2.5.2017

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Nousujohde Raudoitus Oy on rikkonut rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan 11.12.1997 solmitun ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen (UTS) kohdan 3 vuokratyövoimaa koskevaa määräystä käyttämällä vuokratyövoimaa mainitun sopimuksen vastaisesti työntekijänsä A:n lomautuksen aikana;

- vahvistaa, että Nousujohde Raudoitus Oy on rikkonut rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan 22. päivänä joulukuuta 2000 solmitun sopimuksen irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla (RISS) 6 §:n määräystä työntarjoamisvelvollisuudesta työsuhteen aikana mainitun sopimuksen ja työsopimuslain säännösten vastaisesti palkkaamalla lomautuksen aikana ja ennen irtisanomista uusia työntekijöitä samanlaisiin työtehtäviin kuin raudoittajana työskennellyt A on tehnyt jättäen tarjoamatta mainittuja töitä A:lle;

- velvoittaa Nousujohde Raudoitus Oy:n maksamaan A:lle vahingonkorvausta perusteettomasta lomauttamisesta 20.863,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 19.9.2016 lukien;

- velvoittaa Nousujohde Raudoitus Oy:n maksamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavat 40.506 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 19.9.2016 lukien;

- velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä; ja

- velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja Nousujohde Raudoitus Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.200 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työnantaja käytti A:n lomautuksen alettua 20.11.2014–10.2.2015 vuokrattua työvoimaa samoissa töissä, joita A:kin oli tehnyt. Työnantaja ei tarjonnut työtä A:lle. Koska työnantaja on käyttänyt vuokratyövoimaa A:n lomautuksen aikana, se on rikkonut UTS:n kohdan 3 määräyksiä.

Työnantaja on palkannut uusia työntekijöitä ja käyttänyt uutta työvoimaa 3.6.–16.8.2015. Työnantaja palkkasi 43 uutta työntekijää työsuhteeseen 3.6.–25.8.2015, joista 11 palkattiin 4.–25.8.2015. Työtehtävät, joita uudet työntekijät tekivät, olivat samankaltaisia kuin ne, joita A on tehnyt. Työnantaja ei ole kuitenkaan tarjonnut A:lle näitä töitä. Työnantaja on näin ollen rikkonut irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla solmitun sopimuksen 6 §:n määräystä työntarjoamisvelvollisuudesta.

Työnantaja on aiheuttanut A:lle vahinkoa vähintäänkin tuottamuksellisesti vuokratyövoiman käytön osalta ajalla 20.11.2014–10.2.2015 yhteensä 286 tunnin palkan menetyksen verran ja rikkomalla RISS 6 §:n mukaisen työntarjoamisvelvollisuuden palkatessaan uusia työntekijöitä jättäen tarjoamatta näitä työtä A:lle 3.6.–16.8.2015 yhteensä 416 tunnin palkan menetyksen verran. Lisäksi A:lle on aiheutunut vahinkoa työehtosopimuksen 7 §:n mukaisesta saamatta jääneestä 7,7 prosentin erilliskorvauksesta sekä rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 5 §:n mukaisesta 18,5 prosentin lomarahasta.

A:lle aiheutuneen vahingon määrä saamatta jääneen palkan osalta on 23,55 euroa x 702 tuntia = 16.532,10 euroa, erillisen palkanosan osalta 7,7 prosenttia x 16.532,10 euroa = 1.272,97 euroa ja lomapalkan osalta 18,5 prosenttia x 16.532,10 euroa = 3.058,44 euroa. A:lle aiheutuneen vahingon määrä on siten yhteensä 20.863,51 euroa.

A:n työsuhde on päättynyt perusteettomasti, koska hänen lomautuksensa oli edellä kuvatuilla tavoilla perusteeton. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä vaaditun korvauksen suuruus on 10 kuukauden palkkaa vastaavat 40.506 euroa (23,55 euroa/tunti x 8 tuntia x 21,5 päivää x 10 kuukautta). Puolet tuomittavasta korvauksesta tulee määrätä korvaukseksi aineettomasta vahingosta, eikä siitä tule tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennyksiä. Työnantaja on ollut tietoinen, ettei sillä ole perustetta päättää A:n työsuhdetta ja työnantajan moitittava menettely tulee ottaa huomioon korvausta tuomittaessa.

