21.1.2009

Vaatimukset

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Pirkanmaan Osuuskauppa on rikkonut osallisliittojen välillä solmittua S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan ja allekirjoituspöytäkirjan palkkatakuumääräyksiä alentaessaan A:lle maksettavaa työkohtaisuuslisää palkankorotuksen yhteydessä 377,20 eurosta kuukaudessa 177 euroon kuukaudessa,

vahvistaa, että työehtosopimusta ja sen allekirjoituspöytäkirjaa on tulkittava siten, että Pirkanmaan Osuuskauppa on ollut velvollinen maksamaan A:lle 1.10.2007 lähtien seuraavista tekijöistä muodostuvaa palkkaa:

vuosimyynnin perusteella määräytyvää taulukkopalkkaa 3.194,00 €/kk,

ABC-automaattiaseman hoitokorvausta 114 €/ kk ja

työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitettua työkohtaisuuslisää 390,40 €/ kk

ja sen mukaisesti velvoittaa Pirkanmaan Osuuskaupan maksamaan A:lle takautuvasti 1.10.2007 lukien puuttuvan osan työkohtaisuuslisästä eli 213,40 euroa kuukaudessa,

vahvistaa , että Pirkanmaan Osuuskauppa on rikkonut työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan määräystä, koska ei ole ennen tarkistamista todennut asiaa yhteisesti,

vahvistaa, että työkohtaisuuslisän tarkistamisen ajankohta ei ole ollut työehtosopimuksen mukainen ja

tuomitsee Suomen Kaupan Liitto SK ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, sekä

velvoittaa Suomen Kaupan Liitto SK ry:n korvaamaan Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Pirkanmaan Osuuskaupan palveluksessa olevan A:n palkka on ennen palkkojen tarkistamista 1.10.2007 muodostunut työnantajan palkkatodistuksen mukaan seuraavista tekijöistä: vuosimyynnin perusteella määräytyvästä taulukkopalkan osuudesta 2.880 €, ABC-automaattiaseman sovitusta hoitokorvauksesta 110 € ja työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitetusta työkohtaisuuslisästä 377,20 €.

A:n taulukkopalkkaa on tarkistettu myynnin mukaan 1.10.2007 alkaen voimaan tulleen palkkataulukon mukaiseen ylimpään palkkaluokkaan 3.194,00 euroa, ABC-lisää yleiskorotuksen 3,5 % mukaisesti 110 eurosta 114 euroon, mutta työkohtaisuuslisän suuruutta on samalla alennettu 377,20 eurosta 177 euroon. Uudeksi kokonaispalkaksi on saatu 3.485,00 euroa/kk, kun työnantaja on korottanut 30.9.2007 voimassa ollutta 3.367,20 euron kokonaispalkkaa 3,5 %:lla.

Työnantajalla ei ole ollut perustetta alentaa työkohtaisuuslisää palkankorotuksen yhteydessä, koska se on estetty työehtosopimuksen työkohtaisuuslisää koskevilla määräyksillä (10 § 3 ja 4 kohta) samoin kuin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan palkkatakuumääräyksillä. Vaikka työkohtaisuuslisää on muodollisesti korotettu yleiskorotuksen määrällä 3,5 % osana entistä "kokonaispalkkaa", sitä on työehtosopimuksen uusien määräysten vastaisesti tosiasiallisesti alennettu palkkalaskelmasta ilmenevin tavoin 117 euroon. Työnantajan olisi tullut myös työkohtaisuuslisän osalta menetellä samalla tavalla kuin se on menetellyt toisen toimihenkilölle maksettavan lisän (ABC-lisä) osalta eli korottaa myös sitä erikseen.

Työkohtaisuuslisä on työehtosopimuksen mukainen pakollinen lisä, jonka muutosperusteet on tyhjentävästi kaikkia tarkistamistilanteita silmällä pitäen määritelty. Työehtosopimuksessa on myös määritelty työkohtaisuuslisän tarkistamisajankohdat työehtosopimuksesta ilmenevään kolmeen tilanteeseen. A:n kohdalla ei ole ollut kysymys mistään työehtosopimuksessa mainitusta tarkistustilanteesta.

