Asetus valtioiden välistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun Genèvessä 6 päivänä maaliskuuta 1948 tehty valtioiden välistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä koskeva yleissopimus on Suomen puolesta allekirjoitettu ja ratifioitu sekä ratifioimiskirja 21 päivänä huhtikuuta 1959 talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus on voimassa niinkuin siitä on sovittu.
Yhdistyneiden Kansakuntien merenkulkukonferenssi
Päättöpöytäkirja
Genèvessä 6 päivänä maaliskuuta 1948
Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto kutsui kokoon Yhdistyneiden Kansakuntien merenkulkukonferenssin seuraavalla 28 päivänä maaliskuuta 1947 hyväksytyllä päätöslauselmalla:
"Talous- ja sosiaalineuvosto kehoittaa pääsihteeriä:
a) kutsumaan asiasta kiinnostuneet hallitukset konferenssiin harkitsemaan valtioiden välisen merenkulkujärjestön perustamista. Kansainvälisen merenkulkuneuvoston valmistama tätä kysymystä koskeva sopimusluonnos ehdotetun järjestön toiminta-alasta ja tarkoituksesta on oleva konferenssin keskustelujen pohjana. Konferenssi tulee myös harkitsemaan kysymystä onko järjestön toiminta-alaan ja tarkoitukseen sisällyttävä varustamojen harjoittaman kohtuuttoman kilpailun rajoittamisen poistaminen tai estäminen;
b) lähettämään yllämainitun sopimusluonnoksen kaikille konferenssiin kutsutuille hallituksille;
c) ilmoittamaan konferenssiin kutsutuille hallituksille, että huomautukset, joita ne haluavat tehdä sopimusluonnoksen eri artiklojen johdosta, samoin kuin muutosehdotukset, joita ne haluavat tehdä ennen konferenssia, on lähetettävä pääsihteerille, joka antaa ne tiedoksi kaikille konferenssiin osallistuville hallituksille ja toimittaa ne konferenssin käsiteltäviksi;
d) valmistamaan yllämainitut kysymykset sisältävän väliaikaisen työjärjestyksen konferenssille;
e) kutsumaan kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenet sekä seuraavat valtiot konferenssiin:
Albania, Itävalta, Bulgaria, Irlanti, Suomi, Unkari, Italia, Portugali, Romania, Sveitsi, Transjordania, Jemen.
Talous- ja sosiaalineuvosto esittää toivomuksen, että konferenssiin kutsutut hallitukset antaisivat valtuuskunnilleen valtuudet allekirjoittaa konferenssissa mahdollisesti päätettävän valtioiden välisen merenkulkujärjestön perustamista koskevan yleissopimuksen.
Talous- ja sosiaalineuvosto kehoittaa pääsihteeriä kutsumaan sopiviksi katsomansa tämän alan erikoiselimet sekä valtioidenväliset ja muut kansainväliset järjestöt lähettämään tarkkailijoita konferenssiin. Konferenssin on kokoonnuttava mikäli mahdollista syksyllä 1947 pääsihteerin, neuvoston puheenjohtajan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen, määräämässä paikassa.
Yhdistyneiden Kansakuntien merenkulkukonferenssi kokoontui Genèvessä 19 helmikuuta 1948 ja 6 maaliskuuta 1948 välisenä aikana.
Seuraavien valtioiden hallitukset olivat lähettäneet edustajakseen konferenssiin valtuuskunnan:
Argentiina
Australia
Belgia
Brasilia
Kanada
Chile
Kiina
Kolumbia
Tsekkoslovakia
Tanska
Dominikaaninen Tasavalta
Egypti
Suomi
Ranska
Kreikka
Intia
Irlanti
Italia
Libanon
Alankomaat
Uusi Seelanti
Norja
Pakistan
Panama
Peru
Puola
Portugali
Ruotsi
Sveitsi
Turkki
Yhdistynyt Kuningaskunta
Amerikan Yhdysvallat
Seuraavien maiden hallituksilla oli konferenssissa huomioitsijoita:
Kuuba
Ecuador
Iran
Etelä-Afrikan Liitto
Seuraavia järjestöjä edustivat huomioitsijat:
A. Valtioiden väliset järjestöt
Kansainvälinen työtoimisto
Maailman terveysjärjestö
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö
Kansainvälinen pikatiedotusliitto
Kansainvälinen ilmatieteellinen järjestö
B. Muut kansainväliset järjestöt
Kansainvälinen osuustoimintaliitto
Kansainvälinen kauppakamari
Kansainvälinen oikeuden yhdistys
Kansainvälinen kuljetustyöläisten liitto
Konferenssissa oli keskustelujen pohjana kansainvälisen merenkulkuneuvoston laatima sopimusluonnos valtioiden väliseksi merenkulkujärjestöksi. Tämä asiakirja esitettiin konferenssille talous- ja sosiaalineuvoston neljännessä istunnossaan 28 päivänä maaliskuuta 1947 tekemän päätöslauselman mukaisesti neuvoston kuljetus- ja tiedotuskomission suosittelemana.
