74/2004

1 §

2 §

3 §

4 §

5 §

1 ARTIKLA

Tämän sopimuksen tarkoituksena on antaa ne määräykset ja ehdot, joiden mukaisesti Suomi liittyy yleissopimukseen.

2 ARTIKLA

1. Suomesta tulee ESO:n jäsen ja ESO:n perustamisesta tehdyn yleissopimuksen sopimuspuoli.

2. Suomi sitoutuu tämän sopimuksen ratifioidessaan sen mukaisiin liittymistä koskeviin määräyksiin ja ehtoihin.

3 ARTIKLA

1. Yleissopimuksen XIII artiklan 4 kappaleen mukaisesti Suomen liittyminen tulee voimaan sinä päivänä, jona Suomen liittymiskirja talletetaan Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriöön. Suomi ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tämän toteuttamiseksi heinäkuun 1 päivään 2004 mennessä. Ellei liittymiskirjaa ole kyseiseen päivämäärään mennessä talletettu, tämän sopimuksen määräyksistä ja ehdoista voidaan neuvotella uudelleen joko ESO:n tai Suomen pyynnöstä.

2. Liittymispäivämäärästä lähtien yleissopimuksen määräykset ja ESO:n neuvoston päättämät kaikki toimenpiteet sitovat Suomea ja niitä sovelletaan Suomeen. Suomi on samassa asemassa kuin muut jäsenvaltiot neuvoston tai neuvoston valtuuttamien sen alaisten elinten päätöksiin, ratkaisuihin, päätöslauselmiin ja muihin toimenpiteisiin nähden sekä kaikkiin järjestön tekemiin sopimuksiin nähden. Näin ollen Suomi noudattaa näihin asiakirjoihin ja toimenpiteisiin liittyviä määräyksiä ja niistä johtuvia periaatteita ja politiikkoja sekä ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin niiden täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

4 ARTIKLA

Yleissopimuksen VII artiklan 3 kappaleen nojalla annetun ESO:n neuvoston päätös-lauselman mukaan, jossa määritetään ESO/Cou-940 conf. rev 3 -asiakirjan 2 liitteessä mainittu Suomen erityisrahoitusosuus, Suomi suorittaa ESO:n neuvoston ja Suomen hallituksen sopiman erityisrahoitusosuuden seuraavasti:

1. Vuonna 2005 Suomi maksaa ESO:lle 10,353 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintatason mukaan.

2. Vuosien 2004―2007 aikana Suomi toteuttaa ESO:lle luontoissuorituksena ESO:n johtaman ja valvoman sekä CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n koordinoiman data-analyysihankkeen, jonka hinnaksi on arvioitu 2,5 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintatason mukaan (tämän sopimuksen liite). Ennen Suomen jäsenyyden voimaantuloa Suomi laatii yhteistyössä ESO:n kanssa järjestelyn luontoissuorituksen yksityiskohdista sekä siihen liittyvistä yksityiskohtaisista määräyksistä ja ehdoista.

5 ARTIKLA

Suomen rahoitusosuus vuodelle 2004 lasketaan yleissopimuksen VII artiklan 1 kappaleen mukaisesti suhteessa ajanjaksoon, jonka Suomi on vuonna 2004 ESO:n jäsenenä. Suomi maksaa vuoden 2004 rahoitusosuuden joulukuun 31 päivään 2004 mennessä.

6 ARTIKLA

Riitojenratkaisuun ja tämän sopimuksen voimassaolon päättymiseen sovelletaan ESO:n yleissopimuksen IX ja X artiklaa.

7 ARTIKLA

Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle kirjallisesti, kun se on saattanut päätökseen tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämän menettelyn. Sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua jälkimmäisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

Tehty kahtena englanninkielisenä kappaleena Garchingissa, Saksan liittotasavallassa 9 päivänä helmikuuta 2004.

I artikla Järjestön perustaminen

1. Tällä yleissopimuksella perustetaan eteläisen pallonpuoliskon tähtitieteellistä tutkimusta harjoittava eurooppalainen järjestö, jäljempänä "järjestö".

2. Järjestön sijaintipaikkana on väliaikaisesti Bryssel. Sen lopullisesta sijaintipaikasta päättää IV artiklan mukaisesti perustettu neuvosto.

II artikla Tarkoitus

1. Järjestön tarkoituksena on eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevan tähtitieteellisen observatorion rakentaminen, varustaminen ja käyttäminen.

2. Järjestön perusohjelma käsittää sellaisen eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevan observatorion rakentamisen, asentamisen ja käyttämisen, jossa on seuraava varustus:

a. teleskooppi, jonka aukon halkaisija on noin 3 metriä,

b. Schmidt-teleskooppi, jonka aukon halkaisija on noin 1,2 metriä,

c. enintään kolme teleskooppia, joiden aukon halkaisija on enintään 1 metri,

d. yksi meridiaanikone,

e. lisävarusteet, jotka tarvitaan tutkimusohjelmien toteuttamiseen a, b, c ja d kohdassa mainittujen instrumenttien avulla,

f. rakennukset, jotka tarvitaan a, b, c, d ja e kohdassa mainittuja varusteita sekä observatorion hallintoa ja henkilöstön asuntoja varten.

3. Lisäohjelmat on annettava käsiteltäväksi tämän yleissopimuksen IV artiklan mukaisesti perustetulle neuvostolle, ja tämän on hyväksyttävä ne järjestön jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä. Valtiot, jotka eivät ole hyväksyneet lisäohjelmaa, eivät ole velvollisia osallistumaan sen toteuttamiseen.

4. Jäsenvaltiot helpottavat sellaisten henkilöiden sekä tieteellisten ja teknisten tietojen vaihtoa, jotka ovat hyödyksi niiden ohjelmien toteuttamisessa, joihin jäsenvaltiot osallistuvat.

III artikla Jäsenet

1. Järjestön jäseninä ovat tämän yleissopimuksen sopimuspuolina olevat valtiot.

2. Muita valtioita hyväksytään järjestöön XIII artiklan 4 kappaleen mukaista menettelyä noudattaen.

IV artikla Toimielimet

Järjestö koostuu neuvostosta ja johtajasta.