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry on jo neuvottelujen aikana nimenomaisesti sulkenut pois sen mahdollisuuden, että työkohtaisuuslisä voisi palkkoja korotettaessa ja uusiin palkkataulukoihin siirryttäessä leikkaantua. Sulkeminen on tapahtunut sekä työehtosopimukseen uutena määräyksenä otetun 10 §:n 4. kohdan 3. ja 4. kappaleen nojalla että allekirjoituspöytäkirjan kohdilla 2. ja 4. Allekirjoituspöytäkirjan mainituissa kohdissa henkilökohtaisella palkalla tarkoitetaan nimenomaan toimihenkilölle taulukkopalkan lisäksi maksettavia lisiä.

Koska työnantaja on toteuttanut A:n palkankorotuksen siten, että hänen työkohtaisuuslisänsä on leikkaantunut, on työnantaja menetellyt työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan edellä mainittujen määräysten vastaisesti. Suomen Kaupan Liitto SK ry ei ole korjannut työnantajan virheellistä menettelyä, joten se on rikkonut valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Kaupan Liitto SK ry on vastauksessaan, johon Pirkanmaan Osuuskauppa on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Kaupan Liitto SK ry on vaatinut Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n velvoittamista korvamaan Suomen Kaupan Liitto ry:n ja Pirkanmaa Osuuskaupan oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n kokonaispalkka on palkkahallinnollisista syistä palkkalaskelmassa jaettu ylimpään taulukkopalkkaan, työkohtaisuuslisään ja ABC-lisään. A:lla palkkataulukon yläpuolisena ei ole oikeutta erikseen taulukkopalkkaan ja lisiin, vaan hänellä on palkkateknisistä kirjauksista huolimatta ollut kokonaispalkka. A:n palkkaa on tullut korottaa yleiskorotuksella (3,5 prosenttia) ja näin on myös tehty.

Pelkästään A:n taulukkopalkan nousu 2.880 eurosta 3.194 euroon kuukaudessa olisi tarkoittanut taulukkopalkan osalta 10,9 prosentin palkankorotusta. Jos A:n palkkaa olisi korotettu Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n esittämällä tavalla, olisi A:n palkankorotus ollut 9,84 prosenttia. Taulukko- ja yleiskorotus olivat samaan aikaan 3,5 prosenttia ja tällä määrällä A:n kokonaispalkkaa on korotettu.

Kanteessa lähdetään siitä, että 1.10.2007 toteutettua palkankorotusta koskisivat sekä työehtosopimuksen tarkistusneuvotteluja koskevat määräykset (10 §:n 4. kohta) että allekirjoituspöytäkirjan määräykset. Kuitenkin työehtosopimuksen mukaan tarkistusneuvottelut käydään joko työsopimusta tehtäessä tai työsuhteen jatkuessa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Tarkistusneuvotteluja ei ole sovittu käytäväksi yleiskorotusten yhteydessä. Työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdassa mainitut tarkistusneuvottelut koskevat vain taulukkopalkkaisia toimihenkilöitä, mutta ei palkkataulukon yläpuolisia henkilöitä, joiden palkasta sovitaan työsopimuksella.

Missään vaiheessa neuvotteluja sopijapuolet eivät sanallakaan maininneet mahdollisuudesta, että taulukon yläpuolisten esimiesten palkat korottuisivat taulukkopalkkaisia enemmän. Jos neuvottelijat olisivat sopineet taulukon yläpuolisten palkankorotukset moninkertaisiksi taulukkopalkkaisiin nähden, olisi heidän tullut puhua asiasta neuvottelussa.

Lokakuun alussa 2007 toteutettu palkkataulukkorakenteen muutos, jonka yhteydessä palkkaportaita vähennettiin, oli merkittävä ja se toteutettiin 1.10.2007 alkaen. Tästä syystä allekirjoituspöytäkirjaan otettiin määräykset niistä kuviteltavissa olevista tilanteista, joihin taulukkorakenteen muutos olisi saattanut johtaa. Allekirjoituspöytäkirja antaa siten vastauksen A:n palkan oikeasta korotustavasta eli kokonaispalkkaa tuli korottaa yleiskorotuksella.

