26.4.2017

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Raha-automaattiyhdistys on menetellyt Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen 6 §:n 1 kappaleen vastaisesti, kun se ei ole antanut luottamusmiehelle tämän 23.11.2015 pyytämiä työvuorolistoja Kokkolan ravintolapeleistä ja pelisalista 1.4.2013 - 23.11.2015 väliseltä ajalta,

- vahvistaa luottamusmiessopimuksen 6 §:n 1 kappaleen oikeaksi tulkinnaksi, että määräyksen perusteella luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot, jos syntyy epäselvyyttä työntekijöiden, jotka ovat Ammattiliitto Pro ry:n jäseniä, palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta,

- tuomitsee Raha-automaattiyhdistyksen maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Raha-automaattiyhdistyksen yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 6.220 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukausi tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Asian tausta

Ammattiliitto Pro ry:llä on jäseniä Raha-automaattiyhdistyksessä myös muissa kuin toimihenkilötehtävissä. Ennen työehtosopimusten jakamista kahteen Pro ry:n luottamusmies oli edustanut myös työntekijätehtävissä toimivia jäseniä. Tämän takia työnantajaliiton kanssa oli käyty läpi, että toimihenkilöiden työehtosopimuksen perusteella valittu Pro ry:n luottamusmies voi avustaa myös jatkossa erimielisyystilanteessa niitä Pro ry:n jäseniä, joihin ei sovelleta toimihenkilötyöehtosopimusta.

Tämä asia varmistettiin jättämällä määräys luottamusmiehen tietojensaantioikeudesta Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana olevaan luottamusmiessopimukseen.

Osapuolten yhteinen tarkoitus ja määräyksen sanamuoto

Jakaantumisneuvotteluissa liittotasolla käytiin läpi erimielisyysasioiden käsittelyä ja sopijaosapuolet halusivat varmistaa Pro ry:n luottamusmiehen oikeuden myös jatkossa työntekijäjäsenten edunvalvontaan. Tämän johdosta neuvotteluissa todettiin yksimielisesti, että "Pron luottamusmies voi avustaa myös muuta Prolaista henkilöä erimielisyystilanteessa". Tällä tarkoitettiin nyt kyseessä olevaa tilannetta. Pro ry:n luottamusmies avustaa myös niitä Pro ry:n jäseniä, joihin sovelletaan työntekijätyöehtosopimusta, kun kyseessä on esimerkiksi epäselvyys koskien lain soveltamista. Raha-automaattiyhdistyksessä on ollut noin 290 Pro ry:n jäsentä, joista lähes puolet on ollut työntekijäasemassa.

Sopimusmääräyksen sanamuoto ilmaisee myös osapuolten yhteisesti tarkoittaman sisällön. Koska toimihenkilöiden työehtosopimusta sovelletaan yksiselitteisesti Raha-automaattiyhdistykseen työsuhteessa oleviin toimihenkilöihin, on "työntekijät" kirjauksella tarkoitettu työntekijätyöehtosopimuksen piiriin kuuluvia Pro ry:n jäseniä. Näin ollen on selvää, että toimihenkilöiden luottamusmiehellä on oikeus saada tietoja myös silloin, kun kyseessä on työntekijätehtävissä oleva jäsen, johon ei sovelleta toimihenkilötyöehtosopimusta.

Soveltamiskäytäntö

Kyseessä oleva sopimusmääräys on ollut voimassa 1.9.2012 lukien. Määräystä on sovellettu aiemmin kantajan esittämällä tavalla ja työnantaja on antanut luottamusmiehelle tämän pyytämät tiedot. Jakautumisen jälkeen ainakin yhdeksän työntekijän osalta on annettu pääluottamusmiehen pyytämät tiedot. Näistä kaksi tapausta on ollut vuoden 2016 aikana. Työnantaja on nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa antanut osan tiedoista, mutta ei kaikkia pyydettyjä tietoja, jotka ovat välttämättömiä sen selvittämiseksi, onko työnantaja laiminlyönyt työsopimuslain mukaisen lisätyön tarjoamisvelvoitteensa osa-aikaisille työntekijöille.

