28.11.2007

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa tuotepalveluasiantuntija A:n työsuhteessa sovellettavaksi työajaksi TS-sopimuksen osana noudatettavan KVTES:n III luvun 8 §:ssä tarkoitetun toimistotyöajan,

vahvistaa A:lla olevan oikeus TS-sopimuksen 8 §:n palkkaryhmän III vähimmäispalkkaan 1.3.2005 lukien

velvoittaa Kuopion Energian suorittamaan A:lle edellisen vaatimuskohdan mukaisen ja nykyisen palkan erotuksen taannehtivasti 1.3.2005 lukien eli yhteensä 2.853,76 euroa laillisine viivästyskorkoineen 25.9.2007 lukien,

tuomitsee Kuopion Energian hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta, ja

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuopion Energian yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa.

Perusteet

Kuopion kaupungin omistamaan Kuopion Energia -nimiseen liikelaitokseen pitkään työsuhteessa ollut A valmistui AMK–insinööriksi vuonna 2003 ja sai S1-sähköpätevyyden tammikuussa 2005. Työnantaja muokkasi A:lle uuden tehtävän ja hän ryhtyi 3.2.2005 työskentelemään tuotepalveluasiantuntijana.

A:n kirjallisen tehtävänkuvauksen mukaan hän toimii käytönjohtajana asiakasyhteisöjen kuluttajamuuntamoissa, osallistuu sopimuksenmukaisiin huoltoihin, kouluttaa Kuopion Energian henkilöstöä, osallistuu tukipalvelutehtäviin kuten varmennus- ja määräaikaistarkastuksiin, suorittaa verkon tarkastuksia, sijaistaa tarvittaessa työnjohtoa sekä osallistuu tuotekehitykseen ja markkinointiin. Vuonna 2005 näistä tehtävistä oli luonteensa ja laatunsa puolesta noin 60 prosenttia hallinnollisia ja suunnittelutehtäviä tai tällaisiin rinnastettavia. Nykyään näiden tehtävien osuus on 70 prosenttia A:n työtehtävistä.

Käytönjohtajana A huolehtii siitä, että asiakkaiden omistamien sähkölaitteistojen käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuusalan säädöksiä ja että käyttötöitä suorittavat henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastettuja. Käytönjohtaja vastaa itsenäisesti sähkölaitteiston haltijan puolesta sen turvallisuudesta. Kysymys on oikeiden menettelytapojen valvonnasta, ohjeistamisesta ja viranomaisyhteistyön tekemisestä. Erityisen huomioitavaa on, että käytönjohtajana toimiminen edellyttää S1-pätevyystutkintoa, jonka edellytyksenä on diplomi-insinöörin-, tekniikan ammattikorkeakoulu- tai insinöörintutkinto sekä koulutuksen jälkeen kaksi vuotta riittävän laaja-alaista sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää työkokemusta. A ei ole työsuhteensa aikana tehnyt lainkaan työnjohto- tai valvontatehtäviä.

A:n työtehtävät ovat KVTES:n III luvun 8 §:n soveltamisohjeessa tarkoitettuja hallinnollisia ja suunnittelutehtäviä, joten häneen tulisi soveltaa toimistotyöaikaa. Tehtäviä voidaan verrata toimistotyöaikaa tekeviin kunnan rakennustarkastajan tehtäviin. A:n yksikön eli tukipalvelutiimin kaikki muut asiantuntijat tekevät toimistotyöaikaa, joten työnantaja on myös TSL 2 luvun 2 §:n 3 momenttiin sisältyvän työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen nojalla velvollinen sijoittamaan A:n toimistotyöaikaan.

Käytönjohtajana toimiminen muodostaa selkeästi suurimman osa-alueen A:n tehtävistä. Tehtävä on koulutus- ja pätevyysvaatimustensa perusteella TS-sopimuksen 8 §:n mukainen erityisosaamista edellyttävä vaativa asiantuntijatehtävä, minkä vuoksi A on oikeutettu sopimuskohdan mukaiseen III palkkaryhmän palkkaan.

Työantajapuoli on viimeistään paikallisneuvotteluissa saanut tietää palkansaajapuolen vaatimusten perustelut asiassa. Kysymys A:n oikeudesta toimistotyöaikaan ja III palkkaryhmän mukaiseen palkkaan ei ole tulkinnanvarainen. Näin ollen työnantaja on tieten rikkonut KVTES:a jättäessään oikaisematta virheellisen menettelynsä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on asettuessaan tukemaan työnantajan menettelyä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kuopion Energia ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet, että se hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tuotepalveluasiantuntijan tehtävässä on keskeisestä toimia asiakkaiden omistamien kuluttajamuuntamoiden käytönjohtajana. Toinen keskeinen tehtävä on osallistua sähköverkon huolto- ja kunnossapitotarkastuksiin. Kaikki muut A:n tehtävänkuvaukseen otetut tehtävät tukevat näitä tehtäviä ja tuovat täytetyötä.

