10/1981

Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että 12. päivänä marraskuuta 1980 allekirjoitettiin Moskovassa Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen kaupallistaloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä koskevaan vuoteen 1990 ulottuvaan pitkän ajanjakson ohjelmaan liittyvä pöytäkirja.

Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä koskevaan vuoteen 1990 ulottuvaan pitkän ajanjakson ohjelmaan liittyvä PÖYTÄKIRJA

Suomen Tasavalta ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto ovat,

vahvistaen pyrkivänsä Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan määräysten mukaisesti edelleen kehittämään ja syventämään keskinäisesti edullista kaupallistaloudellista, teollista ja tieteellis-teknistä yhteistyötä,

todeten 18 päivänä -toukokuuta 1977 allekirjoitetun kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä koskevan vuoteen 1990 ulottuvan pitkän ajanjakson ohjelman myönteisen vaikutuksen Suomen Tasavallan ja SNTL:n välisen hyvän naapuruuden ja luottamuksen jatkuvaan lujittumiseen sekä pitäen suuressa arvossa ohjelman toteuttamisesta saatuja myönteisiä kokemuksia,

ottaen huomioon Suomen Tasavallan ja SNTL:n välisessä kaupallis-taloudellisessa, teollisessa ja tieteellis-teknisessä yhteistyössä esille tulleet uudet tarpeet ja kehitysnäkymät sekä viitaten 25 päivänä syyskuuta 1979 allekirjoitettuun sopimukseen tavaranvaihdosta ja maksuista vuosina 1981-1985, ja

lähtien pitkän ajanjakson ohjelman loppumääräyksistä

päättäneet täydentää edellä mainittua ohjelmaa, ja tässä tarkoituksessa Suomen ja Neuvostoliiton osapuolet ovat sopineet seuraavasta:

1. Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan kehittämisessä on saavutettu merkittäviä tuloksia sekä kaupan määrällisessä kasvussa että tavaranvaihtoon sisältyvän tuotevalikoiman monipuolistamisessa. Pitkän ajanjakson ohjelman -suositusten pohjalta laadittu, 25 päivänä syyskuuta 1979 allekirjoitettu vuosia 19811985 koskeva uusi tavaranvaihto- ja maksusopimus edellyttää, ottaen - huomioon osapuolten mahdollisuudet, aikaisemmin arvioitua suurempaa keskinäistä kauppavaihtoa.

Pitäen lähtökohtana saavutettua kaupan korkeaa tasoa ja sen tulevia kehitysnäkymiä osapuolet arvioivat maiden välisen tavaranvaihdon kehittyvän vuoteen 1990 seuraavasti:

vv mrd rpl

1976-1980 yli 12

1981-1985 18-20

1986-1990 22-24

Osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena pyrkiä tavaranvaihdon mahdollisimman vakaaseen kehitykseen sekä kaupan tasapainon että sen rakenteen osalta.

Vahvistaen pitkän ajanjakson ohjelmassa ilmaistun pyrkimyksen laajentaa ja monipuolistaa tavaranvaihtoa osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena ryhtyä toimenpiteisiin vuosia 1981-1985 koskevan tavaranvaihto- ja maksusopimuksen voimassaoloaikana tapahtuvien keskinäisten tavarantoimitusten lisäämiseksi yli mainitun sopimuksen edellyttämien kiintiöiden niiltä osin, kuin se on mahdollista.

2. Todeten SNTL:n Suomeen suuntautuneissa kone- ja- laitetoimituksissa tapahtuneen myönteisen kehityksen molemmat osapuolet pyrkivät vastaisuudessakin lisäämään ja monipuolistamaan koneenrakennusteollisuuden tuotteiden toimituksia SNTL:sta Suomeen. SNTL:n koneenrakennusteollisuuden laajeneva tuotanto ja kasvavat vientimahdollisuudet samoin kuin Suomen lisääntyvä tuontitarve luovat edellytykset vuosittain toimitettavien neuvostoliittolaisten koneiden ja laitteiden määrän lisäämiseksi vuoteen 1990 mennessä- vähintään 200 miljoonan - ruplan- tasolle.

