Asetus luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskevan kansainvälisen liiton sääntöjen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun tasavallan presidentti on 24 päivänä marraskuuta 1967 päättänyt, että Suomi liittyy Fontainebleaussa 5 päivänä lokakuuta 1948 tehdyn luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskevaan kansainväliseen liittoon ja Suomen liittymiskirja on 18 päivänä joulukuuta 1967 talletettu liiton pääsihteerin huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanotun liiton säännöt ovat voimassa niin kuin siitä on sovittu.
Luonnon ja Luonnonvarojen Suojelua koskevan Kansainvälisen Liiton SÄÄNNÖT
Johdanto
Luonnon ja luonnonvarojen suojelu voidaan määritellä elollisen maailman - ihmisen luonnollisen ympäristön - ja kaiken inhimillisen kulttuurin pohjana olevien maapallon uusiutuvien luonnonvarojen suojelemiseksi.
Kaunis luonto on henkisen innoituksen lähteitä ja välttämätön ympäristö virkistymiselle, jonka tarve on tullut yhä tärkeämmäksi elämän jatkuvasti teknillistyessä.
Kulttuuri on saavuttanut nykyisen korkean tasonsa kehittämällä yhä tehokkaampia menetelmiä luonnonvarojen käyttöön ottamiseksi. Näin ollen maan, veden, metsien, kasvillisuuden, eläimistön sekä koskemattomia ja luonteenomaisia maisemia edustavien luonnonalueiden säilyttämisellä on elintärkeä taloudellinen, yhteiskunnallinen, kasvatuksellinen ja sivistyksellinen merkitys.
Luonnon tuotantokyvyn heikkeneminen tulee väistämättömästi johtamaan ihmisen elintason alenemiseen.
Tämä kehityssuunta voidaan kuitenkin pysähdyttää, mikäli ihmiset saadaan täysin käsittämään läheinen riippuvuutensa luonnonvaroista ja ymmärtämään, että niitä on suojeltava ja käytettävä vain tavalla, joka takaa tulevaisuudessa rauhan, edistyksen ja hyvinvoinnin ihmiskunnalle.
Kun luonnon ja luonnonvarojen säilyttäminen ja suojeleminen ovat elintärkeitä kaikille kansoille, on vastuullinen kansainvälinen järjestö, jonka päätehtävänä on näiden päämäärien saavuttaminen, arvokas monille valtioille, Yhdistyneille Kansakunnille ja sen erikoisjärjestöille sekä muille asiasta kiinnostuneille järjestöille.
Tämän johdosta valtiot, viranomaiset, järjestöt, laitokset ja yhdistykset, joita nämä asiat koskevat ja jotka olivat edustettuina Fontainebleaussa, perustivat lokakuun 5 päivänä 1948 Liiton nykyiseltä nimeltään "Luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskeva kansainvälinen liitto". Liitto toimii seuraavien sääntöjen mukaisesti:
1 artiklaTavoitteet
1. Luonnon ja Luonnonvarojen suojelua koskeva kansainvälinen Liitto edistää ja helpottaa yhteistyötä niiden valtioiden, kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä henkilöiden kesken, joita luonnon ja luonnonvarojen suojeleminen koskee ja kiinnostaa.
2. Kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä, joista Liitto esittää suosituksia ja ohjeita, ovat:
a) luonnon eliöiden ja niiden elinympäristön sekä maaperän, vesien ja metsien suojeleminen; tähän kuuluu tieteellisesti, historiallisesti ja kauneutensa puolesta merkittävien alueiden, esineiden, eläimien ja kasvien suojeleminen ja säilyttäminen maapallon kaikissa osissa. Tähän tulokseen päästään ennen muuta kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja luonnonmuistomerkkejä sekä eläimistönsuojelualueita perustavan lainsäädännön avulla. Liitto kiinnittää erityistä huomiota niiden eliölajien säilyttämiseen, joita uhkaa sukupuuttoon kuoleminen;
b) luonnon suojelemista ja luonnonvarojen järkevää käyttöä edistävien uusien tieteellisten menetelmien tunnetuksi tekeminen:
c) laajan kasvatus- ja tiedotusohjelman laatiminen ja levittäminen luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskevan yleisen tietouden lisäämiseksi:
d) kansainvälisten sopimusluonnosten ja luonnonsuojelua koskevan maailmansopimuksen valmisteleminen;
e) luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskeva tieteellinen tutkimus.