V artikla Neuvosto

1. Neuvostoon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta kaksi edustajaa, joista vähintään toinen on astronomi. Edustajia avustamassa voi toimia asiantuntijoita.

2. Neuvosto:

a. määrittää järjestön tieteellisen, teknisen ja hallinnollisen toiminnan suuntaviivat,

b. hyväksyy talousarvion jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä ja päättää rahoitustoimenpiteistä tämän yleissopimuksen liitteenä olevan rahoituspöytäkirjan mukaisesti,

c. valvoo menoja sekä hyväksyy ja julkaisee järjestön tarkastetun vuosittaisen tilinpäätöksen,

d. päättää henkilöstön kokoonpanosta ja hyväksyy järjestön ylempien toimihenkilöiden palvelukseen ottamisen,

e. julkaisee vuosikertomuksen,

f. hyväksyy johtajan esittämän observatorion työjärjestyksen,

g. voi toteuttaa kaikki järjestön toiminnan edellyttämät toimenpiteet.

3. Neuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Se päättää kokoontumispaikastaan itse.

4. Kullakin jäsenvaltiolla on neuvostossa yksi ääni. Jäsenvaltio saa kuitenkin äänestää muun ohjelman kuin II artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun perusohjelman toteuttamisesta ainoastaan, jos se on sitoutunut osallistumaan tämän ohjelman rahoittamiseen tai jos äänestys koskee laitteita, joiden hankinnan rahoittamiseen jäsenvaltio on sitoutunut osallistumaan.

5. Neuvosto on päätösvaltainen ainoastaan, kun vähintään kahdella kolmasosalla jäsenvaltioista on edustajat läsnä.

6. Jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä, neuvoston päätökset tehdään edustettuina olevien ja äänestävien jäsenvaltioiden ehdottomalla enemmistöllä.

7. Neuvosto vahvistaa työjärjestyksensä itse, jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä.

8. Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka toimikausi on yksi vuosi ja joka voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

9. Neuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja. Hänen on kutsuttava neuvosto koolle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun vähintään kaksi jäsenvaltiota on sitä pyytänyt.

10. Neuvosto voi perustaa järjestön tarkoitusten täyttämiseen tarvittavat aputoimielimet. Neuvosto määrittelee tällaisten toimielinten tehtävät.

11. Neuvosto päättää jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä, minkä valtion alueelle observatorio perustetaan, ja mihin paikkaan se sijoitetaan.

12. Neuvosto tekee tämän yleissopimuksen täytäntöönpanemisen edellyttämät sopimukset sijaintipaikasta.

VI artikla Johtaja ja henkilöstö

1. a. Neuvosto nimittää määräajaksi jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä johtajan, joka on vastuussa ainoastaan neuvostolle. Johtaja vastaa järjestön yleisestä johtamisesta. Hän edustaa järjestöä siviilioikeudellisissa asioissa. Johtaja antaa neuvostolle vuosikertomuksen. Hän osallistuu neuvonantajana neuvoston kokouksiin, jollei neuvosto toisin päätä.

b. Neuvosto voi jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä vapauttaa johtajan tehtävistään.

c. Jollei johtajaa ole nimitetty, neuvoston puheenjohtaja edustaa järjestöä siviilioikeudellisissa asioissa. Neuvosto voi tällöin määrätä johtajan tilalle henkilön, jonka valtuudet ja vastuut se määrittelee.

d. Neuvoston määräämin ehdoin puheenjohtaja ja johtaja voivat siirtää nimenkirjoitusoikeutensa.

2. Johtajaa avustaa neuvoston valtuuttama tieteellinen, tekninen ja hallinnollinen henkilöstö.

3. Jollei V artiklan 2 kappaleen d kohdasta ja talousarvion määräyksistä muuta johdu, johtaja ottaa palvelukseen ja irtisanoo henkilöstön. Palvelussuhteet solmitaan ja lopetetaan neuvoston hyväksymän henkilöstösäännön mukaisesti.

4. Järjestön johtaja ja henkilöstö suorittavat tehtävänsä järjestön edun mukaisesti. He saavat pyytää ja vastaanottaa ohjeita ainoastaan järjestön toimivaltaisilta toimielimiltä. He pidättyvät tehtäviensä luonteeseen sopimattomista toimista. Jäsenvaltiot sitoutuvat olemaan vaikuttamatta järjestön johtajaan ja henkilöstöön näiden suorittaessa tehtäviään.

5. Tutkijat ja heidän kanssaan yhteistyössä toimivat henkilöt, jotka neuvoston suostumuksella kutsutaan työskentelemään observatoriossa kuulumatta järjestön henkilöstöön, toimivat johtajan alaisina, ja heihin sovelletaan neuvoston vahvistamia

tai hyväksymiä yleissääntöjä.

VII artikla Rahoitusosuudet

1. a. Jäsenvaltiot osallistuvat järjestön pääoma- ja varustemenoihin sekä järjestön juokseviin toimintamenoihin noudattaen asteikkoa, jonka neuvosto vahvistaa kolmen vuoden välein jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä ja joka perustuu keskimääräiseen nettokansantuloon, joka lasketaan Pariisissa 1 päivänä heinäkuuta 1953 allekirjoitetun Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön perustamista koskevan yleissopimuksen VII artiklan 1 kappaleen b kohdan sääntöjen mukaisesti.

b. Nämä määräykset koskevat ainoastaan II artiklan 2 kappaleessa tarkoitettua perusohjelmaa.

c. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole velvollisia maksamaan vuosittain suurempaa rahoitusosuutta kuin kolmanneksen neuvoston vahvistamien rahoitusosuuksien kokonaismäärästä. Tätä enimmäismäärää voidaan pienentää neuvoston yksimielisellä päätöksellä, jos rahoituspöytäkirjan liitteessä mainitsematon valtio liittyy järjestön jäseneksi.

