9.11.2012

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että YIT Kiinteistötekniikka Oy on menetellyt talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissopimuksen 4 luvun 4.2 kohdan vastaisesti siirtäessään pääluottamusmies A:n pääasiassa suorituspalkkaisesta sähköasentajan tehtävästä alempipalkkaiseen, aikapalkkaiseen tarjouslaskijan tehtävään, ja

• velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.121 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

A, joka on ollut lomautettuna 15.10.2008 lukien, valittiin pääluottamusmieheksi 29.11.2008 alkaen. Ennen lomautustaan hän on tehnyt sähköasentajana pääsääntöisesti urakkapalkkaisia sähköasennustöitä. A:n korvauskeskituntiansio oli lomautuksen alkaessa 30,63 euroa, minkä määrän yhtiön olisi tullut talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissopimuksen kohdan 4.2 nojalla maksaa hänelle myös tarjouslaskijan tehtävistä, joihin yhtiö siirsi hänet lomautuksen jälkeen 27.7.2009. A:n keskituntiansio 30,63 euroa on laskettu sen lomanmääräytymisvuoden ajalta, joka on päättynyt 31.3.2009. Työsuhteensa alkaessa vuonna 1989 A sopi yhtiön asennuspäällikön kanssa, että hän työskentelee vain urakkatyökohteissa, mikä sopimus toteutuikin syksyyn 2008 asti.

A pyysi yhtiötä useita kertoja osoittamaan hänelle työtä eri urakkatyömailta, mihin pyyntöihin työnantaja ei suostunut lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa 9.1. – 3.3.2010. A:n luottamusmieskausi päättyi 31.12.2010. Urakkatyömaille, joille A olisi voitu sijoittaa luottamusmieskaudellaan, olivat ainakin Siilinjärvellä sijainneet Vuorelan koulun työmaa ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteenin työmaa, joka annettiin alihankintaan työntekijöiden kieltäydyttyä hyväksymästä urakan tekemistä työehtosopimuksen määräykset alittavalla palkalla, sekä eräs työmaa Mikkelissä. A olisi voitu sijoittaa jo alkaneille urakkatyömaille, koska työehtosopimuksen 7 § B 7.2.6 kohdan mukaan perustellusta syystä työryhmään voidaan lisätä työntekijöitä ja sopimalla kärkimiehen kanssa työntekijöitä voidaan vaihtaa.

Tarjouslaskijan tehtävästä A:lle maksettiin enimmältä ajalta 18,50 euron tuntipalkkaa. Välillä palkkaa maksettiin hieman enemmän ja välillä hieman vähemmän, mutta koko ajan selvästi vähemmän kuin 30,63 euroa.

Työtuomioistuimen tuomiosta TT 2010-9 ja siinä mainitusta aikaisemmasta työtuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenee, että työehtosopimusmääräys, jolla on kielletty siirtämästä luottamusmies huonompipalkkaiseen työhön, edellyttää palkan säilyttämistä euromääräisesti entisenä sekä myös palkkaryhmän ja palkkauksen vaativuusryhmän säilyttämistä samoina kuin ne ovat olleet työntekijän tullessa valituksi luottamusmieheksi. A:n tarjouslaskijan tehtävissä saama palkka on euromääräisesti selvästi alempi kuin hänen ennen pääluottamusmieheksi valintaansa sähköasentajan tehtävästä saamansa palkka.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vastauksessaan, johon YIT Kiinteistötekniikka Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 4.751,57 euroa laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n lomautuksen aikana työtilanne oli heikko kaiken kaikkiaan ja etenkin uusien urakkatöiden suhteen. Keskeneräisissä urakoissa ei urakkaporukoita hajoteta vaihtamalla urakkamiehiä kesken kaiken. Lomautuksen aikana tuli mahdolliseksi tehdä työtä aikatyönä ja tällaisia tehtäviä sekä lyhyttä urakkatyötä tarjottiin A:lle.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:ssä sähköasentajan työtehtäviin kuuluu sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotehtävät. Yhtiön asentajat ovat kaikki velvollisia tekemään sekä urakka- että aikatöitä eikä luottamusmies ole tästä poikkeus. Kuten yleissopimuksen määräyksessä nimenomaisesti todetaan, ei aika- ja urakkatöiden vuoksi tapahtuvaa ansionvaihtelua katsota palkkauksessa tapahtuvaksi huononnukseksi. Työnantajan ei siten voida katsoa toimineen työehtosopimuksen vastaisesti.

