19.1.2006

Esitiedot

Työttömyyskassa oli evännyt pyynnön A:n ansiopäivärahan lapsikorotuksen maksamisesta kunnan toimielimelle, koska asiassa ei ollut esitetty erityisen painavia syitä. Kunnan perusturvalautakunta haki muutosta työttömyyskassan päätökseen työttömyysturvalautakunnalta ja vaati, että A:n ansiopäivärahan lapsikorotukset maksetaan kunnalle korvaukseksi A:n lasten huostaanotosta aiheutuvista kustannuksista.

Työttömyysturvalautakunnan ratkaisu

Työttömyysturvalautakunta hylkäsi kunnan perusturvalautakunnan valituksen.

Työttömyysturvalautakunnan perustelut

Työttömyysetuus voidaan joko osittain tai kokonaan sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun kunnan toimielimen pyynnöstä erityisen painavasta syystä maksaa toimielimelle toistaiseksi tai määräajan etuuden saajan, hänen perheensä ja hänen huollettavinaan olevien lasten elatukseen.

A:n neljä alaikäistä lasta on otettu huostaan ja sijoitettu kunnan kustannuksella perhehoitoon 8.1.2003 alkaen. Kunta on lastensuojelulain 46 §:n nojalla vaatinut A:lle maksettavaa työttömyyspäivärahan lapsikorotusta ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista lapsikorotusta maksettavaksi kunnalle, koska kunta suorittaa täysin lapsista aiheutuvat kustannukset sijaishuollon aikana. Kyseessä ei ole työttömyysturvalain tarkoittama erityisen painava syy, jolloin lapsikorotus voitaisiin maksaa kunnalle.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Kunnan perusturvalautakunta haki muutosta työttömyysturvalautakunnan päätökseen ja vaati A:n ansiopäivärahan lapsikorotuksen maksamista kunnalle.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työttömyysturvalautakunnan päätös kumottiin. Työttömyyskassa määrättiin maksamaan A:n työttömyyspäivärahan lapsikorotus kunnan perusturvalautakunnalle 11.11.2003 alkaen. Asia palautettiin työttömyyskassalle vakuutusoikeuden päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Asiassa sovellettavan työttömyysturvalain (30.12.2002/1290) 11 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan työttömyysetuus voidaan joko osittain tai kokonaan sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun kunnan toimielimen pyynnöstä erityisen painavasta syystä maksaa toimielimelle toistaiseksi tai määräajan etuuden saajan, hänen perheensä ja hänen huollettavinaan olevien lasten elatukseen. Työttömyysturvalaissa (24.8.1984/602), sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2002 saakka, oli vastaava säännös työttömyyspäivärahan maksamisesta sosiaalilautakunnalle. Viimeksi mainittua säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 172/1986 vp s. 3) mukaan säännöksellä oli tarkoitus turvata työttömän huollettavana olevien lasten asema. Esimerkkinä tilanteesta, jossa lapsikorotus voitaisiin aina maksaa sosiaalilautakunnalle, hallituksen esityksessä mainittiin lapsen elatusapumaksun laiminlyönti.

Asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan A:lla on neljä 18 vuotta nuorempaa lasta ja hänelle on myönnetty enimmäismääräinen työttömyyspäivärahan lapsikorotus. Lapset on otettu huostaan ja sijoitettu kunnan kustannuksella 8.1.2003 alkaen. Kunnan perusturvalautakunta on työttömyyskassalle 11.11.2003 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lapsikorotuksen maksamista perusturvalautakunnalle. Hakemuksen tueksi on vedottu siihen, ettei A:lla todellisuudessa ole kustannuksia lapsistaan huostaanoton aikana, sekä siihen, ettei häneltä vaadita muita maksuja kuin työttömyyspäivärahan lapsikorotus lapsista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Vakuutusoikeus toteaa, että A:n lainmukainen elatusvelvollisuus 18 vuotta nuoremmista lapsistaan on jatkunut huostaanoton aikanakin. A ei ole kuitenkaan käytännössä osallistunut lastensa elatukseen huostaanoton aikana, vaan kunnan perusturvalautakunta on vastannut lapsista aiheutuneista kustannuksista kokonaisuudessaan. Tähän nähden lapsikorotuksen maksamista perusturvalautakunnalle on pidettävä kohtuullisena ja lain tarkoituksen mukaisena. Vakuutusoikeus katsoo, että A:n työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen maksamiseen kunnan perusturvalautakunnalle 11.11.2003 alkaen on olemassa erityisen painava syy.

Lainkohdat

Työttömyysturvalaki 11 luku 9 § 1 mom.

Osasto

3