TT:2012-58
- Asiasanat
- Lausuntoasia, Liikkeen luovutus, Ruokailutauko, Työsuhteen ehtojen muuttaminen
- Tapausvuosi
- 2012
- Antopäivä
- Diaarinumero
- L 1/12
Lausuntoasiassa oli kysymys kunnallista sairaanhoitoa palvelevien atk-toimintojen ulkoistamisesta tehtävää varten perustetulle osakeyhtiölle. Käräjäoikeudessa oli riitaa yhtiöön siirtyneen työntekijän oikeudesta säilyttää entisen pituinen ruokailutauko, joka oli luettu työaikaan. Yhtiö oli luovutuksen jälkeisen siirtymäajan kuluttua alkanut soveltaa kantajaan yhtiötä sitovan työehtosopimuksen mukaisia lepoaikoja.
Lausunnossa katsottiin, että työsuhteessa kaupunkiin olleen työntekijän lepoajat eivät olleet perustuneet virkaehtosopimusvaikutuksin noudatettavaan kunta- ja kuntayhtymäkohtaiseen erityislaatuiseen järjestelmään, joka koski vain viranhaltijoita. Työaikajärjestelyssä ei ollut kysymys myöskään paikallisen työehtosopimuksen oikeusvaikutukset omaavasta ehdosta. Työaikajärjestelyn muutosta ei näin ollen voitu perustaa siihen, että kantajaan sovellettava virka- tai työehtosopimus vaihtui. Se, oliko työaikajärjestelyssä ollut kysymys jollakin muulla, kuten työsopimuksen perusteella noudatettavasta ehdosta, ja oliko tällaista ehtoa voitu muuttaa, jäi lausuntomenettelyn ulkopuolelle.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 58
KUULTAVAT
Kunnallinen työmarkkinalaitos
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Kunta-alan unioni ry
Tekniikka ja Terveys KTN ry
Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry
Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
ASIA
Pohjois-Savon käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetua koskevassa asiassa. Asianosaisina käräjäoikeudessa ovat A ja Istekki Oy
KÄSITTELY POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Asian tausta
A on työskennellyt työntekijänä Kuopion kaupungin ATK-keskuksen palveluksessa. A:n työsuhteessa on noudatettu yleistä kunnallista virka- ja työehtosopimusta.
Kunta-alalla on ollut käytössä erityislaatuisia kuntakohtaisia työ- ja lepoaikajärjestelyjä. ATK-keskuksessa ja sen edeltäjissä oli vuosikymmenet (kaupunginhallituksen päätös 13.4.1948 § 543) noudatettu käytäntöä, jonka mukaan henkilöstöllä on ollut oikeus 20 minuutin ruokataukoon työaikana.
Määräykset kunta- tai kuntayhtymäkohtaisista erityislaatuisista järjestelyistä ovat olleet kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Sopimuskauden 2005 - 2007 jälkeen ne poistettiin sopimuksesta. Järjestely on pidetty voimassa erillisellä virkaehtosopimuksella. Sen mukaan kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä, jotka ovat perustuneet toimivaltaisen kunnallisen viranomaisen ennen 1.2.1970 tekemiin päätöksiin, on noudatettu edelleen sellaisina kuin ne olivat voimassa uuden virkaehtosopimuksen voimaantulohetkellä, ellei tällaisen järjestelmän lakkauttamisesta ollut sovittu paikallisella virkaehtosopimuksella.
Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat sopineet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Tekplussan ja Kuopion kaupungin ATK-keskuksen palvelutuotannon yhdistämisestä perustamalla julkiseen terveydenhoitoon ja kuntien toimintaan liittyvien ja yhteistyötä tukevien informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja tuottavan osakeyhtiön Istekki Oy:n. Järjestelyssä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin palveluksessa ollut henkilökunta siirtyi 1.1.2010 Istekki Oy:n palvelukseen liikkeen luovutuksena. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltaminen päättyi liikkeen luovutuksen jälkeen päättyneeseen sopimuskauteen, ja Istekki Oy ryhtyi 1.2.2010 noudattamaan palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta palvelulaitosten työnantajayhdistykseen järjestäytymisensä perusteella.
Kanne
A on vaatinut muun ohella, että käräjäoikeus vahvistaa, että 20 minuutin lepo/ruokatauon lukeminen työaikaan on vakiintunut hänen työsuhteensa ehdoksi, ja että tämän sopimuksen veroisena käytäntönä vakiintuneen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen ilman hänen suostumustaan on rikkonut työsopimusta ja työsopimuslakia. A on lisäksi vaatinut, että Isteekki Oy velvoitetaan korvaamaan A:lle asiassa aiheutuneen vahingon kanteessa tarkemmin määrällä korkoineen.