Osapuolet sopivat, että tuotannollisen yhteistoiminnan eri muotojen kehittäminen edistää kone- ja laitekaupan laajenemista.

Suomi tyydyttää suuren osan energian -tuontitarpeestaan Neuvostoliitosta tapahtuvin energiatoimituksin, joilla on tärkeä asema Neuvostoliiton viennissä Suomeen. Ottaen huomioon näiden toimitusten tärkeän merkityksen Suomelle SNTL jatkaa viisivuotiskaudella 1986-1990 perinteisiä energiatoimituksia Suomeen pitkän- ajanjakson ohjelman edellyttämällä tavalla, mikä luo hyvän perustan Neuvostoliiton viennin sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisen tavaranvaihdon kehittymiselle. Näiden toimitusten - määristä osapuolet sopivat tarkemmin seuraavan viisivuotisen tavaranvaihto- ja maksusopimuksen tekemisen yhteydessä.

3. Suomen viennissä SNTL:oon laivanrakennusalalla on keskeinen asema. Ottaen huomioon laivanrakennusteollisuuden tuotannon pitkäjänteisen luonteen osapuolet pyrkivät lisäämään erityyppisten Suomesta Neuvostoliittoon vietävien alusten määrän 2500 miljoonaan ruplaan vuosina 1981-1985 ja 3 000 miljoonaan ruplaan vuosina 1986-1990.

Osapuolet katsovat, että on olemassa mahdollisuuksia koneiden ja laitteiden sekä muiden metalliteollisuuden tuotteiden, kuten metsä- ja puunjalostusteollisuuden sekä selluloosa- ja paperiteoilisuuden laitteiden, nosto- ja siirtolaitteiden, kaivos- ja metallurgisen teollisuuden koneiden ja laitteiden toimitusten lisäämiseksi Suomesta Neuvostoliittoon yli vuosien 1981-1985 tavaranvaihtoa ja maksuja koskevassa sopimuksessa määriteltyjen kiintiöiden.

Osapuolet katsovat myös, että mekaanisen puunjalostusteollisuuden, selluloosa- ja paperiteollisuuden, kemian teollisuuden, kulutustavarateollisuuden ja maatalouden tuotteiden SNTL:oon tapahtuvan viennin laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi on olemassa hyvät mahdollisuudet.

4. Teollisten ja muiden kohteiden rakennusyhteistyön alalla on tehty tilaussopimukset suomalaisten yritysten osallistumisesta Kostamuksen metallurgisen kombinaatin 1. vaiheen, Svetogorskin selluloosa- ja paperitehtaan 3. vaiheen sekä myös hotellien rakentamiseen.

Suomen alueella on rakennettu ja otettu menestyksellisesti käyttöön 440 MW:n tehoinen ensimmäinen ydinvoimalaitos ja saatettu päätökseen toisen samanlaisen yksikön rakentaminen.

Teollisia ja muita rakennuskohteita koskevan yhteistyön edelleen kehittämiseksi osapuolet vahvistavat pitkän ajanjakson ohjelmassa lueteltujen kohteiden ajankohtaisuuden ja pitävät tarkoituksenmukaisena tutkia yhteistyömahdollisuuksia muiden Suomen ja SNTL:n alueilla sijaitsevien ja osapuolten kesken myöhemmin sovittavien kohteiden rakentamisessa esimerkiksi turpeen tuotannon ja jalostuksen, lannoitteiden tuotannon, asuinrakentamisen ja kunnallistekniikan alalla.

Osapuolet ovat kiinnostuneita yhteistyön kehittämisestä myös kolmansissa maissa. Yhteistyökohteena voisivat olla erilaiset projektit voimatalouden, rakennusaineteollisuuden, puunjalostusteollisuuden, rautaa käyttävän ja värillisen metallurgian sekä kunnallistekniikan alalla.