Pro ry:n pääluottamusmies A on nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa yksilöinyt ne Pro ry:n jäsenet, joiden avustajana hän on toiminut.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työehtosopimuksen sanamuoto on selkeä, sillä siinä on nimenomaisesti todettu työntekijät erikseen. Myös soveltamiskäytäntö on ollut selvä ja työnantaja on aiemmin antanut pääluottamusmiehelle tämän pyynnöstä tiedot työntekijöistä. Näin ollen kyseessä on tahallinen menettely, jonka johdosta työnantajan on katsottava rikkoneen tietensä työehtosopimuksen määräystä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on tukenut työnantajan menettelyä, vaikka sen olisi tullut puuttua siihen ja vaatia sitä toimimaan työehtosopimusmääräyksen mukaisesti. Kun näin ei ole toimittu, on työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Raha-automaattiyhdistys ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 8.422,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä ja työntekijöitä koskevat työehtosopimukset eriytettiin 1.9.2012 alkaen, koska palkansaajajärjestöjen keskinäinen yhteistyö neuvottelupöydässä oli haasteellista. Työntekijöiden sopimuksessa työntekijäpuolta edustavat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry.

Jako kahteen eri henkilöstöryhmiä koskevaan sopimukseen tehtiin ilman sisällöllisiä muutoksia työehtosopimuksiin ja luottamusmiessopimuksiin. Käytännössä eriyttäminen toteutettiin teknisesti siten, että lähinnä vain työehtosopimusten nimet muutettiin toimihenkilöiden ja työntekijöiden työehtosopimuksiksi. Kanteen kohteena olevaa luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta koskevaa 6 §:n määräystä ei muutettu lainkaan. Jakaantumisen yhteydessä ei käyty mitään erillisiä jakaantumisneuvotteluita.

Sen sijaan työehtosopimusosapuolet sopivat henkilöstöryhmien välisen työryhmän perustamisesta, jonka tavoitteena oli palkansaajajärjestöjen keskinäisen yhteistyön kehittäminen. Työryhmän osapuolina olivat pelkästään palkansaajajärjestöt ja työryhmän määräajaksi sovittiin 30.6.2012. Työryhmän tavoitteena oli käydä läpi muun muassa luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiessopimusta. PALTA ry:n ja Raha-automaattiyhdistyksen tietoon ei ole tullut, että edellä mainittu työryhmä olisi saanut jotakin keskenään sovittua. On mahdollista, ettei työryhmä ole edes kokoontunut. Työryhmästä sovittiin 16.11.2011 päivätyllä allekirjoituspöytäkirjalla, jossa sovittiin uudesta työehtosopimuksesta sopimuskaudeksi 1.3.2012 – 31.3.2014.

Edellä mainitun allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan viimeisessä kappaleessa todetaan, että mikäli palkansaajajärjestöt eivät löydä asiassa yksimielisyyttä, työehtosopimus jakaantuu 1.9.2012 lukien toimihenkilöitä ja työntekijöitä koskeviksi sopimuksiksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut teknistä jakaantumista ilman sopimustekstien muuttamista.

Luottamusmiessopimuksen sisältö ja tulkinta

Luottamusmiessopimusta muutettiin jakaantumisvaiheessa vain siten, että sopimuksen soveltamisalasta poistettiin viittaukset muihin työntekijäjärjestöihin ja lisäksi todettiin, että luottamusmieheksi valittavan tulee olla toimihenkilö. Kanteen kohteena oleva 6 §:n määräys luottamusmiehen tiedonsaantioikeudesta on täysin sama kuin ennen työehtosopimusten jakaantumista. Haastehakemuksessa annettu kuva siitä, että sopimukseen olisi nimenomaan otettu jokin uusi määräys varmistamaan toimihenkilöiden luottamusmiehen oikeuksia, ei pidä paikkaansa.

Luottamusmiessopimuksen tiedonsaantioikeutta koskeva 6 § on sanamuodoltaan selkeä ja yksiselitteinen. Toimihenkilöiden luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot ainoastaan edustamistaan toimihenkilöistä. Edustettava taho puolestaan määräytyy suoraan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalan ja luottamusmiessopimuksen 1 §:n soveltamisalan perusteella.

