10/1932

1 artikla.

Ne maat, joihin tämä sopimus on sovellettava, ovat järjestyneet liitoksi suojatakseen tekijäin oikeuksia kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin.

2 artikla.

1. Sanat "kirjalliset ja taiteelliset teokset" tarkoittavat kaikkia kirjallisuuden, tieteen ja taiteen alaan kuuluvia tuotteita, olipa niiden ilmaisutapa tai -muoto millainen tahansa, niinkuin: kirjoja, kirjasia ja muita kirjoituksia, esitelmiä, puheita, saarnoja ynnä muita samanlaisia tuotteita, näytelmä- tai näytelmällis-sävellyksellisiä teoksia, tanssi- ja eletaiteellisia luomuksia, joiden näyttämöllepano on kirjallisesti tai muuten määrätty; sanallisia tai sanattomia sävellysteoksia; piirustus-, maalaus-, rakennus-, kuvanveisto-, kaiverrus- ja kivipiirräntätaiteen tuotteita; kuvituksia, maantieteellisiä karttoja; maantieteellisiä, topografisia, rakennustaiteellisia tai tieteellisiä pohjapiirustuksia, luonnoksia ja vapaakuvaisia teoksia.

2. Yhtäläisesti suojattuja kuin alkuperäisteokset ovat, alkuperäisteoksen tekijänoikeutta loukkaamatta, kirjallisen tai taiteellisen teoksen käännökset, muunnelmat, sävellyssovitelmat ja muut muunnellut toisinnokset, niin myös eri teosten kokoelmat.

3. Liittomaat ovat velvollisia takaamaan suojan edellä mainituille teoksille.

Taidetyön tuotteet ovat suojattuja sikäli kuin kunkin maan sisäinen lainsäädäntö sen myöntää.

2 artikla, lisä.

1. Kunkin liittomaan sisäiselle lainsäädännölle pidätetään valta kokonaan tai osaksi jättää edellisessä artiklassa mainittua suojaa vaille valtiolliset puheet ja oikeudenkäynnissä pidetyt puheet.

2. Niinikään pidätetään kunkin liittomaan sisäiselle lainsäädännölle valta määrätä, millä ehdoin sanomalehdistö saa toisintaa esitelmiä, puheita, saarnoja ja muita samanlaisia tuotteita. Kuitenkin on ainoastaan tekijällä oikeus julkaista tällaisia tuotteita kokoelmina.

3 artikla.

Tätä sopimusta on sovellettava valokuvausteoksiin sekä valokuvauksen kaltaisella menetelmällä valmistettuihin teoksiin. Liittomaat ovat velvollisia takamaan niille suojan.

4 artikla.

1. Tekijöillä, jotka ovat jonkun liittomaan kansalaisia, on muissa liittomaissa kuin teoksen kotimaassa teostensa puolesta, olivatpa ne julkaisemattomia tai ensi kerran julkaistuja jossakin liittomassa, ne oikeudet, jotka kunkin maan lait nykyään tai vastedes myöntävät omille kansalaisille, sekä tässä sopimuksessa erityisesti määrätyt oikeudet.

2. Näiden oikeuksien nautintaan ja käyttöön ei vaadita minkäänlaisten muodollisuuksien noudattamista, vaan ne ovat riippumattomia siitä, onko teos suojattu kotimaassaan. Ellei tässä sopimuksessa toisin säädetä, ovat niin ollen sekä suojan laajuus että tekijälle oikeutensa turvaamiseksi tulevat oikeudelliset apukeinot määrättävät yksinomaan sen maan lainsäädännön mukaan, missä suojaa pyydetään.

3. Teoksen kotimaana pidetään: julkaisemattomain teosten kohdalta tekijän kotimaata, julkaistujen teosten kannalta sitä maata, jossa teos on ensiksi julkaistu, ja useassa liittomaassa yht'aikaa julkaistujen teosten kohdalta sitä näistä maista, jonka lainsäädäntö myöntää lyhyimmän suojaajan. Liittoon kuulumattomassa maassa ja liittomaassa yksin ajoin julkaistun teoksen kotimaana pidetään yksinomaan viimeksi mainittua maata.