2. Laadittaessa II artiklan 3 kappaleessa tarkoitettu lisäohjelma neuvosto vahvistaa erityisasteikon, jonka avulla määritetään lisäohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden osuudet ohjelman menojen rahoituksesta. Tämä erityisasteikko vahvistetaan 1 kappaleen mukaisia sääntöjä noudattaen, ottamatta kuitenkaan huomioon sen c kohdassa tarkoitettuja ehtoja.

3. Valtioiden, jotka liittyvät järjestön jäseniksi tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen, on maksettava paitsi rahoitusosuutensa tulevia pääoma- ja varustemenoja sekä juoksevia toimintamenoja varten myös erityisrahoitusosuus, joka vastaa näiden valtioiden osuutta jo toteutuneista pääoma- ja varustemenoista. Neuvosto vahvistaa tämän erityisrahoitusosuuden määrän jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä.

4. Kaikilla 3 kappaleen määräysten mukaisesti maksetuilla erityisrahoitusosuuksilla pienennetään muiden jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia, jollei neuvosto yksimielisesti toisin päätä.

5. Valtiolla ei ole oikeutta osallistua toimintaan, jonka rahoitukseen se ei ole osallistunut.

6. Neuvosto voi ottaa vastaan järjestölle osoitettuja lahjoituksia ja testamenttisaantoja, edellyttäen, ettei näihin liity ehtoja, jotka ovat ristiriidassa järjestön tarkoituksen kanssa.

VIII artikla Muutokset

1. Neuvosto voi suositella jäsenvaltioille muutoksia tähän yleissopimukseen ja sen liitteenä olevaan rahoituspöytäkirjaan. Jäsenvaltio, joka haluaa ehdottaa muutosta, ilmoittaa siitä johtajalle. Tämä antaa näin ilmoitetut muutokset tiedoksi jäsenvaltioille vähintään kolme kuukautta ennen kuin neuvosto käsittelee ne.

2. Neuvoston suosittelemat muutokset voidaan hyväksyä ainoastaan kaikkien jäsenvaltioiden suostumuksella, josta nämä päättävät valtiosääntöjensä määräysten mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen muutosehdotusta koskeva hyväksymisilmoitus on vastaanotettu. Johtaja antaa muutoksen voimaantuloajankohdan tiedoksi jäsenvaltioille.

IX artikla Riidat

Jolleivät jäsenvaltiot, joita asia koskee, sovi muusta menettelytavasta riidan ratkaisemiseksi, kaikki jäsenvaltioiden väliset tämän yleissopimuksen tai rahoituspöytäkirjan tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat, joita ei voida ratkaista neuvoston välityksellä, annetaan Haagin pysyvän välitystuomioistuimen ratkaistavaksi kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisemisesta 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

X artikla Eroaminen

Kun vähintään kymmenen vuotta on kulunut jäsenvaltion liittymisestä järjestöön, jäsenvaltio voi kirjallisesti ilmoittaa neuvoston puheenjohtajalle eroavansa järjestöstä. Ero tulee voimaan seuraavan varainhoitovuoden päättyessä sen varainhoitovuoden jälkeen, jonka aikana eroamisesta on ilmoitettu. Järjestöstä eroavalla jäsenvaltiolla ei ole oikeutta vaatia itselleen järjestön varoja eikä jo maksamiaan rahoitusosuuksia.

XI artiklaVelvoitteiden täyttämättä jättäminen

Jos järjestön jäsen lakkaa täyttämästä tästä yleissopimuksesta tai rahoituspöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan, neuvosto kehottaa sitä noudattamaan niiden määräyksiä. Jollei kyseinen jäsen noudata kehotusta sille asetetussa määräajassa, muut jäsenet voivat yksimielisesti päättää jatkaa yhteistyötään järjestössä ilman tätä jäsentä. Tällöin kyseisellä valtiolla ei ole oikeutta vaatia itselleen järjestön varoja eikä jo maksamiaan rahoitusosuuksia.

XII artiklaPurkaminen

Järjestö voidaan purkaa milloin tahansa jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistön päätöksellä. Samalla päätöksellä määrätään selvitysmies, jolleivät jäsenvaltiot ole yksimielisesti tehneet sopimusta asiasta järjestöä purettaessa. Järjestön varat jaetaan purkamisen ajankohtana järjestöön kuuluvien jäsenvaltioiden kesken suhteessa niihin rahoitusosuuksiin, jotka jäsenvaltiot ovat tosiasiallisesti maksaneet liityttyään tähän yleissopimukseen. Mahdollisesta velasta nämä jäsenvaltiot vastaavat suhteessa tuolloin kuluvaksi varainhoitovuodeksi vahvistettuihin rahoitusosuuksiinsa.

XIII artiklaAllekirjoittaminen – liittyminen

1. Tämä yleissopimus ja siihen liitetty rahoituspöytäkirja ovat avoinna allekirjoittamista varten kaikille tämän yleissopimuksen esitöihin osallistuneille valtioille.

2. Kukin valtio hyväksyy tai ratifioi tämän yleissopimuksen ja siihen liitetyn rahoituspöytäkirjan valtiosääntönsä määräysten mukaisesti.

3. Hyväksymis- tai ratifioimiskirjat talletetaan Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriöön.

4. Neuvosto voi jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä hyväksyä järjestöön myös muita kuin tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja valtioita. Tällä tavoin hyväksytyistä valtioista tulee järjestön jäseniä, kun ne tallettavat liittymiskirjan Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriöön.

XIV artiklaVoimaantulo

1. Tämä yleissopimus ja siihen liitetty rahoituspöytäkirja tulevat voimaan päivänä, jona neljäs hyväksymis- tai ratifioimiskirja talletetaan, edellyttäen, että rahoituspöytäkirjan liitteessä olevan asteikon mukaiset rahoitusosuudet vastaavat yhteensä vähintään 70:tä prosenttia niiden kokonaismäärästä.