A on katsonut, että käytäntö, jonka mukaan henkilöstöllä on ollut oikeus 20 minuutin ruokataukoon työaikana, ei ole perustunut Istekki Oy:tä tai sen edeltäjiä velvoittavaan työehtosopimuksen määräykseen, vaan kysymyksessä on työehtosopimusta parempi, vakiintuneen käytännön kautta muodostunut A:n työsuhteen ehto, jota Istekki Oy ei voi yksipuolisesti muuttaa ilman työsuhteen päättämisperusteita. A:n työsuhteessa käytäntöä on noudatettu 1.10.1996 lähtien 1.2.2010 asti. Muutos on käytännössä johtanut työajan pidentymiseen ja sitä vastaavaan ansionmenetykseen.
Vastaus
Istekki Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja kantaja velvoitettaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Istekki Oy on katsonut, että sillä on oikeus soveltaa yhtiötä sitovaa palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta ja työehtosopimuksen päivittäisiä lepoaikoja koskevia määräyksiä kantajan työsuhteessa. Kuopion kaupungissa käytössä ollut kuntakohtainen erityislaatuinen järjestely, jossa henkilöstö on voinut ruokailla 15-20 minuuttia työaikana, ei ole muodostunut sopimuksenveroiseksi käytännöksi eikä ole ollut kantajan työsopimuksen ehto. Kantajan työsopimukseen ei ole kirjattu individuaalista oikeutta ruokailla työaikana.
Järjestelmässä on kysymys paikallisesta virkaehtosopimuksesta, ei yksittäisen työntekijän työsopimuksen ehdosta. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton julkisen alan neuvottelujärjestö TVK-V ry ovat keskusneuvottelussa 1970-luvulla (12.6.1979) yksimielisesti todenneet kuntakohtaisen erityislaatuisen järjestelmän muuttamisen vaativan erillisen virkaehtosopimuksen solmimisen.
Työnantaja on muuttanut työaikaan aikaisemmin sisällytetyn 15-20 minuutin ruokailutauon työehtosopimuksen määräysten mukaiseksi työaikaan kuulumattomaksi 30 minuutin lepotauoksi. Työntekijän säännöllinen työaika ei ole muuttunut. Työaikalain 28 §:n mukaan työnantajan tulee antaa työntekijälle, jonka vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi, vähintään puolen tunnin mittainen päivittäinen lepoaika, ellei työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä. Päivittäiseen työaikaan kuulumattoman lepoajan vahvistaminen on pääsääntö ja työajalla tapahtuva ruokailu on poikkeus ja tarkoitettu vain tilanteisiin, joissa työntekijän työpaikalla olo on välttämätöntä työn jatkumisen kannalta. Vastaajaa sitovan työehtosopimuksen määräykset ovat sisällöllisesti vastaavanlaiset.
POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
1. Onko Kuopion kaupunkiin työsuhteessa olleeseen A:han voitu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain nojalla soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja sittemmin erillisvirkaehtosopimuksen kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä koskevaa määräystä?
2. Onko työnantaja voinut ryhtyä soveltamaan edellä kerrotulla tavalla palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä koskien A:ta?
3. Onko edellä kerrotussa tilanteessa kysymys kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen perustuvasta paikallisesta työehtosopimuksen oikeusvaikutukset omaavasta ehdosta vai yksittäisen työntekijän työsopimuslain mukaisesta työsopimuksen ehdosta?
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n, Tekniikka ja Terveys KTN ry:n, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry:n, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:n lausunto
Taustaa
Lähtökohtana on, että A on ollut työsopimussuhteessa Kuopion kaupunkiin. Riidan kohteena olevasta työaikajärjestelystä ei ole ollut Kuopion kaupungissa kunnallisen pääsopimuksen mukaista paikallista virka ja/tai työehtosopimusta. Työaikajärjestely on pohjautunut Kuopion kaupunginhallituksen päätökseen (13.4.1948 § 543) ja sen pohjalta syntyneeseen käytäntöön.
Ennen kunnallisen virkaehtosopimusjärjestelmän voimaantuloa kunnallisilla viranhaltijoilla ei ollut individuaalista tai kollektiivista sopimusoikeutta. Kunnallisten viranhaltijoiden palvelusuhteen ehdot määräytyivätkin kuntien ja kuntainliittojen työnantajina tekemien yksipuolisten päätösten nojalla. Kunnallinen virkaehtosopimuslaki, joka tuli voimaan 1.12.1970, antoi viranhaltijoille kollektiivisen sopimisoikeuden viranhaltijayhdistysten kautta. Virkaehtosopimusjärjestelmän voimaantulo ei kuitenkaan johtanut viranhaltijoiden individuaaliseen sopimisoikeuteen, vaan virkaehtosopimuksella määrättiin lain mukaan virkasuhteen vähimmäis- ja enimmäisehdot.