Syy siihen, että toimihenkilöiden luottamusmiessopimuksessa käytetään rinnakkain viittauksia sekä työntekijöihin että toimihenkilöihin, johtuu työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimusten yhteisestä historiasta. Kirjoitustavalla ei tarkoiteta tiedonsaantioikeutta yli työehtosopimuksen normaalin soveltamisalan. Sähköliiton ja PAM ry:n neuvottelemissa sopimuksissa on saman sisältöinen luottamusmiessopimus, joka koskee ainoastaan työntekijöiden työehtosopimuksen piirissä olevia henkilöitä.

Tiedonsaantioikeuden kannalta on olennaista tehdä ero toimihenkilöiden luottamusmiehen edustaman tahon ja avustettavan tahon välillä. Edustettavat määräytyvät suoraan työehtosopimuksen perusteella, kun taas mahdolliset avustettavat liittyvät erilliseen valtuutukseen. Tiedonsaantioikeus koskee pelkästään edustettavien toimihenkilöiden piiriä. Pro ry:n luottamusmies ei ole työntekijöiden työehtosopimuksen mukainen edustaja, vaikka Pro ry:n jäsen työskentelisikin työntekijätehtävissä.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa Pro ry:n pääluottamusmies A ei ole missään vaiheessa yksilöinyt niitä Pro ry:n jäseniä, joiden avustajana hän toimii. Raha-automaattiyhdistyksellä ei ole ollut oikeutta eikä velvollisuutta luovuttaa pyydettyjä tietoja ilman asianomaisten työntekijöiden valtakirjoja.

Neuvottelumuistion 14.12.2011 merkitys

Pro ry on vedonnut kanteensa tueksi 14.12.2011 päivättyyn B:n laatimaan neuvottelumuistioon, joka on laadittu Pro ry:n pyynnöstä vain kaksi päivää ennen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa. Pro ry:n mukaan muisto ilmentää osapuolten yhteistä tahtoa siitä, että Pro ry:n luottamusmiehellä on oikeus saada pyytämiään tietoja myös työntekijöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluvista työntekijöistä.

Väite ei pidä paikkansa. Muistiossa ei ole mitään mainintaa Pro ry:n luottamusmiehen tiedonsaantioikeudesta eikä Pro ry:llä ja PALTA ry:llä olisi ollut edes oikeutta sopia tiedonsaantioikeudesta koskien toisen henkilöstöryhmän työehtosopimusta. Muistiossa todetaan vain, että "Pron luottamusmies edustaa toimihenkilösopimuksen piiriin kuuluvia henkilöitä" ja että "Pron luottamusmies voi avustaa myös muuta prolaista henkilöä erimielisyystilanteessa pl. riita-asian käsittely työtuomioistuimessa."

Selvää on, ettei neuvottelumuistiolla ole laajennettu toimihenkilöiden luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta koskemaan myös työntekijöiden tietoja, jotka kuuluvat toisen ammattiliiton solmiman työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Mikäli tällaisesta toisen työehtosopimuksen piiriin ulottuvasta soveltamista olisi sovittu, olisi sopimuksessa tullut olla myös PAM ry:n suostumus.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Raha-automaattiyhdistys ei ole rikkonut työehtosopimusta eikä hyvityssakon tuomitsemiselle siten ole perusteita. Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi, että Raha-automaattiyhdistyksellä olisi ollut velvollisuus luovuttaa pyydetyt tiedot, tulee hyvityssakko jättää tuomitsematta, koska työehtosopimuksen määräys on ollut vähintäänkin tulkinnanvarainen.

Valvontavelvollisuuden rikkominen

PALTA ry ei ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin, koska työehtosopimuksen määräystä ei ole rikottu. Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi, että Raha-automaattiyhdistyksellä olisi ollut velvollisuus luovuttaa pyydetyt tiedot, tulee hyvityssakko jättää tuomitsematta, koska työehtosopimuksen määräys on ollut vähintäänkin tulkinnanvarainen.