Koska Pirkanmaan Osuuskauppa on menetellyt asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, ei Suomen Kaupan Liitto SK ry ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1.Valvontakirjelmä Suomen Kaupan Liitolle 19.3.2008
2. HOK-Elannon vastaus, liite 15.5.2008 päivättyyn erimielisyysmuistioon
3. A:n 26.9.2003 päivätty työsopimus
4. A:n palkkalaskelma

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote Palveluesimies-lehdestä 30.10.2007
2. Suomen Kaupan Liiton palkankorotuksia 1.5.2008 koskeva ohje

Kantajan henkilötodistelu

1. Toiminnanjohtaja B
2. Osastopäällikkö C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Työmarkkinapäällikkö D
2. Neuvottelupäällikkö E

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Pirkanmaan Osuuskaupan palveluksessa olevan toimipaikan esimiehenä toimivan A:n palkka on määräytynyt toimipaikan vuosimyynnin perusteella palkkataulukkojen yläpuolisena palkkana, josta on sovittu työehtosopimuksen mukaisesti työsopimuksella. A:n rahapalkan määrä on ennen 1.10.2007 toteutettua työehtosopimuksen mukaista palkkojen korotusta ollut 3.367, 20 euroa kuukaudessa. Palkkalaskelmassa edellä mainittu palkka on eritelty ylimmän palkkataulukon mukaiseen 2.880 euron kuukausipalkkaan, 110 euron ABC-lisään ja 337,20 euron työkohtaiseen lisään.

Vuoden 2007 lokakuun alussa voimaantulleella työehtosopimuksella on sovittu muun muassa palkkaportaikkorakenteen muuttamisesta ja 3,5 prosentin suuruisesta palkkojen yleiskorotuksesta. Työnantaja on toteuttanut yleiskorotuksen A:n kohdalla siten, että hänen aikaisempaa kokonaispalkkaansa on korotettu mainitulla prosenttimäärällä ja A:n kuukausipalkan määräksi on muodostunut 3.485, 05 euroa.

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry on kanteessaan lähtenyt siitä, että A:lla on 1.10.2007 jälkeen oikeus vuosimyynnin perusteella palkkataulukon uuden ylimmän palkkataulukon mukaiseen palkkaan 3.194 euroa ja tämän lisäksi aikaisemmin maksettuihin ABC- ja työkohtaisuuslisään, joita kumpaakin olisi tullut korottaa yleiskorotuksella. KEY ry:n mukaan työnantajan menettely on merkinnyt A:n työkohtaisuuslisän alentumista 377,20 eurosta 177 euroon.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:n palkankorotus toteutettu työehtosopimuksen mukaisesti ja onko A:n työkohtaisuuslisä voinut alentua tässä yhteydessä. Erimielisyys vallitsee myös siitä, onko työnantaja menetellyt asiassa työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan työkohtaisuuslisän tarkistamista koskevien määräysten mukaisesti, kun A:n työkohtaisuuslisää on kysymyksessä olleena ajankohtana tarkistettu yksipuolisesti.

Todistelu

Todistajana kuultu B toimii Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n toiminnanjohtajana. Hän on tässä ominaisuudessa osallistunut myös vuonna 2007 käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin, joita osapuolten välillä on käyty pienemmässä ja suuremmassa kokoonpanossa. Työnantajan aloitteesta neuvottelujen kohteeksi on tullut palkkataulukkojen määrän vähentäminen. Tässä yhteydessä KEY ry on halunnut saada varmistuksen sille, ettei palkkataulukoiden vähentäminen johda kenenkään palkan alentumiseen. Tämän turvaamiseksi työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otettiin kohtiin 2.- 4. palkkatakuumääräykset. Näistä B neuvotteli Suomen Kaupan Liitto SK ry:n edustajana toimineen D:n kanssa. Mainitut takuumääräykset ovat B:n laatimia. Allekirjoituspöytäkirjan 5. kohtaan otetuista työkohtaisuuslisään liittyvistä määräyksistä on neuvoteltu osapuolten välisessä suuremmassa neuvotteluryhmässä.