Kunnissa ja kuntayhtymissä oli ennen virkaehtosopimusjärjestelmän voimaantuloa tehty erilaisia viranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoihin liittyviä päätöksiä, jotka poikkesivat toisistaan. Nämä päätökset koskivat muun muassa työaikajärjestelyjä, vuosilomia, matkakustannusten korvauksia ja muita palvelussuhteen ehtoja. Virkaehtosopimuksen minimi-maksimi-luonteen johdosta virkaehtosopimuksen erityislaatuisista järjestelmistä poikkeavat määräykset olisivat syrjäyttäneet ne. Näin eivät ensimmäisen kunnallisen virkaehtosopimuksen sopijapuolet halunneet, joten 1.1.1971 voimaantullut kunnallinen yleinen virkaehtosopimus sisälsi I. Johdanto ja yleisen osan 13. kohdan 2 momentin ensimmäisen virkkeen viimeisen lauseen osan: "voimassa olleita kunta- ja kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä ei tällä sopimuksella muuteta”. Määräys muutettiin myöhemmin pöytäkirjamerkinnäksi ja sen soveltamisala eri virkasuhteen ehtojen osalta vaihteli eri aikoina. Lähtökohdiltaan saman sisältöinen määräys sisältyi kaikkiin seuraaviin kunnallisiin yleisiin virkaehtosopimuksiin.
Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä koskeva pöytäkirjamerkintä oli vain kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, ei sen sijaan kunnallisia kuukausipalkkaisia tai tuntipalkkaisia koskevissa työehtosopimuksissa.
Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa yhdistettiin 19.2.1992 lukien muun muassa kunnallinen yleinen virkaehtosopimus ja kunnallinen kuukausipalkkaisia koskeva työehtosopimus ja pääosa virka- ja työsopimussuhteisten palvelussuhteen ehtojen eroista yhdenmukaistettiin. Sopimukseen jäi kuitenkin eräitä joko vain virkasuhteisia tai vain työsuhteisia koskevia määräyksiä. Yksi tällainen oli kunta- tai kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä koskenut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen I luvun 5 §:n 4 momentti, joka koski ainoastaan viranhaltijoita.
Erityislaatuisten järjestelmien merkitys ja määrä väheni erityisesti, kun vuonna 1993 tuli voimaan uusi kunnallinen pääsopimus, joka mahdollisti paikallisen virka- ja työehtosopimisen. Paikallisilla virkaehtosopimuksilla lakkautettiin lukuisia erityislaatuisia järjestelmiä. Näistä syistä sopijapuolet katsoivat, että ei ole tarvetta säilyttää erityislaatuisia järjestelmiä koskevaa määräystä kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa, mutta ne haluttiin edelleen turvata, joten asiasta tehtiin erillinen virkaehtosopimus 15.12.2004. Tämä sopimus on edelleen voimassa. Koska kyseessä on virkaehtosopimus, koskee se vain viranhaltijoita.
Vastaus kysymykseen 1
Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä koskevat määräykset kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa samoin kuin erillisvirkaehtosopimuksessa ovat koskeneet ja koskevat vain viranhaltijoita. Vastaavia työsopimussuhteisia koskevia määräyksiä ei ole ollut.
Koska A on ollut Kuopion kaupunkiin työsopimussuhteessa, häneen ei ole voitu soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain nojalla kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja sittemmin erillisvirkaehtosopimuksen kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä koskevaa määräystä.
Vastaus kysymykseen 2
A:han noudatettu työaikajärjestelmä Kuopion kaupungissa ei ainakaan riidanalaiselta osaltaan ole perustunut työehtosopimukseen. Istekki Oy näyttäisi toimineen asiassa kuitenkin sillä perusteella, että kyse olisi ollut työehtosopimukseen perustuvasta työehdosta, koska tämä työehto on muutettu kunta-alan virka- ja työehtosopimusten voimassaolon päättyessä ja palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen soveltamisen alkaessa liikkeen luovutuksen piirissä olleisiin työntekijöihin 1.2.2010.
Koska A:han vakiintuneesti noudatettu työaikajärjestelmä ei ole perustunut työehtosopimukseen, ei työnantaja ole voinut ryhtyä soveltamaan A:han palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä kerrotuin tavoin sillä perusteella, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi päättyi, olkoonkin, että A siirtyi palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen soveltamisen piiriin. Yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi jää, onko työnantaja jollain muulla perusteella voinut näin menetellä.
Vastaus kysymykseen 3
Kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä on sovittu paikallisesta sopimisesta. Paikallisen virka-ja/ tai työehtosopimuksen tulee olla nimenomainen ja kirjallinen. Kuopion kaupungissa ei ole ilmeisesti ollut A:han noudatetun työaikajärjestelmän osalta pääsopimuksen tarkoittamaa paikallista työehtosopimusta. Kyse ei siten ole ollut paikallisesta työehtosopimuksen oikeusvaikutukset omaavasta ehdosta.
Yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi jää onko kyse ollut yksittäisen työntekijän työsopimuslain mukaisesta työsopimuksen ehdosta.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n lausunto
Vastaus kysymykseen 1
Erityislaatuisia järjestelmiä koskeva kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräys ja sittemmin 15.12.2004 allekirjoitettu erillisvirkaehtosopimus kuntakohtaisten erityislaatuisten järjestelmien noudattamisesta koskee vain virkasuhteessa olevia viranhaltijoita. A:han ei siten ole voitu tällä perusteella tai työehtosopimuslain nojalla soveltaa virka- ja työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitettua erityislaatuista järjestelmää.
Vastaus kysymykseen 2
Luovuttajaa sitovien virka- ja työehtosopimusten sopimuskauden päättymisellä ei ole vaikutusta riidanalaiseen asiaan, koska työsuhteessa olleen A:n ruokailutaukoa koskeva järjestely ei ole ainakaan suoranaisesti perustunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen eikä erillisvirkaehtosopi-muksen erityislaatuista järjestelmää koskeviin määräyksiin.
Iistekki Oy:llä on oikeus sinänsä ryhtyä soveltamaan sitä sitovaa työehtosopimusta liikkeenluovutusta koskevien säännösten nojalla. Sen seikan selvittäminen ja ratkaiseminen, onko A:n osalta olemassa sellaisia perusteita, jotka rajoittavat tätä oikeutta, jää yleisen tuomioistuimen asiaksi.
Vastaus kysymykseen 3
Jotta kysymys voisi olla paikallisesta työehtosopimuksesta ja perustuvasta ehdosta tai oikeusvaikutuksesta, pitäisi asiasta olla olemassa kirjallisesti tehty paikallinen työehtosopimus. Selvitystä siitä, onko tällaista sopimusta olemassa, ei ole esitetty.
Sen seikan selvittäminen, mihin A:n vaatimus perustuu ja onko kyseessä työsopimuksen ehdosta, jää yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Työtuomioistuin on kuullut asiassa yhtäältä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen osapuolia ja toisaalta Istekki Oytä sitovan palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen solmineita liittoja. Sopimusten osapuolet ovat todenneet lausunnoissaan yhteneväisesti, että kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä koskevat määräykset kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa ja 15.12.2004 allekirjoitetussa erillisvirkaehtosopimuksessa kunta- tai kuntayhtymäkohtaisista erityislaatuisista järjestelmistä koskevat vain viranhaltijoita. Sopijapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että koska A on ollut Kuopion kaupunkiin työsopimussuhteessa, häneen ei ole voitu soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain nojalla kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja erillisvirkaehtosopimuksen kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä koskevaa määräystä. Työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa tästä osapuolten yksimielisestä kannasta.
Lähtökohtaisesti luovutuksensaaja on työehtosopimuslain 5 §:n perusteella velvollinen noudattamaan luovuttajia liikkeenluovutushetkellä sitoneita työehtosopimuksia niiden voimassaoloon päättymiseen asti. Tämän jälkeen noudatettavaksi tulee luovutuksensaajaa mahdollisesti sitova työehtosopimus. Kuten sopijapuolet ovat lausunnoissaan yhdensuuntaisesti todenneet, tässä tapauksessa liikkeenluovuttajia sitoneiden virka- ja työehtosopimusten sopimuskauden päättymisellä ei kuitenkaan ole merkitystä, kun arvioidaan A:han sovellettavia työaikamääräyksiä, koska A:n työaikajärjestely ei ole perustunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen eikä erillisvirkaehtosopimuksen erityislaatuista järjestelmää koskeviin määräyksiin. Työtuomioistuimella ei myöskään tältä osin ole syytä poiketa osapuolten näkemyksestä.
Sopimusten osapuolet ovat vielä todenneet samansuuntaisesti, että asiassa ei ole selvitetty, että Kuopion kaupungissa olisi sovittu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitettua paikallista työehtosopimusta, jota olisi sovellettava A:ta koskeviin työaikajärjestelyihin. Kysymys ei siten esitetyn selvityksen perusteella ole A:n osalta myöskään kunnalliseen yleiseen työehtosopimukseen perustuvasta paikallisesta työehtosopimuksen oikeusvaikutukset omaavasta ehdosta. Työtuomioistuimella ei tältäkään osin ole aihetta poiketa osapuolten samansuuntaisesta käsityksestä. Kysymys siitä, onko työaikajärjestelyssä ollut kysymys jollakin muulla perusteella noudatettavasta A:n työsopimuksen ehdosta, jää työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Sutela, Tuliara, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Esittelijä on ollut Mohsen.
Lausunto on yksimielinen.