24/1970

1 artikla

Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus suostuu myöntämään Suomen kansalaisille oikeuden harjoittaa kalastusta ja hylkeenpyyntiä Neuvostoliiton aluevesiin Suomenlahdella kuuluvilla alueilla, joita jäljempänä kutsutaan sopimusalueiksi ja joita rajoittavat seuraavien pisteiden kautta kulkevat viivat:

Sopimusalue A

1. 60° 15,6' pohjoista leveyttä ja 27° 30,7' itäistä pituutta - Suomen ja Neuvostoliiton välisen valtakunnanrajan Suomenlahdella oleva piste, joka on merkitty rajamerkillä n:o 14;

2. 60° 15,6' pohjoista leveyttä ja 27° 50,6' itäistä pituutta

3. 60° 23,8' pohjoista leveyttä Ja 27° 50,6' itäistä pituutta

4. 60° 23,8' pohjoista leveyttä ja 27° 44,0' itäistä pituutta - Suomen ja Neuvostoliiton välisen valtakunnanrajan taitepiste, joka on merkitty rajamerkillä n:o 10, kuten tähän sopimukseen liittyvässä v. 1968 julkaistussa neuvostoliittolaisessa merikartassa n:o 403 (liite n:o 1) on osoitettu.

Suomalaiset alukset, mainitulle alueelle Pyyntiin mennessään ja sieltä tullessaan, voivat ylittää SNT-Liiton valtakunnanrajan rajalohkolla, joka ulottuu rajamerkistä n:o 10 poijulla merkittyyn pisteeseen, jonka koordinaatitù ovat 60° 22,3' pohjoista leveyttä ja 27° 41,4' itäistä pituutta.

Sopimusalue B

1. 60° 13,7' pohjoista leveyttä ja 27° 27,8' itäistä pituutta

2. 60° 12,3' pohjoista leveyttä ja 27° 18,0' itäistä pituutta

3. 60° 08,8' pohjoista leveyttä ja 27° 04,6' itäistä pituutta

4. 60° 08,8' pohjoista leveyttä ja 27° 27,8' itäistä pituutta, kuten tähän sopimukseen liittyvässä v. 1968 julkaistussa neuvostoliittolaisessa merikartassa n:o 403 (liite n:o 1) on osoitettu.

Suomalaiset alukset, mainitulle alueelle pyyntiin mennessään ja sieltä tullessaan voivat ylittää SNT-Liiton valtakunnanrajan rajalohkolla, joka ulottuu pisteestä, jonka koordinaatit ovat 60° 13,7' pohjoista leveyttä ja 27° 27,8 itäistä pituutta, pisteeseen, jonka koordinaatit ovat 60° 08,8' pohjoista leveyttä ja 27° 04,6' itäistä pituutta.

Sopimusalue C

1. 60° 05,4' pohjoista leveyttä ja 26° 49,5' itäistä pituutta

2. 60° 08,8' pohjoista leveyttä ja 26° 47,9' itäistä pituutta

3. 60° 06,8' pohjoista leveyttä ja 26° 38,4' itäistä pituutta

4. 60° 06,4' pohjoista leveyttä ja 26° 32,6' itäistä pituutta

5. 60° 02,0' pohjoista leveyttä ja 26° 24,8' itäistä pituutta

6. 60° 02,0' pohjoista leveyttä ja 26° 49,5' itäistä pituutta, kuten tähän sopimukseen liittyvässä v. 1968 julkaistussa neuvostoliittolaisessa merikartassa n:o 404 (liite no 2) on osoitettu.

Suomalaiset alukset, mainitulle alueelle pyyntiin mennessään ja sieltä tullessaan, voivat ylittää SNT-Liiton valtakunnanrajan rajalohkolla, joka ulottuu pisteestä, jonka koordinaatit ovat 60° 05,4' pohjoista leveyttä ja 26° 49,5' itäistä pituutta, pisteeseen, jonka koordinaatit ovat 60° 02,0' pohjoista leveyttä ja 26° 24,8' itäistä pituutta.

2 artikla

Suomen kansalaiset voivat harjoittaa kalastusta ja hylkeenpyyntiä Neuvostoliiton aluevesillä olevilla sopimusalueilla 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta kunakin sopimuksen voimassaolovuotena.

Avovesikaudella voidaan kalastusta harjoittaa verkkokalastuksena moottori- ja soutualuksista sekä käyttämällä trooleja ja siimoja.

Talvikaudella voidaan harjoittaa verkkokalastusta jään alta 1 artiklassa tarkoitetulla sopimusalueella A sekä siirtää kalastusmajat pyyntipaikoille ja asua niissä.