4. Julkaistuilla teoksilla on, tämän sopimuksen mielessä, käsitettävä ilmestyneitä teoksia. Näytelmä- tai näytelmällis-sävellyksellisen teoksen esittämistä, sävellysteoksen esittämistä, taideteoksen näytteille panemista ja rakennusteoksen rakentamista ei pidetä julkaisemisena.

5 artikla.

Liittomaan kansalaisilla, jotka ensiksi julkaisevat teoksensa toisessa liittomaassa, on viimeksi mainitussa maassa samat oikeudet kuin sen maan omilla kansalaisilla.

6 artikla.

1. Tekijöillä, jotka eivät ole minkään liittomaan kansalaisia, mutta ensiksi julkaisevat teoksensa sellaisessa maassa, on viimeksi mainitussa maassa samat oikeudet kuin sen maan omilla kansalaisilla sekä muissa liittomaissa ne oikeudet, jotka tässä sopimuksessa on myönnetty.

2. Kun liittoon kuulumaton maa ei riittävästi suojaa jonkun liittomaan kansalaisten tekijänoikeuksia, saattaa kuitenkin viimeksi mainittu maa supistaa sellaisten teosten suojaa, joiden tekijät näiden teosten ensiksi ilmestyessä ovat tuon vieraan maan kansalaisia eivätkä vakinaisesti asu jossakin liittomaassa.

3. Edellisen kohdan nojalla tehty supistus ei saa vähentää niitä oikeuksia, jotka tekijä on saavuttanut ennen tämän rajoituksen voimaantuloa liittomaassa julkaisemalleen teokselle.

4. Liittomaiden, jotka tämän artiklan nojalla rajoittavat tekijänoikeuksien suojaa, on annettava siitä Sveitsin valaliiton hallitukselle kirjallinen ilmoitus, missä mainitaan ne maat, joiden suhteen suojaa on supistettu, ja niinikään ne supistukset, jotka kohdistuvat kysymyksessä olevan maan kansalaisiin kuuluvan tekijän oikeuksiin. Sveitsin valaliiton hallitus ilmoittaa heti asian kaikille liittomaille.

6 artikla, lisä.

1. Riippumatta taloudellisista tekijänoikeuksista ja niiden toiselle luovutuksesta tekijä säilyttää oikeuden vaatia isyytensä teokseen tunnustetuksi ja niinikään oikeuden vastustaa sellaista sanotun teoksen turmelemista, typistämistä tai muuta muuntelemista, joka saattaisi vahingoittaa hänen kunniaansa tai mainettansa.

2. Liittomaille pidätetään valta sisäisessä lainsäädännössään määrätä näiden oikeuksien käytön ehdot. Keinot niiden turvaamiseksi säätää sen maan lainsäädäntö, jossa suojaa pyydetään.

7 artikla.

1. Tässä sopimuksessa myönnetty suoja kestää tekijän elinajan ja viisikymmentä vuotta hänen kuoltuaan.

2. Kuitenkin on siinä tapauksessa, etteivät kaikki liittomaat säädä suoja-aikaa samaksi, suoja-aika määrättävä sen maan lain mukaan, missä suojaa pyydetään, mutta se ei voi olla teoksen kotimaassa säädettyä pitempi. Liittomaat eivät niin ollen ole velvollisia soveltamaan edellisen kappaleen säännöstä laajemmalti kuin niiden sisäinen lainsäädäntö sallii.

3. Valokuvateosten ja valokuvauksen kaltaisella menetelmällä valmistettujen teosten, jälkeenjääneiden teosten ja nimettä tai salanimellä julkisuuteen saatettujen teosten suoja-aika määrätään sen maan lain mukaan, jossa suojaa pyydetään, mutta mainittu suoja-aika ei voi olla teoksen kotimaassa säädettyä pitempi.