3. Liitto kerää, erittelee, tulkitsee ja levittää luonnonsuojelua koskevaa tietoutta. Se jakaa aihetta käsitteleviä asiakirjoja, lainsäädäntöä, tieteellisiä tutkimuksia ja muuta tietoutta valtioille sekä kansallisille ja kansainvälisille järjestöille.
2 artiklaJäsenyys
1. Liiton jäseniä ovat:
a) valtiot, jotka ilmoittavat Liiton pääsihteerille liittymisestään sen sääntöihin;
b) viranomaiset ja valtion elimet, joiden anomus on johtokunnan yksimielisesti hyväksymä ja joiden jäsenyyden yleiskokous on vahvistanut vähintään kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä
c) luonnon ja luonnonvarojen suojelun alalla toimivat kansalliset tai kansainväliset valtiolliset tai ei-valtiolliset järjestöt, laitokset ja yhdistykset, joiden anomus on johtokunnan yksimielisesti hyväksymä ja joiden jäsenyyden yleiskokous on vahvistanut vähintään kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä.
2. Yleiskokous voi valita kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminut huomattavalla tavalla luonnonsuojelun hyväksi.
3. Jäsen voi erota Liitosta kalenterivuoden päättyessä, mikäli siitä on ilmoitettu vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin pääsihteerille. Pääsihteerin on ilmoitettava asiasta kaikille muille jäsenille.
3 artiklaLiiton elimet
Liiton elimet ovat yleiskokous, johtokunta ja sihteeristö.
4 artiklaYleiskokous
A. - Kokoonpano
1. Yleiskokouksen muodostavat Liiton jäsenien edustajat.
2. Johtokunta voi pyytää valtioita tai järjestöjä, jotka eivät ole Liiton jäseniä, lähettämään yleiskokoukseen tarkkailijoita. Näillä ei ole äänioikeutta.
B. - Tehtävät
Yleiskokous:
i) valitsee kolmeksi vuodeksi itselleen puheenjohtajan, josta samalla tulee Liiton ja johtokunnan puheenjohtaja; hänet voidaan välittömästi valita uudelleen;
ii) valitsee johtokunnan varapuheenjohtajat (art. 5.A.1);
iii) valitsee johtokunnan jäsenet (art. 5.A.3);
iv) nimittää Liiton pääsihteerin (art. 7.2);
v) asettaa Liiton pysyvät toimikunnat ja valitsee niiden puheenjohtajat (art. 6.1);
vi) päättää uusien jäsenten ottamisesta (art. 2.1 b ja c);
vii) päättää Liiton toiminnan yleisistä periaatteista:
viii) hyväksyy johtokunnan laatiman Liiton toimintasuunnitelman:
ix) antaa valtioille ja kansallisille tai kansainvälisille järjestöille suosituksia Liiton toimialaan kuuluvista asioista;
x) alistaa hallitusten hyväksyttäväksi ehdotukset kansainvälisiksi sopimuksiksi, edellyttäen että ne on hyväksytty vähintään kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä:
xi) vahvistaa ratifioimista vaativat johtokunnan päätökset;
xii) määrää jäsenmaksut;
xiii) valitsee kolmivuotiseksi toimikaudeksi yhden tai useampia tilintarkastajia, jotka eivät voi olla johtokunnan jäseniä;
xiv) hyväksyy Liiton talousarvion, tarkastaa tilintarkastajien lausunnon ja myöntää johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden;
xv) suorittaa muut tehtävät, jotka sille näiden sääntöjen puitteissa voidaan uskoa.
C. - Äänestäminen
1. Kullakin jäsenvaltiolla on kaksi ääntä, saman valtion viranomaisilla ja kansallisilla järjestöillä on yhteensä yksi ääni; ja kullakin kansainvälisellä järjestöllä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi, milloin nämä säännöt toisin määräävät. Jäsenten edustajat eivät voi äänestää valtakirjalla.