Perustelut

Erimielisyys

Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöiden pääluottamusmies A on pyytänyt työnantajalta Kokkolan pelaamon työvuorolistoja tarkoituksenaan selvittää lisätyön tarjoamista osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan edustaja on kieltäytynyt toimittamasta työvuorolistoja ilman työvuorolistoissa olevien henkilöiden valtakirjoja.

Asiassa keskeinen erimielisyys koskee sitä, onko toimihenkilöiden luottamusmiehellä luottamusmiessopimuksen 6 §:n perusteella oikeus saada tietoja myös työntekijäasemassa olevien henkilöiden työsuhteista.

Selvitys työehtosopimusneuvotteluista

Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava C on kertonut toimineensa kyseisen ammattiliiton ja sen edeltäjien palveluksessa vuodesta 1991 lukien. C on ollut mukana vuodesta 2007 lukien RAY:ta koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Ammattiliitoilla oli perinteisesti vahva rooli RAY:ta koskevassa paikallisessa edunvalvonnassa. Aiemmin työntekijöillä ja toimihenkilöillä oli erilliset yhdistykset. Yhteistä runkosopimusta alettiin noudattaa 90-luvulla. Pro ry edusti pääsääntöisesti toimihenkilöitä, kunnes työntekijöiltä alkoi tulla yhdistykselle runsaasti jäsenyyspyyntöjä. Työntekijät hyväksyttiin yhdistyksen jäseniksi yhdistyksen sääntömuutoksen myötä. Työntekijäjäsenten määrä oli merkittävä. Edunvalvonta tapahtui liittokohtaisesti siten, että Pro ry hoiti sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden edunvalvontaa. Pääluottamusmies oli työntekijäasemassa oleva pelinhoitaja. Vuonna 2011 työnantajapuoli esitti runkosopimuksen jakamista. Työehtosopimusosapuolet sopivat henkilöstöryhmien välisen työryhmän perustamisesta, jonka tavoitteena oli selvittää, halusivatko palkansaajajärjestöt jatkaa saman työehtosopimuksen puitteissa. Työryhmä ei kokoontunut kertaakaan. Runkosopimus jaettiin vuonna 2012 siten, että toimihenkilöt ja työntekijät eriytettiin eri sopimusten piiriin. Luottamusmiessopimuksen soveltamisalasta poistettiin viittaukset muihin työntekijäjärjestöihin ja lisäksi todettiin, että luottamusmieheksi valittavan tulee olla toimihenkilö. Jo neuvotteluissa Pro ry halusi varmistaa työntekijäjäsentensä edunvalvonnan. PALTA ry:n kanssa sovittiin, että Pro ry saattoi edelleen hoitaa työntekijöiden edunvalvontaa lainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa, mutta ei työehtosopimusasioissa. PALTA ry:n pääneuvottelija B laati asiasta muistion 14.12.2011 (kantajan kirjallinen todiste 1 ja vastaajan kirjallinen todiste 2). Luottamusmiehen tietojensaantioikeudesta ei ollut tarvetta sopia jakaantumisvaiheessa erikseen, koska sitä ei muutettu. Muistiossa käytetty termi "edustaa" tarkoittaa kollektiivista edustamista, mikä haluttiin käsitteenä erottaa yksittäisen henkilön avustamisesta. Luottamusmiehellä on erimielisyystilanteessa henkilöä avustaessaan oikeus saada kaikki tarvitsemansa tiedot. C:n tietoon ei ole aiemmin tullut vastaavaa tilannetta, jossa pääluottamusmies ei olisi saanut kaikkia pyytämiään tietoja. Nyt esillä olevan riidan jälkeenkin pääluottamusmies on saanut pyytämiään tietoja työntekijäjäsenistä.