B on kertomansa mukaan palkankorotusmääräyksistä D:n kanssa neuvotellessaan esittänyt KEY ry:n tavoitteena, ettei kenenkään henkilökohtainen palkka saa palkkaportaikkomuutoksen ja yleiskorotuksen yhteydessä alentua ja etteivät lisät saa työtuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti leikkaantua. Henkilökohtaisella palkalla tarkoitetaan palkkataulukon ylittävää palkanosaa. Tätä B ei ole nimenomaisesti sanonut D:lle, mutta ajatus on epäsuorasti käynyt ilmi B:n esityksestä. Koska kaikille toimihenkilöille haluttiin pysyvä takuu henkilökohtaisen palkan säilymisestä, työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohtaan on otettu uusi määräys, jolla taataan työkohtaisuuslisän maksaminen vähintään entisen suuruisena palkkoja tarkistettaessa.

B on edelleen kertonut, ettei työehtosopimusneuvotteluissa keskusteltu erikseen taulukon yläpuolisista toimihenkilöistä. Työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ei ole myöskään koskaan tullut esille se, että työehtosopimuksen työkohtaisuuslisää ja sen tarkistamista koskevia määräyksiä ei sovellettaisi taulukon yläpuolisiin toimihenkilöihin. Liiton jäsenistöä koskevista työaika- ja palkkakyselyistä käy ilmi, että mainittuja määräyksiä on käytännössä sovellettu myös taulukon yläpuolisiin toimihenkilöihin.

C, joka on Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:n edustajana osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2007, on kertonut liiton tavoitteista, neuvotteluista, takuumääräysten syntymisestä ja työkohtaisuuslisämääräysten soveltamisesta taulukon yläpuolisiin henkilöihin samalla tavoin kuin B. Työtuomioistuimessa C ei kuitenkaan ole ottanut kantaa terminologiseen kysymykseen henkilökohtaisen palkan käsitteestä. Palkkaportaikkomuutoksen edellytyksenä KEY:n puolella oli, että työehtosopimukseen otettiin määräykset, joilla taattiin työkohtaisuuslisän säilyminen. Työkohtaisuuslisän tarkistamista koskevasta uudesta määräyksestä sovittiin isossa neuvotteluryhmässä, mutta esillä ei ollut, mihin kohtaan se sijoitetaan työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5. kohdassa käytetty kokonaispalkka-käsite on tullut määräykseen työnantajapuolen aloitteesta. Kun mainitussa määräyksessä on sovittu erilliskorvausten olevan osa työkohtaisuuslisää ja työkohtaisuuslisän olevan osa toimihenkilön kokonaispalkkaa, jota on sovittu korotettavaksi yleiskorotuksella, on tällä myös tarkoitettu sopia työkohtaisuuslisän korottamisesta yleiskorotuksella. C:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ole tullut esille, että yleiskorotuksen määrä 3,5 prosenttia olisi enimmäismäärä, jolla palkat voivat korottua.

SOK:n työmarkkinapäällikkönä työskentelevä D on S-ryhmän edustajana osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin useilla työehtosopimuskierroksilla. Vuonna 2007 hän on toiminut työnantajapuolen pääneuvottelijana. Myös Suomen Kaupan Liitto SK ry:n neuvottelupäällikkö E on vuosien ajan osallistunut nyt kysymyksessä olevan alan työehtosopimusneuvotteluihin. D:n ja E:n kertomuksista on käynyt ilmi, että työehtosopimukseen vuonna 2007 tehty palkkaportaikkomuutos oli merkittävä, koska tällaisia on tehty harvoin. Tähän liittyvät samoin kuin yleiskorotusta koskevat määräykset otettiin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan. Aikaisemmilla työehtosopimuskierroksilla yleiskorotukset on toteutettu samalla mallilla eli toimihenkilön voimassaolevaa henkilökohtaista palkkaa, jolla ymmärretään samaa kuin kokonaispalkka, on korotettu yleiskorotuksen mukaisella prosentilla. Henkilökohtaisen palkan käsite on yleiskorotusta koskeneiden neuvottelujen yhteydessä ollut kummallekin osapuolelle niin selvä, että tästä ei ole koskaan keskusteltu erikseen. Käsitteellä on ollut sama sisältö myös kaupan pääsopimusalalla, jota koskeva sopimus tehdään Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kanssa. KEY ry:n edustajat eivät ole osapuolten välisissä neuvotteluissa esittäneet, että heidän käsityksensä henkilökohtaisen palkan käsitteestä poikkeaisi työnantajapuolen näkemyksestä.