7 artikla, lisä.

1. Teoksen yhdystoimittajille yhteisesti kuuluvan tekijänoikeuden suoja-aika luetaan viimeksi elossa olleen yhdystoimittajan kuolinpäivästä.

2. Sellaisten maiden kansalaiset, jotka myöntävät 1 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän suoja-ajan, eivät voi toisissa liittomaissa vaatia kauemmin kestävää suojaa.

3. Missään tapauksessa ei suoja-aika voi päättyä ennen viimeksi elossa olleen yhdystoimittajan kuolemaa.

8 artikla.

Julkaisemattomain teosten tekijöillä, jotka ovat jonkin liittomaan kansalaisia, sekä sellaisten teosten tekijöillä, jotka ensiksi on julkaistu jossakin liittomaassa, on muissa liittomaissa koko sinä aikana, minkä oikeus alkuperäisteokseen kestää, yksinomainen oikeus kääntää tai käännättää teoksensa.

9 artikla.

1. Jatkoromaaneja, novelleja ja muita teoksia, olivatpa kirjallisia, tieteellisiä tai taiteellisia, minkä aiheisia hyvänsä, jotka on julkaistu liittomaan sanomalehdissä tai aikakauskirjoissa, ei ole sallittu tekijäin luvatta muissa liittomaissa toisintaa.

2. Taloudellisia, valtiollisia tai uskonnollisia päivänkysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia saa sanomalehdistössä toisintaa, ellei oikeutta siihen nimenomaan pidätetty. Lähde on kuitenkin aina selvästi mainittava; oikeudellinen seuraamus tämän velvollisuuden laiminlyömisestä määrätään sen maan lainsäädännön mukaan, jossa suojaa pyydetään.

3. Tämän sopimuksen suoja ei tule päivänuutisille tai sekalaisille tiedoille, jotka laatuaan ovat tavallisia sanomalehtitiedoituksia.

10 artikla.

Oikeudesta tehdä kirjallisia tai taiteellisista teoksista lainauksia opetuksessa käytettäviksi tarkoitettuihin tai laadultaan tieteellisiin julkaisuihin taikka lukemistoihin on voimassa, mitä liittomaiden lainsäädännössä ja näiden välisissä, jo olevissa tai vastedes tehtävissä erityisissä välipuheissa säädetään.

11 artikla.

1. Tämän sopimuksen määräyksiä on sovellettava näytelmä- tai näytelmällis-sävellyksellisten teosten sekä sävellysteosten julkiseen esittämiseen, olivatpa teokset julkaistuja tai eivät.

2. Näytelmä- tai näytelmällis-sävellyksellisten teosten tekijät ovat sinä aikana, minkä heidän oikeutensa alkuperäisteokseen kestää, suojatut teostensa käännöksen heidän luvattansa tapahtuvalta julkiselta esittämiseltä.

3. Tämän artiklan suomaa suojaa nauttiakseen tekijät eivät ole velvollisia teoksiansa julkaistessaan kieltämään niitä julkisesti esittämästä.

11 artikla, lisä.

1. Kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijöillä on yksinomainen oikeus antaa lupa teostensa esittämiseen yleisölle radiolähetyksinä.

2. Liittomaiden sisäisen lainsäädännön asiana on säätää edellisessä kappaleessa mainitun oikeuden käyttämisen ehdot, mutta nämä ehdot rajoittuvat tarkoin siihen maahan, jotka ne on asettanut. Ne eivät saa missään tapauksessa loukata tekijän moraalista oikeutta eivätkä hänelle kuuluvaa oikeutta saada kohtuullista korvausta, jonka, ellei keskinäistä sopimusta ole olemassa, asianomainen viranomainen määrää.

12 artikla.