5. Tuotannollisen yhteistoiminnan ja erikoistumisen kehittämisessä suomalaiset yritykset ja neuvostoliittolaiset järjestöt ovat tehneet merkittävää työtä konkreettisten yhteistyökohteiden määrittämiseksi. Tuotannollisia yhteistoimintasopimuksia on allekirjoitettu ja ryhdytty toteuttamaan selluloosa- ja paperiteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä laiva- ja porauslaitteistojen ja sähkövetureiden sähkökäyttöjen tuotannossa sekä eräillä muilla teollisuuden aloilla. Tähän liittyen osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena selvittää mahdollisuudet valmistella suosituksia suomalaisten yritysten ja neuvostoliittolaisten organisaatioiden välistä tuotannollista yhteistyötä koskeviksi sopimusehdoiksi.

Tuotannollisen yhteistoiminnan alalla osapuolet pitävät tulevaisuuden kannalta merkittävinä sellaisia yhteistyöaloja kuin mannermaajalustan tutkimisessa ja hyödyntämisessä tarvittavien kitteiden, ydinkäyttöisten jäänmurtajien, energiansäästössä tarvittavien laitteiden, ydin- ja lämpövoimalaitosten teknologisten prosessien automaattisten ohjausjärjestelmien sekä rakennusaine- ja elementtiteollisuuden koneiden ja laitteiden suunnittelu ja valmistus samoin kuin teknologisten prosessien automaattisten ohjausjärjestelmien kehittäminen ja tuotanto. Tuotannollisen yhteistoiminnan edelleen kehittämiseksi molemmat osapuolet ovat sopineet täydentävänsä pitkän ajanjakson ohjelmaa tämän pöytäkirjan liitteen mukaisesti.

6. Osapuolet toteavat tieteellis-teknisen yhteistyön kehittyvän menestyksellisesti pitkän ajanjakson ohjelman sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean konkreettisista aiheista laatiman luettelon pohjalta.

Osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknisen yhteistyön metodologiaa koskevan yhteisen tutkimuksen tulosten hyödyntämistä sopivaksi katsottavalla tavalla tieteellis-teknisen, teollisen ja kaupallis-taloudellisen yhteistoiminnan tehostamiseksi.

7. Osapuolet toteavat yhteistyön muilla pitkän ajanjakson ohjelmassa luetelluilla aloilla kehittyvän menestyksellisesti.

Ohjelman toteuttamiseksi Pysyvä suomalaisneuvostoliittolainen hallitusten välinen taloudellinen yhteistyökomissio on laajentanut työryhmämuotoista toimintaansa asettamalla uudet työryhmät yhteistyön kehittämiseksi kemian teollisuuden, energian, rautametallurgian, liikenteen ja tietoliikenteen, matkailun, selluloosa- ja paperiteollisuuden, rajakaupan sekä kolmansissa maissa tapahtuvan yhteistyön aloilla.

Taloudellisen yhteistyökomission sekä tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean työryhmät ja toimielimet ovat laatineet yhteistyötä koskevat ohjelmat ja suunnitelmat, joissa tuodaan yksityiskohtaisemmin esille pitkän ajanjakson ohjelman edellyttämän alakohtaisen yhteistyön kehittämisen suuntaviivat.

8. Pitkän ajanjakson ohjelman loppumääräysten mukaisesti osapuolet ovat päättäneet jatkaa ohjelman voimassaoloaikaa vuoden 1995 loppuun.

Osapuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin tavaranvaihdon ja muun kaupallis-taloudellisen - yhteistyön vakaan kasvun turvaamiseksi viisivuotiskautena 1991-1995.

Osapuolet määrittelevät kaupallis-taloudellisen yhteistyön mahdolliset mittasuhteet ja suuntaviivat ajalle 1991-1995 pitkän ajanjakson ohjelman sisällön tulevien tarkistusten yhteydessä ottaen tällöin huomioon jo saavutetut tulokset sekä yhteistyön kehittämisen uudet tarpeet ja mahdollisuudet.