Kun vuosimyyntiin perustuvaa palkkaportaikkoa on muutettu ja osa aikaisemmista palkkaportaista on poistettu, olisi uusi palkkataulukko todistajien mukaan saattanut johtaa joidenkin kohdalla palkan alenemiseen. Tämän estämiseksi KEY ry halusi uuteen työehtosopimukseen takeet siitä, ettei portaikkomuutos johda toimihenkilön kokonaispalkan alenemiseen. Sen sijaan KEY ry:n toiminnanjohtaja ei ole työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt sopimuksen syntymisen edellytykseksi sitä, että toimihenkilöille maksettavia palkanlisiä ei saa palkkaportaikkomuutoksen ja yleiskorotuksen yhteydessä leikata.

D:n ja E:n kertomuksista on edelleen käynyt ilmi, ettei vuonna 2007 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa ole erikseen keskusteltu taulukkopalkkojen yläpuolella olevista toimihenkilöistä, joita sopimuksen piirissä on 220-250. Jos näiden toimihenkilöiden kohdalla meneteltäisiin kanteessa vaaditulla tavalla, olisi näiden henkilöiden palkankorotus ollut noin 10 prosentin suuruinen eli kolminkertainen verrattuna muihin toimihenkilöihin. Myös työehtosopimuksen kustannusvaikutus olisi tällöin ollut niin suuri, ettei työehtosopimusta olisi syntynyt KEY ry:n nyt esittämillä ehdoilla. Koska taulukon yläpuolisten toimihenkilöiden palkasta sovitaan työehtosopimuksen mukaan työsopimuksella, työehtosopimuksen työkohtaisuuslisää ja sen tarkistamista koskevia määräyksiä ei sovelleta heihin. Työehtosopimus ei myöskään edellytä, että heidän palkkansa eritellään taulukkopalkkana ja erilaisina lisinä. Vuoden 2007 työehtosopimusneuvotteluissa sovittu työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohtaan otettu uusi työkohtaisuuslisän tarkistamiseen liittyvä määräys koskee vain samassa kohdassa tarkoitettua kerran vuodessa tehtävää tarkistusta, eikä sitä ole tarkoitettu sovellettavaksi 1.10.2007 toteutetun yleiskorotuksen yhteydessä. Toimihenkilöille maksetut lisät ovat myös saattaneet leikkautua yleiskorotusten yhteydessä.

Arviointi ja johtopäätökset

S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimuksella on sovittu 1.10.2007 voimaantulevasta palkkataulukon rakennemuutoksesta ja palkkojen yleiskorotuksesta 3,5 prosentilla mainitusta päivästä lukien. Palkkataulukon rakennemuutoksen jälkeen vuosimyyntiin perustuvia palkkaryhmiä on enää viisi, kun niitä aikaisemmin oli yhdeksän. Muutoksen yhteydessä sovittiin uudesta ylimmästä palkkaryhmästä.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2. kohtaan otettiin määräys, jonka mukaan taulukkopalkkojen portaikkomuutos ei alenna toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa. Edelleen allekirjoituspöytäkirjan 4. kohdassa on sovittu siitä, että toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa korotetaan yleiskorotuksella huolimatta taulukkopalkkojen portaikkomuutoksesta.

B:n kertoman mukaan hän on työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt KEY ry:n tavoitteena olevan, ettei kenenkään henkilökohtainen palkka saa työehtosopimusmuutoksen ja yleiskorotuksen yhteydessä alentua eivätkä palkanlisät saa leikkaantua. Edellä mainitut allekirjoituspöytäkirjan määräykset ovat B:n laatimia, ja liiton tavoitteista on B:n mukaan sovittu näillä määräyksillä.

Kantajan mukaan määräyksissä tarkoitetaan henkilökohtaisella palkalla toimihenkilölle taulukkopalkan lisäksi maksettavaa palkanosaa. Tämä tarkoitus on B:n mukaan tuotu toimihenkilöpuolelta esille välillisesti määräyksistä neuvoteltaessa. Työnantajapuolen todistajien mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ole keskusteltu henkilökohtaisen palkan käsitteestä, vaan osapuolille on aina ollut selvää, että henkilökohtaisella palkalla ymmärretään toimihenkilölle maksettavaa kokonaispalkkaa. Esitetyn selvityksen mukaan aikaisemmin yleiskorotukset on toteutettu siten, toimihenkilöille maksettua kokonaispalkkaa on korotettu yleiskorotuksen määrällä.

