16.12.2015

Vaatimukset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- velvoittaa Suomen Reumaliitto ry:n maksamaan varaluottamusmies A:lle terveyspalvelualan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 12 kappaleen mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta 20 kuukauden palkkaa vastaavat 60.062,40 euroa (kuukausipalkka 3.003,12 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

- velvoittaa Terveyspalvelualan Liitto ry:n ry:n ja Suomen Reumaliitto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Kysymys on luottamusmiessopimuksen piiriin kuuluvasta riidasta. Työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen nimenomaisesti viittaamalla terveyspalvelualan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8. kohtaan. Näin ollen ei voi olla ajateltavissa, että esillä oleva riita-asia ei olisi luonteeltaan työehtosopimusta koskeva riita-asia. Kantajan tulee luottaa siihen, että työnantajan ilmoittama työsopimuksen päättämisperuste pitää paikkansa, ainakin muodollisesti. Vastaaja ei myöskään ole vedonnut neuvotteluvaiheessa eikä ennen vastaamistaan pääasiaan prosessiedellytyksen puuttumiseen tältä osin.

Terveyspalvelualan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8. kohtaa on tulkittava siten, että sillä viitataan työsopimuslain mukaisiin yleisiin purkuperusteisiin laajemmin eikä vain sairauteen tai järjestysmääräyksen rikkomiseen. Määräyksellä tarkoitetaan kaikkea työnantajan direktiovallan perusteella tapahtuvaa käyttäytymistä ja sen rikkomista. Työvelvoitteen laiminlyönti on laajempi käsite kuin järjestysmääräysten rikkominen. Luottamusmiessopimukset antavat lisäturvan luottamusmiehen työsopimuksen päättämiselle eikä tällöin voida ajatella, että määräyksellä olisi jotenkin rajoitettu tätä suojaa.

Aikaisemmin mainittu määräys oli muotoiltu viittaamalla työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohtaan ja 13 §:ään, joka oli yleissäännös työntekijän velvollisuuksista ja jota nykyisessä työsopimuslaissa vastaa 3 luvun 1 §. Järjestysmääräyksillä on tarkoitettu laajemmin työntekijän velvollisuuksien rikkomista. Ei voida ajatella, että asiaa tarkasteltaisiin työtuomioistuimessa vain järjestysmääräysten rikkomisen osalta, koska työsopimuksen päättäminen perustuu kokonaisharkintaan.

A oli luottamusmiesasemassa. Palaverissa 23.1.2012, jossa oli läsnä toimitusjohtaja B, A:n lähiesimies C, luottamusmies D ja A, sovittiin luottamusmiehen päivystysajoista ja niistä tiedottamisesta. Palaverissa työnantaja toi esille toiveensa, että varaluottamusmies A:n puoleen ei käännyttäisi silloin, kun luottamusmies D on paikalla. Palaverissa ei sovittu siitä, että varaluottamusmies voisi toimia luottamusmiehenä vasta silloin, kun luottamusmies olisi poissa kaksi viikkoa. Tällaista kahden viikon poissaolon käytäntöä ei Reumaliitossa ollut käytössä, vaan varaluottamusmies oli käytössä luottamusmiehenä aina luottamusmiehen poissa ollessa.

A toimi luottamusmiehenä sillä hetkellä kun työsuhde purettiin. Hän ei ollut yrittänyt järjestää itseään luottamusmiessuojan piiriin siltä varalta, että työsuhde päätettäisiin. Luottamusmiessopimuksessa ei ole määräystä siitä, että varaluottamusmies sijaistaisi luottamusmiestä vasta kahden viikon poissaolon jälkeen. Varaluottamusmiehen oikeudesta toimia luottamusmiehen sijaisena ei voida paikallisesti edes sopia. Luottamusmiessopimuksen 8 §:n 4. kohdan mukaan luottamusmieskorvausta ei makseta varaluottamusmiehelle, ellei varaluottamusmiehen hoida luottamusmiehen tehtäviä vähintään kahden viikon ajan. Tässä asiassa ei ole kysymys varaluottamusmiehelle maksettavista korvauksista.

Lisäksi A oli luottamusmiessopimuksen 4 §:n 10 kohdan mukaisen ehdokassuojan piirissä työsuhteen päättämishetkellä.

