15.2.2021

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Julkisen alan unioni JAU ry

Ammattiliitto Jyty ry (ent. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry)

KUULTAVA

Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Oulun kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksessa järjestettiin lakko 24.9.2020 kello 5.00–24.00. Lakon järjestivät Ammattiliitto Jyty ry (Jyty ry) ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) kanssa.

Työtaisteluun osallistui yhteensä 210 henkilöä, joista yksi oli Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n jäsen. Osallistujat työskentelivät kaupungin eri toimipisteissä ja toimialoilla, esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, hoivalaitoksissa ja hyvinvointikeskuksissa sekä puhtaanapitotöissä kaupungin eri yksiköissä.

Oulun kaupunginhallituksessa käsiteltiin suunnitelmia ulkoistaa kaupungin palveluja, kuten ateria- ja puhtauspalveluja, liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti kaupunkikonsernin ulkopuolelle. Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan kaavailemiin ulkoistamistoimiin.

Oulun kaupungin henkilöstöjohtaja A sai tiedon työtaistelutoimenpiteistä 23.9.2020 kello 15.00 Jyty ry:n järjestöjohtajan B:n lähettämällä sähköpostilla. Viestissä ei kerrottu, millaisista työtaistelutoimenpiteistä oli kysymys. Saatuaan tiedon työtaistelusta Kunnallinen työmarkkinalaitos pyysi 23.9.2020 kello 16.28 kirjallisesti Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:tä, Julkisen alan unioni JAU ry:tä (JAU ry) ja Jyty ry:tä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi.

Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry on Jyty ry:n paikallisyhdistys. Jyty ry on JAU ry:n jäsenjärjestö. Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:ssä on 1.352 jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

- tuomitsee Ammattiliitto Jyty ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Ammattiliitto Jyty ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakon syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan kaavailemiin ulkoistamistoimiin, jotka kuuluvat työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan työnjohtomääräyksen kautta (esim. työtuomioistuimen ratkaisut TT 2016:19, TT 2018:102, TT 2018:12 ja TT 2008:10). Työtaistelu kohdistui siten kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n määräykseen työnjohto-oikeudesta. Kyseessä ei ollut poliittinen lakko.

Paikallisyhdistyksen ja toimihenkilöliiton vastuu

Työtaistelu toteutui ennakkoilmoituksen mukaisesti. Vastaajat ja kuultava eivät ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. JAU ry ja Jyty ry laiminlöivät niille kuuluvan valvontavelvollisuuden sallimalla jäsentensä ryhtyä työtaisteluun ja laiminlyömällä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Työtaistelun seuraukset ja menettelyn moitittavuus

Työtaistelutoimenpiteistä kaupungille aiheutuneet seuraukset lisäsivät menettelyn moitittavuutta, mikä tulee ottaa huomioon hyvityssakkojen määrässä.

Tilapalvelut-liikelaitoksen ateria- ja puhtauspalveluissa oli lakkopäivänä töissä noin 10 prosenttia normaalista työvoimasta. Hoivalaitoksissa ja hyvinvointikeskuksissa henkilöstövajeesta johtunut työtehtävien tekemättä jääminen vaaransi asiakkaiden terveyden ja asetti huonokuntoisimmat hengenvaaraan. Esimerkiksi hoivalaitoksissa asiakkaat ovat täysin riippuvaisia ateriapalveluiden toimimisesta. Tilannetta vaikeutti myös koronaviruksen vuoksi tehtävien lisätoimenpiteiden tekemättä jääminen esimerkiksi puhtaanapidossa. Kohteisiin saatiin yhden illan varoitusajalla muutamia sijaisia, ja yksi kohde oli koko päivän ilman työntekijöitä.