2. Sellaisen valtion osalta, joka tallettaa hyväksymis-, ratifioimis- tai liittymiskirjansa tämän artiklan 1 kappaleessa mainitun voimaantulopäivän jälkeen, yleissopimus ja rahoituspöytäkirja tulevat voimaan päivänä, jona tämä asiakirja talletetaan.

XV artiklaIlmoitukset

1. Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriö ilmoittaa yleissopimuksen allekirjoittajavaltioille ja siihen liittyneille valtioille sekä järjestön johtajalle kaikkien hyväksymis-, ratifioimis- tai liittymiskirjojen tallettamisesta sekä tämän yleissopimuksen ja siihen liitetyn rahoituspöytäkirjan voimaantulosta.

2. Kun jokin valtio eroaa järjestöstä tai lakkaa kuulumasta siihen XI artiklan mukaisesti, neuvoston puheenjohtaja ilmoittaa asiasta kaikille jäsenvaltioille.

XVI artiklaRekisteröinti

Heti kun tämä yleissopimus ja siihen liitetty rahoituspöytäkirja ovat tulleet voimaan, Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriö rekisteröi ne Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet edustajat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Pariisissa 5 päivänä lokakuuta 1962 yhtenä saksan-, ranskan-, hollannin- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka ranskankielinen teksti on todistusvoimainen erimielisyyden sattuessa. Tämä kappale talletetaan Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriön arkistoon.

Tämä ministeriö toimittaa yleissopimuksen allekirjoittajavaltioille ja siihen liittyneille valtioille oikeaksi todistetun jäljennöksen.

1 artiklaTalousarvio

1. Järjestön varainhoitovuosi kestää 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta.

2. Johtaja esittää vuosittain viimeistään 1 päivänä syyskuuta neuvoston tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi yksityiskohtaiset arviot seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista.

3. Arviot tuloista ja menoista ryhmitellään pääluokittain. Talousarvion sisäiset siirrot ovat kiellettyjä ilman 3 artiklassa tarkoitetun rahoituskomitean suostumusta. Talousarvioesityksen täsmällisestä muodosta päättää rahoituskomitea johtajan esityksestä.

2 artiklaLisätalousarvio

Jos olosuhteet sitä edellyttävät, neuvosto voi pyytää johtajaa esittämään lisätalousarvion tai tarkistetun talousarvion. Päätös, jonka toteuttaminen aiheuttaa lisämenoja, katsotaan neuvoston hyväksymäksi ainoastaan, jos neuvosto on hyväksynyt johtajan esityksestä myös vastaavan menoarvion.

3 artiklaRahoituskomitea

Neuvosto perustaa kaikkien jäsenvaltioiden edustajista koostuvan rahoituskomitean, jonka tehtävistä määrätään jäljempänä 8 artiklassa tarkoitetussa rahoitussäännössä. Johtaja tekee komitealle talousarvioesityksen, joka annetaan tämän jälkeen komitean lausunnolla varustettuna neuvoston käsiteltäväksi.

4 artiklaRahoitusosuudet

1. Yleissopimuksen voimaantulovuoden joulukuun 31 päivänä päättyvää kautta varten neuvosto laatii väliaikaisen talousarvion, jonka menot katetaan tämän pöytäkirjan liitteessä olevien määräysten mukaisesti vahvistetuilla rahoitusosuuksilla.

2. Seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä lukien neuvoston hyväksymässä talousarviossa olevat menot katetaan yleissopimuksen VII artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisilla jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla.

3. Jos jokin valtio liittyy järjestön jäseneksi yleissopimuksen voimaantulovuoden joulukuun 31 päivän jälkeen, kaikkien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet tarkistetaan, ja uusi asteikko tulee voimaan tuolloin kuluvan varainhoitovuoden alusta. Maksuja palautetaan siinä määrin kuin on tarpeen kaikkien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien mukauttamiseksi uuteen asteikkoon.

4. a. Johtajan lausunnon perusteella rahoituskomitea vahvistaa rahoitusosuuksien maksamista koskevat säännöt järjestön moitteettoman rahoituksen varmistamiseksi.

b. Johtaja antaa tämän jälkeen jäsenvaltioille tiedoksi niiden rahoitusosuuksien määrät sekä ajankohdat, joina maksut on suoritettava.

5 artiklaRahoitusosuuksien valuutta

1. Neuvosto päättää, minkä valuutan määräisenä järjestön talousarvio laaditaan. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet maksetaan tämän valuutan määräisinä voimassa olevien maksusääntöjen mukaisesti.

2. Neuvosto voi kuitenkin vaatia jäsenvaltioita maksamaan osan rahoitusosuuksistaan muuna valuuttana, jota järjestö tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

6 artiklaTasoitusrahasto

Neuvosto voi perustaa tasoitusrahaston.

7 artiklaKirjanpito ja tilintarkastus

1. Johtaja huolehtii siitä, että kaikista tuloista ja menoista pidetään kirjaa ja että vuosittain laaditaan järjestön tilinpäätös.

2. Neuvosto nimeää tilintarkastajat, joiden ensimmäinen toimikausi on kolmivuotinen ja voidaan uudistaa. Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa järjestön kirjanpito ja tilinpäätös erityisesti sen toteamiseksi, että menot ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti rahoitussäännössä vahvistetuissa rajoissa. He suorittavat myös muita rahoitussäännössä määriteltyjä tehtäviä.

3. Johtaja toimittaa tilintarkastajille kaiken tiedon ja avun, jota he voivat tarvita suorittaessaan tehtäviään.

8 artiklaRahoitussääntö

Rahoitussäännössä vahvistetaan kaikki muut järjestön talousarviota, kirjanpitoa ja rahoitusta koskevat säännöt. Neuvosto hyväksyy sen yksimielisellä päätöksellä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet edustajat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Pariisissa 5 päivänä lokakuuta 1962 yhtenä saksan-, ranskan-, hollannin- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka ranskankielinen teksti on todistusvoimainen erimielisyyden sattuessa. Tämä kappale talletetaan Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriön arkistoon.