Työtuomioistuin toteaa, että työnantajapuolen tulkinta henkilökohtaisen palkan käsitteestä vastaa sitä, mitä työehtosopimuksissa ja niitä sovellettaessa henkilökohtaisella palkalla yleensä tarkoitetaan. Jos Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry:llä on edellä mainituista allekirjoituspöytäkirjan määräyksistä sovittaessa ollut tarkoitus antaa henkilökohtaisen palkan käsitteelle esittämänsä, vakiintuneesta käytännöstä selvästi poikkeava merkitys, olisi liiton edustajien tullut tuoda tämä tulkintansa selkeästi esille. Näin ei esitetyn selvityksen mukaan ole tapahtunut. Allekirjoituspöytäkirjan määräyksistä ei siten ole saatavissa tukea sille tulkinnalle, että A:n palkkaa olisi tullut korottaa muulla tavoin kuin työnantaja on tehnyt, kun A:n kokonaispalkkaa on korotettu yleiskorotuksen määrällä. Allekirjoituspöytäkirjan 5. kohdassa onkin suoraan sanottu, että kokonaispalkkaa, johon työkohtaisuuslisä sisältyy, korotetaan yleiskorotuksella.

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry on perustanut kanteensa myös työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohtaan otettuun uuteen määräykseen, jossa todetaan, että työkohtaisuuslisä maksetaan palkkoja tarkistettaessa vähintään entisen suuruisena, ellei sen maksamiseen liittyvissä edellytyksissä ole tapahtunut yhteisesti todettuja oleellisia muutoksia. Kantaja on lisäksi katsonut, että työnantaja on puuttunut A:n työkohtaisuuslisään yksipuolisesti ja vääränä ajankohtana.

Edellä mainittu 10 §:n 4. kohta koskee otsikkonsa mukaan tarkistusneuvotteluja. Tarkistettavia asioita ovat palkkaluokkiin sijoittumiseen ja työkohtaisuuslisän maksamiseen vaikuttavat tekijät. Saman pykälän 1. kohdassa on kuitenkin todettu, että myynnin määrän perusteella palkkaluokkien yläpuolelle sijoittuvassa toimipaikassa esimiehen palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Työehtosopimuksen selvä määräys tukee työnantajapuolen käsitystä, jonka mukaan työkohtaisuuslisän tarkistamista koskevat 4. kohdan määräykset eivät sovellu palkkataulukon yläpuolelle sijoittuviin toimihenkilöihin, kuten A:han. Tätä tulkintaa ei työtuomioistuimen mielestä horjuta se, jos yrityksen palkkahallinnossa on käytetty nimikettä "työkohtaisuuslisä" kuvaamassa palkanerää, jolla asianomaisen toimihenkilön kokonaispalkka ylittää korkeimman palkkaluokan.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimuksen tai sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksillä ole sovittu siitä, että A:lle henkilökohtaisena lisänä maksettu työkohtaisuuslisä säilyisi entisen suuruisena tai että sitä tulisi erikseen korottaa siinä yhteydessä, kun palkkoja on korotettu vuoden 2007 työehtosopimusratkaisulla. Tällaisessa tapauksessa henkilökohtainen lisä, jota ei ole sovittu kiinteäksi, saattaa työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan myös leikkaantua juuri esimerkiksi palkkaryhmää muutettaessa (ks. esim. TT 2007:61 ja 2006:108). Pirkanmaan Osuuskauppa on siten tässä tapauksessa menetellyt A:n palkankorotuksen yhteydessä työehtosopimusmääräysten mukaisesti, minkä vuoksi perusteita kanteessa esitettyjen vahvistusvaatimusten hyväksymiselle ei ole. Näin ollen myöskään Suomen Kaupan Liitto SK ry ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Kaupan Liitto SK ry:n ja Pirkanmaan Osuuskaupan oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 4.870 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Kaupan Liitto SK ry:n ja Pirkanmaan Osuuskaupan oikeudenkäyntikulut 4.870 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä jäseninä Kröger, Forsström, Etu-Seppälä, Raitoharju ja Salonen. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.