Työnantajalla ei ollut työehtosopimuksen 5 §:n 8 kohdan nojalla perusteita edes irtisanoa A:n työsopimusta.

Asian käsittely ja erimielisyysneuvottelut viivästyivät A:n sairastumisen vuoksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Terveyspalvelualan Liitto ry on vastauksessaan, johon Suomen Reumaliitto ry on osaltaan yhtynyt, vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti kanteen hylkäämistä. Lisäksi se on vaatinut, että Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Suomen Reumaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanne tulee jättää tutkimatta, sillä kyse ei ole työehtosopimusta koskevasta riidasta. Koska terveyspalvelualan luottamusmiessopimuksessa ei ole viittausta työsopimuslain 8 luvun 1 – 3 §:ään eikä kirjauksesta muutakaan ilmene, tulee sopimuksen 4 §:n 8. kohtaa sanamuotonsa mukaan tulkita siten, että se koskee vain edellytyksiä, milloin luottamusmiehen työsopimus voidaan purkaa järjestysmääräyksen rikkomisen tai sairauden perusteella. Tässä tapauksessa kyse ei ole sellaisesta asiasta.

Työehtosopimuksen 5 §:n 8. kohta on luonteeltaan vain viittausmääräys.

A ei ole ollut luottamusmiesasemassa. Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet eivät olleet siirtyneet A:lle.

Silloinen Reumaliiton toimitusjohtaja B, järjestöjohtaja C, silloinen luottamusmies D sekä silloinen varaluottamusmies A keskustelivat palaverissa 23.1.2012 luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen ajankäyttöä sekä rooleja ja luottamusmiestyön organisointia. Palaverissa sovittiin suullisesti, että vasta kahden viikon poissaolo siirtää luottamusmiehen tehtävät varaluottamusmiehelle. Tämä on ollut myös Reumaliiton käytäntö. D ei ole 23.1.2012 ja 15.11.2012 välisenä aikana ollut niin pitkiä aikoja poissa, että luottamusmiehen tehtävät olisivat kertaakaan siirtyneet A:lle. Reumaliitossa on siten paikallisesti sovittu, että luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä myös irtisanomissuoja siirtyvät varaluottamusmiehelle vasta kahden viikon sijaistuksen jälkeen. Myös luottamusmiessopimuksen 8 §:n 5. kohdan mukaan varaluottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvaus hänen sijaistettuaan luottamusmiestä vähintään kaksi viikkoa.

E on 5.11.2012 ilmoittanut, että A toimii luottamusmiehen sijaisena 5. - 16.11.12 sekä asettuu pääluottamusmiesehdokkaaksi 21.11.12 järjestettävissä vaaleissa. Kyseessä on alle kahden viikon ajanjakso, joten luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet eivät ole siirtyneet A:lle. Kyseinen ilmoitus on tullut Reumaliiton hallituksen puheenjohtajalle, asiamiehelle sekä F:lle. Ilmoitusta ei ole annettu toimitusjohtaja B:lle tai Reumaliiton Erton jäsenille.

A ei ollut ehdokassuojan piirissä. Luottamusmiessopimuksen 2 §:n 2. kohdan mukaan pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yrityskohtaista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita toimintayksikkökohtaisia luottamusmiehiä. Reumaliitossa on ollut ainoastaan yksi luottamusmies, siellä ei ole ollut pääluottamusmiestä. Luottamussopimuksen 4 §:n 10. kohdan mukaan luottamusmiehen irtisanomissuoja koskee myös asianmukaisesti ehdolle asetettua pääluottamusmiesehdokasta, josta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Reumaliitossa ei ole ollut pääluottamusmiestä, eikä ehdokkaasta ole kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle, joten A ei ole ehdokassuojan piirissä. A ei ole ollut pääluottamusmiesehdokas vaan pelkästään luottamusmiesehdokas luottamusmiesvaaleissa.

Kyse on ollut luottamusmiehen irtisanomissuojan väärinkäytöstä. Reumaliiton hallitus kuuli työsuojeluvaltuutettu E:tä ja A:ta 24.8.2012 sekä työnantajaa ja A:ta 13.10.2012. A sai kokouksessa antaa oman selvityksensä asiassa. Osapuolille tiedotettiin, että mahdollisista toimenpiteistä tullaan päättämään hallituksen kokouksessa 15.11.2012. A oli tietoinen, että hänen työsuhteensa mahdollista jatkoa koskeva asia ratkeaa kokouksessa 15.11.2012.

Luottamusmies D ilmoitti lomastaan kyseisen kuulemisen 13.10.2012 jälkeen. E ilmoitti sähköpostilla 5.11.2012, eli reilua viikkoa ennen hallituksen kokousta, Reumaliiton hallituksen puheenjohtajalle, asiamies G:lle sekä F:lle, että A toimii luottamusmiehen sijaisena 5. – 16.11. sekä asettuu pääluottamusmiesehdokkaaksi 21.11.2012 pidettävissä vaaleissa. Ilmoitusta ei ole annettu toimitusjohtaja B:lle tai Reumaliiton Erton jäsenille. Lopulta luottamusmiesvaalit pidettiin 25.11.2012 eikä A ollut enää ehdokkaana, koska hänen työsuhteensa oli tuolloin jo päättynyt.

Reumaliiton näkemyksen mukaan A on tietoisena työsuhteensa jatkon epävarmuudesta yhteistyössä luottamusmies D:n kanssa yrittänyt järjestää itsensä luottamusmiessuojan piiriin.

Toimihenkilöliitto Erto on ollut tietoinen A:n työsuhteen päättämisestä heti sen tapahduttua 15.11.2012. Kantaja ei ole itsekään pitänyt asiaa aluksi työehtosopimusta koskevana riitana, koska neuvotteluja ei ole aloitettu viipymättä.

Perustelut

Terveyspalvelualan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8. kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräysten rikkomisen johdosta on mahdollista vain, jos kyseinen luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

Luottamusmiessopimukseen ei sisälly määräystä, jonka perusteella luottamusmiehen työsuhteen purkamista olisi mahdollista arvioida muiden purkamisperusteiden kuin sopimuksen 4 §:n 8. kohdassa mainittujen järjestysmääräysten rikkomisen tai sairauden osalta. Muilta osin luottamusmiehen työsopimuksen purkamiseen on sovellettava työsopimuslain säännöksiä, joita ei kuitenkaan ole otettu luottamusmiessopimuksen osaksi, toisin kuin muiden sopimusalojen luottamusmies- ja vastaavissa sopimuksissa hyvin yleisesti on tehty. Terveyspalvelualan luottamusmiessopimuksessa ei ole viitattu myöskään kaikkia purkuperusteita koskevaan erittäin painavan syyn edellytykseen (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 mom.).

Työtuomioistuimessa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, mitä työehtosopimusosapuolet ovat tarkoittaneet luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8. kohdan mukaisilla järjestysmääräyksillä. Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 1999:70 katsonut, että järjestysmääräyksillä ymmärretään yleisesti lähinnä töiden ja työpaikan ulkoisia järjestelyjä koskevia seikkoja. Tapauksessa järjestyssäännöiksi ei katsottu pankin antamia ohjeita luotonannosta.

Kantaja on esittänyt kirjallisena todisteena vuoden 2001 luottamusmiessopimuksen, jonka mukaan luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 13 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Vanhan työsopimuslain (320/1970) 13 § sisälsi yleissäännöksen työntekijän velvollisuuksista. Säännöksen mukaan työntekijän on suoritettava hänelle annettu työ huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä, mitä työnantaja työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimivaltansa mukaisesti antaa. Hänen on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle. Nyt voimassa olevassa työsopimuslaissa (55/2001) vastaava säännös sisältyy kirjoitustavaltaan suppeampana lain 3 luvun 1 §:ään.

Vanhan työsopimuslain 13 §:n ja nykyisen työsopimuslain 3 luvun 1 §:n ensimmäisessä virkkeessä on säännös, jonka mukaan työ on suoritettava huolellisesti ja työnantajan antamien määräysten mukaisesti. Tällä viitataan työnantajan johto- ja valvontaoikeuteen. Työsopimuksesta johtuu työntekijälle muitakin kuin yksinomaan työntekoa koskevia velvollisuuksia. Vanhan työsopimuslain 13 §:n ja vastaavasti nykyisen työsopimuslain 3 luvun 1 §:n jälkimmäisen virkkeen on katsottu sisältävän työntekijän yleisen lojaliteettivelvoitteen. (Tapani Kahri ja Jyrki Vihma, Työsopimuslaki, 1989, s. 69 – 70 sekä Kari-Pekka Tiitinen ja Tarja Kröger, Työsopimusoikeus, 2012, s. 317 – 328.)

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että terveyspalvelualan luottamusmiessopimuksessa ei järjestysmääräyksien rikkomisella ole viitattu ainakaan työnantajan työnjohto-oikeutensa nojalla antamien määräysten rikkomista laajemmin muihin työntekijän velvollisuuksien laiminlyönteihin, kuten yleisen lojaliteettivelvoitteen rikkomiseen.

Tässä asiassa työnantaja on katsonut, että A on rikkonut velvollisuuksiaan raportoimalla virheellisesti matka- ynnä muista tunneista ja järjestellyt työmatkojaan esimiehensä kanssa etukäteen sopimatta. Lisäksi työnantaja on katsonut, että A on rikkonut lojaliteettivelvoitetta ja käyttäytynyt asiattomasti työyhteisössä muun muassa levittämällä perättömiä huhuja. Työtuomioistuin edellä luottamusmiessopimuksen tulkinnasta esitetyin perustein katsoo, että A:n työsopimuksen purkuperusteiksi esitettyjä seikkoja voidaan vain enintään joiltakin osin pitää järjestysmääräysten rikkomisina. Työtuomioistuin ei toisaalta pidä mahdollisena arvioida joitakin purkuperusteita erillään muista keskeisesti asiaan vaikuttavista perusteista. Työsopimuslaissa säädetyn erittäin painavan syyn täyttymistä on arvioitava tapahtumien kokonaisharkinnalla. Koska A:n työsuhteen päättämisen perusteiksi on esitetty seikkoja, joista luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä, kanne on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin siinä on nojauduttu luottamusmiessopimuksen mukaisen purkuperusteen puuttumiseen. Asiaa ei ole oikeudellisesti arvioitava toisin, vaikka työnantaja on alun perin ilmoittanut A:n työsuhteen päättämisperusteeksi luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8. kohdan.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että asiaa ei voida työtuomioistuimessa tutkia luottamusmiessopimuksen vastaista työsopimuksen purkamista koskevana asiana. Näin ollen sen ei ole tarpeen arvioida sitä, oliko A luottamusmiehen asemassa hänen työsopimustaan päätettäessä.

Kantaja on katsonut, että työnantajalla ei ollut työehtosopimuksen 5 §:n 8. kohdan nojalla perusteita edes irtisanoa A:n työsopimusta. Määräyksen mukaan työsuhteen päättämiseen sovelletaan työsopimuslain määräyksiä siten ja niillä seuraamuksilla, mitä mainitussa laissa on säädetty. Työehtosopimuskäytännössä on yleistä se, että työehtosopimukseen otetaan työsuhteessa noudatettaviksi tarkoitettuja määräyksiä samansisältöisinä kuin ne ovat lainsäädännössä tai viittaamalla kysymyksessä olevaan lainsäännökseen. Ellei osapuolten välillä ole muuta sovittu tai tarkoitettu (kuten ratkaisussa TT 2001:26), sovelletaan näitä määräyksiä silloin myös velvoittavina työehtosopimusmääräyksinä. Asiassa ei ole esitetty näyttöä osapuolten yhteisestä tarkoituksesta, joten työehtosopimuksen 5 §:n 8. kohdan määräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaan. Työtuomioistuin katsoo määräyksen sanamuodon osoittavan, että siinä viitatut lainsäännökset on otettu sopimuksen osaksi. Vastaajan vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä on tällä perusteella hylättävä.

Päätöslauselma

Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu korvausta työsuhteen purkamisesta terveyspalvelualan luottamusmiessopimuksen nojalla.

Työtuomioistuin hylkää Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Suomen Reumaliitto ry:n esittämän oikeudenkäyntiväitteen siltä osin kuin ne ovat katsoneet, että asiassa ei ole kyse terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin kuuluvasta asiasta.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Alanko, Lindström, Lehto ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.