3 artikla

Sopimusalueilla kalastusta ja hylkeenpyyntiä harjoittaviin suomalaisiin aluksiin sovelletaan, tämän sopimuksen määräykset huomioon ottaen, kalastusta ja hylkeenpyyntiä Neuvostoliiton aluevesillä koskevia säännöksiä sekä ulkomaalaisten alusten ja ulkomaalaisten oleskelua Neuvostoliiton aluevesillä koskevia SNT-Liiton lakeja ja asetuksia.

Edellä mainituista laeista, asetuksista ja säännöksistä sekä niihin tehtävistä muutoksista ja lisäyksistä suomalaiselle osapuolelle ilmoitetaan diplomaattista tietä.

4 artikla

Suomalaiset kalastajat eivät tule käyttämään heille myönnettyä oikeutta harjoittaa kalastusta ja hylkeenpyyntiä Neuvostoliiton aluevesillä Suomenlahdella niissä tapauksissa, jolloin asianomaiset Neuvostoliiton viranomaiset voivat väliaikaisesti kieltää kaikkien alusten kulun sopimusalueilla.

5 artikla

Kalastajien opastamiseksi neuvostoliittolainen osapuoli merkitsee ne Neuvostoliiton aluevedet, joilla Suomen kansalaiset tämän sopimuksen perusteella saavat oikeuden harjoittaa kalastusta ja hylkeenpyyntiä, poijuilla ja viitoilla, joiden koordinaatit ilmoitetaan merenkulkijoille annettavissa tiedonannoissa.

Suomalainen osapuoli sitoutuu korvaamaan kaikki neuvostoliittolaisen osapuolen kulut, jotka aiheutuvat sopimusalueiden uivien kalastusrajamerkkien paikoilleen sijoittamisesta ja kunnossapidosta. Maksutavasta sovitaan molempien osapuolten asianomaisten viranomaisten välisellä sopimuksella.

6 artikla

Sopimusalueilla kalastusta ja hylkeenpyyntiä harjoittavilla Suomen kansalaisilla tulee olla mukanaan seuraavat suomen- ja venäjänkielellä laaditut asiakirjat:

a) aluksen haltijan tai ajoneuvon haltijan pyyntipassi (liite n:o 3), josta ilmenee alue tai alueet, joilla pyyntipassin haltijalla on oikeus harjoittaa pyyntiä;

b) liikkumislupatodistus (liite n:o 4), joka tulee olla jokaisella aluksessa tai ajoneuvossa olevalla henkilöllä;

Liikkumislupatodistus tulee olla myös jokaisella pyyntipaikalta saalista noutavalla henkilöllä;

c) luettelo pyyntivälineistä ja muusta lastista.

Kohdissa b) ja c) mainittuihin todistuksiin ja luetteloihin tehdään tarpeelliset merkinnät jotka osoittavat, mitä tässä sopimuksessa määriteltyä aluetta tai alueita ne koskevat.

Tämän artiklan kohdissa a) ja b) mainittuja todistuksia antavat asianomaiset Suomen viranomaiset. Nämä todistukset, samoin kuin kohdassa c) mainittu luettelo on Suomen rajavartioviranomaisten varmennettava.

Pyyntipassi ja liikkumislupatodistus sekä luettelo pyyntivälineistä ja muusta lastista on Neuvostoliiton viranomaisten vaatimuksesta esitettävä.

7 artikla

Jokaisen sopimusalueella kalastukseen tai hylkeenpyyntiin käytettävän aluksen keulaan on molemmin puolin mustalle pohjalle merkittävä vähintään 15 senttimetriä korkea ja vähintään 9 senttimetriä leveä väriltään valkoinen "S"-kirjain ja pyyntipassin numero. Tämä merkintä voidaan korvata Suomen maatalousministeriön kalastusalusrekisterin tunnuksella: Suomi ja rekisterinumero. Aluksen perässä on oltava merkintä sen kotipaikasta.

8 artikla

Suomen rajavartioviranomaisten varmentama luettelo niistä henkilöistä, joille on annettu tämän sopimuksen 6 artiklassa mainitut asiakirjat, samoin kuin luettelo pyyntialuksista ja niiden numeromerkeistä on Suomen rajavartioviranomaisten vähintään 15 päivää ennen kunkin puolivuotiskauden alkua rajavaltuutettujen välityksellä toimitettava Neuvostoliiton rajavartioviranomaisille.

Suomen Tasavallan rajavartioviranomaiset ilmoittavat SNT-Liiton rajavartioviranomaisille kaikista - niistä suomalaisista aluksista, jotka ovat menossa sopimusalueille pyyntiä harjoittamaan.