Ammattiliitto Pro ry:n palvelusektorin johtaja (eläkkeellä) E on kertonut toimineensa Pro ry:ssä ja sitä edeltävissä yhdistyksissä neuvottelutehtävissä yhteensä 28 vuotta, joista viimeiset kahdeksan vuotta palvelusektorin johtajana. E oli mukana runkosopimuksen jakaantumisneuvotteluissa vuonna 2011. Pro ry:n jäsenistä puolet oli työntekijätehtävissä ja heidän edunvalvontansa hoitaminen haluttiin varmistaa. PALTA ry:n pääneuvottelijan B:n kanssa lähdettiin kehittämään mallia, jonka mukaan erimielisyystapauksissa Pro ry:n pääluottamusmies voi avustaa työntekijäjäseniä. PALTA ry:n kanssa oli yhteisymmärrys siitä, että luottamusmiehellä on erimielisyystilanteissa yhdistyksen jäsenyyteen perustuva oikeus saada kaikki asiassa tarvittavat tiedot, jotka luottamusmies itse yksilöi. Työntekijäjäsenten kohdalla avustaminen ja tietojensaantioikeus rajattiin kuitenkin koskemaan muita kuin työehtosopimuksesta johtuvia erimielisyyksiä.

PALTA ry:n työmarkkinapäällikkönä vuosina 2011-2014 toiminut (eläkkeellä) B on kertonut vastanneensa RAY:tä koskevista sopimuksista vuodesta 1995 lukien. Työehtosopimuksen tiedonantovelvollisuutta koskeva 6 § on ollut samanlainen koko tämän ajan. Runkosopimus jaettiin työntekijäpuolen aloitteesta. Vain luottamusmiessopimuksen 1 ja 2 §:ää muutettiin. Oli selvää, että kukin luottamusmies saa jakaantumisen jälkeen tietoja vain omaan sopimusalaansa kuuluvista henkilöistä. B laati muistion (kantajan kirjallinen todiste 1 ja vastaajan kirjallinen todiste 2), koska Pro ry halusi varmistaa pääluottamusmiehensä aseman. Varsinaisia jakaantumisneuvotteluja ei käyty eikä tiedonantovelvollisuudesta neuvoteltu.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n neuvottelupäällikkönä vuosina 2011-2014 toiminut F on kertonut olleensa tekemisissä RAY:n työehtosopimusten kanssa vuodesta 2002 lukien. Luottamusmiessopimuksen 6 §:n tiedonsaantioikeus koskee kyseistä toimialaa edustavaa luottamusmiestä. Pykälään on jäänyt erehdyksessä viittaus myös työntekijöihin. Luottamusmies ei voi pätevästi pyytää tietoja eri työehtosopimuksen piiriin kuuluvan henkilön asiassa.

Selvitys työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä

RAY:n pääluottamusmiehenä vuodesta 2005 lukien toiminut A on kertonut toimineensa aiemmin työntekijätehtävissä pelinhoitajana. Runkosopimuksen jakaantuessa vuonna 2012 A siirtyi toimihenkilötehtäviin. Jakaantuminen ei muuttanut luottamusmiehen tietojensaantioikeutta. Luottamusmiehellä oli edelleen oikeus saada erimielisyystilanteissa kaikki edunvalvonnan kannalta tarvittavat tiedot sekä työntekijä- että toimihenkilötehtävissä toimivista jäsenistä. Nyt kysymyksessä oleva erimielisyys syntyi, kun A pyysi Kokkolan pelaamossa työnantajalta työntekijöiden työvuorolistat vuodesta 2012 alkaen selvittääkseen lisätyön tarjoamisvelvollisuuden täyttämistä. A sai muut pyytämänsä tiedot, muttei työvuorolistoja. Työnantaja ilmoitti tarvitsevansa tietojen antamista varten näiden henkilöiden valtakirjat. A on nyt kysymyksessä olevaa tapausta ennen sekä sen jälkeen saanut työnantajalta kaikki pyytämänsä tiedot ilman erillistä valtuutusta riippumatta siitä, onko kyse ollut toimihenkilö- vai työntekijäasemassa olleista henkilöistä. Työntekijäjäseniä koskevissa erimielisyyksissä kysymys on ollut työlainsäädännön soveltamisesta, kuten irtisanomisista tai varoituksen antamisesta.