Luvattomina toisinnoksina, joihin tämä sopimus on sovellettavissa, pidetään varsinkin kirjallisen tai taiteellisen teoksen välillisiä, omavaltaisia anastelmia, niinkuin muunnelmia, sävellyssovitelmia, romaanista, novellista tai runoelmasta teatterikappaleeksi, tai päinvastoin, tehtyjä siirrelmiä j. n. e., kun ne ovat ainoastaan samaan tai muuhun muotoon vähäpätöisin muutoksin, lisäyksin tai lyhennyksin tehtyjä teoksen toisinnoksia eikä niillä ole uuden omaperäisen teoksen luonnetta.

13 artikla.

1. Säveltäjillä on yksinomainen oikeus myöntää lupa: 1) säveltämäinsä teosten siirtämiseen niitä mekaanisesti esittäviin koneisiin; 2) teostensa julkiseen esittämiseen näillä koneilla.

2. Tämän artiklan soveltamisen ehdot ja rajoitukset voi jokainen maa omalta kohdaltansa määrätä sisäisessä lainsäädännössään; mutta sellaisten ehtojen ja rajoitusten vaikutus ulottuu yksinomaan siihen maahan, joka ne on asettanut.

3. Ensimäisen kappaleen määräyksellä ei ole takautuvaa vaikutusta, eikä se siis liittomaassa ole sovellettavissa teoksiin, jotka siinä maassa on ennen Berlinissä 13 päivänä marraskuuta 1908 allekirjoitetun sopimuksen voimaan tulemista ja, jos asianomainen maa on sen päivän perästä yhtynyt liittoon tai vastedes yhtyy siihen, ennen yhtymispäivää luvallisesti siirretty mekaanisiin koneisiin.

4. Tämän artiklan 2 ja 3 kappaleen nojalla tehdyt siirrelmät, tuotuina asianomaisten suostumuksetta maahan, missä ne eivät ole luvallisia, voidaan siellä takavarikoida.

14 artikla.

1. Kirjallisten, tieteellisten tai taiteellisten teosten tekijöillä on yksinomainen oikeus myöntää lupa teostensa elokuvauksen keinoin toisintamiseen, siirtämiseen ja julkiseen esittämiseen.

2. Yhtäläisesti kuin kirjalliset tai taiteelliset teokset suojataan elokuvatuotteet, jos tekijä on antanut teokselle omaperäisen luonteen. Tämän luonteen puuttuessa elokuvatuote saa saman suojan kuin valokuvausteokset.

3. Toisinnetun tai muunnellun teoksen tekijäinoikeutta loukkaamatta on elokuvateos suojattu yhtäläisesti kuin alkuperäinen teos.

4. Edellä olevia määräyksiä on sovellettava sellaiseenkin toisinnokseen tai tuotteeseen, joka on aikaansaatu jollakin toisella, elokuvauksen kaltaisella menetelmällä.

15 artikla.

1. Jotta tässä sopimuksessa suojattujen teosten tekijöitä sellaisina pidettäisiin, kunnes on näytetty toisin olevan, ja he siis olisivat oikeutetut eri liittomaiden tuomioistuimissa käyttämään puhevaltaa niitä vastaan, jotka luvattomasti ovat toisintaneet heidän teoksensa, riittää, että heidän nimensä on yleiseen tapaan teoksessa ilmaistu.

2. Nimettömän tai salanimisen tekijän oikeuksia valvomaan oikeutettu on kustantaja, jonka nimi on teoksessa. Hän on enemmittä todistuksitta pidettävä nimettömän tai salanimisen tekijän oikeudenomistajana.

16 artikla.

1. Asianomaiset viranomaiset niissä liittomaissa, missä alkuperäisteoksella on oikeus lailliseen suojaan, voivat takavarikoida jokaisen luvattoman tosinnoksen.

2. Näissä maissa voidaan myöskin takavarikoida toisinnokset, jotka ovat peräisin maasta, missä teos ei ole tai ei enää ole suojattu.

3. Takavarikko toimitetaan itsekunkin maan sisäisen lainsäädännön mukaisesti.

17 artikla.