A:n työpaikka on Kuopion Energian asennuspalveluyksikössä, jonka pääasiallinen tehtävä on rakentaa, huoltaa ja kunnossapitää sähköverkkoja. A on nimenomaan palkattu tarkastus-, valvonta- ja työnjohtotehtävään. Kuluttajamuuntamoiden käytönjohtosopimuksiin liittyvät työt sekä sähköverkon tarkastukset tehdään suurimmaksi osaksi maastossa ja pöytäkirjatkin syntyvät tarkastusten yhteydessä. Toimistotyöaikajärjestelmän soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaisevaa ei ole se, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan työntekijän työn luonne ja laatu.

A:n työnkuvaa suunniteltaessa työnantajan tarkoituksena oli, että hän toimii myös asentajien työnjohtajana. Kaikki liikelaitoksen asennuspalveluyksikön työnjohtajat ovat yleistyöajassa. Yksikössä vain A:n tiimissä työskentelevillä B:llä ja C:llä on ns. lyhyt työaika, minkä järjestelyn taustalla on heidän aiemmat tehtävänsä. Lisäksi B ja C jäävät lähivuosina eläkkeelle, eikä heidän työaikaansa ole haluttu enää muuttaa. Työaikajärjestelmää arvioitaessa on otettava huomioon, että työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia pelkästään työsopimuslakiin perustuvaa väitettä tasapuolisen kohtelun vaatimuksen rikkomisesta.

Henkilön koulutustasolla tai tehtävään vaadittavalla koulutuksella ei ole suoranaista merkitystä palkkaryhmää arvioitaessa. Tehtävänkuvauksensa ja suorittamiensa töiden perusteella A kuuluu selkeästi palkkaryhmään II. Samaan palkkaryhmään kuuluu myös hänen esimiehensä.

Koska työnantaja ei ole rikkonut KVTES:a ei Kunnallinen työmarkkinalaitoskaan ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

Erimielisyys

Insinööri A työskentelee Kuopion Energiassa tuotepalveluasiantuntijana ja hänen pääasiallinen työtehtävänsä on sähkölaitteistojen käytönjohto asiakasyhteisöjen kiinteistöissä. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, kuuluuko A työtehtäviensä perusteella TS-sopimuksen mukaiseen palkkaryhmään II vai III ja siitä, onko A:n työsuhteessa sovellettava oikea työaikajärjestelmä KVTES:n mukainen yleistyöaika vai toimistotyöaika.

Todistelu

Kirjallisena todisteena on puolin ja toisin vedottu A:n 3.2.2005 laadittuun tehtäväkuvaukseen, kahteen Kuopion Energian organisaatiokaavioon sekä muihin pääkäsittelyistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettuihin todisteisiin. Pääkäsittelyssä on kuultu palkansaajapuolen nimeämänä A:ta, teknistä tarkastajaa C:tä markkinointipäällikkö D:tä ja tiiminvetäjä E:tä. Työnantajapuolelta on kuultu verkkojohtaja F:ää ja henkilöstöpäällikkö G:tä.

A:n työtehtävistä esitetty selvitys

Kirjallisena todisteena esitetystä A:n tehtäväkuvauksesta ilmenee, että hänelle nimettyjä työtehtäviä ovat sähkölaitteistojen käytönjohto asiakasyhteisöjen kiinteistöissä, näiden laitteistojen huoltoon osallistuminen, Kuopion Energian työntekijöiden sähkötyöturvallisuusalan koulutus, liikelaitoksen verkon määräaikaistarkastukset ynnä muut tukipalvelut sekä tuotekehitys ja markkinointi. Tehtävänkuvaukseen käsin tehtyjen merkintöjen mukaan A:n työajasta suurimman suhteellisen osuuden veisivät verkon määräaikaistarkastukset sekä liikelaitoksen henkilökunnan koulutus.

Organisaatiokaavioista vuodelta 2004 ilmenee, että A kuului tuolloin Tukipalvelut-nimiseen tiimin liikelaitoksen asennuspalveluyksikössä, ja tiimin tehtävinä oli konsultointi, tarkastukset, käytönjohtopalvelut, tuotekehitys ja markkinointi. Organisaatiokaaviosta 1.5.2007 ilmenee, että hän kuuluu nyt sähköverkkopalveluiden käyttö -yksikköön, jonka tehtävänä on ulkoinen käytönjohto.

