keskeyttämiseen johtaneet syyt eivät enää päde.

4) Tämän sopimuksen 12 artiklassa määrättyä yhteisymmärrysmenettelyä rajoittamatta kumpi tahansa sopimuspuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen tai sen osien soveltamisen välittömästi ilmoittamalla siitä ja ilmoituksen antamiseen johtaneista syistä toiselle sopimuspuolelle, jos jokin 1 kohdassa tarkoitetuista kolmansista maista tai alueista lopettaa kyseisessä kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisen. Soveltamisen keskeytys tulee voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Sopimuksen soveltamista on jatkettava heti, kun toimenpiteet on otettu uudelleen käyttöön kyseessä olevassa kolmannessa maassa tai kyseessä olevalla alueella.

Tehty suomen ja englannin kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

LIITE:

Luettelo 11 artiklassa tarkoitetuista yhteisöistä

Tämän sopimuksen 11 artiklaa sovellettaessa seuraavia yhteisöjä pidetään " viranomaisena toimivina tai jossakin kansainvälisessä sopimuksessa tunnustettuina yhteisöinä ":

EUROOPAN UNIONISSA SIJAITSEVAT YHTEISÖT:

Belgia

Vlaams Gewest (Flanderi)

Région wallonne (Vallonia)

Région Bruxelloise /Brussels Gewest (Brysselin alue)

Communauté française (ranskankielinen kieliyhteisö)

Vlaamse Gemeenschap (hollanninkielinen kieliyhteisö)

Deutschsprachige Gemeinschaft (saksankielinen kieliyhteisö)

Espanja

Xunta de Galicia (Galician aluehallitus)

Junta de Andalucía (Andalusian aluehallitus)

Junta de Extremadura (Extremaduran aluehallitus)

Junta de Castilla- La Mancha (Kastilia - La Manchan aluehallitus)

Junta de Castilla- León (Kastilia - Leónin aluehallitus)

Gobierno Foral de Navarra (Navarran aluehallitus)

Govern de les Illes Balears (Baleaarien aluehallitus)

Generalitat de Catalunya (Katalonian aluehallitus)

Generalitat de Valencia (Valencian aluehallitus)

Diputación General de Aragón (Aragonian aluehallitus)

Gobierno de las Islas Canarias (Kanariansaarten aluehallitus)

Gobierno de Murcia (Murcian aluehallitus)

Gobierno de Madrid (Madridin aluehallitus)

Gobierno de la Comunidad Autónoma del País Vasco/Euzkadi (Baskimaan aluehallitus)

Diputación Foral de Guipúzcoa (Guipúzcoan alueneuvosto)

Diputación Foral de Vizcaya/Bizkaia (Vizcayan alueneuvosto)

Diputación Foral de Alava (Alavan alueneuvosto)

Ayuntamiento de Madrid (Madridin kaupunki)

Ayuntamiento de Barcelona (Barcelonan kaupunki)

Cabildo Insular de Gran Canaria (Gran Canarian paikallisneuvosto)

Cabildo Insular de Tenerife (Teneriffan paikallisneuvosto)

Instituto de Crédito Oficial (virallinen luottolaitos)

Instituto Catalán de Finanzas (Katalonian rahoituslaitos)

Instituto Valenciano de Finanzas (Valencian rahoituslaitos)

Kreikka

=B5 (Kreikan televiestintälaitos)

=B5 =B5 (Kreikan rautatielaitos)

=B5 =B5 (Julkinen sähkölaitos)

Ranska

Caisse d"amortissement de la dette sociale (Sosiaaliturvamaksujen lyhennyskassa)

L"Agence française de développement (Ranskan kehitysvirasto)

Réseau ferré de France (Ranskan rautatiet)

Caisse nationale des Autoroutes (Moottoriteiden valtionkassa)

Assistance publique Hôpitaux de Paris (Pariisin sairaaloiden julkinen tuki)

Charbonnages de France (Ranskan kivihiilikaivokset)

Entreprise minière et chimique (Kaivostoiminnan ja kemian alan yritys)

Italia

Regions (alueet)

Provinces (läänit)

Municipalities (kunnat)

Cassa Depositi e Prestiti (Talletus- ja lainakassa)

Latvia

Pa=9Avaldbas (paikallishallinnot)

Puola

gminy (kunnat)

powiaty (hallintopiirit)

województwa (maakunnat)

zwizki gmin (kuntainliitot)

zwizki powiatów (hallintopiirien liitot)

zwizki województw (maakuntaliitot)

miasto stoeczne Warszawa (pääkaupunki Varsova)

Agencja Restrukturyzacji i Modernizacji Rolnictwa (Maatalouden jälleenrakennus- ja

nykyaikaistamisvirasto)

Agencja Nieruchomoci Rolnych (Maatalousomaisuusvirasto)

Portugali

Regi=E3o Autónoma da Madeira (Madeiran autonominen alue)

Regi=E3o Autónoma dos Açores (Azorien autonominen alue)

Municipalities (kunnat)

Slovakia

mestá a obce (kunnat)

Železnice Slovenskej republiky (Slovakian rautatieyhtiö)

Štátny fond cestného hospodárstva (valtion tiehallintorahasto)

Slovenské elektrárne (Slovakian voimalaitokset)

Vodohospodárska v=FDstavba (vesitalousyhtiö)

KANSAINVÄLISET YHTEISÖT:

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki

Euroopan investointipankki

Aasian kehityspankki

Afrikan kehityspankki

Maailmanpankki / IBRD / IMF

Kansainvälinen rahoitusyhtiö

Latinalaisen Amerikan kehityspankki

Euroopan neuvoston sosiaalisen kehityksen rahasto

Euratom

Euroopan yhteisö

Corporación Andina de Fomento (CAF) (Andien kehitysyhtiö)

Eurofima (Rautateiden liikkuvan kaluston eurooppalainen rahoitusyhtiö)

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Pohjoismaiden investointipankki

Karibian alueen kehityspankki

11 artiklan säännökset eivät rajoita kansainvälisiä velvoitteita, joihin sopimuspuolet ovat edellä mainittujen kansainvälisten yhteisöjen osalta kenties sitoutuneet.

KOLMANSISSA VALTIOISSA SIJAITSEVAT YHTEISÖT:

Seuraavat vaatimukset täyttävät yhteisöt:

1) Yhteisön katsotaan selvästi olevan julkisyhteisö kansallisten perusteiden mukaisesti.

2) Tällainen julkisyhteisö on voittoa tuottamaton yhteisö, joka maan hallituksen tosiasiallisessa valvonnassa hallinnoi ja rahoittaa erilaisia toimintoja tuottaen pääasiassa yhteiseksi hyväksi tarkoitettuja ei-kaupallisia tavaroita ja palveluja.

3) Tällainen julkisyhteisö laskee liikkeeseen säännöllisesti huomattavia joukkovelkakirjalainoja.

4) Asianomainen valtio kykenee takaamaan, että kyseinen julkisyhteisö ei lunasta lainaa etuaikaisesti gross-up -lausekkeen yhteydessä.

TÄMÄN LIITTEEN MUUTTAMISEN EDELLYTYKSET:

Tässä liitteessä olevaa yhteisöjen luetteloa voidaan muuttaa keskinäisellä sopimuksella.

Sivun alkuun