Talonrakennusteollisuus ry ei ole välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin yhtiön työehtosopimuksen määräysten vastaisen menettelyn lopettamiseksi. Kun työnantajaliitto on selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn puuttumatta asiaan, se tulee tuomita asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

A ei ole käyttäytynyt riitaisesti tilaajia ja työmaan muita työntekijöitä kohtaan Rakennusliike MSJ-Rakennus Oy:n Vantaan Suurpellon kampuksen työmaalla keväällä 2014. A ei ole nauttinut työmaalla alkoholia tai esiintynyt siellä päihtyneenä. A:ta ei myöskään ole ohjattu hoitoon alkoholinkäytön vuoksi. A ei pyytänyt itse lomauttamista, vaan toimenpiteet jäivät työnantajan harkintaan.

Vastaus kannevaatimuksiin

Talonrakennusteollisuus ry on vaatinut, että kanne hylätään ja että Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 4.215 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Nousujohde Raudoitus Oy ei ole rikkonut ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen (UTS) tai irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen (RISS-sopimus) määräyksiä. A:n lomautukselle on ollut laissa edellytetyt perusteet eikä vuokratyövoimaa ole käytetty työehtosopimuksen vastaisella tavalla. Työnantaja ei ole päättänyt A:n työsuhdetta, vaan tämä on itse irtisanoutunut.

A:lla on ollut koko työsuhteensa ajan ongelmia sopeutua työskentelemään rakennustyömailla. A:n asenne Nousujohde Raudoitus Oy:n asiakkaita ja työmailla työskennelleitä kohtaan oli erityisen negatiivinen. A:n käytös aiheutti työmailla toistuvia riitoja, jotka johtivat siihen, että tilaajat kielsivät A:ta työskentelemästä kohteissaan.

Ensimmäisen kerran A riitautui Nousujohde Raudoitus Oy:n suurimman asiakkaan Rakennusliike Sierak Oy;n työnjohtaja B:n kanssa Hämeenlinnan työmaalla alkuvuodesta 2014. A huusi ja haukkui tilaajaa, käyttäytyi epäasiallisesti sekä arvosteli voimakkaasti hankkeen suunnittelijoita. Työnantaja keskusteli A:n kanssa tämän käytöksestä ja asenteesta työkykykeskustelussa 28.2.2014. A ajautui kuitenkin pian uudelleen riitaisuuksiin huhtikuussa 2014 Matinkylän työmaalla Rakennusliike Sierak Oy:n mittamiehen kanssa työsuoritukseen liittyvistä tekijöistä. Tällöin Rakennusliike Sierak Oy:n edustaja toimitusjohtaja B ilmoitti, ettei A voi toistaiseksi työskennellä Rakennusliike Sierak Oy:n työmailla.

A:n riitaisa käytös tilaajia ja työmaan muita työntekijöitä kohtaan toistui myös Rakennusliike MSJ-Rakennus Oy:n Vantaan Suurpellon kampuksen työmaalla keväällä 2014. A riitautui tilaajan työnjohdon kanssa holviraudoitukseen liittyvistä seikoista ja huusi tilaajan edustajille. Myös tässä tapauksessa A:n käytös johti siihen, ettei Rakennusliike MSJ-Rakennus Oy enää päästänyt A:ta työskentelemään työmailleen.

Työnantaja selvitti A:n työllistymismahdollisuuksia muilla työmailla ja A siirrettiin Peab Oy:n Ultimes Gardenin työmaalle. Tällä työmaalla A rikkoi räikeästi Peab Oy:n työturvallisuusmääräyksiä sekä työmaan nollatoleranssia nauttimalla alkoholia työmaalla ja työskentelemällä päihtyneenä 6.11.2014. Peab Oy:n vastaava mestari C ilmoitti Nousujohde Raudoitus Oy:lle, että A:lla on pysyvä porttikielto Ultimed Gardenin työmaille työturvallisuusrikkeiden johdosta.

Työnantaja antoi A:lle varoituksen 7.11.2014. Varoituksen perusteena on ollut A:n Rakennusliike Sierak Oy:een ja Peab Oy:een kohdistunut epäasiallinen käytös. Lisäksi A ohjattiin hoitoon alkoholinkäytön vuoksi. Tämän jälkeen A pyysi lomautusta, koska työnantaja ei voinut osoittaa A:lle yhtään työmaata, jossa hän olisi voinut työskennellä. A:n lomautus alkoi 17.11.2014.