Vuodesta 2008 lukien RAY:n työsuhdepäällikkönä toiminut G on kertonut, ettei A:lle annettu työvuorolistoja, koska A edusti toimihenkilöitä ja kyse oli työntekijöitä koskevista asioista. Pääluottamusmies saa työehtosopimuksen mukaisesti tiedot vain edustamistaan toimihenkilöistä. Tiedot voidaan kuitenkin antaa luottamusmiehen avustamien sekä tietojen kohteena olevien henkilöiden antaman valtuutuksen perusteella. Näin on toimittu ainakin sen jälkeen kun G on aloittanut tehtävässään.

Arviointi ja johtopäätökset

Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 6 §:n 1 kappaleen mukaan jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden tai työntekijöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Asiassa on selvitetty, että ennen runkosopimuksen jakaantumista eri henkilöstöryhmiä koskeviin sopimuksiin RAY:n edunvalvonta tapahtui liittokohtaisesti siten, että Pro ry hoiti sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden edunvalvontaa. Jakaantumisvaiheessa henkilöstöryhmät eriytyivät eri työehtosopimusten piiriin. Luottamusmiehen tietojensaantioikeudesta ei ole jakaantumisvaiheessa erikseen neuvoteltu. Jakaantumisen varalta on Pro ry:n aloitteesta PALTA ry:n kanssa kuitenkin sovittu, että erimielisyystapauksissa Pro ry:n toimihenkilöiden pääluottamusmies voi avustaa liiton työntekijäjäseniä. PALTA ry:n pääneuvottelija B on laatinut muistion 14.12.2011 (kantajan kirjallinen todiste 1 ja vastaajan kirjallinen todiste 2), johon asia on kirjattu. Muistion mukaan Pro ry:n luottamusmies edustaa toimihenkilösopimuksen piiriin kuuluvia henkilöitä. Pron luottamusmies voi avustaa myös muuta liiton jäsentä erimielisyystilanteessa pois lukien riita-asian käsittely työtuomioistuimessa.

Esitetyn selvityksen (C, E, B) perusteella luottamusmiessopimusta on runkosopimuksen jakaantumisen yhteydessä muutettu siten, että soveltamisalaa koskevasta 1 §:stä on poistettu viittaukset muihin työntekijäjärjestöihin ja 2 §:ssä luottamusmiehenä toimimisen edellytykseksi on asetettu toimihenkilöasema. Sopimuksen 6 §:n määräystä luottamusmiehen tietojensaantioikeudesta ei sen sijaan ole muutettu. Sanamuodon perusteella määräystä sovelletaan sekä Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöihin että työntekijöihin. Se, että viimeksi mainitussa määräyksessä viittaus sekä toimihenkilöihin että työntekijöihin on tässä tilanteessa pysytetty muuttumattomana, puoltaa tulkintaa, jonka mukaan määräystä on ollut tarkoitus soveltaa erimielisyystilanteissa vastaavalla tavalla myös työntekijöihin.

Työtuomioistuin katsoo, että neuvottelumuistio 14.12.2011 puoltaa 6 §:n 1 kappaleen määräyksen sanamuodon mukaista tulkintaa. Se, että muistioon on erikseen kirjattu luottamusmiehen oikeus avustaa erimielisyystilanteessa myös muuta Pro ry:n jäsentä, viittaa osapuolten yhteiseen tarkoitukseen varmistaa työntekijäasemassa olevien henkilöiden edunvalvonta. Tähän edunvalvontaan on katsottava liittyvän myös tietojensaantioikeus, jotta sen toteuttaminen on käytännössä mahdollista. Muistioon tehdyn kirjauksen perusteella avustamisen piiristä on kuitenkin erikseen haluttu sulkea pois työehtosopimuksen soveltamista koskevat riita-asiat. Tämä on ollut osapuolten tarkoitus myös todistajien A ja E mukaan. Työtuomioistuin katsookin, että avustamiseen liittyvä tietojensaantioikeus voi koskea vain lainsäädännön soveltamista ja esimerkiksi työsopimusta koskevia asioita.