Kuopion Energiassa eri tehtävissä 17 vuotta työskennellyt A on kertonut, että suuret sähkönkäyttäjäkiinteistöt kuten sairaalat ja tavaratalot voivat ostaa sähkölaitteistojen käytönjohto-palvelun Kuopion Energialta. Liikelaitoksessa käytönjohtajina toimivat C ja A. Ensin mainitulla on vastuullaan 22 muuntamoa ja kuultavalla 3. A:n työajasta käytönjohtajan tehtävät vievät noin 70 %. Käytönjohtajalla on lakisääteinen henkilökohtainen vastuu siitä, että kiinteistön sähkölaitteistot ovat säännösten mukaisessa kunnossa ja että laitteistojen viranomaistarkastukset suoritetaan ajallaan. Käytönjohtaja tarkistaa vähintään kerran vuodessa kohteen sähkölaitteistot ja huolehtii mahdollisten puutteiden korjaamisesta. Huolto- ja korjaustyöt tilataan Kuopion Energian asennuspalvelusta, ja käytönjohtaja laatii asentajille työsuunnitelman. Työ voidaan tilata myös ulkopuoliselta yritykseltä. Käytännössä A on mukana seuraamassa esimerkiksi määräaikaishuoltoa, vaikkei tähän ole suoranaista velvoitetta. A:n mukaan työnantaja ei ole ennen tätä oikeudenkäyntiä esittänyt, että hänen pitäisi toimia asentajien työnjohtajana. A:n mukaan käytönjohtajan työ on hallintoa ja suunnittelua ja työ tehdään suurelta osin toimistotyönä. A totesi vielä, että kuluvana vuonna hän ei ole tehnyt verkontarkastustehtäviä ollenkaan.

Kuopion Energian eri tehtävissä vuodesta 1969 toiminut C on kertonut käytönjohtajan tehtävistä pääpiirteissään samoin kuin A. Työnkuvana on A:n mukaan organisointi, ohjeistus ja hallinnointi. C:n omat työtehtävät muodostuvat pelkästään näistä tehtävistä ja A:n työajasta ne vievät todistajan arvion mukaan noin puolet. C:n mukaan hän ohjaa A:n työntekoa, mutta ei ole tämän esimies. Tiimin kolmas asiantuntija B ei tee käytönjohtotehtäviä. B:llä ja todistajalla on toimistotyöaika ja he kuuluvat palkkaryhmään II. C:n käsityksen mukaan asennuspalveluyksikön johtajan palkkaryhmä on III.

Kuopion Energian asennuspalveluissa tiiminvetäjänä toimiva E on kertonut, että A tilaa asennustiimiltä huolto- ja korjaustöitä. Todistajan mukaan A on useimmiten paikalla valvomassa tilaamiensa töiden suorittamista, mutta hän ei toimi asentajien työnjohtajana. Huolto- ja korjaustöiden valvonta muodostaa käytönjohtajan työnkuvasta todistajan mukaan vain pienen osan.

JUKO ry:n luottamusmiehenä Kuopion Energiassa toimiva D on kertonut, että A pääasiallinen työtehtävä on asiakasyhteisöjen laitteistojen käytönjohto. A toimii myös työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna, mikä tehtävä vie yhden työpäivän viikossa. D:n mukaan käytönjohtajan tehtävä on sen vastuullisuuden ja erityiskoulutuksen vuoksi työehtosopimuksessa tarkoitettu erityisosaamista edellyttävä vaativa asiantuntijatehtävä. Todistajan käsityksen mukaan Kunnallinen työmarkkinalaitos ei luultavasti ollut tietoinen nyt puheena olevasta erimielisyydestä vielä paikallisneuvotteluvaiheessa.

Kuopion Energian verkkojohtajana toimiva F on kertonut olleensa mukana laatimassa A:n tehtävänkuvausta vuonna 2005. Tehtävänkuvauksen mukaan A:n keskeisinä työtehtävinä ovat käytönjohto sekä sähköverkon huolto- ja kunnossapitotarkastukset. Nämä tehtävät ovat työnjohto- ja tarkastustyötä. Käytännössä toimenkuvaus ei ole täysin toteutunut sikäli, että A ei ole toiminut työnjohtajana huolto- ja korjaustöissä. Muun muassa tästä syystä työnantaja on F:n mukaan ollut jonkin verran tyytymätön A:n ammatilliseen kehittymiseen ja C jatkaa edelleen hänen perehdyttämistään. Asennuspalveluyksikön työtekijöistä vain C ja B tekevät toimistotyöaikaa, mikä perustuu heidän aiempiin tehtäviinsä ja siihen, ettei työnantaja ole halunnut siirtää näitä pian eläkkeelle lähdössä olevia työntekijöitä yleistyöaikaan. Todistaja kertoi lisäksi, että myöskään C tai B eivät toimi asentajien työnjohtajana.