Tämä ministeriö toimittaa yleissopimuksen allekirjoittajavaltioille ja siihen liittyneille valtioille oikeaksi todistetun jäljennöksen.

1 artikla

Järjestö on oikeushenkilö. Sillä on erityisesti toimivalta tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä ryhtyä oikeudellisiin toimiin.

2 artikla

1. Järjestön rakennukset ja huoneistot ovat loukkaamattomia, ottaen huomioon tämän artiklan toisen kohdan sekä 5 ja 6 artiklan määräykset.

2. Järjestö ei saa sallia, että sen rakennuksia ja huoneistoja käytetään sellaisen henkilön turvapaikkana, jota etsitään rikoksesta, josta hänet on yllätetty itse teossa, tai joka on tuomittu rikoksesta tai jota koskee toimivaltaisen viranomaisen antama pidättämis-, vangitsemis- tai karkottamispäätös.

3 artikla

Järjestön arkisto sekä yleensä kaikki Järjestölle kuuluvat tai sen hallussa olevat asiakirjat ovat loukkaamattomia, niiden sijaintipaikasta riippumatta.

4 artikla

1. Virallisen toimintansa puitteissa Järjestö nauttii lainkäyttö- ja täytäntöönpanovapautusta, paitsi

a) siinä määrin kuin Järjestön pääjohtaja tai hänen tilalleen Yleissopimuksen VI artiklan mukaisesti määrätty henkilö on erityistapauksessa pidättänyt tällaisen vapautuksen;

b) jos on kysymys kolmannen osapuolen vahingonkorvauskanteesta, joka koskee Järjestölle kuuluvan tai sen puolesta liikenteessä olevan moottoriajoneuvon aiheuttaman onnettomuuden seurauksena syntynyttä vahinkoa, tai liikennesääntöjen rikkomisesta sellaisella ajoneuvolla;

c) jos on kysymys tämän pöytäkirjan 23 tai 24 artiklan mukaisesti syntyneen välitystuomion täytäntöönpanosta;

d) jos on kysymys palkanpidätyksestä Järjestön henkilökuntaan kuuluvan jäsenen velkaa varten edellyttäen, että pidätys perustuu lopulliseen oikeusratkaisuun, joka on täytäntöönpanokelpoinen sen alueen voimassa olevien sääntöjen mukaan, jossa täytäntöönpanoa haetaan;

e) jos on kysymys vastakanteesta, joka suoraan liittyy Järjestön nostamaan pääkanteeseen.

2. Järjestön omaisuus ja varat, niiden sijaintipaikasta riippumatta, ovat vapaat kaikesta pakko-otosta, takavarikosta ja pakkolunastuksesta. Niinikään ne ovat vapaat kaikista hallinnollisista pakkotoimenpiteistä ja väliaikaistoimenpiteistä oikeudenkäynnin yhteydessä, paitsi siinä laajuudessa kuin väliaikaisesti on välttämätöntä Järjestölle kuuluvien tai sen puolesta liikenteessä olevien ajoneuvojen aiheuttamien onnettomuuksien ehkäisemiseksi tai tutkimiseksi.

5 artikla

1. Järjestö on jatkuvasti yhteistyössä tämän pöytäkirjan osapuolina olevien valtioiden asianomaisten viranomaisten kanssa asianmukaisen oikeudenkäytön helpottamiseksi, yleistä järjestystä, terveydenhoitoa ja työsuojelua koskevien määräysten ja muun vastaavan lainsäädännön noudattamisen turvaamiseksi sekä tässä pöytäkirjassa mainittujen erioikeuksien, -vapauksien ja helpotusten väärinkäytön estämiseksi.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa mainitun yhteistyön muodot voidaan määritellä tarkemmin tämän pöytäkirjan 27 artiklassa tarkoitetuissa lisäsopimuksissa

6 artikla

1. Kaikki tämän pöytäkirjan osapuolina olevat valtiot säilyttävät oikeutensa ryhtyä asianmukaisiin varotoimenpiteisiin oman turvallisuutensa varmistamiseksi ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi.

2. Jos tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion hallitus katsoo edellä mainitun oikeuden käyttämisen välttämättömäksi, sen on otettava yhteys Järjestöön heti kun olosuhteet sallivat sopiakseen Järjestön kanssa tarvittavista toimenpiteistä Järjestön etujen suojaamiseksi.

3. Järjestö on yhteistyössä tämän pöytäkirjan osapuolina olevien valtioiden viranomaisten kanssa sen välttämiseksi, että Järjestön toiminta haittaisi edellä tarkoitettujen valtioiden turvallisuutta ja yleistä järjestystä.

7 artikla

1. Virallisen toimintansa puitteissa Järjestö sekä sen omaisuus ja tulot ovat vapaat kaikista välittömistä veroista.

2. Järjestön suorittaessa huomattavia, virallisen toimintansa harjoittamista varten välttämättömiä tavaroiden tai palvelujen ostoja, mukaan lukien julkaisujen julkaiseminen, joiden hintoihin sisältyy maksuja tai veroja, tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion, joka perii maksut tai verot, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta maksujen tai verojen määrän perimisestä luovuttaisiin tai määrä maksettaisiin takaisin, jos maksut ja verot voidaan tunnistaa.

3. Vapautusta ei myönnetä veroista, rasituksista ja maksuista, jotka ovat vain korvausta suoritetuista palveluista.

8 artikla

Tämän pöytäkirjan osapuolena oleva valtio myöntää tuonti- ja vientimaksuista ja tuonti- ja vientiveroista vapautuksen tai palauttaa ne, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat vain korvausta suoritetuista palveluista, kun ne kohdistuvat Järjestön virallista toimintaa varten tarkoitettuihin tuotteisiin ja aineistoihin tai sen työhön liittyviin julkaisuihin, niin Järjestön maahan tuomiin kuin sen maasta viemiinkin.

Mainitut tuotteet ja aineistot eivät ole tuonti- ja vientikiellon eivätkä tuonti- ja vientirajoitusten alaisia.

