16.2.2007

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy:n rikkoneen työehtosopimuksen 22 §:n määräystä jättämällä maksamatta entiselle työntekijälleen A:lle sairausajan palkkaa 368 euroa neljän päivän ajalta 9. - 13.1.2006,

vahvistaa A:lla olevan oikeus saamatta jääneeseen sairausajan palkkaan,

tuomitsee Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Suomen Maalarimestariliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Suomen Maalarimestariliiton sekä Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli 7.1.2006 liukastunut vapaa-ajallaan saunassaan kaatuen selkä edellä päin kiuasta. Tämän seurauksena hänelle oli tullut selkään noin 14 cm kertaa 28 cm suuruinen palovamma. Seuraavana päivänä 8.1.2006 selkään oli noussut rakkoja. Hän oli päättänyt tämän vuoksi mennä sitä seuraavana päivänä 9.1.2006 lääkäriin. A oli ennen työvuoron alkua 9.1.2006 soittanut yhtiön työnjohtajalle ja ilmoittanut menevänsä lääkäriin. Selkää oli aristanut palovamman vuoksi eikä sitä voinut rasittaa autoa ajamalla yrityksen työterveyslääkärille, minne olisi ollut noin 38 kilometriä pitempi edestakainen matka. Käytyään terveyskeskuksessa A oli ilmoittanut työnjohtajalle sairauslomasta ja sen pituudesta. Työnantaja ei ollut maksanut A:lle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen 22 §:n mukaan työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin todistuksella. Perustellusta syystä myös muunkin lääkärin kirjoittama todistus kelpaa todisteeksi työkyvyttömyydestä. A oli mennyt terveyskeskuksen lääkärille, koska sinne oli ollut lyhyempi edestakainen matka kuin yrityksen työterveyslääkärille. Selässä ollut palovamma oli ollut sellaisessa paikassa, että vamma-alue oli ollut kosketuksissa koko ajan auton istuimeen aiheuttaen näin kipua ja aristusta vamma-alueelle. Tästä johtuen A:llä oli ollut työehtosopimuksen mukainen perusteltu syy käydä terveyskeskuksessa ja hänelle tuli maksaa sairausajan palkkaa 368 euroa neljältä päivältä.

Asiasta oli liittojen välillä neuvoteltu 27.2., 16.3. ja 18.4.2006. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ollut välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun työnantajaliitto oli asiassa selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn puuttumatta asiaan, oli liitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Maalarimestariliitto sekä Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Suomen Maalarimestariliitto sekä Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy ovat vaatineet Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Suomen Maalarimestariliiton sekä Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A ei ollut noudattanut työehtosopimuksen 22 §:n määräyksiä yrityksen työterveyslääkärin käyttämisestä ja todistuksen esittämisestä. Yhtiö oli niitä edellyttänyt myös henkilöstökirjeessä 7.4.2005 ja työkyvyttömyyksien palkanmaksukäytännössä.

A:n tapaturma oli sattunut lauantaina 7.1.2006. Palovamma ei ollut ilmeisen lievyytensä vuoksi edellyttänyt välitöntä hoitoa. Se ei siten ollut ollut työehtosopimuksen tarkoittama perusteltu syy muun kuin yrityksen työterveyslääkärin käyttämiseen, koska A oli vasta maanantaina 9.1.2006 hakeutunut muun lääkärin hoitoon. Kyseinen muun lääkärin antama todistus ei ollut millään tavalla osoittanut perusteltua syytä, että A:n palovamma olisi edellyttänyt juuri kyseisen lääkärin tarkastusta esimerkiksi palovammoihin erikoistumisen tai muun sellaisen syyn vuoksi. Huomionarvoista oli myös se, että lääkärintodistuksen mukaan A:n palovamma oli vamma-asteeltaan kaikkein lievintä laatua eli ensimmäisen asteen palovamma. A:lta oli kohtuudella voitu edellyttää yrityksen työterveyslääkärin käyttöä.

A:n väite muun lääkärin käyttötarpeesta oli ristiriitainen senkin vuoksi, että palovamma oli sattunut hänen vapaa-ajan asunnollaan, josta olisi ollut lyhyempi matka yrityksen työterveyslääkärille kuin hänen kodistaan. A olisi halutessaan päässyt yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle Kymijärven työterveysasemalle Kotkaan. Yhtiön työterveyshuollon käyttö olisi ollut senkin vuoksi perusteltua, että kyseinen sopimus oli laajempi, sisältäen myös sairaanhoitopalvelut. Työnantajaliitto oli edellä mainitulla selvityksellä todennut yrityksen lääkärintodistuskäytännön vastaavan työehtosopimuksen 22 §:ää.

Perustelut

Työkyvyttömyyden toteamisesta esitetty selvitys

Kirjallisina todisteina asiassa on esitetty 7.4.2005 päivätty yhtiön henkilöstökirje ja 11.10.2006 annettu lääkärinlausunto A:n palovammasta.

