24.6.2009

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 62

VALITTAJAT

Helsingin Jakelu-Expert Oy
Hämeenlinnan Jakelupalvelu Oy
Jakelujuniorit Oy
Jakelukulma Oy
Jakelumasters Oy
Jakeluporras Oy
Jakelusuora Oy
Jakelu-Ässät Oy
Joensuun ykkösjakelut Oy
Kokkolan Jakelu Oy
Kärkijakelu Oy
Lahden Jakelut Oy
Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy
Moskiitto Oy
Nivalan Suorajakelu Korkiakoski avoin yhtiö
Oulaisen Mainosjakelu avoin yhtiö
Pasi-Jakelut Oy
Porin Jakelukeskus Oy
Porvoon Mediajakelu Oy
Suora Lähetys Oy
Tampereen Ykkösjakelut Oy
Turku-Palvelu Oy
Salo-Suorajakelu Oy
Uutisposti Oy
Ylivieskan Mainosjakelu Ky

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 11.9.2008 antama päätös nro 19/2008 viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Valittajat ovat vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ei ole yleissitova siltä osin kuin se koskee erillisenä jakeluna suoritettavaa osoitteettomien lähetysten jakelutyötä, koska sen soveltamisala ei ulotu jälkimmäiseen toimialaan.

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelua on pidettävä omana erillisenä toimialanaan. Osoitteettomien lähetysten erillisjakelulla tarkoitetaan painotuotteiden toimittamista valituille kuluttajakohderyhmille kotitalouksiin. Osoitteettomien lähetysten erillisjakelu on erotettava sellaisesta osoitteettomasta jakelusta, joka tapahtuu postinjakelun tai sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä. Osoitteettomien lähetysten erillisjakelusta on erotettava myös osoitteellinen suora-markkinointi, jota Suomessa harjoittaa vain Itella Oyj. Osoitteellinen suoramarkkinointi on postipalvelulaissa (313/2001) säänneltyä postitoimintaa kuten muukin postipalvelutoiminta.

TIKLI ry ei edusta sellaisia yrityksiä, joissa yhteensä työskentelisi niin suuri osa alalla työskentelevistä työntekijöistä, että työehtosopimusta voitaisiin pitää alalla edustavana. Myöskään työntekijöitä edustava PAU ry ei valittajien käsityksen mukaan aidosti edusta alalla työskenteleviä työntekijöitä.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen sisältyy liite, jossa määrätään erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähetysten jakelutyössä noudatettavista työsuhteen ehdoista. Liite on ristiriidassa työehtosopimuksen soveltamismääräysten kanssa. Soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimusta sovelletaan vain niihin työntekijöihin, jotka työskentelevät palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä, kuten postin kulkuprosessin eri työvaiheissa työskenteleviin työntekijöihin. Nyt kysymyksessä olevassa liitteessä soveltamisala ulotettaisiin edellä mainittujen postipalvelutehtävien ulkopuolelle, joten liitettä sovellettaisiin laajemmalti kuin itse työehtosopimusta.

TIKLI ry:ssä on koko työehtosopimuksen soveltamispiirissä kolme jäsenyritystä: Itella Oyj, ja sen tytäryhtiöt Itella Logistics Oy ja SHW Logistiikka Oy. Näillä yrityksillä on vain korkeintaan kymmeniä työntekijöitä osoitteettomien lähetysten erillisjakelussa. Käytännössä siis kysymyksessä on yrityskohtainen työehtosopimus.

Alalla toimii valittajien tiedon mukaan yli 70 järjestäytymätöntä yritystä sekä pieni joukko yhdistyksiä, joissa toimivat henkilöt suorittavat osoitteettomien lähetysten erillisjakelua. Valittajien ja muiden alan järjestäytymättömien yritysten palveluksessa työskentelee vuositasolla yhteensä vähintään 15.000 jakajaa. Pieni osa näistä jakajista on ammattimaisia kokopäivätoimisia jakelijoita. Valittajien arvion mukaan tällaisia ammattimaisia jakajia on yhteensä alan yrityksissä noin 300. Muut kuin edellä mainitut jakajat suorittavat jakelua lisäansionaan tai esimerkiksi opiskelun ohella satunnaisesti. Tästä johtuen vaihtuvuus on alalla suurta. Säännöllisesti työssä olevien jakajien määräksi voidaan arvioida noin 8.000-9.000.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksessä todetaan, että TIKLI ry:n jäsenyritysten palveluksessa on työehtosopimuksen soveltamisalalla 23.703 työntekijää ja Pau ry:ssä 15.915 jäsentä. Alalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismääräksi on vahvistamislautakunnan päätöksessä ilmoitettu noin 26.000 henkilöä. Näiden lukujen perusteella työehtosopimusta on pidetty edustavana.