9 artikla

Tämän pöytäkirjan 7 ja 8 artiklan määräyksiä ei sovelleta pääjohtajan ja Järjestön henkilökunnan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen ostoihin tai tällaisten tavaroiden tuontiin.

10 artikla

1. Järjestölle kuuluvia tavaroita, jotka on 7 artiklan mukaisesti hankittu tai 8 artiklan mukaisesti tuotu maahan, ei saa myydä, lahjoittaa, lainata tai vuokrata sen valtion alueella, joka on myöntänyt edellä mainitut vapautukset, muutoin kuin tämän valtion määräämillä ehdoilla.

2. Järjestön laitosten väliset tavaroiden tai palvelujen siirrot eivät saa olla minkään veron, maksun tai rajoituksen alaisia; tämän pöytäkirjan osapuolina olevien valtioiden hallitusten on tarpeen vaatiessa ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta tällaisten maksujen perimisestä luovuttaisiin tai niiden määrä maksettaisiin takaisin tai tällaiset rajoitukset poistettaisiin.

11 artikla

Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan "Järjestön virallisella toiminnalla" kaikkea toimintaa, jota Järjestö harjoittaa tarkoitustensa toteuttamiseksi, sellaisina kuin ne on määritelty Yleissopimuksessa, mukaan lukien sen hallinnollinen toiminta.

12 artikla

1. Osana Järjestön tarkoitusten toteuttamista Järjestölle lähetettyjen tai Järjestön lähettämien julkaisujen ja muun tiedotusaineiston kuljetukset eivät saa olla minkäänlaisten rajoitusten alaisia.

2. Virkatiedotteiden ja Järjestölle kuuluvien asiakirjojen kuljetusten osalta Järjestö nauttii yhtä edullista kohtelua kuin minkä jokaisen tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion hallitus myöntää muille vastaaville kansainvälisille järjestöille.

13 artikla

1. Järjestöllä on oikeus vastaanottaa, pitää hallussaan ja siirtää kaikenlaisia saatavia, valuuttoja ja käteisvaroja; se voi vapaasti käyttää niitä virallista toimintaansa varten ja pitää pankkitilejä missä tahansa valuutassa siinä määrin kuin sen velvollisuuksien täyttäminen vaatii.

2. Käyttäessään tässä artiklassa tarkoitettuja oikeuksia on Järjestön otettava huomioon kaikki tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion hallituksen sille tekemät esitykset, jotka eivät haittaa sen omia etuja.

14 artikla

1. Tämän pöytäkirjan osapuolina olevien valtioiden edustajille, jotka osallistuvat Järjestön kokouksiin, myönnetään tehtäviänsä suorittaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja sieltä takaisin vapautus vangitsemisesta ja pidättämisestä ja henkilökohtaisten matkatavaroittensa takavarikoimisesta, paitsi jos heidät on yllätetty itse teossa. Tällaisissa tapauksissa asianomaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava vangitsemisesta tai takavarikoimisesta Järjestön pääjohtajalle tai tämän edustajalle.

2. Tässä artiklassa tarkoitetut henkilöt nauttivat lisäksi lainkäyttövapautusta - myös heidän tehtävänsä päätyttyä - niiden toimenpiteiden osalta, mukaan lukien heidän suulliset ja kirjalliset lausuntonsa, joihin he tehtäviensä suorittamisessa ja velvollisuuksiensa puitteissa ovat ryhtyneet. Tämä vapautus ei koske heidän tekemiään moottoriliikennemääräysten rikkomuksia tai heidän omistuksessaan olevien tai heidän kuljettamiensa moottoriajoneuvojen aiheuttamia vahinkoja.

15 artikla

Jäljempänä 16 ja 17 artiklassa mainittujen erioikeuksien ja -vapauksien lisäksi Järjestön pääjohtaja tai hänen tilalleen määrätty henkilö nauttii virkakautenaan niitä erioikeuksia ja -vapauksia, joihin vastaavanarvoiset diplomaattiset edustajat 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen mukaan ovat oikeutettuja.

16 artikla

1. Järjestön palveluksessa olevat henkilöt nauttivat lainkäyttövapautusta, myös heidän palveluksensa päätyttyä, niiden toimenpiteiden osalta, mukaan lukien heidän suulliset ja kirjalliset lausuntonsa, joihin he tehtäviensä suorittamisessa ja velvollisuuksiensa puitteissa ovat ryhtyneet.

2. Tämä vapautus ei kuitenkaan koske heidän tekemiään moottoriliikennemääräysten rikkomuksia tai heidän omistuksessaan olevien tai heidän kuljettamiensa moottoriajoneuvojen aiheuttamia vahinkoja.

17 artikla

Järjestön henkilökuntaan kuuluvat kokopäivätoimiset jäsenet:

a) nauttivat rahavarojen siirtojen osalta niitä erioikeuksia, jotka yleensä asianomaisten kansallisten säännösten mukaisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen henkilökunnalle;

b) saavat, jos heidät Järjestöön sitova sopimus on voimassa vähintään vuoden, tullivapaasti tuoda maahan huonekalunsa ja henkilökohtaiset tavaransa ryhtyessään ensimmäistä kertaa hoitamaan tehtäväänsä asianomaisessa valtiossa, ja maksutta viedä maasta huonekalunsa ja henkilökohtaiset tavaransa lopettaessaan palveluksensa tässä valtiossa, kummassakin tapauksessa niillä ehdoilla ja rajoituksilla, jotka ovat voimassa sen valtion lakien ja asetusten nojalla, jossa oikeutta käytetään;

c) sekä heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet nauttivat samaa vapautusta maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisten rekisteröimistä koskevista määräyksistä, joka yleensä myönnetään kansainvälisten järjestöjen henkilökuntaan kuuluville jäsenille;

d) nauttivat loukkaamattomuutta kaikkiin heidän toimeensa kuuluviin asiakirjoihin nähden;

e) ovat vapautetut kaikista asepalvelukseen liittyvistä velvoitteista ja muusta palvelusvelvollisuudesta;

f) sekä heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet nauttivat kansainvälisessä kriisitilanteessa samoja kotiuttamisetuja kuin diplomaattisten edustustojen jäsenet.

18 artikla

Mikäli Järjestö perustaa oman, riittäviä etuuksia käsittävän sosiaalivakuutusjärjestelmän, vapautetaan niin Järjestö kuin sen pääjohtaja ja sen henkilökuntakin kaikista kansallisille sosiaalivakuutuselimille suoritettavista pakollisista maksuista, ellei muuta seuraa tämän pöytäkirjan osapuolina olevien asianomaisten valtioiden kanssa 27 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai näiden valtioiden vahvistamista vastaavista määräyksistä.

19 artikla

1. Neuvoston viimeistään vuoden kuluessa pöytäkirjan voimaantulosta vahvistamilla ehdoilla ja sen vahvistaman menettelyn mukaisesti voidaan määrätä pääjohtajan ja 17 artiklassa tarkoitettujen Järjestön henkilökuntaan kuuluvien jäsenten maksettavaksi veroa Järjestölle sen suorittamista palkoista ja palkkioista. Siitä päivästä lähtien, jolloin vero otetaan käyttöön, kyseiset palkat ja palkkiot ovat vapautetut kansallisesta tuloverosta; tämän pöytäkirjan osapuolina olevilla valtioilla säilyy kuitenkin oikeus ottaa huomioon nämä palkat ja palkkiot muista lähteistä peräisin olevasta tulosta maksettavaksi määrättävää veroa laskettaessa.

2. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta eläkkeisiin ja elinkorkoihin, jotka Järjestö suorittaa entisille pääjohtajille ja henkilökuntaan kuuluneille entisille jäsenille heidän palveluksestaan Järjestössä.

20 artikla

Tämän pöytäkirjan 17 artiklassa tarkoitettujen Järjestön henkilökuntaan kuuluvien jäsenten nimet, arvo tai ammatti ja osoite on määräajoin ilmoitettava tämän pöytäkirjan osapuolina olevien valtioiden hallituksille.

21 artikla

1. Tässä pöytäkirjassa määrättyjen erioikeuksien ja -vapauksien tarkoituksena ei ole antaa niihin oikeutetuille henkilöille henkilökohtaista hyötyä. Ne ovat syntyneet yksinomaan Järjestön esteettömän toiminnan ja henkilökunnan, jolle ne myönnetään, täydellisen riippumattomuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.

2. Pääjohtajalla ja hänen tilalleen määrätyllä henkilöllä tai, jos on kysymys tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion edustajasta, asianomaisen valtion hallituksella tai, jos on kysymys pääjohtajasta itsestään, neuvostolla on oikeus ja velvollisuus pidättää tällainen vapautus, jos se heidän käsityksensä mukaan estää oikeuden toteutumista ja se voidaan pidättää vahingoittamatta niitä tarkoituksia, joita varten se on myönnetty.

22 artikla

Tämän pöytäkirjan osapuolena oleva valtio ei ole velvollinen myöntämään 14 ja 15 artiklassa sekä 17 artiklan a), b), c), e) ja f) -kohdassa mainittuja erioikeuksia ja -vapauksia omille kansalaisilleen tai alueellaan vakituisesti asuville henkilöille.

23 artikla

1. Järjestö on velvollinen sisällyttämään kaikkiin sen tekemiin kirjallisiin sopimuksiin, lukuun ottamatta niitä, jotka tehdään henkilökuntaohjesäännön mukaisesti, välitystuomiolausekkeen, jonka mukaan kaikki sopimuksen tulkitsemisesta ja soveltamisesta johtuvat riitaisuudet voidaan jommankumman osapuolen pyynnöstä ratkaista yksityisellä välitystuomiolla. Välitystuomiolausekkeessa määrätään tarkemmin miten välimiehet nimetään, mitä lakia sovelletaan ja missä valtiossa välimiehet kokoontuvat. Tämän valtion välitystuomiomenettelyä on noudatettava.

2. Välitystuomio pannaan täytäntöön sen valtion voimassa olevien sääntöjen mukaisesti, jossa täytäntöönpano tapahtuu.

24 artikla

1. Tämän pöytäkirjan osapuolena oleva valtio voi alistaa kansainvälisen välitystuomioistuimen ratkaistavaksi kaikki riita-asiat,

a) jotka ovat syntyneet Järjestön aiheuttaman vahingon seurauksena;

b) jotka koskevat Järjestön sopimukseen perustumatonta velvoitetta;

c) jotka koskevat henkilöä, jolla on oikeus vedota 15 ja 16 artiklassa tarkoitettuun lainkäyttövapautukseen edellyttäen, että vapautta ei ole pidätetty tämän pöytäkirjan 21 artiklan määräysten mukaisesti. Riitaisuuksissa, joissa vedotaan 15 ja 16 artiklassa tarkoitettuun lainkäyttövapautukseen, Järjestö on vastuuvelvollinen asianomaisten henkilöiden sijaan.

2. Jos tämän pöytäkirjan osapuolena oleva valtio aikoo alistaa riitaisuuden ratkaistavaksi välitystuomiolla, sen on ilmoitettava tästä pääjohtajalle, jonka välittömästi on annettava tällainen ilmoitus tiedoksi jokaiselle tämän pöytäkirjan osapuolena olevalle valtiolle.

3. Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta Järjestön ja pääjohtajan, sen henkilökunnan tai asiantuntijoiden välisiin riitaisuuksiin, jotka koskevat heidän palvelussuhteensa ehtoja.

4. Välitystuomiota ei voida moittia, vaan se on lopullinen ja asianosaisia sitova. Jos välitystuomion sisällöstä tai soveltamisalasta syntyy riitaisuutta, välitystuomioistuin on asianosaisen pyynnöstä velvollinen tulkitsemaan sen.