Tämän sopimuksen määräykset eivät missään suhteessa rajoita itsekunkin liittomaan hallituksen oikeutta sisäisin lainsäädäntö- tai hallintotoimenpitein sallia, valvoa ja kieltää sellaisen teoksen tai tuotteen levittämistä, esittämistä tai näytteille panemista, johon asianomaisella viranomaisella on se oikeus.

18 artikla.

1. Tätä sopimusta on sovellettava kaikkiin teoksiin, jotka sen voimaan tullessa eivät suoja-ajan umpeen kulumisen johdosta ole kotimaassaan käyneet yleiseksi omaisuudeksi.

2. Jos kuitenkin teos sille ennemmin tulleen suoja-ajan umpeen kulumisen vuoksi on käynyt yleiseksi omaisuudeksi siinä maassa, missä suojaa pyydetään, ei teos siellä tule uudestaan suojatuksi.

3. Tämän periaatteen soveltamisessa on noudatettava niiden erikoisten sopimusten määräyksiä, jotka sitä varten on tehty tai vasta tehdään liittomaiden kesken. Ellei sellaisia määräyksiä ole, tulee asianomaisten maiden, itsekunkin kohdaltaan, vahvistaa periaatteen soveltamisen tapa.

4. Edellä olevia määräyksiä on yhtäläisesti sovellettava uusien maiden yhtyessä liittoon ja niinikään siinä tapauksessa, että suoja-aika 7 artiklan mukaan tai varauksista luopumalla pitennetään.

19 artikla.

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sovellettaviksi vaatimasta niitä pitemmälle meneviä määräyksiä, joita jonkin liittomaan lainsäädännössä ehkä on ulkomaalaisten hyväksi yleensä.

20 artikla.

Liittomaiden hallitukset varaavat itselleen oikeuden keskenään tehdä erikoisia välipuheita, mikäli nämä suovat teosten tekijöille laajemmat oikeudet, kuin liitto niille myöntää, tai mikäli niissä muuten on määräyksiä, jotka eivät ole vastoin tätä sopimusta. Niitä voimassa olevain välipuheiden säännöksiä, jotka vastaavat mainittuja ehtoja, on edelleenkin sovellettava.

21 artikla.

1. Edelleen ylläpidetään nimellä "Kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista tarkoittavan kansainvälisen liiton toimisto" perustettua kansainvälistä laitosta.

2. Tämä toimisto on asetettu Sveitsin valaliiton hallituksen korkeaan suojelukseen; mainittu hallitus vahvistaa sen järjestysmuodon ja valvoo sen toimintaa.

3. Toimiston virallisena kielenä on ranska.

22 artikla.

1. Kansainvälinen toimisto kokoo kaikenlaatuisia tietoja, jotka koskevat kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin olevan tekijänoikeuden suojaa, järjestää ja julkaisee nämä tiedot, toimittaa tutkimuksia, joista on yhteistä hyötyä ja etua liitolle, ja julkaisee, nojautuen asiakirjoihin, joita eri hallitukset asettavat sen käytettäviksi, ranskaksi aikakauskirjaa, joka käsittelee liiton tarkoitusta koskevia kysymyksiä. Liittomaiden hallitukset pidättävät itselleen oikeuden, yhteisesti sovittuaan, valtuuttaa toimiston toimittamaan aikakauskirjajulkaisun yhdellä tai useammalla muulla kielellä, jos kokemus osoittaisi sen tarpeelliseksi.

2. Kansainvälisen toimiston tulee aina olla liiton jäsenten käytettävänä niiden erikoisten tietojen heille toimittamiseksi, joita ne saattavat tarvita kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevissa asioissa.

3. Kansainvälisen toimiston johtaja antaa virkatoiminnastaan vuosikertomuksen, joka toimitetaan liiton kaikille jäsenille.

23 artikla.