Työnantaja selvitti A:n työllistymismahdollisuuksia lomautuksen aikana useaan otteeseen. Työantajalla oli A:n lomautuksen aikana työmaita, joissa tilaajina olivat Rakennusliike Sierak Oy, Rakennusliike MSJ-Rakennus Oy ja Peab Oy. Rakennusliike Sierak Oy ilmoitti keväällä 2015 kirjallisesti jo aiemmin suullisesti ilmoittamansa mukaisesti, ettei A voi työskennellä heidän työmaillaan. Rakennusliike MSJ-Rakennus Oy antoi vastaavan ilmoituksen. Peab Oy:n työmaalle A ei voinut palata alkoholinkäytön takia.

Ainoa työmaa, jolla A olisi voinut työskennellä, on ollut Jokioisten Maanrakennus Oy:n Motonetin keskusvaraston laajennus 4.–25.8.2015. Työ kesti 20 työpäivää, eikä tätä työtä tarjottu A:lle uuden asiakassuhteen mahdollisen vaarantumisen perusteella. Työmaalle palkattiin kaksi uutta työntekijää, jotka siirtyivät 20 työpäivän jälkeen työskentelemään Rakennusliike Sierak Oy:n työmaalle Kalasatamaan, jonne A:lla ei ole ollut pääsyä.

Koska työnantajalla ei ollut edellä kerrotuista syistä mahdollisuutta työllistää A:ta, lomautus jatkui hänen irtisanoutumiseensa saakka.

Tuotannollinen, taloudellinen ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuva irtisanomisperuste

Rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 5 luvun

2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen.

Työnantajalla oli peruste lomauttaa A, koska hänelle tarjolla ollut työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi tuotannollisista, taloudellisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Tuotannollinen peruste lomauttamiseen on ollut seurausta A:n käyttäytymisestä ja työturvallisuuslaiminlyönneistä. A:n työnantajan ohjeiden ja määräysten vastainen käyttäytyminen johti siihen, että työnantajan edellytykset tarjota A:lle työtä vähenivät olennaisesti ja pysyvästi.

Tuotannollinen irtisanomisperuste voi aiheutua henkilön ominaisuuksien tai käyttäytymisen seurauksena. Kyseessä ei ole ollut rangaistuslomautus, vaan ainoa mahdollinen toimenpide tilanteessa, jossa A:ta ei ole enää voitu sijoittaa millekään työmaalle. Vastaavanlainen tilanne olisi voinut syntyä, mikäli A ei enää ammattitaitonsa puolesta olisi ollut sijoitettavissa työmaille. Mikäli työntekijälle ei voida enää hänen käytöksestään johtuen tarjota työtä käynnissä olevilla työmailla, työnantajalla on mahdollisuus lomauttaa työntekijä.

Vaikka vastoin työnantajan käsitystä lomautukselle ei olisi työsopimuslain mukaisia perusteita, A:n työsuhde on päättynyt hänen itsensä irtisanoutumiseen, eikä perusteita korvaukselle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ole.

Työnantaja palkkasi uusia työntekijöitä 3.6.2015 lukien. Työntekijöitä on edellä mainittu Motonetin työmaa pois lukien palkattu vain Rakennusliike Sierak Oy:n työmaille, eli sellaisiin kohteisiin, joissa A ei ole voinut enää työskennellä. Työnantaja ei ole siten laiminlyönyt työn tarjoamisvelvollisuutta.

Työnantaja on käyttänyt vuokratyövoimaa kanteessa ilmoitettuna aikana vain Rakennusliike Sierak Oy:n ja Peab Oy:n työmailla, joihin A:ta ei voitu enää sijoittaa. Työnantaja ei siten ole rikkonut rakennusalan työehtosopimuksen määräyksiä. Rakennusalan työehtosopimus ei estä käyttämästä vuokratyövoimaa tilanteissa, joissa työ on sellaista, jota lomautettu ei voi syystä tai toisesta suorittaa.

Hyvityssakkovaatimuksesta

Perusteita hyvityssakkoon tuomitsemiselle ei ole. Saatuaan tiedon erimielisyydestä Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry:n aluepäällikkö D on keskustellut asiasta työnantajan edustajien kanssa. Tehdyt selvitykset eivät ole antaneet aihetta puuttua työnantajan menettelyyn.