Vuorelan koulun työmaan asentajavahvuus on ollut 0,8, joten työmaa ei työllistänyt edes yhtä asentajaa kokoaikaisesti. Kohteessa pääosan töistä teki työsuojeluvaltuutettu. Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteenin työmaalle YIT:n sähkömiehet työllistyivät kohteessa tehtyjen muutos- ja lisätöiden ansiosta. Osa töistä oli tuntitöitä ja osa urakoita. A:lle maksettiin korotettua palkkaa myös kyseessä olevan työmaan aikana. Mikkelin työmaasta työnantajalla ei ole tietoa.

Työehtosopimuksen 7 § B 7.2.6 kohdan mukaan urakkatyöryhmän kokoonpanon muuttamista ei ole kielletty, mutta määräys kokonaisuudessaan lähtee siitä, että työryhmän kokoonpanon vaihtelu ei ole tyypillistä tai toivottavaa. Määräyksessä erityisesti todetaan, että esimerkiksi muiden työntekijöiden vapautuminen muilta työmailta ja siten syntynyt työllistämistarve ei ole urakkatyöryhmän kasvattamisen peruste.

Urakkatyöryhmän kokoonpanon muuttaminen ei ole käytäntö ja vaatisi sopimista kärkimiehen kanssa. Työnantaja ei ole voinut vaihtaa A:ta toisen asentajan tilalle kesken urakkatyön tilanteessa, jossa toinen asentaja olisi jouduttu lomauttamaan työn puutteen vuoksi. Urakkatyöryhmän kasvattaminen puolestaan vaikuttaa urakkaryhmän jäsenten ansiotasoon, eikä sitä siitäkään syystä tehdä kesken urakan. Työryhmän ulkopuolisen asentajan työllistäminen ei ole ryhmän kasvattamisen peruste.

Vaikka katsottaisiin, ettei ansiovaihteluita koskeva työehtosopimuksen määräys soveltuisi, on kanne hylättävä ansiotason tarkemman tarkastelun perusteella. A:n lomautusta edeltävä keskituntiansio (KTA) oli 30,63 euroa ja ansiotaso lomautuksen jälkeisten töiden osalta tätä alhaisempi. Palkka- ja siirtosuojaa koskeva määräys ei merkitse samaa kuin luottamusmiehen ansioiden jäädyttäminen luottamusmieheksi valitsemista edeltävälle tasolle, mikäli ansiotaso on jo ennen luottamusmiestehtävää vaihdellut. Urakkatyökään ei tuota kiinteästi tiettyä ansiotasoa vaan ansiot vaihtelevat. Luottamusmiehen ansiotason lukitseminen siihen satunnaiseen yksittäiseen keskituntiansioon, joka henkilöllä oli ennen luottamusmieheksi valitsemista, ei ole työehtosopimusmääräyksen tarkoitus.

Ansiotasoa tulisi joka tapauksessa tarkastella pidemmällä aikavälillä urakkatyölle luontaisen ansionvaihtelun vuoksi. Jos A:n ansiotasoa tarkastelee pidemmällä aikavälillä, muodostuisi keskituntiansioiden keskiarvoksi 2004-2009 19,74 euroa. Viimeinen lomautusta edeltävä KTA on ollut A:nkin ansiotasossa poikkeuksellisen korkea, muun muassa tätä edeltävä KTA on ollut 20.29 euroa. Yhtiön laskelmassa 4.4.2011 A:n tehdyn työajan keskipalkka luottamusmiehen valinnan jälkeisenä aikana on ollut alimmillaan 19.96 euroa.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2010-9 ja siinä viitatuissa tuomioissa on ollut kyse tilanteista, joissa luottamusmiehenä toimineille henkilöille on vakiintunut ansiotaso, joka on muuttunut siirron seurauksena muun muassa lisien poisjäämisen vuoksi. Tilanne ei ole rinnasteinen nyt tarkasteltavana olevaan tilanteeseen, jossa henkilö työskentelee sellaisessa työmuodossa, jossa työn luonteen vuoksi ansiotaso vaihtelee. Tarkasteltavassa tapauksessa ei ole kyse siitä, että ansiotaso olisi muuttunut tiettyjen vakiintuneiden lisien poisjäämisen vuoksi. Yritys on pyrkinyt turvaamaan luottamusmies A:n ansiotason myös maksamalla hänelle 2-4 euroa suurempaa tuntipalkkaa kuin muille asentajille. Kuten työnantajan laskelma osoittaa on A:n ansiotaso ylittänyt saman palkkaryhmän asentajien keskimääräisen ansion.