Henkilöstökirjeen mukaan yhtiö on 11.4.2005 alkaen ostanut laajan, myös työterveyslääkärin palvelut kattavan työterveyshuollon Kymijoen Työterveysasemalta Karhulasta. Yhtiö ei 11.4.2005 jälkeen hyväksy muita sairauspoissaolotodistuksia kuin työterveyslääkärin kirjoittamia. Jos joku haluaa käyttää muuta lääkäriä työehtosopimuksen 28 §:n (nykyisen 22 §:n) 2 kohdan edellyttämällä perustellulla syyllä, on asiasta ensin kysyttävä työnantajalta.

A:ta hoitaneen lääkärin 11.10.2006 antaman lääkärintodistuksen mukaan A:n hakeutuminen 9.1.2006 lähimpään terveydenhoitopisteeseen hoidattamaan selän palovammaa on ollut perusteltua, koska pidempi ajomatka lääkäriin olisi todennäköisesti lisännyt hankausta alaselän palovamma-alueella ja näin ollen aiheuttanut A:lle myös tarpeetonta kipua.

Kantajan ilmoituksen mukaan A:lla olisi ollut kodistaan 38 kilometriä pidempi matka yrityksen työterveyslääkärille kuin hänen käyttämälleen terveyskeskuksen lääkärille. Ilmoitusta ei ole riitautettu.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 22 §:n 2 kohdan mukaan työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin todistuksella, mutta perustellusta syystä myös muun lääkärin antama todistus kelpaa todisteeksi työkyvyttömyydestä.

Yhtiön henkilöstökirjeellä on pyritty yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuuteen. Muun kuin yrityksen työterveyslääkärin käyttäminen on hyväksytty vain, jos työnantajalle on ensin esitetty perusteltu syy tällaiseen menettelyyn. A on ennen työvuoronsa alkua soittanut työnjohtajalle ja ilmoittanut menevänsä tapaturman vuoksi lääkäriin, mutta puhetta ei ole ollut siitä, minkä lääkärin hoitoon hän oli hakeutumassa.

Työehtosopimuksen mukaan työntekijä voi perustellusta syystä käyttää muuta kuin yrityksen työterveyslääkäriä palkalliseen poissaoloon oikeuttavan sairauslomatodistuksen saamiseksi. Tässä tapauksessa yhtiössä on kuitenkin lisäksi edellytetty, että perusteltu syy esitetään etukäteen ja työnantajalta kysytään lupa muun lääkärin käyttämiseen. Työtuomioistuin katsoo, että yhtiössä on näiltä osin asetettu pidemmälle meneviä sairausajan palkan maksamisen edellytyksiä kuin työehtosopimuksesta ilmenee. Yhtiö ei siten ole voinut kieltäytyä maksamasta A:lle sairausajan palkkaa pelkästään sillä perusteella, ettei hän ole menetellyt henkilöstökirjeessä vaaditulla tavalla.

Työehtosopimuksessa ei ole täsmennetty, minkälaiset seikat voivat olla perusteltuja syitä muun lääkärin kuin yrityksen työterveyslääkärin käyttämiseen. Työtuomioistuin on vastaavanlaista työehtosopimusmääräystä koskevassa ratkaisussaan TT 2007:5 todennut, että tällaisina syinä voivat tulla kysymykseen lääkäripalvelujen saatavuuteen tai sairauden laatuun liittyvät seikat tai muut tapauskohtaisesti arvioitavat perusteet.

Asiassa on selvitetty, että A:lla on ollut lääketieteellisesti perustellut syyt hakeutua lähimmälle lääkärinvastaanotolle, koska pidempi ajomatka olisi todennäköisesti lisännyt palovamman aiheuttamaa kipua. A:n vamman laadusta ja siitä esitetyn selvityksen luotettavuudesta ei ole ollut erimielisyyttä. A:lla on siten työtuomioistuimen mielestä ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu perusteltu syy käydä työterveysasemaa lähempänä olleen lääkärin vastaanotolla. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että yhtiö on kieltäytyessään maksamasta A:lle vaadittua sairausajan palkkaa menetellyt työehtosopimuksen 22 §:n vastaisesti ja että A:lla on oikeus saamatta jääneeseen sairausajan palkkaan.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy on kieltäytynyt maksamasta vaadittua sairausajan palkkaa sillä perusteella, ettei A ollut noudattanut yhtiön henkilöstökirjeessä vahvistettuja menettelytapaohjeita. Ohjeiden suhde työehtosopimuksen 22 §:n määräyksiin on ollut jossakin määrin tulkinnanvarainen. Lääkärintodistus, jolla on selvitetty A:n vamman vaikutus hänen matkantekoonsa hoitoa saamaan, on esitetty vasta asian tuomioistuinkäsittelyssä. Näistä syistä yhtiön ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Myöskään Suomen Maalarimestariliitto ei ole kerrotuissa olosuhteissa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan A:n asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Maalarimestariliitto ja Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 500 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy on rikkonut työehtosopimuksen 22 §:n määräystä jättämällä maksamatta entiselle työntekijälleen A:lle sairausajan palkkaa 368 euroa neljän päivän ajalta 9. - 13.1.2006 ja että A:lla on oikeus saamatta jääneeseen sairausajan palkkaan.

Asiassa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Suomen Maalarimestariliitto ja Tasoite ja Maalaus Mankinen Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, jolle on makset-tava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Vuorio ja Vertanen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.