Konferenssi laati ja esitti allekirjoitettavaksi ja hyväksyttäväksi Valtioiden välistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä koskevan yleissopimuksen, joka syntyi konferenssin ja asianomaisten valiokuntien pöytäkirjoihin ja raportteihin koottujen konferenssin keskustelujen ja päätösten pohjalla.
Tämän lisäksi konferenssi hyväksyi seuraavat päätöslauselmat:
1. Päätöslauselman valmistelevan komitean perustamisesta Valtioiden välistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä varten.
(Oheistettu liitteenä A1 tähän päättöpöytäkirjaan.)
2. Päätöslauselman Ihmishengen turvaamista merellä koskevasta konferenssista.
(Oheistettu liitteenä B1 tähän päättöpöytäkirjaan.)
3. Valmistelevan asiantuntijavaliokunnan raporttia koskevan päätöslauselman meri- ja ilmaturvallisuuden yhdenmukaistamisesta.
(Oheistettu liitteenä C1 tähän päättöpöytäkirjaan.)
Konferenssi hyväksyi myös pääpiirteittäin sopimusluonnoksen uuden järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisistä suhteista (Oheistettu liitteenä D1) ja päätti, että sitä käytettäisiin valmistelevan komitean ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisten neuvottelujen pohjana komitean perustamista koskevan päätöslauselman 2 kohdan mukaisesti.
Tämän vakuudeksi asianomaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän päättöpöytäkirjan.
Tehtiin Genèvessä 6 päivänä maaliskuuta 1948 yhtenä englannin-, ranskan-, ja espanjankielisenä kappaleena, jokaisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimaisen. Alkuperäistekstit talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset jokaiselle hallitukselle, joka on kutsuttu konferenssiin.
Valtioiden välistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS
Tähän sopimukseen osalliset valtiot perustavat täten Valtioiden välisen neuvoa-antavan merenkulkujärjestön, jota tästä lähtien kutsutaan "järjestöksi".
I OsaJärjestön tarkoitus
1 artikla
Järjestön tarkoituksena on:
a) saada aikaan hallitusten välinen yhteistoimintajärjestelmä kaikkien kansainvälisen kauppamerenkulun teknillisiä kysymyksiä koskevien hallitusten omaksumien säännösten ja menettelytapojen alalla, sekä edistää meriturvallisuutta ja merenkulun tehokkuutta koskevien mahdollisimman korkeatasoisten normien yleistä hyväksymistä;
b) edistää hallitusten kansainväliseen kauppamerenkulkuun kohdistamien diskriminatooristen toimenpiteiden ja tarpeettomien rajoitusten poistamista, jotta kauppamerenkulun tarjoamat palvelukset saatettaisiin maailman kaupan käytettäväksi ilman syrjintää; hallitusten kauppalaivastonsa kehittämiseksi ja turvallisuussyistä antama avustus ja tuki eivät sinänsä ole syrjintää, ellei tällainen avustus ja tuki perustu toimenpiteisiin, jotka ovat tarkoitetut rajoittamaan kaikkien maiden alusten vapautta osallistua kansainväliseen kauppaan,
c) tutkia II osan mukaisesti kysymyksiä, jotka johtuvat varustamojen harjoittamasta kohtuuttomasta kilpailun rajoittamisesta;
d) tutkia kaikkia merenkulkua koskevia kysymyksiä, joita jokin Yhdistyneiden Kansakuntien elin tai erikoiselin sille esittää;
e) huolehtia järjestön käsiteltävänä olevia asioita koskevien tiedotusten vaihdosta hallitusten kesken.
II OsaTehtävät
2 artikla
Järjestön tehtävät ovat neuvoa-antavia.
3 artikla
I osassa mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi järjestön tehtävänä on:
a) ottaen huomioon 4 artiklan määräykset, harkita ja esittää suosituksia 1 artiklan a, b ja c kohtia koskevista asioista, joita jäsenet, jokin Yhdistyneiden Kansakuntien elin tai erikoiselin tai mikä hyvänsä muu hallitusten välinen järjestö sille lähettää, tai asioista, joita 1 artiklan d kohdan mukaisesti sille alistetaan;
b) huolehtia yleissopimusten, sopimusten ja muiden kysymykseen tulevien asiakirjojen luonnosten laatimisesta, suositella niitä hallituksille ja valtioiden välisille järjestöille, sekä kutsua kokoon tarpeelliseksi katsomiaan konferensseja;
c) järjestää jäsenten välinen neuvonpito ja hallitusten välinen tiedotusten vaihtaminen.
4 artikla
Järjestön tulee suositella kansainvälisen kauppamerenkulun säännönmukaisia menettelytapoja noudatettaviksi asioissa, jotka järjestön mielestä näyttävät olevan siten selvitettävissä. Milloin järjestön mielestä jokin varustamojen harjoittamaa kohtuutonta kilpailun rajoitustoimenpidettä koskeva kysymys ei ole selvitettävissä tai on osoittautunut mahdottomaksi selvittää kansainvälisen merenkulun tavanmukaisia menettelytapoja noudattaen, järjestön on, edellyttäen että asianomaiset jäsenvaltiot ovat ensin välittömästi neuvotelleet asiasta keskenään, otettava kysymys käsiteltäväkseen jonkin näistä jäsenistä sitä pyytäessä.