9 artikla

Talvikalastuksen ja -hylkeenpyynnin turvallisuuden varmistamiseksi sekä pyyntivälineiden suojaamiseksi jään liikehtimisen aiheuttamilta vahingoittumisilta asianomainen suomalainen kalastusjärjestö voi tarpeen vaatiessa lähettää 1 artiklassa tarkoitetulle sopimusalueelle A Huovarin saarella olevan pelastusaluksensa, jonka osalta ovat voimassa kaikki tämän sopimuksen määräykset.

10 artikla

Sopimusalueilla katsotaan pyydys asianmukaisesti merkityksi, kun ajoverkkokalastuksessa verkkojadan toinen pää on kiinnitetty alukseen ja toinen pää on varustettu kahdella merkillä. Ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa on verkkojadan kumpikin pää varustettava kahdella merkillä. Sekä ajoverkkokalastuksessa että ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa käytettävän verkkojadan sisimmäisinä merkkeinä on käytettävä valkoisia lippuja ja uloimpina merkkeinä punaisia lippuja. Näiden lippujen koon on oltava 30 x 60 sm ja on ne kiinnitettävä vähintään 2 metriä vedenpinnan yläpuolelle nousevaan kohoon.

Verkkojadan keskelle on sitä paitsi asetettava liputtomia lisämerkkejä, joiden välimatka toisistaan on 100 metriä.

Pimeänä aikana on verkot merkittävä valkoista valoa näyttävillä lyhdyillä, ja niiden valon tulee näkyä ympäri näköpiirin. Nämä merkkivalot on sijoitettava vähintään 70 sm vedenpinnan yläpuolelle ja tulee niiden näkyä yhden meripenikulman päähän.

11 artikla

Vaatimukset sen aineellisen vahingon korvaamisesta, jonka Neuvostoliiton kansalaiset saattavat aiheuttaa suomalaiselle osapuolelle rikkomalla kalastus- ja hylkeenpyyntisäännöksiä sopimusalueilla, esittää Suomen maataloushallitus SNTL: n kalatalousministeriön kalakannan suojelun ja viljelyn sekä kalastuksen järjestelyn päähallinnon luoteiselle hallinnolle (Sevzaprybvod).

Vaatimukset sen aineellisen vahingon korvaamisesta, jonka Suomen kansalaiset saattavat aiheuttaa neuvostoliittolaiselle osapuolelle rikkomalla kalastus- ja hylkeenpyyntisäännöksiä sopimusalueilla, esittää SNTL:n kalatalousministeriön kalakannan suojelun ja viljelyn sekä kalastuksen järjestelyn päähallinnon luoteinen hallinto (Sevzaprybvod) Suomen maataloushallitukselle.

12 artikla

Suomalainen osapuoli saattaa suomalaisten kalastajien tietoon, että tämän sopimuksen 1 artiklassa mainituilla alueilla on toisen maailmansodan aikana laskettu miinoja ja huolimatta näiden alueiden raivaamisesta ja meriliikenteelle avaamisesta pohjalla saattaa olla uponneita miinoja, jotka pohjatrooleilla kalastettaessa tai ankkuria laskettaessa voivat olla vaarana pyynti- ja muille aluksille.

Edellä tarkoitetuissa tapauksissa neuvostoliittolainen osapuoli ei ole vahingonkorvausvelvollinen pyynti- ja muiden alusten vahingoittumisesta.

13 artikla

Neuvostoliiton asianomaiset viranomaiset voivat kieltää oikeuden pyynnin harjoittamiseen sopimusalueilla niiltä Suomen kansalaisilta, jotka mainituilla alueilla kalastusta tai hylkeenpyyntiä harjoittaessaan rikkovat tämän sopimuksen määräyksiä.

14 artikla

Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimisasiakirjojen vaihto suoritetaan niin pian kuin mahdollista Helsingissä.

Sopimus on tehty viideksi vuodeksi ja tulee se voimaan 30 päivän kuluttua ratifioimisasiakirjojen vaihtamisesta lukien.

Ellei kumpikaan sopimuspuoli irtisano sopimusta vähintään kuusi kuukautta ennen mainitun sopimuksen viisivuotisen voimassaolokauden päättymistä, jää se edelleen voimaan yhdeksi vuodeksi ja niin joka kerta vielä toisen viisivuotiskauden kuluessa. Tällöin kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä vähintään kuusi kuukautta ennen sopimuksen kulumassa olevan yksivuotisen voimassaolokauden päättymistä.

Tehtiin Moskovassa 13 päivänä kesäkuuta 1969 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Liitteinä n:o 1 ja 2 ovat sopimusalueiden kartat, jotka säilytetään ulkoasiainministeriössä.