Tämä pöytäkirja on Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä 18 päivänä toukokuuta 1977 allekirjoitetun kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä vuoteen 1990 koskevan pitkän ajanjakson ohjelman erottamaton osa.

Tehty Moskovassa 12 marraskuuta 1980 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Liite 12 päivänä marraskuuta 1980 allekirjoitettuun pöytäkirjaan

Lisäys 18 päivänä toukokuuta 1977 allekirjoitetun pitkän ajanjakson ohjelman liitteeseen

Mahdollisia konkreettisia suuntaviivoja tuotannollisen yhteistoiminnan ja erikoistumisen kehittämiseksi koneenrakennustuotannon alalla

Laivat ja laivalaitteet, mm.

- yhteistyö ydinkäyttöisten jäänmurtajien suunnittelussa ja tuotannossa

- yhteistyö merellä tapahtuvassa porauksessa ja muissa mannermaajalustalla suoritettavissa töissä tarpeellisen uivan kaluston ja alusten suunnittelussa ja tuotannossa

- yhteistyö alusten lastaamiseen ja purkamiseen varustamattomalla rannalla käytettävien laitteiden suunnittelussa ja tuotannossa

- yhteistyö laivalaitteiden tuotannossa lukien mukaan puhaltimet, jätteiden polttolaitteet, jätevesien puhdistuslaitteet ja alusten kattilat

Metsäteollisuuden, mekaanisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosa- ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet, mm.

- yhteistyö puutavaran kuljetuskoneiden suunnittelussa ja tuotannossa

Voimatalous- ja sähkötekniset laitteet, mm.

- yhteistyö lämpöarvoltaan alhaista polttoainetta käyttävien polttokattilalaitosten ja niiden osien suunnittelussa ja tuotannossa

Nosto- ja kuljetuslaitteet, tienrakennuskoneet ja kaivukoneet, mm.

- yhteistyö erilaisten nosto- ja kuljetuslaitteiden tuotannossa (henkilö- ja tavarahissit, hydrauliset nosturit ym.)

- yhteistyö hydraulisten nostolaitteiden, vaihtolavalaitteiden ja kuljetusten järkeistämiseen liittyvien muiden laitteiden suunnittelussa ja tuotannossa

- yhteistyö hydraulisten vasaroiden valmistuksessa

Kaivos- ja metallurgisen teollisuuden koneet ja laitteet, mm.

- yhteistyö rautametallurgian alalla toimiville yrityksille tarkoitetun laitteiston tuotannossa

Tietokoneet, mm.

- yhteistyö uudentyyppisten tietokoneiden ja niiden osien suunnittelussa ja tuotannossa lukien mukaan suuret, keskisuuret ja pientietokoneet

- yhteistyö teknologisten prosessien automaattisten ohjausjärjestelmien sekä tietojen kokoamis- ja käsittelyjärjestelmien suunnittelussa käyttämällä neuvostoliittolaisia tietokoneita ja suomalaisia päätteistöjä

- yhteistyö matemaattisen valmiuden kehittämisessä toisen osapuolen tehtävien ratkaisemiseksi toisen osapuolen ATK-tekniikalla

- neuvostoliittolaisten komponenttien käyttö Suomen teollisuuden tuottamissa tietokoneissa ja niiden osakokonaisuuksissa

Rakennusteollisuuden laitteet, mm.

- yhteistyö rakennusvälineistön suunnittelussa ja tuotannossa

Pumput, mm.

- yhteistyö voimatalouden, kemian- sekä kaivos- ja metallurgisen teollisuuden käyttöön tarkoitettujen pumppulaitteiden tuotannossa

Siviili-ilmailutekniikka, mm.

- yhteistyö ilmailu- ja lentokenttälaitteistojen valmistuksessa

Laitteet energian ja polttoaineen säästämistä ja järkiperäistä käyttöä varten

Televisiot