III OsaJäsenyys
5 artikla
Järjestön jäseniksi pääsevät kaikki valtiot III osassa määrätyin ehdoin.
6 artikla
Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenet pääsevät järjestön jäseniksi liittymällä yleissopimukseen 57 artiklan määräysten mukaisesti.
7 artikla
Yhdistyneisiin Kansankuntiin kuulumattomat valtiot, jotka ovat saaneet kutsun lähettää edustajansa Genèvessä helmikuun 19 päivänä 1948 pidettyyn Yhdistyneiden Kansakuntien merenkulkukonferenssiin, pääsevät jäseniksi liittymällä yleissopimukseen 57 artiklan määräysten mukaisesti.
8 artikla
Jokainen valtio, jolla ei ole 6 ja 7 artiklan nojalla oikeutta tulla jäseneksi, voi anoa jäsenyyttä järjestön pääsihteerin kautta ja se hyväksytään jäseneksi liityttyään yleissopimukseen 57 artiklan määräysten mukaisesti, edellyttäen että neuvoston suosituksesta hakemuksen on hyväksynyt kaksi kolmannesta järjestön jäsenistä, jotka eivät ole ylimääräisiä jäseniä.
9 artikla
Alue tai alueryhmä, johon yleissopimusta sovelletaan sen kansainvälisistä suhteista vastuussa olevan jäsenvaltion tai Yhdistyneiden Kansakuntien 58 artiklan mukaisesti suorittaman toimenpiteen nojalla, voi tulla järjestön ylimääräiseksi jäseneksi joko mainitun jäsenvaltion tai Yhdistyneiden Kansakuntien siitä kirjallisesti ilmoitettua Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.
10 artikla
Ylimääräisellä jäsenellä on yleissopimuksen jäsenelle suomat oikeudet ja velvollisuudet. Sillä ei kuitenkaan ole äänestysoikeutta yleiskokouksessa eikä mahdollisuutta tulla valituksi neuvoston tai meriturvallisuuskomitean jäseneksi. Näillä varauksilla yleissopimuksen "jäsen" sanan katsotaan sisältävän myös ylimääräiset jäsenet ellei asiayhteydestä muuta johdu.
11 artikla
Mikään valtio tai alue ei voi päästä eikä jäädä järjestön jäseneksi vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöstä.
IV OsaElimet
12 artikla
Järjestö käsittää yleiskokouksen, neuvoston, meriturvallisuuskomitean, järjestön kulloinkin tarpeellisiksi katsomat apuelimet sekä sihteeristön.
V OsaYleiskokous
13 artikla
Yleiskokouksen muodostavat kaikki jäsenet.
14 artikla
Yleiskokouksen varsinaiset istunnot pidetään joka toinen vuosi. Ylimääräisiä istuntoja, joista on ilmoitettava 60 päivää aikaisemmin, on pidettävä kun kolmannes jäsenistä sitä pääsihteeriltä pyytää tai milloin neuvosto pitää sitä välttämättömänä.
15 artikla
Yleiskokous on päätösvaltainen, milloin jäsenten enemmistö, ylimääräisiä jäseniä mukaan lukematta, on läsnä.
16 artikla
Yleiskokouksen tehtävät ovat:
a) valita jokaisessa varsinaisessa istunnossa muiden kuin ylimääräisten jäsentensä joukosta itselleen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, jotka pysyvät virassa seuraavaan varsinaiseen istuntoon saakka;
b) päättää itse toimintajärjestyksestään, ellei yleissopimus toisin määrää;
c) perustaa tarpeellisiksi katsomiaan väliaikaisia tai, neuvoston suosituksesta, myös pysyviä apuelimiä;
d) valita jäsenet, jotka tulevat 17 artiklan mukaisesti olemaan edustettuina neuvostossa ja 28 artiklan mukaisesti meriturvallisuuskomiteassa;
e) vastaanottaa ja käsitellä neuvoston selostukset sekä päättää kaikista neuvoston sille alistamista kysymyksistä;
f) vahvistaa järjestön tulo- ja menoarvio ja päättää sen varojen hoidosta IX osan mukaisesti;
g) tarkastaa järjestön menot sekä hyväksyä tilit;
h) suorittaa järjestölle kuuluvat tehtävät, sillä varauksella, että sen tulee siirtää 3 artiklan a ja b kohdissa mainitut asiat neuvostolle suositusten ja asiakirjojen laatimista varten; sekä sillä varauksella, että kaikki neuvoston yleiskokoukselle alistamat suositukset ja asiakirjat, joita yleiskokous ei ole hyväksynyt, on toimitettava neuvostolle uudelleen tutkittaviksi varustettuna yleiskokouksen mahdollisesti tekemin huomautuksin;
i) suositella jäsenten hyväksyttäviksi meriturvallisuuskomitean neuvoston välityksellä sille alistamia merenkulun turvallisuutta koskevia määräyksiä tai niitä koskevia muutoksia;
j) siirtää neuvoston harkittavaksi tai päätettäväksi kaikki järjestön alaan kuuluvat asiat ottaen kuitenkin huomioon, että tämän artiklan i kohdassa mainittujen suositusten tekemistä ei voi siirtää.
