14.3.2008

Vaatimukset

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa lennonjohtajia koskevan virkaehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, että sairastuneella kuukausipalkkaisella lennonjohtajalla on oikeus saada 8 §:n mukaista sairauslomaa ja 10 §:n 2 momentin mukaista sairausaikalisää heti ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien, vaikka kyseinen päivä muutoin olisikin ollut virkamiehen vapaapäivä, ja

velvoittaa Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n korvaamaan Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Kuukausipalkkaiselle virkamiehelle maksetaan palkka kuukauden jokaiselta kalenteripäivältä. Virkaehtosopimuksen 9 §:n viimeisen momentin mukaan kuukausipalkkaiselle virkamiehelle suoritetaan sairausajan palkkaa sairauslomaan sisältyviltä kalenteripäiviltä ja muille kuin kuukausipalkalla työskenteleville virkamiehille sairauslomaan sisältyviltä työpäiviltä.

Vastaavasti sairausaikalisä on maksettava kaikilta sairauslomapäiviltä riippumatta siitä, olisivatko ne muutoin olleet virkamiehen työpäiviä vai vapaapäiviä. Virkaehtosopimuksessa ei ole millään tavalla rajattu sitä, että sairausajan palkkaa aloitettaisiin maksaa vasta ensimmäisestä työvuorolistan mukaisesta työpäivästä lukien, vaan sanamuotonsa mukaisesti sairausajan palkka on maksettava sairausloman alkamisesta lukien. Tätä tulkintaa puoltaa sairausaikalisän jakaja (1/365), joka osoittaa, että sairausaikalisää maksetaan jokaiselta sairauspäivältä suhteellisena osuutena vuoteen sisältyvien kalenteripäivien lukumäärän mukaan. Sen sijaan vuosilomalisänä maksetaan vuosilomapäivää kohti 1/300 osaa lomanmääräytymisvuonna ansaituista lisistä.

Aikaisemmin sairauslomalisä oli maksettu heti sairastumisesta alkaen riippumatta siitä, oliko ensimmäinen sairauslomapäivä työ- vai vapaapäivä. Työnantajan muuttunut käytäntö sairauslomalisän maksamisessa oli riitautettu heti uusien ohjeiden antamisen jälkeen. Ohjeiden antamisen jälkeenkin sairauslomalisää on maksettu eri tavoin. Työntekijä ei päässyt sairastamalla parempaan asemaan kuin pysymällä terveenä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut, että Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lennonjohtajalla on oikeus sairauslomaan silloin, kun hän on todistetun sairauden, vian, vamman, työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa tai työtänsä. Työ- ja virkaehtosopimuksissa olevien sairausajan palkkamääräysten yleisenä tavoitteena on ansionmenetyksen korvaaminen. Lennonjohtajien virkaehtosopimuksessa edellä mainittu tavoite määräytyy siten, että lennonjohtajalle maksetaan sopimuksen 9 §:n mukaisesti palvelussuhteen pituudesta riippuen työkyvyttömyysajalta keskipäiväansion mukaan laskettua palkkaa ja sopimuksen 10 §:ssä todettua laskentaperustetta noudattaen lisäpalkkiot ja korvaukset otetaan huomioon niin sanotun sairauspäivälisän muodossa.

Ilmailulaitoksen vuosikymmenten ajan käytössä olleen vakiintuneen menettelytavan mukaan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on ollut lennonjohtajan sairaudesta johtuva kykenemättömyys suoriutua työtehtävästään sekä tästä johtuva poissaolo työstä. Sairausajan palkanmaksu on siis aloitettu siitä päivästä, jona työntekijä on ensimmäisen kerran ollut kykenemätön tulemaan töihin eli sairastumistilanteessa aina ensimmäisestä täydestä työpäivästä lukien.

Työehtosopimuksessa käytetty jakaja 365 on ainoastaan sairauspäivälisän suuruuden määräytymisperuste, eikä sillä ole otettu kantaa sairauspäivälisän maksamisen perusteisiin.