25 artikla

1. Edellä 24 artiklassa mainittuun välitystuomioistuimeen kuuluu kolme jäsentä, joista välitysmenettelyssä asianosaisasemassa olevat valtiot, yksi tai useampi, nimittävät yhden välimiehen, Järjestö yhden ja kaksi ensin mainittua kolmannen, joka toimii puheenjohtajana.

2. Välimiehet valitaan listalta, jolla on korkeintaan kuusi kunkin tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion nimeämää välimiestä ja kuusi Järjestön nimeämää välimiestä.

3. Jos asianosainen jättää nimeämättä välimiehen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja toimittaa toisen asianosaisen pyynnöstä välimiehen vaalin mainitulla listalla olevien henkilöiden kesken. Näin tapahtuu myös jommankumman asianosaisen pyynnöstä, jos kaksi ensimmäistä välimiestä ei kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimittämisestä pääse yksimielisyyteen kolmannen välimiehen valinnasta. Välitystuomiota hakevan valtion kansalaista ei kuitenkaan voida valita täyttämään Järjestön valittavana olevan välimiehen paikkaa, eikä listalla olevaa Järjestön nimeämää henkilöä voida valita täyttämään välitystuomiota hakevan valtion valittavana olevan välimiehen paikkaa. Henkilöä, joka kuuluu jompaankumpaan näistä kahdesta ryhmästä, ei myöskään voida nimittää välitystuomioistuimen puheenjohtajaksi.

4. Välitystuomioistuin määrää itse menettelyn säännöt.

26 artikla

Järjestön ja tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion hallituksen välillä syntyvät, tämän pöytäkirjan tulkitsemista tai soveltamista koskevat riitaisuudet, joita ei ole saatu suorissa neuvotteluissa selvitetyiksi, saatetaan jommankumman asianosaisen pyynnöstä, elleivät asianosaiset ole sopineet jostakin toisesta ratkaisutavasta, välitystuomioistuimeen, johon kuuluu kolme jäsentä, nimittäin yksi Järjestön pääjohtajan tai hänen tilalleen määrätyn henkilön nimeämä välimies, yksi tämän pöytäkirjan osapuolena ja asiassa asianosaisena olevan valtion tai tämän pöytäkirjan osapuolina ja asiassa asianosaisina olevien valtioiden nimeämä välimies ja kolmas välimies, jonka kaksi muuta on yksimielisesti valinnut ja joka ei saa olla Järjestön virkamies eikä kyseisten valtioiden kansalainen ja joka toimii tuomioistuimen puheenjohtajana.

Välitystuomiota koskevassa pyynnössä on mainittava kantajan nimeämän välimiehen nimi; vastaaja nimeää oman välimiehensä ja ilmoittaa hänen nimensä kantajalle kahden kuukauden kuluessa välitystuomiota koskevan pyynnön vastaanottamisesta. Ellei vastaaja ilmoita välimiehensä nimeä mainitun määräajan kuluessa, tai jos nämä kaksi välimiestä eivät pääse yksimielisyyteen kolmannen välimiehen valinnasta kahden kuukauden kuluessa viimeisestä välimiehen nimeämisestä, Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja valitsee välimiehen tai kolmannen välimiehen sen asianosaisen pyynnöstä, joka ensin kääntyy tuomioistuimen puoleen.

Välitystuomioistuin määrää itse menettelyn säännöt. Sen ratkaisut ovat asianosaisia sitovia eikä niistä voida valittaa.

27 artikla

Neuvoston päätettyä asiasta Järjestö voi tehdä lisäsopimuksia yhden tai useamman tämän pöytäkirjan osapuolena olevan valtion kanssa tämän pöytäkirjan määräysten toteuttamisen varmistamiseksi.

28 artikla

1. Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten Järjestön perustamista koskevan 5 päivänä lokakuuta 1962 tehdyn yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille.

2. Tämä pöytäkirja on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirja talletetaan Ranskan hallituksen huostaan.

29 artikla

Tämä pöytäkirja tulee voimaan päivänä, jolloin kolmas ratifioimis- tai hyväksymiskirja talletetaan.

30 artikla

1. Voimaantulonsa jälkeen tämä pöytäkirja on avoinna liittymistä varten kaikille Järjestön perustamista koskevan 5 päivänä lokakuuta 1962 tehdyn yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille.

2. Liittymiskirjat talletetaan Ranskan hallituksen huostaan.

31 artikla

Sellaisen valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän pöytäkirjan sen voimaantulon jälkeen, tai sellaisen valtion osalta, joka liittyy siihen, tämä pöytäkirja tulee voimaan päivänä, jolloin ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja talletetaan.

32 artikla

Ranskan hallitus ilmoittaa kaikille tämän pöytäkirjan allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille ja Järjestön pääjohtajalle jokaisesta ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta sekä tämän pöytäkirjan voimaantulosta.

33 artikla

1. Tämä pöytäkirja on voimassa niin kauan kuin 5 päivänä lokakuuta 1962 tehty Järjestön perustamista koskeva yleissopimus on voimassa.

2. Valtio, joka eroaa Järjestöstä tai lakkaa kuulumasta siihen tämän artiklan 1 kohdassa mainitun yleissopimuksen XI artiklan mukaisesti, ei enää ole tämän pöytäkirjan osapuoli.

34 artikla

Tätä pöytäkirjaa on tulkittava sen päätarkoitusta silmällä pitäen, joka on sallia Järjestön toteuttaa tehtävänsä täydellisesti ja tehokkaasti sekä harjoittaa sitä toimintaa, joka sille Yleissopimuksessa on määrätty.

35 artikla

Tämän pöytäkirjan tultua voimaan, Ranskan hallitus kirjaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

Tehty Pariisissa 12 päivänä heinäkuuta 1974 yhtenä saksan-, tanskan-, ranskan-, hollannin- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka ranskankielinen teksti on todistusvoimainen riitatapauksissa. Tämä kappale talletetaan Ranskan ulkoasianministeriön arkistoon, joka toimittaa allekirjoittajavaltioille ja pöytäkirjaan liittyville valtioille oikeaksi todistetut jäljennökset.