Koulujen ja päiväkotien työntekijöistä pääosa siirtyi tekemään työtä hoivalaitoksiin ja hyvinvointikeskuksiin. Kouluihin ei toimitettu ruokaa, vaan niissä tarjottiin aiemmin toimitettuja elintarvikkeita, jotka oli tarkoitettu seuraavan viikon retkieväiksi. Erityisruokavalioita terveydellisistä syistä noudattavien kuten diabeetikkojen oikea-aikaista ravitsemusta ei voitu varmistaa, mikä aiheutti vaaraa heidän terveydelleen. Rehtorit ja päiväkodinjohtajat sekä vapaaehtoiset esimiehet ja työntekijät järjestivät ruokailun, jolloin esimiesten normaaleja työtehtäviä jäi hoitamatta.

Uimahallit suljettiin koko päiväksi, koska hallien hygieniatasoa ei pystytty työvoiman vähyyden vuoksi varmistamaan. Tästä aiheutui kaupungin arvion mukaan noin 8.000 euron suuruinen tulonmenetys.

Puhtauspalveluiden toimimattomuus aiheutti koronaviruspandemian vuoksi normaalia suurempia haasteita ja vaaransi ihmisten terveyttä, kun niin sanotut koronasiivoukset jäivät tekemättä. Koronaviruksen leviämisriskin lisäksi puhtauspalvelun äkillinen lakkaaminen kasvattaa infektiotautien riskiä ja vähentää yleistä viihtyvyyttä. Tämän vuoksi laitonta lakkoa on pidettävä poikkeuksellisen piittaamattomana ja moitittavana.

Menettelyn moitittavuutta lisäsi myös se, että työnantajalle ei toimitettu ennakkotietoa siitä, millaisesta työtaistelutoimenpiteestä oli kysymys. Työnantajan oli lyhyellä varoitusajalla huomattavan hankala turvata toimintaansa työtaistelun ajaksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole vaatinut JAU ry:ltä hyvityssakkoa kahteen kertaan samasta asiasta. Jyty ry ja JHL ry ovat lakkoilleet samaan aikaan 24.9.2020, mutta toisistaan riippumatta. JAU ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei Kunnallisen työmarkkinalaitoksen pyynnöstä huolimatta ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin jäsenjärjestönsä Jyty ry:n järjestämän työtaistelun estämiseksi. Muita JAU ry:n jäsenjärjestöjä ja niiden päättämiä lakkoja koskevat mahdolliset valvontavelvollisuuden laiminlyönnit eivät liity tähän asiaan, eikä niitä tule lakkojen ajallisesta päällekkäisyydestä huolimatta yhdistää. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontailmoitukset JAU ry:lle koskien Jyty ry:n ja JHL ry:n ilmoittamia lakkoja on toimitettu toisistaan erillään. JAU ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa molempien lakkojen osalta, ja se voidaan tuomita kahteen erilliseen hyvityssakkoon (ks. TT 2020:48).

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on hyväksynyt vastaajien ja kuultavan oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen määrältään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisen alan unioni JAU ry, Ammattiliitto Jyty ry sekä Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet ensisijaisesti, että kanne hylätään. Vastaajat ja kuultava ovat vaatineet toissijaisesti, että hyvityssakot jätetään tuomitsematta tai niiden määrä ainakin on alhainen.

Vastaajat ja kuultava ovat lisäksi vaatineet, että Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 400 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Julkisen alan unioni JAU ry ja Ammattiliitto Jyty ry ovat hyväksyneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen määrältään.

Perusteet

Kyseessä oli poliittinen mielenilmaus

Työtaistelutoimi oli laillinen, koska kyseessä oli poliittinen lakko. Jyty ry ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry pyrkivät lakolla vaikuttamaan siihen, ettei Oulun kaupunki toteuttaisi laaja-alaisia ulkoistamissuunnitelmia, jotka koskivat Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalveluja sekä ICT-palveluja. Lakko ei kohdistunut lainkaan virka- ja työehtosopimuksen määräysten sisällön muuttamiseen.