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n nyt esittämän tulkinnan omaksuminen johtaisi virkaehtosopimuksen ja työsopimuslain tarkoituksen vastaiseen menettelyyn. Lennonjohtaja saisi korvauksia, joita hänelle ei olisi terveenä maksettu ja hän pääsisi sairastamalla parempaan asemaan kuin olemalla terve ja työkykyinen. Kanteessa esitetty tulkinta merkitsisi käytännössä sairauspäivälisän maksamista esimerkiksi ainoastaan vapaapäiville ajoittuvien sairauksien yhteydessä. Näin ollen virkamiehelle maksettaisiin korvausta menetetyistä palkanlisistä näiltä vapaapäiviltä, vaikka minkäänlaista viran tai työn hoitamisen estymistä eikä siten ansionmenetystä virkamiehelle olisi sairauden johdosta aiheutunut.

Sairausjakson keskelle osuvilta vapaapäiviltä työntekijälle maksetaan sairauslomalisää. Jos työntekijä sairastuu kesken työpäivän, kyseinen päivä katsotaan työpäiväksi. Työnantajan käytäntö sairauslomalisän maksamisessa on ollut tämän mukainen, mutta siitä voi olla yksittäisiä poikkeuksia.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Vuorosuunnittelijoille sähköpostitse lähetetty ohjeistus

2. Kaksi esimerkkiä vuorolistasta

Kantajan henkilötodistelu

1. Puheenjohtaja A

2. Lennonjohtaja B

3. Lennonjohtaja C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Henkilöstöpalvelujen apulaisjohtaja D

2. Henkilöstösuunnittelija E

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko lennonjohtajia koskevan virkaehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalla kuukausipalkkaisella lennonjohtajalla oikeus saada virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaista sairauslomaa ja 10 §:n 2 momentin mukaista sairausaikalisää ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien, vaikka kyseinen päivä muutoin olisi ollut virkamiehen vapaapäivä.

Virkaehtosopimuksen soveltamisesta esitetty selvitys

A on työskennellyt lennonjohtajana Tampere-Pirkkalan lentokentällä ja toimii kuudetta vuotta Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n puheenjohtajana. A:n mukaan ennen työnantajan vuoden 2006 tammikuussa antamia ohjeita sairausaikalisää on käytännössä aina maksettu lennonjohtajille ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Työnantajan ohjeet ovat saattaneet osittain muuttaa aikaisempaa käytäntöä, mutta ohjeista huolimatta A:llekin on vielä vuoden 2006 huhtikuussa maksettu sairausaikalisää vapaapäivältä, jolloin hänen sairauslomansa alkoi. Niissä tapauksissa, joissa lennonjohtaja on ilmoittautunut sairaaksi kesken vapaajakson, sairausaikalisää on maksettu heti sairastumispäivästä alkaen. A:n mukaan vastaavasti virkaehtosopimuksen mukaisen palkallisen sairauslomajakson pituuden laskeminen tulee aloittaa samasta ajankohdasta kuin sairausaikalisän maksaminen on alkanut.

B työskentelee lennonjohtajana Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lennonjohtajien luottamusmiehenä hän on toiminut vuodesta 2001 vuoden 2006 maaliskuuhun. B sai vuoden 2006 tammikuun lopussa tiedon työnantajan antamasta uudesta ohjeesta, jonka mukaan sairausaikalisää maksetaan vasta ensimmäiseltä työpäivältä tilanteessa, jossa sairastuminen tapahtuu vapaa-aikana. Ennen uutta ohjetta sairausaikalisää oli maksettu ensimmäisestä vapaapäivästä alkaen niissä tilanteissa, jossa lennonjohtaja oli sairastunut vapaapäivänään. Vuosien 1999 ja 2002 välisenä aikana B:n omalla kohdalla on ollut neljä tapausta, joissa sairausloman alkaminen oli ajoittunut vapaapäivälle. Kaikissa näissä tapauksissa sairausaikalisä oli maksettu ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. B:n luottamusmieskauden aikana myös kolmen muun lennonjohtajan kohdalla oli ollut tilanne, jossa sairauslomajakso on alkanut vapaapäivänä ja sairausaikalisää on maksettu ensimmäisestä vapaapäivästä lukien. Työnantajan vuoden 2006 tammikuussa antamien ohjeiden jälkeen käytäntö on tältä osin muuttunut. B oli riitauttanut työnantajan uuden menettelyn heti saatuaan tiedon ohjeista.

C on toiminut lennonjohtajana Tampere-Pirkkalan lentokentällä ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 2003. Lennonjohtajien valtakunnallisena pääluottamusmiehenä C oli toiminut vuosina 1994 - 2002. Tampere-Pirkkalan lentokentällä lennonjohtajien sairaustapaukset olivat vähäisiä. Käytäntö sairauslomalisän maksamisessa oli ollut, että sitä maksettiin aina ensimmäisestä sairauspäivästä lukien riippumatta siitä, osuiko sairausloman alku työ- vai vapaapäivälle.

D on toiminut Ilmailulaitoksen palveluksessa henkilöstötehtävissä vuodesta 1988 alkaen. Koska palkanlaskentaan toimitetuissa vuorolistoissa oli eri yksiköissä esiintynyt erilaista käytäntöä vapaan ajalle sijoittuvaa sairauslomaa koskevien merkintöjen osalta, todistaja oli laatinut asiasta työnantajan ohjeet, jotka oli toimitettu vuorosuunnittelijoille. Nämä ohjeet koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä. Ohjeissa on todettu, että jos henkilö sairastuu kesken työpäivän, katsotaan kysymyksessä oleva päivä työpäiväksi. Ohjeiden mukaan sairastumistapauksissa ensimmäinen työvuorolistan mukainen työpäivä katsotaan sairauspäiväksi, mistä lähtien myös aloitetaan sairausaikalisän maksaminen. Näin pääasiassa käytännössä oli myös aiemmin menetelty. D:n on tältä osin tarkastanut menettelyn Tampere-Pirkkalan ja Helsinki-Vantaan lentokenttien sekä Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen kohdalta vuosilta 2004 - 2005. D:n tekemän selvityksen mukaan käytäntö oli ollut työnantajan omaksuman tulkinnan mukainen muualla paitsi Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa työnantajan oikeaksi katsomasta menettelystä oli esiintynyt joitakin poikkeuksia. Joku poikkeus oli ollut myös niin päin, että henkilö oli palkallisia sairauslomapäiviä säästääkseen kirjannut olleensa sairauslomajakson sisään jäävinä vapaapäivinä sairausloman asemesta vapaalla.

D on edelleen kertonut, että koska lennonjohtajalla on oikeus kolmen päivän sairauslomaan ilman lääkärintodistusta, mahdollista ei voi olla, että hän saa sairausaikalisän myös samaksi ajaksi osuvilta kolmelta vapaapäivältä pelkän puhelinsoiton perusteella. D:n mukaan myös palkallisen sairauslomajakson pituuden laskeminen aloitetaan ensimmäisestä sairauslomajakson sisään sijoittuvasta työpäivästä.

E on työskennellyt Ilmailulaitoksen palveluksessa Oulun lentokentällä palkanlaskijana vuodesta 1991 vuoden 2007 kesäkuuhun ja tämän jälkeen henkilöstösuunnittelijana. Käytäntö sairauslomalisän maksamisessa on ollut, että lisää on maksettu ensimmäiseltä työpäivältä niissä tapauksissa, joissa sairaus on alkanut vapaan aikana. Poikkeuksia tästä on saattanut käytännössä olla. E:n tiedossa ei ollut tapauksia, joissa lennonjohtaja olisi ilmoittautunut sairaaksi vapaapäivänään.

Arviointi ja johtopäätökset

Lennonjohtajia koskevan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaan virkamiehellä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt hoitamasta virkaansa. Virkaehtosopimuksen 9 §:n sairausajan palkan maksamista koskevan määräyksen mukaan kuukausipalkkaiselle virkamiehelle suoritetaan sairausajan palkkaa sairauslomaan sisältyviltä kalenteripäiviltä. Sairausajan palkan perusteita koskevan 10 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen 7 §:n mukaista palkkaa ei vähennetä sairausloman ajalta siltä osin kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.

Virkaehtosopimuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu sairauspäiviltä maksettava sairausaikalisä on lisäpalkkaa, jota maksetaan virkamiehelle korvauksena siitä, että häneltä jää sairaudesta johtuvan työstä poissaolon vuoksi mahdollisesti saamatta määräyksessä tarkoitettuja palkanlisiä ja lisäpalkkoja. Sairausajalta lisät maksetaan keskimääräisinä siten, että lisän määrä päivää kohden on 1/365 edellisen lomanmääräytymisvuotena maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden virkaehtosopimuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitettujen palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä. Jakajana käytetty vuoden kalenteripäivien määrä 365 osoittaa lisien laskuperustetta, eikä jakajasta sinänsä voida päätellä, että virkamiehellä olisi oikeus sairauslisään myös niissä tilanteissa, joissa poissaolon syynä on sairauden lisäksi jokin toinen syy.

Virkaehtosopimuksessa ei ole määrätty, mistä päivästä alkaen sairausloma myönnetään. Ilmailulaitoksen ohjeiden mukaan sellaisessa tapauksessa, jossa henkilö sairastuu kesken työpäivän, katsotaan kysymyksessä oleva päivä työpäiväksi eikä työkyvyttömyyden alkamispäiväksi. Jos sairaudesta aiheutuva työkyvyttömyys jatkuu tämän jälkeen, merkitään ensimmäinen työvuorolistan mukainen työpäivä sairauslomapäiväksi, josta alkaa myös sairauslomajakson pituuden laskeminen.

Esitetyn selvityksen mukaan myös käytäntö on ollut edellä esitetyn mukainen, joskin käytännöstä on pääasiassa Helsinki-Vantaan lentokentällä esiintynyt eräitä poikkeuksia. Ne eivät kuitenkaan ole olleet työnantajan hyväksymiä ja työnantaja onkin vuoden 2006 alussa antamillaan ohjeilla pyrkinyt käytännön yhtenäistämiseen.

Tilanteita, joissa työstä poissaolo johtuu kahdesta samanaikaisesta syystä, on työoikeudessa arvioitu niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eli poissaolon katsotaan johtuvan ensiksi alkaneesta syystä ja tämän lakattua toisesta samaan aikaan vaikuttavasta syystä. Virkaehtosopimuksella voidaan poiketa aikaprioriteettiperiaatteesta. Nyt sovellettavana olevan virkaehtosopimuksen määräykset tai niiden soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys eivät osoita, että virkaehtosopimuksella olisi ollut tarkoitus poiketa tämän periaatteen soveltamisesta.

Työtuomioistuin on tuomiossaan TT:2003-96 arvioinut lisä- ja ylityökorvausten määräytymistä sairauden vuoksi keskeytyneessä työjaksossa, jossa virkamies oli sairastunut vapaapäivänään. Kyseisessä tapauksessa sovellettiin rajavartiolaitoksen tarkentavaa virkaehtosopimusta ja valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sairauslomaoikeutta koskevaa määräystä. Kyseisen tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan työajan laskennassa laskentapäiviä olivat työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät ja keskeytyspäiviä sairauspäivät. Edellä mainitun valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sairauslomaoikeutta koskeva 9 §:n määräys on ollut asiallisesti samansisältöinen kuin nyt sovellettavan virkaehtosopimuksen 8 §:n määräys. Mainitussa tapauksessa kantajat olivat katsoneet, että pelkästään vapaapäiville sattuva sairauspoissaolo tulisi myöntää valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n mukaisena sairauslomana, jolloin sillä olisi vaikutusta työjakson työajan laskentaan sekä mahdollisiin lisä- ja ylityökorvauksiin. Edelleen kantajat ovat mainitun tapauksen yhteydessä vedonneet siihen, että rajavartiolaitoksen virkamies saa palkkaa myös vapaapäiviltä ja että hänellä on tiettyjä velvollisuuksia myös työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinä, ellei hänelle ole myönnetty virkavapautta. Kantajat ovat myös todenneet, että vuosilomaa ja sairauslomaa ei myönnetä pelkästään työpäiviksi. Työtuomioistuin on tuomiossaan todennut, että tilanteessa, jossa viranhaltijan sairauspäivät sattuivat pelkästään työvuoroluettelon mukaisille vapaapäiville, johtui viranhaltijan työstä poissaolo aikaprioriteettiperiaatteen mukaan ensisijaisesti työvuoroluettelon mukaisista vapaapäivistä. Sairauspäiviä ei tullut tässä tilanteessa katsoa työajan laskennassa keskeytyspäiviksi.

Arvioidessaan nyt esillä olevassa tilanteessa sitä, onko lennonjohtajan poissaolo johtunut vapaapäivästä vai sairaudesta aiheutuneesta työkyvyttömyydestä, voidaan arvio perustellusti tehdä soveltaen aikaprioriteettiperiaatetta samalla tavoin kuin tuomiossa 2003-96. Näin ollen tilanteessa, jossa lennonjohtajan työkyvyttömyys alkaa ennalta tiedossa olevana työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä, on poissaolon syyksi katsottava vapaapäivä. Tällaiselta vapaapäivältä virkamiehellä on oikeus virkaehtosopimuksen mukaiseen normaaliin palkkaansa. Työvuorolistan mukaisen vapaajakson päätyttyä työstä poissaolon syynä on sairaus ja virkamies on siten oikeutettu virkaehtosopimuksen mukaiseen sairauslomaan ja sairausajan palkkaan sekä sairausaikalisään. Virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaan sairausajan palkkaa ja sairausaikalisää maksetaan tässä tilanteessa virkamiehelle sairauslomaan sisältyviltä kalenteripäiviltä ja siten myös sairauslomajakson loppuun ajoittuvilta mahdollisilta vapaapäiviltä.

Työnantaja ei edellä esitetyillä perusteilla ole velvollinen myöntämään lennonjohtajalle sairauslomaa ja maksamaan sairausajan palkkaa ja sairausaikalisää aikaisemmasta ajankohdasta kuin ensimmäisestä työpäivästä, jolloin viranhaltijan työnteko on estynyt sairauden vuoksi.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe saattaa se tuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n on jutun voittaessaankin vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Niittylä, Lehto ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Jäsen Niittylän lausunto:

Lennonjohtajia koskevan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaan virkamieheltä on oikeus saada virkavapautta tai sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa tai työtänsä. Virkaehtosopimus, valtion virkamieslaki- tai asetus ei sisällä määräyksiä siitä, mistä lukien työkyvyttömyydestä aiheutuva virkavapaus tulee myöntää tilanteessa, jossa työkyvyttömyys alkaa virkamiehen vapaapäivänä.

Työkyvyttömyyden perusteella henkilölle myönnetään virkavapautta. Virkavapaudessa on kysymys virantoimituksen keskeytymisestä. Aikaprioriteettisäännössä on kysymys virantoimitusvelvollisuuden keskeytymisperusteiden välisestä kollisiosta. Vaikka työtuomioistuin on tuomiossaan 2003-96 vapaapäiville sattunutta työkyvyttömyyttä aikaprioriteettiperiaatteen perusteella, katson että aikaprioriteettiperiaatteen soveltaminen virkavapauden ja työaikajärjestelyihin liittyvän vapaapäivän ristiriitatilanteessa ei ole perusteltua. Aikaprioriteettisäännön soveltaminen ei ole perusteltua senkään vuoksi, että kyseessä olevaa virkaehtosopimusta on sovellettu niin, että sairausloman keskelle tai sen loppuun jäävät vapaapäivät katsotaan sopimuksen mukaisiksi sairauslomapäiviksi ja niiltä maksetaan kiistanalainen sairauslomalisä. Myös sairausloman keskelle tai sen loppuun jäävät vapaapäivät ovat käytännössä ainakin suhteellisen lyhyissä sairauslomissa tiedossa ennen työkyvyttömyyden alkamista. Aikaprioriteettisäännön soveltamisen johtaisi näissä tilanteissa siihen, että myös näiden keskelle tai loppuun jäävien päivien osalta virantoimituksen keskeytyminen on ollut tiedossa ennen sairauslomaa, eikä näiltäkään päiviltä maksettaisi sopimuksen mukaista lisää. Vastaajan käytännön mukaan näillekin päiville myönnetään sairauslomaa ja maksetaan sairausaikalisää.

Kantajan esittämän näytön perusteella sairausajan palkkaa ja lisää on maksettu joillakin lentoasemilla joidenkin viranhaltijoiden osalta myös ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien, vaikka kyseinen päivä muutoin on ollut virkamiehen vapaapäivä. Vastaajan esittämän näytön perusteella käytäntö on ollut se, että ko. tilanteessa sairausloma ja lisän maksaminen alkaa vapaapäivää seuraavasta työvuoroluettelon mukaisesta työpäivästä. Vastaajan mukaan tarkentavat ohjeet on annettu esiintyneiden aikaisemmasta käytännöstä poikkeavien tapausten johdosta.

Kantajan on asiassa osoitettava, että työnantajan tulkinta ja soveltamisen on vastoin sopimusmääräyksiä. Kun sopimusmääräyksistä tai valtion virkamiehiä koskevista säännöksistä ei ole yksiselitteisesti pääteltävistä mistä ajankohdasta lukien sairauden vuoksi myönnettävä virkavapaa on myönnettävä, eikä kantajan esittämä näyttö osoita vastaajan pitkään soveltaman käytännön olevan virkaehtosopimuksen määräysten vastainen, päädyn samaan lopputulokseen kuin enemmistö.

Myös oikeudenkäyntikulujen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Jäsen Kauppalan lausunto, johon jäsen Lehto yhtyi:

Lennonjohtajia koskevan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaan virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta tai sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta, vammasta, työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa tai työtänsä. Virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaan kuukausipalkkaiselle virkamiehelle suoritetaan sairausajan palkkaa sairauslomaan sisältyviltä kalenteripäiviltä.

Virkaehtosopimuksen 10 §:n 2 momentin mukaan kuukausipalkkaiselle virkamiehelle maksetaan kutakin sairauspäivää kohden 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai maksettaviksi erääntyneistä vuosilomamääräysten mukaiseen vuosilomaan oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä. Sairauslomalisällä on tarkoitus kompensoida virkamiehen mahdollisesti sairausloman johdosta menettämiä palkanlisiä ja lisäpalkkoja. Sairauslomalisällä ei kuitenkaan tosiasiallisesti korvata saamatta jääneitä lisiä, vaan kyseessä on summaarinen korvaus. Tämän osoittaa se, että lisä määräytyy edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen lisien perusteella samoin kuin se, että korvauksen jakajana ovat kalenteripäivät eivätkä työpäivät. Näin ollen sillä seikalla, saako virkamies sairaana ollessaan sairauslomalisän kautta enemmän vai vähemmän palkkaa kuin työssä ollessaan, ei ole asiaa arvioitaessa merkitystä.

Virkaehtosopimuksen mukaan virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta tai sairauslomaa, jos hän on muun muassa sairaudesta johtuen estynyt hoitamasta virkaansa. Virkaehtosopimuksessa ei ole sovittu nimenomaisesti siitä, mille ajalle sairauslomaa kulloinkin on myönnettävä. Sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta tältä osin ei ole annettu mitään selvitystä eikä virkaehtosopimuksen soveltamiskäytäntö ole ollut yhtenäinen. Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 22 §:ssä on säädetty, millä tavoin virkamiehen on todistettava sairautensa hakiessaan virkavapautta sairauden perusteella. Näin ollen on katsottava, että silloin, kun virkamies todistaa sairautensa valtion virkamiesasetuksessa säädetyin tavoin, työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole harkintavaltaa, mille ajalle virkavapaus myönnetään. Virkavapaus on myönnettävä todistetun sairauden ajalle.

Valtion virkamieslain (750/194) 23 §:ssä on säädetty, milloin virkamies saa keskeyttää työteon. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 291/1993) yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee, että kyse on nimenomaan virantoimituksen keskeytyksestä. Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä ei keskeytä virkamiehen virantoimitusta. Koska virkamiehen virantoimitus ei ole keskeytynyt vapaapäivän johdosta, ei aikaprioriteettiperiaatetta, jonka mukaan ensiksi alkaneen esteen katsotaan estävän viranhoidon niin kauan kuin este on olemassa, näin ollen voida soveltaa vapaapäivän ja sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden kollisiotilanteessa.

Edellä olevan perusteella katson, että lennonjohtajalla on oikeus saada vapaapäivälle sattuvan todistetun sairauden ajalle virkavapaata (sairauslomaa), koska hän ei ole työvuoroluettelon mukaisella vapaapäivällä estynyt hoitamasta virkaansa tai työtänsä, vaan este johtuu sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Lennonjohtajalla on siten myös oikeus virkaehtosopimuksen mukaiseen sairauslomalisään tältä ajalta. Näin ollen hyväksyn kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen.

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen käsiteltäväksi Tämän vuoksi katson, että Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry saa jutun voittaessaankin vastata oikeudenkäyntikuluistaan.