2. Jos päätöksen puolesta annetaan vain alle 50% mahdollisista äänistä tai jos päätös tehdään asiassa, jota ei ole merkitty esityslistaan, se on - mikäli vähintään 20% jäsenistä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen sisältävän kokouspöytäkirjan saamisesta sitä vaatii - saatettava kaikkien jäsenten hyväksyttäväksi tai siirrettävä seuraavan yleiskokouksen käsiteltäväksi.
3. Päätösehdotus, joka on saatettu kaikkien jäsenten tietoon, tulee päätökseksi, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä sen hyväksyy, edellyttäen, ettei vähintään 20% jäsenistä vaadi sen käsittelyä yleiskokouksessa.
D. - Menettelytapa
1. Yleiskokouksen varsinainen istunto pidetään joka kolmas vuosi. Kussakin istunnossa yleiskokous päättää seuraavan istunnon paikasta.
2. Ylimääräinen yleiskokous pidetään:
a) jos vähintään viidesosa jäsenistä sitä vaatii; tai
b) jos johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi.
3. Kussakin istunnossa yleiskokous valitsee toimihenkilönsä.
4. Yleiskokous laatii itselleen ohjesäännön.
5 artiklaJohtokunta
A. - Kokoonpano
1. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtajana Liiton puheenjohtaja sekä vähintään kaksitoista ja enintään kahdeksantoista yleiskokouksen valitsemaa jäsentä; näistä yleiskokous määrää ainakin kaksi varapuheenjohtajiksi.
2. a) Johtokunnan jäsenehdokkaiden tulee olla henkilöitä, jotka työskentelevät Liiton tavoitteiden hyväksi. Laajan maantieteellisen jakautumisen tarpeen huomioon ottaen voi enintään kaksi jäsentä olla samasta maasta. Vähintään yhden jäsenen tulee aina olla siitä maasta, jossa Liitolla on kotipaikkansa.
b) Johtokunnan jäsenet käyttävät valtuuksiaan koko yleiskokouksen nimissä eivätkä maittensa edustajina.
3. Johtokunnan jäsenet valitaan kuusivuotiskaudeksi kussakin yleiskokouksen varsinaisessa istunnossa. Jotta kolmannes jäsenistä eroaisi joka toisena vuonna, osa jäsenistä ryhtyy hoitamaan tointaan - joka alkaa aina vuoden heinäkuun ensimmäisenä päivänä - vasta vuoden tai kahden kuluttua valitsemisesta. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta ketään eroavaa jäsentä ei voida heti valita uudelleen.
4. Johtokuntaa avustaa luottamustoimenaan taloudenhoitaja.
5. Johtokunnalla on oikeus kutsua asiantuntijoita erikoistehtäviin.
B. - Tehtävät
1. Johtokunta kokoontuu vähintään 60 päivää ennen varsinaista ja ylimääräistä yleiskokousta ja laatii asianmukaisen kokousohjelman.
2. Johtokunta ryhtyy kaikkiin tarpeellisiksi katsottaviin toimiin Liiton tavoitteiden hyväksi. Kiireellisessä. tapauksessa se voi ryhtyä myös toimenpiteisiin, jotka sääntöjen tai yleiskokouksen päätöksen nojalla kuuluvat yleiskokoukselle. Näistä toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava jäsenille ja alistettava ne seuraavan yleiskokouksen hyväksyttäviksi.
3. Johtokunta voi antaa yksityisen tai yhteisen valtakirjan jäsenille tai kolmannelle henkilölle.
4. Puheenjohtaja esittää yleiskokoukselle pääsihteerin toimintakertomuksen (art. 7.7).
5. Johtokunta määrää Liiton toimikuntien tehtävät, vahvistaa niiden kokoonpanon ja antaa toimikutien puheenjohtajille valtuuksia, milloin se pitää sitä tarpeellisena.
6. Johtokunta suorittaa ne muut tehtävät, jotka yleiskokous sille antaa tai näiden sääntöjen mukaan sille kuuluvat.
C. - Äänestäminen
1. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
2. Asioista, joita ei ole otettu esityslistaan, ei voida tehdä päätöstä, elleivät kaikki jäsenet ole läsnä tai edustettuina.
D. - Menettelytapa
1. Johtokunta kokoontuu varsinaiseen istuntoon ainakin kerran vuodessa ja tarpeen vaatiessa ylimääräiseen istuntoon puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava johtokunta ylimääräiseen istuntoon, mikäli sen jäsenten enemmistö sitä vaatii.
