5.6.2001

Esitiedot

Vakuutusyhtiö X suoritti A:n peräänajokolarissa 23.1.1997 saamien työtapaturmavammojen perusteella A:lle korvauksena työkyvyn alentumasta päivärahaa ja tapaturmaeläkettä sekä lisäksi kertakaikkisen haittarahan. Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen 14.10.1998 jälkeen katsoen, että työtapaturma ei ollut enää aiheuttanut A:lle vähintään 10 %:n työkyvyn alentumaa eikä A ollut siten enää oikeutettu tapaturmaeläkkeeseen.

A haki vakuutusyhtiö X:n päätöksiin muutosta tapaturmalautakunnalta.

Tapaturmalautakunnan ratkaisu

Tapaturmalautakunta hylkäsi A:n tapaturmaeläkettä, kuntoutusta ja haittarahaa koskevan valituksen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta tapaturmalautakunnan päätökseen ja vaati, että hänet todettaisiin työkyvyttömäksi 23.1.1997 sattuneen tapaturman johdosta 14.10.1998 jälkeenkin. A vaati tapaturmaeläkettä, kuntoutuksen korvaamista sekä haittarahan korottamista. Lisäksi hän vaati oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Välitoimet vakuutusoikeudessa

Vakuutusyhtiö antoi vastineen. A:lle varattiin tilaisuus antaa vastaselitys.

Vakuutusoikeudelle toimitettiin A:n kantelukirjoitus apulaisoikeusasiamiehelle koskien tapaturmalautakunnan jäsenen B:n mahdollista esteellisyyttä, apulaisoikeusasiamiehen vastaus kanteluun ja lääninhallituksen päätös hallinnollisen kantelun johdosta.

B:tä koskevan esteellisyysväitteen vuoksi vakuutusoikeuteen toimitettiin sen pyynnöstä B:n selitys liitteineen, tapaturmalautakunnan selitys sekä vakuutusyhtiön lausunnot. A:lle varattiin tilaisuus antaa vastaselityksensä edellä mainittujen selitysten ja lausuntojen johdosta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian tapaturmalautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Tapaturmalautakunnassa sovellettavan hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on voimassa soveltuvin osin, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Tapaturmalautakunnan valituksenalaisen päätöksen antaneen jaoston lääkärijäsenenä toiminut B ei kuulu asiassa vastapuolena olevan vakuutusosakeyhtiö X:n päätösvaltaa käyttäviin elimiin eikä ole työsuhteessa sanottuun vakuutusyhtiöön. B:llä ei myöskään ole ollut odotettavissa tapaturmalautakunnan päätöksestä erinomaista hyötyä tai vahinkoa. Tämän vuoksi vakuutusoikeus katsoo, ettei B ole ollut oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n säännösten nojalla esteellinen toimimaan lääkärijäsenenä A:n asiaa käsiteltäessä.

Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon myös Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (EIS) 6 artiklasta ilmenevät oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset. Oikeuskäytännössä on vakuutusoikeuden 10.9.1998 (n:o 6785/97/2880) antaman ratkaisun myötä omaksuttu se periaate, että myös sosiaalivakuutuksen muutoksenhakuasteina toimivien lautakuntien ratkaisumenettelyn on täytettävä nämä vaatimukset.

EIS 6 artiklan 1 kappaleen mukaan henkilön oikeuksista päätettäessä jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan puolueettomuusvaatimuksella tarkoitetaan yhtäältä sitä, ettei tuomarilla saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua (subjektiivinen puolueettomuus) ja toisaalta sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tässä suhteessa ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Tuomioistuimen ei ainoastaan pidä olla puolueeton, vaan sen on myös näytettävä puolueettomalta ulospäin. Tuomioistuimen puolueettomuuden vaatimus on ollut 1.8.1995 alkaen myös osa perusoikeussäännöstöämme.

Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista selvitystä, jonka perusteella voisi päätellä, ettei B:llä olisi ollut subjektiiviselta kannalta puolueetonta suhtautumista käsiteltävänä olevaan asiaan.

B:n objektiivisen puolueettomuuden kannalta ratkaisevaa on hänen suhteensa A:n valitusasiassa vastapuolena olevaan vakuutusosakeyhtiö X:ään. Saadun selvityksen mukaan B toimii eläkevakuutusyhtiö Y:n sivutoimisena asiantuntijalääkärinä. Vakuutusosakeyhtiö X ja eläkevakuutusyhtiö Y ovat erillisiä vakuutusyhtiöitä. Vakuutusosakeyhtiö X omisti nyt kysymyksessä olevana aikana 11,3 % ja vakuutusyhtiö Z Oyj 46,5 % eläkevakuutusyhtiö Y:n takuupääomasta, mutta takuupääoman omistajien osuus äänivallasta eläkevakuutusyhtiö Y:ssä oli vain noin 3 %, pääasiallisen määräysvallan ollessa asiakkailla. Eläkevakuutusyhtiö Y omisti yhdessä kokonaan omistamansa tytärosakeyhtiön kanssa 22,4 % vakuutusyhtiö Z Oyj:n osakekannasta. Vakuutusyhtiö Z Oyj omisti vakuutusosakeyhtiö X:n kokonaisuudessaan. Vakuutusosakeyhtiö X:n ja eläkevakuutusyhtiön Y:n ei voida katsoa kuuluvan yhtiöoikeudellisesti samaan konserniin, vaan tässä mielessä kysymys on kahdesta erillisestä yhtiöstä. Yhtiöiden on kuitenkin katsottava kuuluvan samaan vakuutusyhtiöryhmään.

Puolueettomuutta objektiiviselta kannalta tarkasteltaessa on muun muassa otettava huomioon, antaako tuomarin jokin erityinen suhde asianosaiseen tai ratkaistavana olevaan asiaan aiheen pelätä luottamuksen puolueettomuuteen vaarantuvan. Tällaisella tarkastelulla suojataan sitä luottamusta, jota tuomioistuimen tulee nauttia kansalaisten keskuudessa.

Vaikka B ei osallistu vakuutusosakeyhtiö X:n toimintaan, voidaan B:n puolueettomuuden tapaturmalautakunnassa kuitenkin objektiivisesti arvioiden katsoa vaarantuneen hänen toimiessaan tuomarin asemassa asiassa, jossa toisena asianosaisena on ollut hänen työnantajansa kanssa samaan vakuutusyhtiöryhmään kuuluva vakuutusyhtiö. Tämän vuoksi vakuutusoikeus katsoo B:n olleen esteellinen käsittelemään A:n tapaturmakorvauksia koskevaa valitusta tapaturmalautakunnassa.

Jaosto

V