VI osaNeuvosto
17 artikla
Neuvostossa on 16 jäsentä, ja sen kokoonpano on seuraava:
a) kuusi jäsenpaikkaa kuuluu niiden maiden hallituksille, joilla on eniten etuja valvottavanaan kansainvälisen kauppamerenkulun palvelusten käytettäväksi asettamisessa;
b) kuusi jäsenpaikkaa kuuluu muiden maiden hallituksille, joilla on eniten etuja valvottavanaan kansainvälisessä merikuljetusta käyttävässä kaupassa;
c) kaksi jäsentä valitsee yleiskokous niiden maiden hallitusten joukosta, joilla on huomattavia etuja valvottavanaan kansainvälisen kauppamerenkulun palvelusten käytettäväksi asettamisessa;
d) kaksi jäsentä valitsee yleiskokous niiden maiden hallitusten joukosta, joilla on huomattavia etuja valvottavanaan kansainvälisessä merikuljetusta käyttävässä kaupassa.
Tässä artiklassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ensimmäisen neuvoston kokoonpano on oleva sellainen kuin tämän yleissopimuksen I liitteessä määrätään.
18 artikla
Muissa kuin tämän yleissopimuksen I liitteessä mainitussa tapauksessa neuvoston tehtävänä on 17 artiklan a kohtaa sovellettaessa ratkaista, mitkä ovat sellaisia jäsenvaltioita, joilla on eniten etuja valvottavanaan kansainvälisen kauppamerenkulun palvelusten käytettäväksi asettamisessa ja samaten päättää 17 artiklan c kohtaa sovellettaessa, mitkä ovat ne jäsenvaltiot, joilla on huomattavia etuja valvottavanaan tällaisten palvelusten käytettäväksi asettamisessa. Tällaisiin ratkaisuihin tarvitaan neuvoston ääntenenemmistö, johon tulee sisältyä neuvostossa 17 artiklan a ja c kohtien mukaisesti edustettuina olevien jäsenvaltioiden enemmistön puoltavat äänet. Neuvoston tehtävänä on edelleen määrätä 17 artiklan b kohtaa sovellettaessa ne jäsenvaltiot, joilla on eniten etuja valvottavanaan merikuljetusta käyttävässä kaupassa. Neuvoston tulee tehdä nämä ratkaisut kohtuullisessa ajassa ennen yleiskokouksen kutakin varsinaista istuntoa.
19 artikla
Neuvostossa 17 artiklan nojalla edustettuina olevat jäsenet ovat toimessaan yleiskokouksen seuraavan varsinaisen istunnon loppuun. Jäsenet voidaan valita uudelleen.
20 artikla
a) Neuvosto valitsee itselleen puheenjohtajan ja vahvistaa oman työjärjestyksensä, ellei yleissopimuksessa ole toisin määrätty;
b) Neuvosto on päätösvaltainen 12 jäsenen ollessa läsnä;
c) Neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai vähintään 4 jäsenensä pyynnöstä 1 kuukauden ilmoitusajalla niin usein kuin sen tehtävien tehokkaan suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Se kokoontuu sopiviksi katsomissaan paikoissa.
21 artikla
Asian koskiessa erityisesti järjestön tiettyä jäsentä, neuvoston on kutsuttava tämä osallistumaan, kuitenkin ilman äänioikeutta, asian käsittelyyn.
22 artikla
a) Neuvosto vastaanottaa meriturvallisuuskomitean suositukset ja selostukset sekä toimittaa ne yleiskokoukselle ja yleiskokouksen istuntojen välikausina neuvoston lausuntojen ja suositusten kera jäsenvaltioiden tiedoksi;
b) neuvoston tulee käsitellä 29 artiklan alaan kuuluvia asioita vasta saatuaan niistä meriturvallisuuskomitean lausunnon.
23 artikla
Neuvosto nimittää pääsihteerin yleiskokouksen hyväksyttyä nimityksen. Neuvoston tehtävänä on tarpeellisen henkilökunnan nimittäminen sekä pääsihteerin ja muun henkilökunnan työehtojen päättäminen, joiden tulee niin paljon kuin mahdollista vastata Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erikoiselinten käyttämiä työehtoja.
24 artikla
Neuvoston on esitettävä kullekin varsinaiselle yleiskokoukselle selostus järjestön yleiskokouksen edellisen varsinaisen istunnon jälkeen suorittamasta työstä.
25 artikla
Neuvoston tulee alistaa yleiskokoukselle järjestön tulo- ja menoarvio sekä finansseja koskeva selvitys lausuntoineen ja suosituksineen.
26 artikla
Neuvosto voi tehdä sopimuksia ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotka koskevat järjestön suhdetta muihin järjestöihin XII osan mukaisesti. Tällaiset sopimukset ja toimenpiteet on alistettava yleiskokouksen hyväksyttäviksi.
27 artikla
Yleiskokouksen istuntojen välisenä aikana neuvoston on suoritettava kaikki järjestön tehtävät 16 artiklan i kohdassa mainittuja suosituksia lukuunottamatta.
VII OsaMeriturvallisuuskomitea
28 artikla
a) Meriturvallisuuskomiteaan kuuluu 14 yleiskokouksen niiden jäsenvaltioiden joukosta valitsemaa jäsentä, joilla on huomattavia etuja valvottavanaan merenkulun turvallisuuden alalla; vähintään 8 näistä tulee edustaa suurimman kauppalaivaston omistavia maita; loput valitaan siten, että taataan muiden merenkulun turvallisuudesta huomattavasti kiinnostuneiden maiden hallituksille riittävä edustus, kuten maille, joiden kansalaisia kuuluu huomattavasti laivojen miehistöihin, tai joilla on suuri osuus kansi- tai hyttimatkustajien kuljetuksessa, tai toisaalta tärkeimpiä maantieteellisiä alueita edustaville maille.
b) Jäsenet valitaan nelivuotiskaudeksi ja ovat valittavissa uudelleen.
29 artikla
a) Meriturvallisuuskomitean tehtävänä on käsitellä kaikkia kysymyksiä, jotka kuuluvat järjestön toimialaan ja koskevat merenkulun apuneuvoja, alusten rakentamista ja varustamista, turvallisuuden vaatimaa alusten miehitystä, sääntöjä yhteentörmäysten ehkäisemiseksi, vaarallisten lastien käsittelyä, meriturvallisuutta tehostavia toimenpiteitä, hydrograafisia tiedonantoja, laivapäiväkirjoja ja merenkulkutietoja, merionnettomuuksien tutkimista, meripelastusta sekä muita merenkulun turvallisuutta suoranaisesti koskevia asioita;
b) Meriturvallisuuskomitean on huolehdittava yleissopimuksen tai yleiskokouksen sille määräämien tehtävien sekä sellaisten tämän artiklan puitteisiin kuuluvien tehtävien suorittamisesta, joita jokin muu valtioiden välinen sopimus sille asettaa;
c) Ottaen huomioon XII osan määräykset meriturvallisuuskomitean tulee pitää kiinteää yhteyttä muihin valtioiden välisiin kuljetus- ja kulkulaitosalan elimiin, jotka voivat edistää järjestön tarkoitusta parantaa merenkulun turvallisuutta ja helpottaa toiminnan koordinointia merenkulun, lentoliikenteen, tietoyhteyksien ja meteorologian alalla turvallisuus- ja pelastusnäkökohtia silmällä pitäen.
30 artikla
Meriturvallisuuskomitean tulee, neuvoston välityksellä:
a) alistaa yleiskokouksen varsinaisten istuntojen ratkaistaviksi jäsenten tekemät uusia turvallisuusmääräyksiä tai voimassa olevien määräysten muutoksia koskevat ehdotukset lausuntoineen ja suosituksineen;
b) antaa yleiskokoukselle selostus meriturvallisuuskomitean yleiskokouksen edellisen istunnon jälkeen suorittamasta työstä.
31 artikla
Meriturvallisuuskomitea kokoontuu kerran vuodessa ja muulloinkin viiden sen jäsenen sitä pyytäessä. Se valitsee toimihenkilönsä kerran vuodessa ja vahvistaa oman työjärjestyksensä. Komitea on päätösvaltainen jäsenten enemmistön ollessa läsnä.
32 artikla
Tutkiessaan kysymystä, joka kiinnostaa erityisesti jotakuta järjestön jäsentä, meriturvallisuuskomitean on kutsuttava tämä osallistumaan asian käsittelyyn ilman äänioikeutta.
VIII OsaSihteeristö
33 artikla
Sihteeristöön kuuluu pääsihteeri, meriturvallisuuskomitean sihteeri ja järjestön tarvitsema muu henkilökunta. Pääsihteeri on järjestön ylin virkamies ja nimittää yllä mainitun henkilökunnan ottaen huomioon 23 artiklan määräykset.
34 artikla
Sihteeristön tehtävänä on huolehtia asiakirjoista, jotka ovat tarpeellisia järjestön tehtävien tehokkaan suorittamisen kannalta sekä valmistaa, koota ja jakaa yleiskokouksen, neuvoston, meriturvallisuuskomitean ja järjestön mahdollisesti perustamien apuelinten työlle välttämättömät tiedonannot, asiakirjat, esityslistat, pöytäkirjat ja tiedotukset.
35 artikla
Pääsihteeri valmistaa ja alistaa neuvostolle kunkin vuoden tilikertomuksen sekä tulo- ja menoarvion kaksivuotiskaudeksi siten, että siitä ilmenee arviot kummallekin vuodelle erikseen.
36 artikla
Pääsihteeri huolehtii siitä, että jäsenet ovat jatkuvasti selvillä järjestön toiminnasta. Kukin jäsen voi nimittää yhden tai useamman edustajan pitämään yhteyttä pääsihteeriin.
37 artikla
Suorittaessaan tehtäviään pääsihteeri ja henkilökunta eivät saa pyytää tai vastaanottaa ohjeita miltään hallitukselta tai järjestön ulkopuolella olevalta viranomaiselta. Heidän on pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta, mikä ei sovellu heidän asemaansa kansainvälisinä virkamiehinä. Kukin jäsen puolestaan sitoutuu kunnioittamaan pääsihteerin ja henkilökunnan tehtävien puhtaasti kansainvälistä luonnetta sekä pidättäytymään yrityksistä vaikuttaa heihin heidän täyttäessään velvollisuuksiaan.
38 artikla
Pääsihteeri suorittaa muita yleissopimuksen, yleiskokouksen, neuvoston ja meriturvallisuuskomitean hänelle osoittamia tehtäviä.
IX OsaFinanssit
39 artikla
Kukin jäsen suorittaa yleiskokoukseen osallistuvan valtuuskuntansa sekä neuvostossa, meriturvallisuuskomiteassa, muissa komiteoissa ja apuelimissä olevien edustajiensa palkat, matka- ja muut kustannukset.
40 artikla
Neuvosto käsittelee pääsihteerin laatiman tilikertomuksen sekä tulo- ja menoarvion ja alistaa ne lausuntoineen ja suosituksineen yleiskokoukselle.
41 artikla
a) Yleiskokous tarkastaa ja hyväksyy tulo- ja menoarvion, ottaen huomioon järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välillä tehtävät sopimukset;
b) Yleiskokous jakaa kulut jäsenvaltioiden kesken yleikokouksessa päätetyn asteikon mukaisesti harkittuaan neuvoston tätä koskevia ehdotuksia.
42 artikla
Jäsen, joka ei täytä maksuvelvollisuuksiaan järjestölle vuoden kuluessa erääntymispäivästä lukien, menettää äänestysoikeutensa yleiskokouksessa, neuvostossa ja meriturvallisuuskomiteassa. Yleiskokous voi kuitenkin harkintansa mukaan poiketa tästä määräyksestä.
X OsaÄänestys
43 artikla
Seuraavat määräykset koskevat äänestystä yleiskokouksessa, neuvostossa ja meriturvallisuuskomiteassa:
a) Kullakin jäsenellä on yksi ääni;
b) Ellei toisin edellytetä yleissopimuksessa tai jossakin muussa yleiskokoukselle, neuvostolle tai meriturvallisuuskomitealle tehtäviä antavassa kansainvälisessä sopimuksessa, näiden elinten päätöksiin tarvitaan läsnä olevien ja äänestävien jäsenten ääntenenemmistö ja päätöksiin, joihin tarvitaan kahden kolmanneksen ääntenenemmistö, kaksi kolmannesta läsnä olevien jäsenten äänistä;
c) Tässä yleissopimuksessa sanonta "läsnäolevat ja äänestävät jäsenet" tarkoittaa "läsnäolevia jäseniä, jotka äänestävät puolesta tai vastaan". Niitä, jotka luopuvat äänestämästä, ei katsota äänestäviksi.
XI OsaJärjestön keskustoimisto
44 artikla
a) Järjestön keskustoimisto perustetaan Lontooseen;
b) Yleiskokous saattaa kahden kolmanneksen ääntenenemmistöllä muuttaa keskustoimiston sijaintipaikkaa, mikäli se on tarpeellista;
c) Yleiskokous voi pitää kokouksia muuallakin, jos neuvosto pitää sitä tarpeellisena.
XII OsaSuhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja muihin järjestöihin
45 artikla
Järjestö on saatettava Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirjan 57 artiklan määräysten mukaisesti yhteyteen Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa merenkulun alalla toimivana erityiselimenä. Tämä yhteys toteutetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirjan 63 artiklan mukaisesti tehtävällä sopimuksella, joka tehdään kuten 26 artiklassa on määrätty
46 artikla
Järjestön tulee olla yhteistoiminnassa Yhdistyneiden Kansakuntien erityiselinten kanssa, milloin on kysymyksessä järjestöä ja kyseessä olevaa erityiselintä yhteisesti kiinnostava asia, ja järjestön on käsiteltävä tämänlaatuisia asioita ja ryhdyttävä niiden suhteen toimenpiteisiin yhteisymmärryksessä mainitun erityiselimen kanssa.
47 artikla
Järjestö saattaa toimialaansa kuuluvissa asioissa olla yhteistoiminnassa muiden valtioiden välisten järjestöjen kanssa, jotka eivät ole Yhdistyneiden Kansakuntien erityiselimiä mutta joiden tarkoitukset ja toiminta ovat läheisiä järjestön päämäärille.
48 artikla
Järjestö saattaa toimialaansa kuuluvissa asioissa ryhtyä sopiviksi katsomiinsa toimenpiteisiin järjestääkseen neuvotteluja ja yhteistyötä muidenkin kuin valtioiden välisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.
49 artikla
Ehdolla, että yleiskokouksen kahden kolmanneksen enemmistö hyväksyy toimenpiteet, järjestö saattaa ottaa vastaan muilta kansainvälisiltä järjestöiltä, olivatpa ne valtioiden välisiä tai ei, sellaisia tehtäviä, varoja ja velvoituksia, jotka kuuluvat sen toiminta-alaan ja joita voidaan sille siirtää kansainvälisillä sopimuksilla tai molemminpuolisesti hyväksytyillä toimenpiteillä, joka perustuvat asianomaisten järjestöjen toimivaltaisten elinten päätöksiin. Järjestö saattaa samaten ottaa suorittaakseen hallinnollisia toiminta-alaansa kuuluvia tehtäviä, jotka on annettu jollekin hallitukselle kansainvälisen sopimuksen nojalla.
XIII OsaToimivalta, erioikeudet ja vapaudet
50 artikla
Järjestön toimivalta sekä sille myönnettävät erioikeudet ja vapaudet perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 21 päivänä marraskuuta 1947 hyväksymään erityisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaan yleiseen sopimukseen, jonka määräyksiä niihin sovelletaan ottaen huomioon ne muutokset, joita järjestö voi tehdä yllä mainitun yleisen sopimuksen 36 ja 38 pykälien mukaisesti liitteen lopulliseen (tai tarkistettuun) tekstiin.
51 artikla
Kukin jäsen sitoutuu soveltamaan tämän sopimuksen II liitettä, kunnes se liittyy erioikeuksia ja vapauksia koskevaan yleiseen sopimukseen, sikäli kun tämä koskee järjestöä.
XIV OsaMuutokset
52 artikla
Pääsihteeri tiedottaa yleissopimukseen ehdotetuista muutoksista jäsenille vähintään 6 kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa. Muutosten hyväksymiseen tarvitaan yleiskokouksen kahden kolmanneksen ääntenenemmistö, johon on sisällyttävä neuvostossa edustettuina olevien jäsenten äänet. 12 kuukautta sen jälkeen, kun kaksi kolmannesta järjestön jäsenistä lukematta mukaan ylimääräisiä jäseniä, on muutoksen hyväksynyt, se tulee voimaan kaikkien muiden jäsenten osalta paitsi niiden, jotka ennen sen voimaantuloa ilmoittavat, että ne eivät hyväksy muutosta. Hyväksyessään muutoksen yleiskokous voi kahden kolmanneksen ääntenenemmistöllä päättää sen olevan sen luontoisen, että jäsen, joka on tehnyt mainitun ilmoituksen eikä hyväksy muutosta 12 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta, lakkaa tämän määräajan kuluttua olemasta yleissopimuksen sopimuspuoli.
53 artikla
Jokainen 52 artiklan mukaisesti hyväksytty muutos talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka toimittaa jäljennöksen siitä välittömästi kaikille jäsenille.
54 artikla
52 artiklan mukainen ilmoitus tai hyväksyminen tehdään lähettämällä asiakirja pääsihteerille talletettavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. Pääsihteeri ilmoittaa jäsenille sellaisen asiakirjan vastaanottamisesta ja muutoksen voimaantulemisen päivämäärästä.
XV OsaTulkinta
55 artikla
Kaikki yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat kysymykset ja erimielisyydet on siirrettävä yleiskokouksen ratkaistavaksi tai ne on ratkaistava muulla riitapuolien sopimalla tavalla. Tämän artiklan määräykset eivät estä neuvostoa tai meriturvallisuuskomiteaa ratkaisemasta sellaista kysymystä tai erimielisyyttä, joka saattaa ilmaantua niiden suorittaessa tehtäviään.
56 artikla
Järjestön tulee siirtää kaikki oikeudelliset kysymykset, joita ei voida ratkaista 55 artiklassa edellytetyllä tavalla, Kansainväliselle tuomioistuimelle neuvovaa lausuntoa varten Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirjan 96 artiklan mukaisesti.
XVI OsaErinäisiä määräyksiä
57 artiklaAllekirjoitus ja hyväksyminen
III osassa mainituin varauksin tämä yleissopimus on avoin allekirjoitettavaksi ja hyväksyttäväksi, ja valtiot voivat liittyä yleissopimukseen:
a) allekirjoittamalla sen ilman hyväksymisvarausta;
b) allekirjoittamalla sen hyväksymisvarauksin, jota seuraa hyväksyminen; tai
c) hyväksymällä sen.
Hyväksyminen tapahtuu tallettamalla asiakirja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.
58 artiklaItsehallintoa vailla olevat alueet
a) Jäsenet saattavat ilmoittaa milloin hyvänsä, että heidän osallistumisensa yleissopimukseen käsittää kaikki alueet tai alueryhmät tai määrätyn alueen, jonka kansainvälisistä suhteista ne ovat vastuussa.
b) Yleissopimus ei koske alueita, joiden kansainvälisistä suhteista jäsenet ovat vastuussa, jollei ilmoitusta tästä ole tehty niiden puolesta tämän artiklan a kohdan mukaisesti.
c) Tämän artiklan a kohdan mukainen ilmoitus tehdään Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka lähettää siitä jäljennöksen kaikille Yhdistyneiden Kansakuntien merenkulkukonferenssiin kutsutuille valtioille ja muille valtioille, joista on tullut jäseniä.
d) Niissä tapauksissa, jolloin Yhdistyneet Kansakunnat ovat huoltohallintosopimuksen mukaan hallintoviranomaisena, Yhdistyneet Kansakunnat saattavat hyväksyä yleissopimuksen yhden, useiden tai kaikkien huoltohallintoalueiden puolesta 57 artiklassa esitettyä menettelytapaa noudattaen.
59 artiklaEroaminen
a) Jokainen jäsen voi erota järjestöstä kirjallisella ilmoituksella Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka ilmoittaa siitä välittömästi muille jäsenille ja järjestön pääsihteerille. Eroamisilmoitus voidaan antaa milloin hyvänsä 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin yleissopimus on tullut voimaan. Eroaminen tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri on vastaanottanut tällaisen kirjallisen ilmoituksen.
b) Alueen kansainvälisistä suhteista vastuussa oleva jäsen tai Yhdistyneet Kansakunnat, milloin kyseessä on huoltohallintoalue, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien hallinnon alaisena, voivat kirjallisella ilmoituksellaYhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille sanoa irti milloin hyvänsä yleissopimuksen soveltamisen 58 artiklan mukaisesti alueeseen tai alueryhmään. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri tiedottaa välittömästi järjestön kaikille jäsenille ja pääsihteerille tällaisesta ilmoituksesta. Ilmoitettu eroaminen tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri vastaanotti ilmoituksen.
XVII OsaVoimaantulo
60 artikla
Tämä yleissopimus tulee voimaan sinä päivänä, jolloin 21 valtiota, joista seitsemällä on kullakin oltava bruttovetoisuudeltaan vähintään 1 000 000 rekisteritonnin laivasto, on liittynyt yleissopimukseen 57 artiklan mukaisesti.
61 artikla
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa kaikille Yhdistyneiden Kansakuntien merenkulkukonferenssiin kutsutuille valtioille sekä muille valtioille, joista on tullut jäseniä, päivämäärän, jolloin kukin valtio tulee yleissopimuksen sopimuspuoleksi sekä päivämäärän, jolloin yleissopimus tulee voimaan.
62 artikla
Tämä yleissopimus, jonka englannin-, ranskan- ja espanjankielinen teksti ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. Hän toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille Yhdistyneiden Kansakuntien merenkulkukonferenssiin kutsutuille valtioille sekä muille valtioille, joista on tullut jäseniä.
63 artikla
Yhdistyneet Kansakunnat on valtuutettu kirjaamaan yleissopimus niin pian kuin se tulee voimaan.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, asianomaisten hallitusten asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehtiin Genèvessä 6 päivänä maaliskuuta 1948.
Valtioiden välistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS Liite I (Liittyy 17 artiklaan)
Ensimmäisen Neuvoston kokoonpano
17 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti ensimmäisen Neuvoston kokoonpano on seuraava:
a) 17 artiklan a kohdassa mainitut 6 jäsentä ovat:
Kreikka
Alankomaat
Norja
Ruotsi
Yhdistynyt Kuningaskunta
Amerikan Yhdysvallat
b) 17 artiklan b kohdassa mainitut 6 jäsentä ovat:
Argentiina
Australia
Belgia
Kanada
Ranska
Intia
c) Yleiskokouksen on valittava kaksi jäsentä 17 artiklan c kohdan mukaisesti tämän liitteen a kohdassa mainittujen kuuden jäsenen esittämästä nimiluettelosta.
d) Yleiskokouksen on valittava kaksi jäsentä 17 artiklan d kohdan mukaisesti niiden jäsenten joukosta, joilla on huomattava osuus kansainvälisessä merikuljetusta käyttävässä kaupassa.
Valtioiden välistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS Liite II (Liittyy 51 artiklaan)
Toimivalta, erioikeudet ja vapaudet
Jäsenten on sovellettava seuraavia toimivaltaa, erioikeuksia ja vapauksia koskevia määräyksiä järjestöön nähden ja sitä koskevissa kysymyksissä, kunnes ne liittyvät erityisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaan yleiseen sopimukseen, sikäli kuin tämä koskee järjestöä:
1 kohta. Järjestöllä on oltava kunkin jäsenen alueella tarpeellinen toimivalta tarkoituksensa toteuttamiseksi ja tehtäviensä suorittamiseksi.
2 kohta a) Järjestöllä on oltava kunkin jäsenensä alueella tarpeelliset erioikeudet ja vapaudet tarkoitustensa toteuttamiseksi ja tehtävänsä suorittamiseksi.
b) Jäsenmaiden edustajien, sijaiset ja asiantuntijat sekä järjestön virkamiehet ja toimihenkilöt mukaan luettuina, tulee samaten nauttia heidän tehtäviensä itsenäiselle suorittamiselle järjestön työssä tarpeellisia erioikeuksia ja vapauksia.
3 kohta. Soveltaessaan tämän liitteen 1 ja 2 kohdan määräyksiä jäsenten on otettava niin paljon kuin mahdollista huomioon erityisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleisen sopimuksen perusmääräykset.