Liittomaat suorittavat kansainvälisen liiton toimiston menot yhteisesti. Ne eivät saa, kunnes uusi päätös tehdään, nousta sataakahtakymmentätuhatta Sveitsin frangia suuremmiksi vuodessa. Tätä määrää voidaan tarvittaessa lisätä jonkun 24 artiklassa mainitun konferenssin yksimielisellä päätöksellä.

2. Tästä menojen kokonaismäärästä kullekin maalle tulevan osuuden laskemiseksi liittomaat ja liittoon ehkä myöhemmin yhtyvät maat jaetaan kuuteen luokkaan, joista kunkin tulee suorittaa osuutensa määrätyn yksikköluvun mukaan, nimittäin:

1 luokan ............ 25 yksikköä

2 " ............ 20 "

3 " ............ 15 "

4 " ............ 10 "

5 " ............ 5 "

6 " ............ 3 "

3. Nämä ilmaisimet kerrotaan kuhunkin luokkaan kuuluvain maiden luvulla ja siten saatujen tulosten summa on se luku yksiköitä, millä menojen kokonaismäärä on jaettava. Osamäärä on menoyksikön määrä.

4. Jokainen maa ilmoittaa liittoon yhtyessään, mihin edellä mainituista luokista se haluaa kuulua, mutta voi aina myöhemmin ilmoittaa tahtovansa siirtyä johonkin toiseen luokkaan.

5. Sveitsin hallintoviranomaiset laativat toimiston tulo- ja menoarvion ja valvovat sen menoja, antavat tarpeelliset ennakkomaksut ja valmistavat vuositilit, jotka on annettava tiedoksi kaikkien muiden liittomaiden hallintoviranomaisille.

24 artikla.

1. Tämä sopimus voidaan ottaa tarkistettavaksi sellaisten parannusten tekemiseksi siihen, jotka saattavat täydentää liiton järjestelmää.

2. Tämänlaatuiset samoin kuin sellaiset kysymykset, jotka muilta näkökannoilta tähtäävät liiton kehitykseen, ovat käsiteltävät konferensseissa, joita peräkkäin pidetään eri liittomaissa näiden maiden valtuutettujen kesken. Sen maan hallintoviranmaiset, missä konferenssi on pidettävä, valmistelevat yksissä neuvoin kansainvälisen toimiston kanssa konferenssin työt. Toimiston johtajan tulee olla konferenssien istunnoissa läsnä ja hänellä on valta ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei äänestyksiin.

3. Mikään tämän sopimuksen muutos ei voi käydä liittoa velvoittavaksi, elleivät liittoon kuuluvat maat sitä yksimielisesti hyväksy.

25 artikla.

1. Ne liittoon kuulumattomat maat, jotka takaavat laillisen suojan tämän sopimuksen esineenä oleville oikeuksille, saavat pyynnöstään siihen yhtyä.

2. Tämä yhtyminen on kirjallisesti ilmoitettava Sveitsin valaliiton hallitukselle ja tämän toimesta kaikille muille.

3. Yhtyminen tietää samalla sinänsä liittymistä kaikkiin tämän sopimuksen määräyksiin ja osallisuutta sen tuottamiin etuihin sekä tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä kuin Sveitsin valaliiton hallitus on lähettänyt siitä tiedon toisille liittomaille, ellei yhtyvä maa ole siksi ilmoittanut myöhempää aikaa. Yhtyvä maa saattaa kuitenkin ilmoittaa aikovansa, ainakin toistaiseksi, asettaa 8 artiklan sijaan, mitä käännöksiin tulee, vuonna 1886 tehdyn, Parisissa vuonna 1896 tarkistetun liittosopimuksen 5 artiklan määräykset, kuitenkin niin, että nämä tarkoittavat ainoastaan käännöksiä maan kielelle tai kielille.

26 artikla.