2. Johtokunta laatii itselleen ohjesäännön.
6 artiklaPysyvät toimikunnat
1. Pysyvien toimikuntien puheenjohtajat valitsee yleiskokous kolmivuotiskaudeksi; heidät voidaan välittömästi valita uudelleen.
2. Näiden toimikuntien kokoonpanon, toimintamuodot ja oikeudet määrää johtokunta.
7 artiklaSihteeristö
1. Sihteeristön muodostavat pääsihteeri ja tarpeelliset toimihenkilöt.
2. Pääsihteerin valitsee kolmivuotiskaudeksi yleiskokous johtokunnan ehdotuksen perusteella ja yleiskokouksen määräämillä ehdoilla. Hänet voidaan valita uudelleen. Pääsihteerin nimittämiseksi tai uudelleen nimittämiseksi vaaditaan vähintään kaksi kolmannesta annetuista äänistä.
3. Pääsihteerin tai hänen edustajansa tulee osallistua Liiton yleiskokoukseen sekä johtokunnan ja kaikkien toimikuntien kokouksiin, mutta hänellä ei ole niissä äänioikeutta.
4. Pääsihteeri valitsee sihteeristön toimihenkilöt yleiskokouksen hyväksymän ohjesäännön mukaisesti. Toimihenkilöt valitaan maantieteellisesti niin laajalta kuin mahdollista.
5. Tehtäviään suorittaessaan pääsihteeri ja toimihenkilöt eivät saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita Liiton ulkopuoliselta elimeltä. Heidän tulee välttää kaikkea sellaista toimintaa, joka häiritsee heidän asemaansa kansainvälisen järjestön toimihenkilöinä. Liiton jokaisen jäsenen tulee kunnioittaa pääsihteerin ja toimihenkilöiden tehtävien täysin kansainvälistä luonnetta ja välttää pyrkimästä vaikuttamaan heidän toimintaansa Liiton palveluksessa.
6. Pääsihteeri esittää vuosittain johtokunnan ensimmäiselle varsinaiselle istunnolle kertomuksen Liiton edellisen vuoden toiminnasta tilikertomuksineen ja tilinpäätöksineen. Hyväksyttyään kertomuksen johtokunta lähettää sen jäsenille ja julkaisee sen sopivaksi katsomallaan tavalla.
7. Pääsihteeri valmistaa yleiskokouksen istunnossa esitettäväksi kertomuksen Liiton toiminnasta edellisen yleiskokouksen istunnon jälkeiseltä ajalta. Pääsihteeri jättää kertomuksen johtokunnalle, ja puheenjohtaja esittää sen mahdollisine johtokunnan tekemine huomautuksineen yleiskokoukselle.
8 artiklaTiedotuslehti
Määräajoin julkaistaan tiedotuslehteä. Liiton kahdella virallisella kielellä. Se välittää Liiton jäsenille tiivistetyssä muodossa tärkeimmät ja huomattavimmat uutiset maailman luonnonvarojen suojelemisesta. Sitä, käytetään tiedotusvälineenä myös Liiton tarkoitusperien tunnetuksi tekemiseksi julkisuudessa.
9 artiklaKotipaikka
Liiton kotipaikkana on VII:n yleiskokouksen päätöksen mukaan Sveitsi. Sijoituspaikan määrää tarkemmin johtokunta. Liittoa ei voida siirtää pois Sveitsistä, ellei siitä yleiskokouksessa tehdä päätöstä, jonka puolesta annetaan vähintään kaksi kolmannesta äänistä.
10 artiklaTalous
1. Liiton talousarvio tehdään pääsihteerin laatiman ehdotuksen pohjalta. Yleiskokous määrää johtokunnan suosituksen perusteella seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Liiton normaalien menojen ylärajan.
2. Tarpeen vaatiessa, sääntöjen 5.B.1 kohdan edellyttämässä tapauksessa, pääsihteeriä voidaan pyytää laatimaan lisämenoarvio johtokunnalle esitettäväksi.
3. Liiton tulot muodostavat:
a) jäsenvaltioiden maksut, jotka määrätään asukasluvun mukaan;
b) jäsenjärjestöjen ja -yhdistysten maksut;
c) avustukset ja lahjoitukset.