Talonrakennusteollisuus ry tai Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan Piiri ry eivät ole syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Perustelut

A:n lomautuksen perusteesta

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Asiassa on ensinnäkin ratkaistava, onko työnantajalla Nousujohde Raudoitus Oy:llä ollut 17.11.2014 työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä tarkoitettu peruste A:n lomauttamiseen. Vastaajan Talonrakennusteollisuus ry:n mukaan peruste lomautukseen oli seurausta A:n käytöksestä ja työturvallisuuslaiminlyönneistä, jotka johtivat siihen, että työnantajan edellytykset tarjota A:lle työtä vähenivät olennaisesti ja pysyvästi.

Nousujohde Raudoitus Oy:n toimitusjohtaja E, työnjohtaja F ja A ovat työtuomioistuimessa kertoneet A:n kanssa käytyihin työkykykeskusteluihin (V1 ja 2) ja A:lle annettuun kirjalliseen varoitukseen (V3) johtaneista tapahtumista.

E:n mukaan A on ammattitaitoinen raudoittaja, mutta hänen hyökkäävä tapansa esittää asioita ja tottelemattomuutensa johtivat konflikteihin työmailla ja konttorilla. A:lla oli E:n lisäksi toistuvia erimielisyyksiä erityisesti Rakennusliike Sierak Oy:n toimitusjohtaja B:n kanssa. A:n kanssa käytiin ennen kirjallisen varoituksen antamista 7.11.2014 (V3) työkykykeskustelut 28.2.2014 ja 7.11.2014 (V1–2), joissa keskusteltiin hänen epäasiallisesta käytöksestään ja negatiivisesta asenteestaan työnantajaa kohtaan. E on lisäksi kertonut, että Peab Oy antoi A:lle työmaakiellon marraskuussa 2014 sen jälkeen, kun A oli nauttinut Peab Oy:n työmaalla työaikana alkoholia, eikä hän ollut suostunut puhalluskokeeseen työmaalla tai työterveysasemalla. Tuohon aikaan lähes 100 prosenttia Nousujohde Raudoitus Oy:n liikevaihdosta tuli Rakennusliike Sierak Oy:n työmaista ja Rakennusliike Sierak Oy:n A:lle 19.5.2015 antamaan työmaakieltoon (V4) on senkin vuoksi pitänyt suhtautua vakavasti.

E on vielä kertonut, että mikäli työnantaja olisi määrännyt A:n työskentelemään Rakennusliike Sierak Oy:n, Peab Oy:n tai MSJ-Rakennus Oy:n työmailla työmaakielloista (V4) piittaamatta, pääurakoitsijat olisivat todennäköisesti päättäneet yhteistyön Nousujohde Raudoitus Oy:n kanssa. Koska A:ta ei ole enää marraskuussa 2014 voitu sijoittaa millekään käynnissä olleista työmaista, E ja F päätyivät lomauttamaan A:n.

F on kertonut tapahtumista asiaan vaikuttavilta osin pääosin kuten E.

A on kertonut, ettei hänellä ole ollut riitaisuuksia E:n, B:n, G:n, F:n tai muidenkaan kanssa, eikä hän ole käyttäytynyt epäasiallisesti. Sanaharkka ja väittely ovat tyypillisiä rakennusalalla ja A puolusti tarvittaessa työntekijöiden oikeuksia työmailla, mikä kuului hänen työhönsä työmaan "nokkamiehenä". A on hoitanut työnsä hyvin.

Rakennusliike Sierak Oy:n toimitusjohtaja B, Peab Oy:n vastaavan mestari C ja Rakennusliike MSJ-Rakennus Oy:n vastaava mestari G ovat kertoneet yhdensuuntaisesti siitä, että A:n kohdalla työmaakiellot (V4) olivat pääurakoitsijoiden näkökulmasta harkittuja ja perusteltuja. A ei noudattanut työmailla yleisesti tiedossa olleita sääntöjä ja hän oli C:n kertomuksen mukaan nauttinut Peab Oy:n työmaalla alkoholia, vaikka se oli ehdottomasti kiellettyä. B on lisäksi kertonut, että hän on joskus saattanut antaa rakennusmiehelle työmaakiellon työsuojelurikkeen vuoksi, mutta ei koskaan aiemmin huonon käytöksen ja yhteistyökyvyttömyyden vuoksi.

Työtuomioistuin katsoo kirjallisen todisteiden (V1–3) sekä E:n, F:n, B:n, G:n ja C:n yhdenmukaisten ja luotettavina pidettävien kertomusten perusteella selvitetyksi, että A:lle annetut työmaakiellot (V4) ovat olleet perusteltuja ja niiden perusteena ovat olleet A:sta johtuneet ja hänelle annetusta varoituksesta huolimatta jatkuneet epäasiallinen käytös ja yhteistyökyvyttömyys. Ottaen erityisesti huomioon se, että pääosa Nousujohde Raudoitus Oy:n liikevaihdosta on muodostunut työmailta, joilla Rakennusliike Sierak Oy on ollut pääurakoitsijana, työtuomioistuin katsoo, että Nousujohde Raudoitus Oy:llä on ollut perusteltu syy noudattaa A:lle annettuja työmaakieltoja, jotka ovat koskeneet sekä A:n toimintaa esimiesasemassa raudoittajien nokkamiehenä että myös hänen toimintaansa työntekijänä raudoittajana työmailla.

Mikäli työnantajan edellytykset tarjota työntekijälle työtä ovat tilapäisesti vähentyneet, eikä työnantajalla ole tarjota työntekijälle muuta työtä, työnantaja voi työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaan lomauttaa työntekijän (ks. myös TT 2009:13). Asiassa on edellä kerrotuin tavoin selvitetty, ettei A:ta ole voitu hänen lomautushetkellään 17.11.2014 sijoittaa Nousujohde Raudoitus Oy:llä tuolloin käynnissä olleille työmaille. Työtuomioistuin katsoo, että Nousujohde Rauhoitus Oy:llä on tuolloin ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu peruste A:n lomautukselle.

Vuokratyövoiman käyttö A:n lomautuksen aikana

Asiassa on riidatonta, että Nousujohde Raudoitus Oy on käyttänyt A:n lomautuksen aikana vuokratyövoimaa vain Rakennusliike Sierak Oy:n ja Peab Oy:n työmailla, joille A:ta ei voitu enää sijoittaa edellä kerrotuista syistä. Kanteen ensimmäinen vuokratyövoiman käyttöä koskeva vaatimus on hylättävä.

Uusien työntekijöiden palkkaaminen A:n lomautuksen aikana

Asiassa on selvitetty, että Nousujohde Raudoitus Oy on palkannut A:n lomautuksen aikana uusia työntekijöitä 3.6.2015 lukien. Uusia työntekijöitä on palkattu pääosin Rakennusliike Sierak Oy:n työmaille. Koska A:ta ei ole edellä kerrotuista syistä voitu enää sijoittaa näille työmaille, Nousujohde Raudoitus Oy ei laiminlyönyt työn tarjoamisvelvollisuutta A:lle Rakennusliike Sierak Oy:n työmaiden osalta.

Asiassa on riidatonta, että Jokioisten Maanrakennus Oy:n Motonetin keskusvaraston laajennus on ollut A:n lomautuksen aikana ainoa työmaa, jolle A olisi voitu sijoittaa. Nousujohde Raudoitus Oy:n työntekijät ovat työskennelleet tällä laajennustyömaalla 20 työpäivän ajan 4.8.2015–25.8.2015. Vastaajan mukaan tätä työtä ei ole tarjottu A:lle, koska työnantaja ei ole halunnut ottaa riskiä uuden asiakassuhteen vaarantumisesta A:n käytöksen johdosta.

Motonetin keskusvaraston laajennustyömaalla on ollut tarjolla A:n ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaa raudoittajan työtä. Koska A olisi voitu sijoittaa tälle työmaalle työmaakiellon estämättä, työtä olisi tullut irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla 22.12.2000 solmitun sopimuksen 6 §:n mukaisesti tarjota tuolloin lomautettuna olleelle A:lle. Näin ollen A:lla on oikeus irtisanomissuojasopimuksen mukaiseen korvaukseen edellä mainittujen 20 työpäivän osalta.

A:n työsuhteen irtisanominen

A on vaatinut korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavat 40.506 euroa. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan työnantaja, joka on laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Asiassa on riidatonta, että A on itse irtisanoutunut 7.9.2015 oltuaan lomautettuna vähintään 200 päivää. Koska A:n työsopimus ei ole päättynyt työnantajan Nousujohde Raudoitus Oy:n aloitteesta, vaan A:n aloitteesta, ja koska A:n lomautus ei ole edellä kerrotuin tavoin ollut perusteeton lukuun ottamatta aikaväliä 4.–25.8.2015, A:n vaatimus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksesta on hylättävä.

Korvauksen määrä

Irtisanomissuojasopimuksen mukaan vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain mukaan. Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai laista johtuvia velvoitteitaan, on korvattava työntekijälle aiheuttamansa vahinko.

A:lle on edellä kerrotulla tavalla aiheutunut korvattavaa vahinkoa työansion menetyksenä 20 työpäivän osalta. A:n tuntipalkan määrä 23,55 euroa ja vahingonkorvauksen muutkin laskentaperusteet ovat riidattomia. A:lle aiheutuneen vahingon määrä saamatta jääneen palkan osalta on 3.768 euroa (23,55 euroa x 8 tuntia x 20 päivää), erillisen palkanosan osalta 7,7 prosenttia 3.768 eurosta eli 290,14 euroa ja lomapalkan osalta 18,5 prosenttia 3.768 eurosta eli 697,08 euroa. A:lle korvattavan vahingon määrä 20 työpäivän osalta on siten yhteensä 4.755,22 euroa.

Irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaisista korvauksista on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyin tavoin. Korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, koska asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella vähennys tulisi jättää osittain tekemättä.

Rakennusliitto ry:n työttömyyskassan mukaan A:lle on maksettu lomautuksen ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista päivärahaa korotusosa pois lukien 20.11.2014–10.2.2015 (82 päivää) ja 3.6.2015–16.8.2015 (74 päivää) 10.606,90 euroa yhteensä 156 päivältä eli laskennallisesti noin 68 euroa päivässä. A:lle korvattava lomautuksesta aiheutunut palkkaetujen menetys kohdistuu ajalle 4.–25.8.2015, jolta ajalta ansiosidonnaista päivärahaa on maksettu 12 päivältä 4.–16.8.2015 kultakin päivältä 68 euroa eli yhteensä 816 euroa.

A:lle tuomittavasta korvauksesta 4.755,22 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia A:lle edellä mainitulta ajalta maksetuista työttömyyspäivärahoista 816 eurosta eli 612 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 4.143,22 euroa.

Nousujohde Raudoitus Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan tuomitusta korvauksesta työsopimuslain 12 luvun 3 §:n nojalla vähennetyn määrän 612 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Hyvityssakkovaatimukset

Vaikka työtuomioistuin on edellä katsonut, että A:lla on oikeus vahingonkorvaukseen perusteettoman lomautuksen johdosta 20 päivän osalta, A:n kannevaatimukset hylätään pääosiltaan. Asia on lisäksi ollut osittain epäselvä ja tulkinnanvarainen. Näin ollen Talonrakennusteollisuus ry tai Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry eivät ole laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan ja niitä kohtaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Pääosa Rakennusliitto ry:n kannevaatimuksista hylätään. Asia on kuitenkin ollut siinä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Näin ollen asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Nousujohde Raudoitus Oy on rikkonut rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan 22. päivänä joulukuuta 2000 solmitun sopimuksen irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla (RISS) 6 §:n määräystä työn tarjoamisvelvollisuudesta palkkaamalla A:n lomautuksen aikana Jokioisten Maanrakennus Oy:n Motonetin työmaalle 4.8.2015–25.8.2015 uusia työntekijöitä samanlaisiin työtehtäviin kuin raudoittajana työskennellyt A on tehnyt jättäen tarjoamatta työtä A:lle;

- velvoittaa Nousujohde Raudoitus Oy:n maksamaan A:lle vahingonkorvausta perusteettomasta lomauttamisesta 4. ja 25.8.2015 väliseltä ajalta 4.143,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 19.9.2016 lukien; ja

- velvoittaa Nousujohde Raudoitus Oy:n maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (FI60 2001 1800 1235 91) A:n korvauksesta vähennetyn määrän 612 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Nybondas, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.