1. Kukin liittomaa saattaa milloin tahansa Sveitsin valaliiton hallitukselle kirjallisesti ilmoittaa että tätä sopimusta on sovellettava kaikkiin tai muutamiin sen siirto- ja suojelusmaihin, huoltoalueisiin tahi kaikkiin muihin sen täysivaltiudessa tai hallinnossa taikka yliherruudessa oleviin alueisiin, ja silloin sitä ruvetaan soveltamaan kaikkiin niihin alueisiin, jotka ilmoituksessa mainitaan. Tällaisen ilmoituksen puuttuessa sopimusta ei sovelleta noihin alueisiin.

2. Kukin liittomaa saattaa milloin hyvänsä Sveitsin valaliiton hallitukselle kirjallisesti ilmoittaa tätä sopimusta lakattavan soveltamasta kaikkiin tai muutamiin edellisessä kappaleessa tarkoitetun ilmoituksen esineinä olleisiin alueisiin, ja silloin sopimuksen soveltaminen lopetetaan ilmoituksessa mainituilla alueilla kahdentoista kuukauden kuluttua Sveitsin valaliiton hallitukselle osotetun ilmoituksen saannista.

3. Kaikki Sveitsin valaliiton hallitukselle tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaan tehdyt ilmoitukset on tämän hallituksen annettava kaikille liittomaille.

27 artikla.

1. Tämä sopimus tule liittomaiden väleissä 9 päivänä syyskuuta 1886 tehdyn Bernin sopimuksen ja sitä perästäpäin muuttaneiden sopimuskirjain sijaan. Aikaisemmin voimassa olleet sopimuskirjat pysyvät sovellettavina väleissä niiden maiden kanssa, jotka eivät ratifioi tätä sopimusta.

2. Ne maat, joiden puolesta tämä sopimus allekirjoitetaan, voivat vielä säilyttää aikaisemmin tekemänsä varaukset sillä ehdolla, että ratifiointikirjoja tallettaessaan antavat siitä julkilausuman.

3. Ne nykyään liittoon kuuluvat maat, joiden puolesta tätä sopimusta ei ehkä allekirjoiteta, saattavat milloin tahansa yhtyä siihen. Ne voivat tässä tapauksessa käyttää hyväkseen edellisen kappaleen määräyksiä.

28 artikla.

1. Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat talletettava Roomassa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1931.

2. Sopimus tulee ratifioineiden liittomaiden kesken voimaan kuukauden kuluttua mainitusta päivästä. Jos kuitenkin ainakin kuusi liittomaata on ennen sitä päivää ratifioinut sen, niin se tulee voimaan näiden liittomaiden kesken kuukauden päästä siitä, kuin Sveitsin valaliiton hallitus on tiedoittanut niille kuudennen ratifiointikirjan tallettamisen ja myöhemmin ratifioivien liittomaiden kohdalta kuukauden kuluttua kunkin sellaisen ratifioinnin tiedoittamisesta.

3. Liittoon kuulumattomat maat saattavat ennen 1 päivää elokuuta 1931 astua liittoon yhtymällä joko Berlinissä 13 päivänä marraskuuta 1908 allekirjoitettuun sopimukseen tahi tähän sopimukseen. Lukien 1 päivästä elokuuta 1931 ne voivat liittyä ainoastaan tähän sopimukseen.

29 artikla.

1. Tämä sopimus pysyy voimassa määräämättömän ajan siihen asti kuin vuosi on kulunut siitä päivästä, jona se on sanottu irti.

2. Irtisanominen on osotettava Sveitsin valaliiton hallitukselle. Irtisanominen koskee vain sitä maata, jonka puolesta se on tapahtunut; muita liittomaita sopimus edelleenkin sitoo.

30 artikla.

1. Niiden maiden, jotka lainsäädännössään omaksuvat tämän sopimuksen 7 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun viidenkymmenen vuoden suoja-ajan, tulee antaa siitä Sveitsin valaliiton hallitukselle tieto kirjallisella ilmoituksella, jonka mainittu hallitus heti tiedoittaa kaikille muille liittomaille.

2. Sama on laita niiden maiden, jotka luopuvat 25 ja 27 artiklan nojalla tekemistään tai pysyttämistään varauksista.