Sanamuotoon perustuvaa tulkintaa tukee myös A:n kertomuksesta ilmennyt soveltamiskäytäntö. A on kertomansa mukaan nyt kysymyksessä olevaa tapausta ennen sekä sen jälkeen saanut työnantajalta kaikki pyytämänsä tiedot ilman erillistä valtuutusta myös työntekijäasemassa olevien yhdistyksen jäsenten asioissa, jotka niiden laadusta päätellen ovat koskeneet lainsäädännön soveltamista. Erimielisyystilanteet ovat pääasiassa koskeneetkin työntekijäasemassa olevia henkilöitä. Myös nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa A on saanut työnantajalta muut pyytämänsä tiedot, muttei työvuorolistoja (kantajan kirjallinen todiste 2).

Vastoin vastaajien esittämää väitettä A on kirjallisen selvityksen perusteella katsottava riittävällä tavalla yksilöineen pyytämänsä tiedot. Asiassa on myös ilmennyt, että tiedonsaantipyynnön kohteena olleet tiedot ovat sinänsä olleet julkisia, eikä työnantajan menettelyyn ole ollut esimerkiksi mitään henkilötietolainsäädäntöön perustuvaa syytä (näin myös tapauksissa TT 2006:62 ja TT 2017:7). Lisätyön tarjoaminen on työsopimuslakiin (2 luvun 5 §) perustuva työnantajan velvollisuus. Työnantajan olisi siten tullut antaa luottamusmiehelle tämän pyytämät työvuorolistat.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että Raha-automaattiyhdistys on menetellyt luottamusmiessopimuksen 6 §:n 1 kappaleen vastaisesti, kun se ei ole antanut luottamusmiehelle tämän pyytämiä työvuorolistoja. Luottamusmiessopimuksen 6 §:n 1 kappaleen mukainen velvoite tietojen antamiseen määräyksen perusteella liittyy kuitenkin edellä mainituin tavoin vain sellaisiin tapauksiin, joissa erimielisyys koskee Ammattiliitto Pro ry:n työntekijäjäsenten oikeuksia työlainsäädännön tai esimerkiksi työsopimusehtojen mukaan. Tuomiolauselmassa on tältä osin täsmennetty muutoin hyväksyttyä vahvistusvaatimusta.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Koska asia on ollut tulkinnanvarainen, työtuomioistuin katsoo, ettei Raha-automaattiyhdistys ole tieten rikkonut työehtosopimusta eikä Palvelualojen työnantajat PALTA ry työnantajan menettelyn hyväksyessään ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asian pääasiallisesti hävitessään Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Raha-automaattiyhdistys ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Raha-automaattiyhdistys on menetellyt Raha-automaattiyhdistyksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen 6 §:n 1 kappaleen vastaisesti, kun se ei ole antanut luottamusmiehelle tämän 23.11.2015 pyytämiä työvuorolistoja Kokkolan ravintolapeleistä ja pelisalista 1.4.2013 - 23.11.2015 väliseltä ajalta, ja

- vahvistaa luottamusmiessopimuksen 6 §:n 1 kappaleen oikeaksi tulkinnaksi, että määräyksen perusteella luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot, jos syntyy epäselvyyttä työntekijöiden, jotka ovat Ammattiliitto Pro ry:n jäseniä, palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai muiden sopimusten kuin työehtosopimusten soveltamisesta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Raha-automaattiyhdistys velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 6.220 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukausi tuomion antopäivästä lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Lindström, Lallo, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Koskinen, jonka lausuntoon jäsen Lehto yhtyi, lausui:

Yhdyn muutoin enemmistön mielipiteeseen mutta hyvityssakkojen osalta lausun seuraavaa.

Kyse on epätavallisesta työmarkkinakäytännöstä. Määräyksen sanamuoto on kuitenkin selkeä, sillä siinä todetaan erikseen sekä toimihenkilöt että työntekijät. Lisäksi työnantaja on aiemmin antanut Pro ry:n luottamusmiehelle tämän pyynnöstä tiedot myös työntekijöistä. Velvoitan tämän vuoksi työnantajan maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Ammattiliitto Pro ry:lle 2 000 euroa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on tukenut työnantajan menettelyä, vaikka se on tiennyt työehtosopimuksen oikean sisällön. PALTA ry on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Velvoitan tämän vuoksi Palvelualojen työnantajat PALTA maksamaan hyvityssakkoa Pro ry:lle 2 000 euroa.