Lautakunta on arvioinut, että järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa on koko viestinvälitys- ja logistiikka-alalla vain noin 2.300 työntekijää. Kun jo yksin osoitteettomien lähetysten erillisjakelussa työskentelee valittajien ja muiden alan järjestäytymättömien yritysten palveluksessa vuositasolla noin 15.000 henkilöä, ei mainittuihin lukuihin ole voitu laskea mukaan järjestäytymättömien yritysten työntekijöitä. Luvuissa ei ole mitenkään otettu huomioon alalla tosiasiassa toimivia yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Tämä viittaa siihen, ettei työehtosopimuksella olisi tarkoitettu sopia alan järjestäytymättömien yritysten palveluksessa työskentelevien työehdoista eikä se siten koskisi tällaisia yrityksiä.

Koska osoitteettomien lähetysten erillisjakelu muodostaa työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetun oman alan, tulee toisiinsa verrata TIKLI ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien alalla toimivien työntekijöiden määrää ja koko alan työntekijämäärää.

Kun koko alalla on vähintään 15.000 työntekijää ja TIKLI ry:n palveluksessa vain joitakin kymmeniä, TIKLI ry ei edusta alalla työskenteleviä siinä määrin, että työehtosopimusta voitaisiin pitää edustavana. Myöskään työntekijöitä edustava PAU ry ei aidosti edusta alalla työskenteleviä työntekijöitä. Kumpikaan yhdistys ei siten ole työehtosopimuksen tekemiseen kelpoinen tällä toimialalla.

TIKLI ry:n jäsenyritysten palveluksessa on alalla olevista työntekijöistä alle 1 prosentti ja järjestäytymättömien yritysten palveluksessa yli 99 prosenttia, joten työehtosopimus ei ole edustava asianomaisella alalla. Jos työntekijöiden vaihtuvuus otetaan huomioon ja alan järjestäytymättömien yritysten palveluksessa olevien jakajien määrän katsottaisiin olevan noin 8.000-9.000 työntekijää, muodostuisi luvuiksi hieman yli 1 prosentti / alle 99 prosenttia.

Lausunnot

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että lautakunnan tehtävänä on työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n mukaan vahvistaa päätöksellään, onko sille työehtosopimuslain 2 §:n nojalla toimitettu valtakunnallinen työehtosopimus työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava soveltamisalallaan.

Lautakunta toteaa, että työehtosopimuksen edustavuus harkitaan soveltamisalamääräyksen perusteella yhtenä kokonaisuutena. Sellaista mahdollisuutta ei ole, että työehtosopimus olisi edustava jonkin työntekijäryhmän osalta ja että jonkin toisen ryhmän osalta se ei olisi edustava.

Lautakunnan käsityksen mukaan valituksessa ei ole kyse vahvistamislain 1 §:ssä tarkoitetusta yleissitovuuden vahvistamista koskevasta asiasta, vaan työehtosopimuksen soveltamisalan laajuutta koskevasta asiasta, jonka ratkaiseminen ei kuulu lautakunnan toimivaltaan.

Lautakunta on katsonut, että valittajat eivät ole esittäneet perusteita päätöksen muuttamiseksi.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on lausunnossaan katsonut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen vahvistamisesta yleissitovaksi on päätöksestä ilmenevin perustein pätevä. Valittajat eivät ole vaatineet päätöksen kumoamista ja työehtosopimuksen vahvistamista kokonaisuudessaan yleissitovuutta vailla olevaksi.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan viestinvälitystoiminta tarkoittaa kirjeiden, lehtien ja suoramarkkinoinnin jakelutoimintoja sekä niitä tukevia toimintoja. Alan työehtosopimusta ei ole rajattu koskemaan ainoastaan postipalvelulaissa säädettyä toimintaa. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat viestinvälitystoiminnoissa työskentelevät työntekijät ja toimihenkilöt työtehtävästä riippumatta. Työehtosopimuksen piiriin kuuluu siten myös osoitteettomien lähetysten jakelu sekä osana muuta jakelutoimintaa että siitä erillisenä. Tähän toimintaan ei työehtosopimuskäytännössä ole olemassa muuta työehtosopimusta.

TIKLI ry on yhtynyt työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan työtuomioistuimelle antamassa lausunnossa esitettyihin perusteisiin valituksen hylkäämiseksi.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on samoin yhtynyt työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunnossa esitettyihin perusteisiin valituksen hylkäämiseksi. Lisäksi liitto on todennut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sopimusosapuolten yhteisenä näkemyksenä on, että mainitun työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisissa tehtävissä toimivissa yrityksissä tulee noudattaa alan työehtosopimusta.

Työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien TIKLI ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työskentelevät työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä. Palkkaliite, johon valituksessa viitataan, koskee posti- ja kuljetustyötä. Sitä sovelletaan postin kulkuprosessin eri työvaiheissa perus- ja ammattitehtävässä työskenteleviin työntekijöihin sekä tavaran kuljetustehtävissä työskenteleviin työntekijöihin.