Kuopion kaupungin henkilöstöpäällikkö G on kertonut, että kaupunki on laatinut työtehtävien arviointiohjeet yhdessä palkansaajajärjestöjen paikallisyhdistysten kanssa. A:n tarkasti laaditun tehtävänkuvauksen perusteella hän kuuluu työnjohtajiin, joiden palkkaryhmä on II. Ylimpään III palkkaryhmään kuuluvat esimerkiksi tulosyksikön esimiehet. Työtehtävät määrittelevät myös sovellettavan työaikajärjestelmän. G:n mukaan A:n työajaksi tuli yleistyöaika juuri työsopimuksen mukaisen tehtäväkuvauksen perusteella, vaikkei A käytännössä olekaan tehnyt kaikkia niitä töitä, jotka sisältyivät tulevaa kehitystä silmällä pitäen laadittuun tehtäväkuvaukseen. G on vielä kertonut, että kaupungin edustajat eivät olleet yhteydessä Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen asian paikallisneuvotteluvaiheessa.

Arviointi ja johtopäätökset

A:n palkkaryhmä

Sovellettavan TS-sopimuksen mukaan muun muassa suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä toimivat työntekijät kuuluvat palkkaryhmään II. Ylimpään III palkkaryhmään puolestaan kuuluvat muun muassa erityisosaamista edellyttävissä vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat työntekijät. A kuten myös samassa Kuopion Energian sähkönsiirtoyksikön asiantuntijatiimissä työskentelevät C ja B on sijoitettu palkkaryhmään II.

Esitetty selvitys osoittaa, että A:n pääasiallisena työtehtävänä on asiakaskiinteistöjen sähkölaitteistojen käytönjohto. Asiassa on riidatonta, että työ edellyttää koulutuksen ja kokemuksen kautta hankittua hyvää sähköalan asiantuntemusta sekä erityistutkinnon suorittamisen. Työehtosopimusmääräys kuitenkin määrittelee sovellettavan palkkaryhmän työtehtävien sisällön perusteella, joten työntekijän koulutuksesta ei voida suoraan päätellä palkkaryhmää. Käytönjohtaja on vastuussa asiakaskiinteistöjen sähkölaitteistojen kunnosta, huollosta ja tarkastuksista. Tehtävän hoitaminen sisältää esitetyn selvityksen perusteella sekä ohjeistus- ja suunnittelutyötä että kiinteistöissä tapahtuvaa laitteistojen tarkastus- ja valvontatyötä. Tehtävän edellyttämiä huolto- ja kunnossapitosuunnitelmien laatimista, viranomaisyhteistyötä sekä laitteistojen valvontaa ja tarkastamista ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida pitää palkkaryhmään III oikeuttavana erityisosaamista edellyttävänä vaativana asiantuntijatehtävänä, vaan kysymys on suunnittelu-, tarkastus- ja valvontatehtäviä sisältävästä perustason asiantuntijatehtävästä. Näin ollen A:n tehtävä kuuluu TS-sopimuksessa tarkoitettuun palkkaryhmään II.

A:n työaika

KVTES:n työaikaa koskevan luvun 8 §:n mukaan toimistotyöaikajärjestelmää sovelletaan pääasiallisesti virasto- ja toimistotyötä tekeviin. Määräyksen soveltamisohjeesta ilmenee, että valinta yleistyöajan ja toimistotyöajan välillä tehdään työn luonteen ja laadun perusteella siitä riippumatta, kuinka suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa. Toimistotyöaikaa sovelletaan esimerkiksi niihin teknisen alan viranhaltijoihin, joiden työt ovat luonteeltaan hallinnollisia, suunnittelu- ja laskentatehtäviä. Sen sijaan esimerkiksi valvonta-, tarkastus ja työnjohtamistehtävissä muun muassa rakennustöissä ja niin sanotussa kenttätyössä sovelletaan toimistotyöaikaa pidempää 7 §:n mukaista yleistyöaikaa.

A työskentelee Kuopion Energian sähköverkkopalveluiden asennuspalveluyksikössä, jonka tehtävänä on rakentaa, huoltaa ja pitää kunnossa sähköverkkoja. Yksikön kaikki muut työntekijät paitsi C ja B ovat yleistyöajassa. A ja mainitut kaksi muuta työntekijää kuuluvat samaan työryhmään, jonka nimikkeenä on ulkoinen käytönjohto.