4. Tilintarkastajat tarkastavat Liiton tilit joka kolmas vuosi ja antavat niistä kirjallisen lausunnon.
5. Pääsihteerillä on valtuus ottaa Liiton puolesta vastaan avustuksia ja lahjoituksia.
11 artiklaSuhteet muihin järjestöihin
Johtokunta voi Liiton nimissä tehdä sopimuksia muiden kansallisten ja kansainvälisten sekä valtiollisten ja ei-valtiollisten järjestöjen kanssa. Nämä sopimukset, jotka voivat tulla voimaan välittömästi, on alistettava seuraavan yleiskokouksen hyväksyttäviksi. Niillä pyritään erityisesti vakiinnuttamaan suhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja niihin tämän erikoisjärjestöihin, joita Liiton toiminta erityisesti koskee. Sääntöjen 4.B.ix kohdan mukaan hyväksytyt yleiskokouksen suositukset ja sopimusluonnokset lähetetään asianomaisille erikoisjärjestöille pyytäen näitä välittämään ne Liiton ulkopuolella oleville valtiolle, laitoksille ja järjestöille.
12 artiklaOikeudellinen asema
1. Liitto on Sveitsin siviililain 60 ff. pykälän määrittelemä yhdistys.
2. Johtokunnan toimesta voidaan Liitto merkitä myös yhdistysrekisteriin.
3. Johtokunnan on ryhdyttävä tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin Liiton oikeudellisen aseman järjestämiseksi sellaiseksi, että se voi toteuttaa tavoitteitaan niissä maissa, joissa se toimii.
4. Liiton jäsenet eivät joudu vastaamaan henkilökohtaisesti.
5. Kolmatta henkilöä koskevissa asioissa Liittoa edustaa puheenjohtaja tai kaksi johtokunnan jäsentä.
6. Liitto ei pyri saamaan taloudellista voittoa.
13 artiklaKielet
Liiton viralliset kielet ovat englanti ja ranska.
14 artiklaSääntöjen muutokset
Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamiseksi on pääsihteerin lähetettävä Liiton jäsenille vähintään kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa. Muutokset tulevat voimaan, jos niiden puolesta annetaan vähintään kaksi kolmannesta äänistä.
15 artiklaTulkinta
Näiden sääntöjen tulkintaa tai soveltamista koskevaa jokaista kysymystä tai riitaa ratkaistaessa pidetään ranskankielistä tekstiä todistusvoimaisena.
Laadittu yhtenä kappaleena Fontainebleaussa lokakuun 5 päivänä 1948 ja muutettu VI:ssa yleiskokouksessa Ateenassa 1958 ja VII:ssa yleiskokouksessa Krakovassa 1960.
Yleiskokouksen ohjesääntö I. - Edustajat ja valtuudet
1 artikla
Sääntöjen 4. artiklan mukaan yleiskokouksen muodostavat Liiton jäsenien edustajat. Johtokunta voi pyytää valtioita ja järjestöjä, jotka eivät ole Liiton jäseniä, lähettämään yleiskokoukseen äänioikeutta vailla olevia tarkkailijoita.
2 artikla
Jäsen ei voi lähettää yleiskokoukseen enempää kuin kaksi edustajaa. Sen sijaan se voi lähettää niin monta äänioikeutta vailla olevaa tarkkailijaa kuin se haluaa. Kellään edustajalla ei voi olla käytettävissään enempää kuin neljä ääntä.
3 artikla
Istunnon alussa valitaan valtuuksien tarkastuskomitea. Komitean muodostavat enintään kuusi jäsentä, jotka kokous valitsee puheenjohtajan ehdotuksesta. Komitea valitsee itselleen puheenjohtajan ja toimihenkilöt ja antaa lausuntonsa viipymättä.
Yleiskokouksen ohjesääntö II. - Kokouksen toimihenkilöt
4 artikla
Kunkin istunnon lopussa yleiskokous valitsee itselleen puheenjohtajan, joka sääntöjen 5.A.1 kohdan mukaisesti on Liiton johtokunnan puheenjohtaja seuraavan kokoukseen asti.
5 artikla
Kunkin istunnon alussa yleiskokous valitsee vähintään kaksi varapuheenjohtajaa. Artiklan 4 mukaisesti eroava puheenjohtaja johtaa puhetta kokouksessa. Myös pääsihteeri hoitaa tehtäviään kokouksen ajan.
6 artikla
Kokous valitsee pääsihteerin kunkin istunnon lopussa.
7 artikla
Puheenjohtaja avaa ja lopettaa yleiskokouksen istunnon. Hän johtaa keskusteluja, huolehtii näiden sääntöjen noudattamisesta, jakaa puheenvuorot, toimittaa äänestykset ja ilmoittaa niiden tulokset. Hän määrää kokouksen järjestyksestä ja valvoo asiain säännönmukaista käsittelyä.
8 artikla
Pääsihteeri voi milloin tahansa antaa kokoukselle suullisia tai kirjallisia selvityksiä kulloinkin käsiteltävänä olevasta kysymyksestä.
9 artikla
Pääsihteerin johdolla toimivan sihteeristön tehtävänä on ottaa vastaan, kääntää ja jakaa yleiskokouksen sekä sen toimikuntien ja komiteain asiakirjoja, kertomuksia ja päätöksiä; edelleen kääntää kokouksessa esitetyt puheenvuorot; laatia ja jakaa istuntojen pöytäkirjat; huolehtia asiakirjojen säilytyksestä kokouksen arkistoissa ja suorittaa muut yleiskokouksen määräämät tehtävät.
Yleiskokouksen ohjesääntö III. - Kokouspöytäkirjat
10 artikla
Sanatarkat keskustelupöytäkirjat laaditaan kaikista kokouksen istunnoista, milloin kokouksen sihteeristö katsoo ne tarpeellisiksi. Kokouksen kulusta laaditaan katsauksen muotoinen yleispöytäkirja.
11 artikla
Yleispöytäkirja sisältää yhteenvedot keskusteluista, kokoukselle tehdyt ehdotukset ja tehdyt päätökset kokonaisuudessaan sekä äänestyksien tulokset.
12 artikla
Puheenvuoron käyttäjien, jotka toivovat lausumansa liitettäväksi yleispöytäkirjaan, on jätettävä sen teksti kokonaisuudessaan tai lyhennettynä pääsihteerille.
13 artikla
Lopullisen yleispöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pääsihteeri, ja se toimitetaan kaikille kokoukseen osallistuneille edustajille.
14 artikla
Yleispöytäkirja ja istuntojen keskustelupöytäkirjat laaditaan yleiskokouksen molemmilla virallisilla kielillä. Pääsihteeri toimittaa ne kokoukseen osallistuneille edustajille mahdollisimman pian istunnon päätyttyä.
Yleiskokouksen ohjesääntö IV. - Kielet
15 artikla
Sääntöjen 13. artiklan mukaisesti kokouksen viralliset kielet ovat englanti ja ranska.
16 artikla
Kokouksen istunnoissa käännetään käytetyt puheenvuorot englannista ranskaksi ja ranskasta englanniksi. Edustajat voivat myös käyttää muuta kieltä, mikäli he huolehtivat sen kääntämisestä valintansa mukaan joko englanniksi tai ranskaksi; tällöin sihteeristö huolehtii kääntämisestä toiselle viralliselle kielelle.
Yleiskokouksen ohjesääntö V. - Äänestäminen
17 artikla
Sääntöjen 4.C kohdan mukaisesti jokaisella jäsenvaltiolla on kaksi ääntä; kunkin valtion kansallisilla järjestöillä on yhteensä yksi ääni; ja kullakin kansainvälisellä järjestöllä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Valtakirjalla ei saa äänestää.
18 artikla
Kunkin yleiskokouksen istunnon alussa jokainen edustajisto valitsee keskuudestaan puhemiehen ja samalla äänioikeuden käyttäjän sekä hänelle varamiehen istuntoa varten, jossa hän ei itse ole läsnä.
19 artikla
Normaali äänestys suoritetaan kättä nostamalla.
20 artikla
Milloin kättä nostamalla suoritettu äänestys on tulokseltaan epävarma, puheenjohtaja voi suorittaa nimenhuutoon perustuvan uuden äänestyksen.
21 artikla
Nimenhuutoa käytetään, jos vähintään viisi edustajaa sitä vaatii tai jos puheenjohtaja niin määrää.
22 artikla
Salainen lippuäänestys suoritetaan vähintään viiden edustajan sitä vaatiessa.