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko YIT Kiinteistötekniikka Oy menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen luottamusmiehen palkka- ja siirtosuojaa koskevan 4 luvun 4.2 kohdan vastaisesti siirtäessään pääluottamusmiehenä toimineen A:n pääasiassa suorituspalkkaisesta sähköasentajan tehtävästä alempipalkkaiseen, aikapalkkaiseen tarjouslaskijan tehtävään.

A:n ansiotasosta esitetty selvitys

A on työtuomioistuimessa kertonut tehneensä ennen pääluottamusmieheksi valintaansa sähköasentajana 80 prosenttia työajastaan urakkapalkkaisia sähköasennustöitä ja loput 20 prosenttia työajastaan urakan sisällä olleita aikatöitä. A solmi 1989 silloin työnantajana olleen YIT Kiinteistötekniikka Oy:n aikaisemman edeltäjäyhtiön Sähkö-Lähteenmäen kanssa suullisen työsopimuksen, jonka mukaan hän työskentelisi yhtiössä urakkatöissä. Yhtiön yrityskauppojen myötä muuttuessa A on joka kerran työnantajan sitä tiedustellessa ilmoittanut haluavansa tehdä urakkatöitä. Niitä hänelle on aina tarjottukin myös YIT Kiinteistötekniikka Oy:n palveluksessa. Tarjouslaskijan tehtävissä A oli tehnyt 80 prosenttia työajastaan aikatöitä. Tarjouslaskijan töissä yhtiön konttorilla 18,5 euro oli käypä tuntipalkka. Urakkapalkkaisille asentajille yhtiö on maksanut palkkaa 25-39 euroa tunnissa. Yhtiö kutsui lomautuksen jälkeen A:n urakkatyöhön Mikkeliin Kauppakeskus Akselin työmaalle viikon ajaksi. A ilmoitti kuitenkin työskentelevänsä yhtiön palveluksessa ainoastaan toistaiseksi jatkuvassa työssä. Yhtiö ilmoitti tuolloin, että hänen tuleekin aloittaa toistaiseksi voimassa olevassa tarjouslaskijan tehtävässä aikapalkalla yhtiön konttorilla. Kauppakeskus Akselin työmaalle yhtiö palkkasi urakkatöihin lokakuussa 2008 kaksi työntekijää, tammikuussa 2009 yhden työntekijän ja kesällä 2009 vielä yhden työntekijän. Muita urakkatyökohteita yhtiöllä olisi tuolloin ollut Vuorelan koulun työmaa Kuopiossa ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteenin työmaa Siilinjärvellä.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:n Kuopion alueen aluepäällikkönä toiminut B on kertonut A:n toimineen yhtiön sähköalan töissä tehden sekä urakka- että laskutöitä ollen kuitenkin pääsääntöisesti urakkatöissä. A ei ollut tehnyt yhtiön kanssa kirjallista työsopimusta. Yhtiön kaikki työntekijät A mukaan lukien tekevät sekä lasku- että urakkatöitä. Yhtiö on tarjonnut A:lle hänen lomautuksensa aikana töitä yhtiössä. Yhtiön työkanta putosi taloudellisen romahduksen seurauksena syksyllä 2008. Työtilanne urakoissa on sen jälkeen ollut huono. Vuorelan koulun työmaalle on työllistetty vain työsuojeluvaltuutettu. Työmaa oli niin sanottu alle yhden työntekijän työmaa, joten se ei työllistänyt edes yhtä asentajaa kokoaikaisesti. A työllistyi Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteenin työmaalla muutos- ja lisätöissä. Mikkelin työmaa ei kuulunut B:n alueeseen yhtiössä. Yhtiöllä ei ollut B:n alueella keskeneräisiä urakoita, joihin A olisi voitu sijoittaa. A:n lomautuksen aikana ja sen jälkeen yhtiössä on siirrytty urakkatöistä laskutöihin siten, että suurin osa työntekijöistä on tehnyt laskutöitä. Luottamusmiehen ansiotaso on pyritty varmistamaan siten, että A:lle on maksettu 2-4 euroa parempaa tuntipalkkaa kuin muille yhtiön sähköasentajille.