Kun A:n työajaksi on määritelty yleistyöaika, perusteena on ollut A:lle vuonna 2005 laadittu yksityiskohtainen tehtäväkuvaus, jossa keskeisenä osiona on kuluttajamuuntamoiden käytönjohtajana toimiminen valvonta- ja tarkastustehtävineen. Muita A:lle kuuluvia tehtäviä ovat muun muassa henkilöstön koulutus ja markkinointi.

A:lle on suunniteltu myös työnjohtotehtäviä, jotka luonteensa puolesta kuuluvat selvästi yleistyöaikaan. Näitä tehtäviä A ei kuitenkaan ole käytännössä tehnyt, vaan asennustiimiltä tilattuja huolto- ja korjaustöitä on johtanut tämän tiimin vetäjä. Muutkaan A:n kanssa samaan työryhmään kuuluvat kaksi työntekijää eivät toimi työnjohtajina.

KVTES:n soveltamisohjeen mukaan yleistyöaikaa sovelletaan paitsi työnjohtotehtävissä, myös valvonta- ja tarkastustehtävissä esimerkiksi rakennustyölle ominaisissa kenttäolosuhteissa. Jotta yleistyöaika tulisi sovellettavaksi, kenttätyön on muodostettava pääosa asianomaisen työtehtävistä. Näin oli kaupungin kunnossapitotöiden työpäällikön työaikaa koskevassa ratkaisussa TT 1992-129. Edellytys ei sen sijaan täyttynyt tuomiolla TT 1983-119 ratkaistussa asiassa, jossa kaupungin vesihuoltolaitoksessa työskentelevän asennustarkastajan päivittäisestä työajasta keskimäärin vain noin kaksi tuntia käytettiin viraston ulkopuolella suoritettavissa töissä ja muu osa työajasta toimistotöissä. Asennustarkastajan katsottiin olevan pääasiallisesti virasto- ja toimistotyötä tekevä viranhaltija, johon sovellettiin toimistotyöaikaa.

Esitetyn selvityksen mukaan A on jossakin määrin osallistunut laajempien huolto- ja korjaustöiden valvontaan työkohteissa, mutta käytönjohtoon kuuluvista tehtävistä tämä on muodostanut vain pienen osan. Pääosa käytönjohtajalle kuuluvasta valvonnasta on ollut toisen laatuista. Työstä esitetty selvitys osoittaa, että asiakkaiden sähkölaitteistojen toiminnan varmistaminen toteutetaan ensisijaisesti laatimalla ohjeita ja kunnossapitosuunnitelmia sekä valvomalla hallinnollisesti niiden toteuttamista. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan näiden tehtävien luonne ja laatu painottuvat enemmän suunnitteluun ja hallinnointiin kuin kenttätyöhön. Mainitut tehtävät viittaavat siten toimistotyöaikaan. Työtuomioistuimen ratkaisuista TT 1996-89 ja TT 2007-97 ilmenevien tapahtumatietojen perusteella toimistotyöaikaa onkin käytännössä sovellettu esimerkiksi palolaitoksen palotarkastajiin ja kunnan rakennustarkastajaan.

A:n koulutus- ja markkinointitehtävät ovat työtuomioistuimen käsityksen mukaan toimistotyöaikaan kuuluvia.

Edellä esitetyn mukaan vain pieni osa A:n tämän hetkisistä työtehtävistä on sellaisia, jotka luonteensa puolesta selvästi ovat yleistyöaikaan kuuluvia. A:n työtä voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää lähinnä teknisen alan hallinnollisena toimistotyönä. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että A:n työhön kuuluu soveltaa KVTES:n tarkoittamaa toimistotyöaikaa.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Kysymys A:n oikeasta työaikajärjestelmästä on työehtosopimuksen määräyksen perusteella ollut tulkinnanvarainen, joten Kuopion Energian ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Kun asia on ollut määräyksen sanamuodon ja A:n työtehtävistä esitetyn selvityksen perusteella tulkinnanvarainen, ei myöskään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Kanne on osaksi hylätty ja osaksi hyväksytty. Asianosaisilla on muutoinkin ollut asian epäselvyyden takia perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan JUKO ry:n on jutun osaksi voittaessaankin vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että tuotepalveluasiantuntija A:n työsuhteessa on sovellettava TS-sopimuksen osana noudatettavan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 8 §:ssä tarkoitettua toimistotyöaikaa.

Enemmälti kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Etu-Seppälä, Lehto ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.