Työntekijäjärjestöllä ja sen työntekijöillä on laillinen oikeus ryhtyä poliittiseen lakkoon, jolla pyritään vaikuttamaan julkisen vallan päätöksiin (TT 2017:142 ja TT 2010:94). Oikeus poliittiseen lakkoon on olemassa riippumatta siitä, onko työehtosopimus voimassa vai ei. JAU ry, Jyty ry ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry pyrkivät 24.9.2020 toteutetulla työtaistelutoimenpiteellä vaikuttamaan ainoastaan 28.9.2020 kokoontuneeseen Oulun kaupunginhallitukseen. Ulkoistuksista tehtiin lopullinen päätös Oulun kaupunginvaltuustossa 5.10.2020, eikä tämän jälkeen ole ryhdytty työtaistelutoimiin.

Työtaistelun ulkopuolelle rajattiin työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.

Hyvityssakkojen määrä

Hyvityssakkojen määrän tulee joka tapauksessa olla alhainen. Lakkoon osallistuneilla toimialueilla työskenteli ainoastaan kolme Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n jäsentä, ja 24.9.2020 toimeenpantuun lakkoon osallistui vain yksi Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n jäsen. Tieto perustui maksettuun lakkoavustukseen. Hyvityssakkojen määrän tulee olla alhainen myös sen takia, että JAU ry, Jyty ry ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry olivat olleet siinä käsityksessä, että kyseessä oli poliittinen mielenilmaisu ja siten laillinen lakko.

JAU ry on nimetty vastaajaksi myös asiassa R 63/20, joka liittyy 24.9.2020 tapahtuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. JAU ry:ltä vaaditaan siten hyvityssakkoa kahteen kertaan 24.9.2020 tapahtuneesta työtaistelusta. Yleisten periaatteiden mukaan ketään ei voida tuomita samasta asiasta kahdesti.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n ilmoitus työtaistelusta 23.9.2020

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Oulun kaupungissa järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu 24.9.2020 kello 5.00–24.00. Työtaisteluun osallistui 210 henkilöä, joista yksi oli Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n jäsen.

Vastaajien ja kuultavan mukaan työtaistelu oli ollut luonteeltaan poliittinen, eikä siten kohdistunut voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen. Oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (esim. TT 2008:32, TT 2013:169 ja TT 2020:52). Työnseisaus on ollut vastalause Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen mahdollista ulkoistamista koskevalle suunnitelmalle. Jyty ry on työtaistelua koskevassa tiedotteessaan, joka on esitetty kirjallisena todisteena, ilmaissut huolensa työpaikkojen säilymisestä sekä työehtojen heikentymisestä ulkoistamisen seurauksena.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työtaistelun syynä olivat kaupungin liikkeenjohtovallan piiriin kuuluvat toimet. Työtaistelu oli siten kohdistunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n, Jyty ry:n ja JAU ry:n vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja että Jyty ry ja JAU ry ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen virka- ja työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että työtaistelu on kohdistunut virka- ja työehtosopimukseen. Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:tä, Jyty ry:tä ja JAU ry:tä koskevat hyvityssakkovaatimukset on näin ollen hyväksyttävä.

Hyvityssakkojen määrä

JAU ry on katsonut, että sitä ei voida tuomita valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella hyvityssakkoon sekä nyt käsiteltävässä asiassa että asiassa R 63/20, joka on koskenut JHL ry:n samana päivänä eli 24.9.2020 järjestämää työtaistelua.

Työtuomioistuin toteaa, että Jyty ry ja JHL ry ovat kumpikin tehneet itsenäisesti päätöksensä ryhtyä työtaisteluihin. Koska työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu JAU ry:n valvontavastuu on kohdistunut erikseen sen jäsenjärjestöjen toimiin, se tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä kummassakin asiassa (ks. TT 2020:48).

Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että työtaistelu olisi aiheuttanut sellaisia vaaratilanteita ihmisten hengelle ja terveydelle, joihin Kunnallinen työmarkkinalaitos on vedonnut. Asiassa ei ole tullut esille muitakaan sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Jyty ry ja JAU ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla

- Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 700 euroa,

- Ammattiliitto Jyty ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 1.500 euroa ja

- Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 1.500 euroa.

Ammattiliitto Jyty ry ja Julkisen alan unioni JAU ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarikoski, Nyyssölä, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Brander.

Tuomio on yksimielinen.