Molempien asianosaisten kirjalliseksi todisteeksi esittämästä YIT Kiinteistötekniikka Oy:n tehdyn työajan keskipalkkaa koskevasta laskelmasta 4.4.2011 ilmenee muun ohessa, että A:n lomautusta edeltävä keskituntiansio on ollut 30,63 euroa ja lomautuksen jälkeisten töiden osalta hänen ansiotasonsa on ollut tätä alhaisempi.

Arviointi ja johtopäätökset

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissopimuksen 4 luvun 4.2 kohdan luottamusmiehen palkka- ja siirtosuojaa koskevan alakohdan ensimmäisen kappaleen mukaan luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Edelleen määräyksen toisen kappaleen mukaan mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakkatyössä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa ennallaan eikä edellä mainitusta syystä johtuvia ansiovaihteluita katsota palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi.

Työtuomioistuimen tuomion TT:2010-9 mukaan työnantajayhtiö on menetellyt määräyksen, jolla on kielletty siirtämästä luottamusmies huonompipalkkaiseen työhön, vastaisesti siirtäessään luottamusmiehen käyttömestarin tehtävistä päivätyöhön turvallisuusteknikoksi ja jättäessään kompensoimatta siirrosta muun muassa vuorolisien ja sunnuntaityökorvausten menetyksenä aiheutuneen ansionmenetyksen täysimääräisesti. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan nyt esillä olevaa tapausta ei ole aihetta arvioida toisella tavoin. Vaikka tapausten yksityiskohdissa on eroja, ratkaisusta TT:2010-9 ilmenevä oikeusohje soveltuu myös tähän asiaan.

Asiassa on riidatonta, että 29.11.2008 pääluottamusmieheksi valittu sähköasentaja A on ollut lomautettuna 15.10.2008 lukien ja että hänet on lomautuksen jälkeen siirretty tarjouslaskijan tehtäviin. Kuten kirjallisesta todisteesta ilmenee A:n lomautusta edeltävä keskituntiansio on ollut 30,63 euroa ja lomautuksen jälkeisten töiden osalta hänen ansiotasonsa on ollut tätä alhaisempi.

Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen, A:n että B:n kertomusten, osoittavan, että A on ennen luottamusmieheksi valintaansa tehnyt sähköasentajana pääsääntöisesti urakkapalkkaisia sähköasennustöitä, joista hänet on siirretty alempipalkkaiseen tarjouslaskijan tehtävään. A:n kertoman mukaan hän teki ennen luottamusmieheksi valintaansa urakkatöitä noin 80 prosenttia ja aikatöitä noin 20 prosenttia työajastaan. B:n mukaan A:n ansiotaso on yhtiön laatiman tehdyn työajan keskipalkka -laskelman mukaan ennen hänen valintaansa luottamusmieheksi vaihdellut. Laskelmasta ilmenee edellä kerrotuin tavoin, että A:n tuota aikaa edeltävä keskituntiansio on ollut korkeampi kuin sen jälkeinen. Edelleen esitetyn selvityksen mukaan A:n työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakkatyössä. Työtuomioistuin katsoo, ettei A:n siirtämisessä tarjouslaskijan tehtävään ole pelkästään ollut kysymyksessä aika- ja urakkatyöstä johtuvista ansiovaihteluista, vaan A:n palkkauksen huonontuminen on johtunut hänen siirtämisestään luottamusmieskauden aikana alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmiestehtävään valituksi tullessaan.

Lisäksi yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus sijoittaa hänet urakkatyöhön yhtiön Mikkelissä sijaitsevalle Kauppakeskus Akselin työmaalle, jonne esitetyn selvityksen mukaan, hänen luottamusmieskaudellaan on sijoitettu kaksi sähköasentajaa urakkatyöhön.

Työtuomioistuin katsoo, että YIT Kiinteistötekniikka Oy on näin ollen menetellyt talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissopimuksen 4 luvun 4.2 kohdan vastaisesti siirtäessään pääluottamusmies A:n pääasiassa suorituspalkkaisesta sähköasentajan tehtävästä alempipalkkaiseen, aikapalkkaiseen tarjouslaskijan tehtävään.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja YIT Kiinteistötekniikka Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 5.121 euroa. Kuluvaatimus on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että YIT Kiinteistötekniikka Oy on menetellyt talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissopimuksen 4 luvun 4.2 kohdan vastaisesti siirtäessään pääluottamusmies A:n pääasiassa suorituspalkkaisesta sähköasentajan tehtävästä alempipalkkaiseen, aikapalkkaiseen tarjouslaskijan tehtävään.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja YIT Kiinteistötekniikka Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.121 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Mikkola, Sutela, Alanko, Koskinen ja Lahermaa jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Alanko, jonka lausuntoon jäsen Sutela yhtyi, lausui:

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissopimuksen 4 luvun 4.2 kohdan mukaan luottamusmiehen palkka- ja siirtosuojaa koskevan alakohdan ensimmäisen kappaleen mukaan luottamusmiestä ei saa tehtävää hoitaessaan siirtää tai sen tähden siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Edelleen määräyksen toisen kappaleen mukaan mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- ja urakkatyössä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa ennallaan eikä edellä mainitusta syystä johtuvia ansion vaihteluita katosta palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi.

Katson B:n todistajankertomuksesta sekä oikeudenkäynnissä muutoin ilmenevän, että A on ennen luottamusmiesvalintaa tehnyt sekä urakka- että laskutustöitä. Todistajakertomuksesta ilmenee myös se , että A:n lomautuksen aikana ja sen jälkeen yhtiössä on siirrytty urakkatöistä pääosin aikapalkkaiseen laskutustyöhön.

Katson edelleen, että tähän tapaukseen ei voi rinnastaa työtuomioistuimen tuomioon TT:2010-9 perustuvaa enemmistön omaksumaa oikeusohjetta työehtosopimusmääräysten erilaisuudesta johtuen. Mainitussa tuomiossa arvioitu työehtosopimusmääräyksessä ei ole lainkaan otettu kantaa aika- ja urakkatyöstä johtuviin ansiovaihteluihin työntekijän ollessa velvollinen tekemään työtä molemmissa palkkausmuodoissa. Tässä tapauksessa työehtosopimusmääräyksessä on nimenomaisesti todettu, että aikapalkkatyöhön siirroista johtuva ansiotasovaihtelua ei katsota palkkauksen huononnukseksi.

Selvää on, että työehtosopimusmääräyksen tulkinnan perusteeksi ei voida asettaa sitä, minkä palkkaustavan mukaista työtä työntekijä on pääasiassa tehnyt ennen luottamusmieheksi valintaansa silloin, kun molemmat palkkaustavat ovat olleet käytössä työntekijän työsuhteesta johtuvista syistä.

Katson B:n kertomuksen myös osoittavan, että A:lle ei ole ollut mahdollista tarjota työnantajan tilauskannasta johtuen urakkatyötä hänen lomautuksensa aikana eikä senkään jälkeen niin, että sillä olisi voinut olla merkittävä vaikutusta hänen ansiotasoonsa.

Kun A:n ansio on alentunut muusta syystä kuin luottamusmiehen tehtävien hoitamisesta tai hänen valitsemisesta luottamusmieheksi ja kun ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, että A:n ansiotaso olisi lomautuksen jälkeen ollut alhaisempi kun hänen ansiontasonsa laskutustyönä tehdyssä asennustyössä, YIT Kiinteistötekniikka Oy ei ole menetellyt talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissopimuksen 4 luvun 4.2 kohdan vastaisesti.

Edellä mainituilla perusteilla hylkään kanteen ja määrään, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.