Valittajat ovat katsoneet, että palkkaliite P:n liitettä osoitteettomien lähetysten erillisjakelusta sovellettaisiin vain sikäli kuin toiminta olisi luvanvaraista postitoimintaa. PAU ry katsoo viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tulevan sovellettavaksi soveltamisalallaan riippumatta toiminnan mahdollisesta luvanvaraisuudesta.

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelua ei voida pitää muusta postitoiminnasta erillisenä toimialana. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteiden P ja D mukaisissa tehtävissä tehdään jatkuvasti myös osoitteettomien lähetysten jakelua, joten se on keskeinen osa postin perus- ja varhaisjakelutyötä.

Helsingin Jakelu-Expert Oy ja muut valittajat ovat yhteisessä vastaselityksessään todenneet muun ohella, että lausunnoissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka puoltaisivat valittajien esittämän vaatimuksen hylkäämistä. Työtuomioistuimen tulee jättää vahvistamatta, että työehtosopimus on yleissitova siltä osin, kuin se koskee soitteettomien lähetysten erillisjakelua. Jos sen katsotaan olevan mahdotonta, tulee koko työehtosopimus jättää vahvistamatta yleissitovaksi.

Valittajat ovat pyytäneet, että asiassa järjestettäisiin suullinen käsittely ja varanneet mahdollisuuden vaatia hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Lautakunnan mukaan työehtosopimuksen jakamattomuus ja pirstomattomuus ovat niin tärkeitä periaatteita, että on mahdotonta, että työehtosopimus olisi edustava jonkin työntekijäryhmän osalta mutta ei jonkin toisen ryhmän osalta. Lautakunta on katsonut aikaisemmin lausunnossaan (TT:2003-16), että työehtosopimuksen jakamattomuutta koskeva periaate on ollut pääsääntö, jota yleensä selkeyden ja oikeusvarmuuden johdosta tulisi noudattaa. Työtuomioistuin on ainakin edellä viitatussa jutussa hyväksynyt lautakunnan kannan päätyessään samaan lopputulokseen lautakunnan kanssa ja vahvistaessaan yleissitovuuden.

TIKLI ry ei edusta työehtosopimuksen soveltamisalalla mitään muuta yritystä kuin Itella-konsernia. TIKLI ry ei ole näyttänyt, että osoitteettomien lähetysten erillisjakelua suorittaisi yksikään sen jäsenyrityksen työntekijä. TIKLI ry ei ole lausunnossaan edes väittänyt, että sillä olisi alalla toimivia jäsenyrityksiä. Vastaavasti PAU ry ei ole väittänyt, että sillä olisi osoitteettomien lähetysten erillisjakelussa työskenteleviä jäseniä. Näin ollen on katsottava, että työehtosopimusosapuolilla ei ole edustavuutta alalla.

Valituksenalainen päätös johtaisi siihen, että yksi yritys, Itella Oyj, voisi käytännössä päättää sellaisenkin alan työehdoista, joilla se tosiasiassa ei itse toimi. Tämä olisi mahdollista lisäämällä kyseinen ala yleissitovana pidetyn työehtosopimuksen soveltamismääräykseen. Näin yksi yritys voi hyödyntää kilpailuvoimaansa työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmää hyväksi käyttäen.

TIKLI ry:n jäsenyritys voi sopia paikallisesti toisin työntekijöille maksettavista kappalepalkkioista, jos alueellinen tai paikallinen kilpailutilanne sitä edellyttää tai sen mahdollistaa. Toisin sopiminen olisi mahdollista siis vain Itella Oyj:lle mutta ei valittajille. Käytännössä tämä tarkoittaisi kilpailutilanteessa sitä, että rinnakkaisella alalla jo nyt monopoliasemassa oleva Itella Oyj voisi osoitteettomien lähetysten erillisjakelussa tarjota paikallisen sopimisen turvin asiakkaalle jakelua edullisempaan hintaan kuin valittajat, jotka olisivat sidottuja palkkaliitteen mukaisiin kappalepalkkioihin.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ei ole ottanut valittajien palveluksessa työskentelevien työntekijöiden lukumäärää lainkaan huomioon arvioidessaan työehtosopimuksen edustavuutta. Koko viestinvälitys- ja logistiikka-alan työntekijämääräksi on siis arvioitu noin 26.000 henkilöä. TIKLI ry puolestaan on ilmoittanut, että sen kolmen jäsenyrityksen palveluksessa on soveltamisalalla noin 23.700 työntekijää. Valittajien palveluksessa työskentelee vuositasolla osoitteettomien lähetysten erillisjakelussa noin 15.000 henkilöä. Nämä työntekijät eivät mitenkään voi olla mukana lautakunnan käyttämissä luvuissa (26.000 – 23.700 = 2.300).

Näyttääkin siltä, että lautakunta ei ole ottanut huomioon, että työehtosopimukseen on otettu liitteen P liitteellä uusi ala, vaan on ottanut arvioinnin pohjaksi vanhan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen (16.2.2005-30.9.2007) aikaiset työntekijämäärät vuodelta 2005.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU