1.2.2007

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Wemicomp Oy ei ole toiminut vuosina 2004 - 2006 teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 29 §:n velvoitteiden mukaisesti käyttäessään vuokratyövoimaa,

tuomitsee Wemicomp Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Wemicomp Oy:n korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Wemicomp Oy oli ryhtynyt yt-neuvotteluihin 12.8.2005. Neuvottelujen kohteena oli ollut työntekijöiden irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Tämä johti muun muassa viiden työntekijän irtisanomiseen. Työntekijöiden irtisanominen herätti erityistä pahennusta, koska samaan aikaan työnantaja käytti vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman käyttö oli alkanut syksystä 2004 ja jatkui edelleen. Lisäksi yritys oli ottanut käyttöönsä lisää vuokratyövoimaa samoihin töihin, kun se oli irtisanonut edellä mainitut työntekijät.

Yhtiö oli ottanut vuokratyövoimaa välittäneiden yhtiöiden kautta käyttöönsä vuoden 2005 aikana 26 vuokratyöntekijää samoihin aikoihin, kun yritys oli aloittanut yt-neuvottelut taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvista irtisanomisista. Vuokratyöntekijät eivät olleet täyttäneet niitä edellytyksiä, joita tarkoitettiin työehtosopimusmääräyksen vuokratyövoiman käyttöä koskevan 29 §:n 1 kohdassa. Kyse ei ollut työhuippujen tasaamisesta, ei työn kiireellisyydestä, ei ammattitaitovaatimuksista eikä erikoisvälineistä, joista syistä työtä ei voitaisi teettää omilla työntekijöillä. Vuokratyövoiman vuokraus oli lisäksi ollut epätervettä, koska vuokratyöntekijät olivat työskennelleet yrityksen normaalissa työssä vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pitkän aikaa. Lisäksi yhtiö ei ollut selvittänyt pääluottamusmiehelle vuokratyöntekijöiden työskentelyyn liittyviä kysymyksiä pyynnöstä huolimatta.

Wemicomp Oy oli siten rikkonut vuokratyövoiman käyttöä koskevaa työehtosopimuksen 29 §:n määräystä kaikkien kohtien 1-3 osalta. Työehtosopimuksen rikkominen oli ollut tahallista, joten yhtiö tuli tuomita hyvityssakkoon. Teknologiateollisuus ry ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työnantajaa kohtaan. Se oli sallinut työnantajan toimia työehtosopimusmääräyksen vastaisesti, joten työnantajayhdistys tuli tuomita hyvityssakkoon.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Wemicomp Oy ovat ensisijaisesti vaatineet kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta erimielisyysneuvottelujen 16.2.2006 jälkeiseltä ajalta ja kanteen hylkäämistä muilta osin.

Toissijaisesti Teknologiateollisuus ry ja Wemicomp Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Teknologiateollisuus ry ja Wemicomp Oy ovat vaatineet Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntiväite

Kanne tulisi jättää tutkimatta siltä osin kuin asiasta ei ollut käyty työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja.

Kanteen kiistämisen perusteet

Wemicomp Oy oli käyttänyt vuokratyövoimaa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti. Vuokratyövoimaa oli käytetty tilausten ja niissä ilmenneiden ongelmien aiheuttamien työhuippujen tasaamiseen ja samalla ajallisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita ei ollut työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan sekä yhtiön tilanteen vuoksi voitu teettää omilla työntekijöillä. Yhtiö ei ollut tieten rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Yhtiö oli eri yritysten alihankkijana toimiva konepaja. Sillä ei ollut omia tuotteita, vaan se valmisti alihankkijan tuotteisiin tiettyjä osia tai osakokonaisuuksia. Yhtiön Hämeenlinnan tehtaalla oli keväällä 2005 ollut ainoastaan yksi asiakas Patria Oyj, joka oli tilannut yhtiöltä luukut Puolaan toimitettaviin panssariajoneuvoihin. Luukkujen tuli olla toimitettuina asiakkaalle marraskuun 2005 alkuun mennessä. Luukkutoimitukseen liittyi niiden hitsaus, maalaus ja kokoonpano.

Yhtiö oli keväällä 2005 ollut raskaasti tappiollinen. Yhtiön oma pääoma oli suureksi osaksi käytetty ja tämän lisäksi liiketoiminta oli ollut jatkuvasti tappiollista. Esimerkiksi huhti-kesäkuussa 2005 tulos oli ollut tappiolla 79 000 euroa ja pelkästään heinäkuussa 134 000 euroa. Yhtiön heikon tilanteen vuoksi Patria Oyj oli pitänyt todennäköisenä, että yhtiö ajautuisi konkurssiin ja oli alkanut elokuusta 2005 alkaen etsiä muita alihankkijoita hoitamaan luukkujen toimitukset. Patria Oyj:n tilaamat luukut oli pystytty toimittamaan noin kuukausi myöhässä marras-joulukuun vaihteessa 2005. Tämän jälkeen Patria Oyj oli siirtänyt luukkujen tuotannon muille alihankkijoille. Vasta helmikuussa 2006 Patria Oyj oli tilannut luukkuja yhtiöltä uudelleen johtuen muiden alihankkijoiden toimitusvaikeuksista.

Yhtiö oli toukokuussa 2005 saanut sovittua Loglift Oy:n kanssa puutavararekan kahmareita koskevasta koetuotannosta. Koe-erän piti olla valmiina jo saman toukokuun 2005 aikana. Yhtiö ei kuitenkaan erilaisten ongelmien vuoksi pystynyt toimittamaan kahmareita toukokuussa ja koe-erän tuotantokin oli saatu toimivana käyntiin vasta elokuussa. Lisäksi kyseinen koe-erä oli hinnoiteltu niin väärin, että se pahensi entisestään yhtiön taloudellista tilaa. Yhtiö oli toivonut, että se saisi Loglift Oy:ltä koe-erän lisäksi pitempiaikaisen tilauksen aikaisempaa paremmalla hinnalla. Aina vuoden 2005 loppupuolelle saakka oli näyttänyt varmalta, että tilausta ei tultaisi saamaan. Yhtenä ongelmana oli ollut Hämeenlinnan tehtaan huono tuottavuus, jota oli ollut pakko parantaa 100 prosenttia. Kahmarien tuotantoon käytetty aika oli pystytty puolittamaan, mikä oli osaltaan mahdollistanut niiden kannattavan valmistuksen. Lisäksi hintaa oli saatu korotettua. Vasta tammikuussa 2006 Loglift Oy:ltä oli suullisesti luvattu, että yhtiö saisi tilauksen. Kirjallinen sopimus oli vieläkin allekirjoittamatta.

Yhtiö oli vuosien 2005 ja 2006 aikana käyttänyt vuokramiehiä. Näiden lisäksi yhtiö oli syksyllä 2004 käyttänyt kahta vuokramiestä, jotka kuitenkin oli palkattu yhtiön palvelukseen työsuhteeseen vuoden 2005 alkupuolella. Vuokramiehiä oli yhtä poikkeusta lukuunottamatta aloitettu käyttää vastaa toukokuussa 2005. Tuolloin oletuksena oli ollut se, että Patria Oyj:lle marraskuun alkuun 2005 mennessä toimitettavan tilauksen ja Loglift Oy:n koe-erän lisäksi muuta työtä ei olisi näköpiirissä. Toisaalta kyseiset tilaukset tuli saada valmiiksi sovitussa ajassa ja kannattavasti. Yhtiö tarvitsi toukokuussa nopeasti työntekijöitä selviytyäkseen kyseisten tilausten aiheuttamasta täysin väliaikaisesta kuormahuipusta. Tuossa vaiheessa oli ollut myös selvää, että vuokramiehiä ei tultaisi tarvitsemaan sen jälkeen kun Patria Oyj:n ja Loglift Oy:n tilaukset oli toimitettu. Työsuhteisia työntekijöitä, erityisesti hitsaajia, ei myöskään ollut saatavissa riittävän nopeasti.

Yhtiössä oli elokuussa 2005 jouduttu aloittamaan yhteistoimintaneuvottelut. Syynä oli ollut heikko taloudellinen tilanne, näköpiirissä olevan tuotannon väheneminen ja tarve saada tuottavuus nousemaan. Yhtiö oli yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanonut viiden työntekijän ja kahden toimihenkilön työsopimukset. Yhden työntekijän työsuhde oli päättynyt 19.9.2005, kolmen 19.10.2005 ja yhden 19.2.2006.

Yksikön päällikkö oli informoinut koko henkilökuntaa, kun tehtaalle oli otettu vuokratyöntekijöitä. Samalla hän oli kertonut, mihin töihin henkilöt tulivat. Hän tai kukaan muukaan ei ollut myöskään kieltäytynyt antamasta mitään vuokratyöntekijöitä koskevia tietoja. Vuokratyövoiman käyttö oli johtunut Patria Oyj:n ja Loglift Oy:n tilausten aiheuttamasta työhuipusta. Työhuippua oli pahentanut tilausten toimittamisessa ilmenneet ongelmat. Lisäksi vuokratyövoimaa hankittaessa kyse oli ollut ajallisesti rajoitetusta työstä, joka kestäisi ainoastaan rajallisen ajan. Vuokratyöntekijöiden työ oli kuutta poikkeusta lukuunottamatta loppunut joulukuun puoliväliin 2005 mennessä, kun edellä kerrotut tilaukset oli toimitettu. Yhtiö ei olisi myöskään ehtinyt rekrytoida yhtiön tarvitsemaa määrää työntekijöitä työsuhteeseen yhtä nopeasti kuin vuokratyövoimaa oli ollut saatavilla. Kuudesta jatkaneesta vuokramiehestä kaksi oli palkattu työsuhteeseen. Vuokramiehet eivät myöskään olleet työskennelleet ajallisesti liian kauan yhtiön normaaleissa töissä. Vuokratyövoiman käytölle ei ollut työehtosopimuksessa asetettu mitään tarkkaa ajallista rajaa.

Käsittelyratkaisu

Teknologiateollisuus ry on vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta asiassa 16.2.2006 päättyneiden liittojen välisten erimielisyysneuvottelujen jälkeiseltä ajalta. Kantajan mukaan yhtiö on vain jatkanut samaa työehtosopimuksen vastaista vuokratyövoiman käyttöä, josta neuvotteluissa on ollut kysymys.

Työehtosopimuksessa asetetaan erilaisia, yrityksen kulloisenkin työtilanteen mukaan arvioitavia edellytyksiä vuokratyövoiman käytölle. Wemicomp Oy:ssä vuokratyövoiman käyttö on vaihdellut eri aikoina. Se, onko yhtiön menettely ollut työehtosopimuksen mukaista, voi ratketa eri tavoin esimerkiksi yhtiön tilauskannan vaihtelujen mukaan.

Työtuomioistuin ei näistä syistä voi työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan ottaa kannetta tutkittavakseen siltä osin kuin vaatimusten perusteeksi on esitetty erimielisyysneuvottelujen jälkeen sattuneita tapahtumia. Tämän vuoksi työtuomioistuin jättää kanteen vaatimukset 16.2.2006 jälkeiseltä ajalta tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta ja erimielisyys

Wemicomp Oy on 12.8.2005 alkaneiden yt-neuvottelujen jälkeen irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä viisi työntekijää. Vuodesta 2004 alkaen yhtiö on ottanut vuokratyövoimaa välittäneiden yhtiöiden kautta käyttöönsä vuokratyöntekijöitä. Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko työnantaja toiminut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 29 §:n velvoitteiden mukaisesti vuokratyövoimaa käyttäessään.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu yhtiön vuokratyövoiman käytöstä työntekijäpuolelta Patria Vehicles Oy:ssä toiminutta pääluottamusmiestä, asentaja-hitsaaja A:ta, entistä Wemicomp Oy:ssä toiminutta pääluottamusmiestä, levyseppä-hitsaaja B:tä ja varaluottamusmiestä, hitsaaja C:tä sekä työnantajapuolelta Wemicomp Oy:n toimitusjohtajaa D:tä ja yksikön päällikköä E:tä. D ja E ovat kertoneet myös yhtiön talouden ja tilausten kehityksestä. Asianosaiset ovat vedonneet myös työtuomioistuimelle jätettyyn luetteloon, josta ilmenevät yhtiön käyttämät vuokratyöntekijät sekä heidän työtehtävänsä ja työskentelyaikansa yhtiössä.

Yhtiön tilauskannasta esitetty selvitys

A on kertonut, että Wemicomp Oy muodostettiin vuonna 2000 ulkoistamalla sotilasajoneuvoja valmistavasta Patria Vehicles Oy:stä koneistamo ja hitsaamo sekä niissä työskennelleet 15 työntekijää. Wemicomp Oy:n tarkoituksena oli tehdä alihankintana luukkuja sekä muita rauta- ja teräsosia Patria Oyj:n valmistamiin sotilasajoneuvoihin.

D:n ja E:n kertomuksista ilmenee, että yhtiö valmisti alihankkijana erikoisajoneuvojen osia asiakkaiden suunnitelmien mukaan. Patria Oyj oli keväällä 2005 tilannut yhtiöltä luukut Puolaan toimitettaviin panssariajoneuvoihin ja niiden piti olla valmiina marraskuun alussa 2005. Yhtiö on kuitenkin pystynyt toimittamaan luukut vasta kuukautta aiottua myöhemmin marras-joulukuussa 2005. Lisäksi yhtiö oli toukokuussa 2005 sopinut Loglift Oy:n kanssa puutavarakahmareita koskevan koe-erän toimituksesta, jonka oli pitänyt alun perin olla valmis toukokuussa 2005. Laitteiden tuotanto saatiin käyntiin vasta elokuussa 2005. Yhtiön tulos oli raskaasti tappiollinen, ja kesällä 2005 toiminta oli tarkoitus ajaa hallitusti alas. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työntekijöitä irtisanottiin elokuussa. Joulukuun puolivälissä Loglift Oy:ltä saatiin tieto lisätilauksesta, ja tilaajan kanssa neuvoteltiin uudet kannattavammat hinnat. Patria Oyj on tilannut lisää luukkuja vuoden 2006 alkupuolella.

Vuokratyövoiman käytöstä esitetty selvitys

D:n ja E:n mukaan yhtiössä oli vuonna 2004 ollut kaksi vuokratyöntekijää, jotka tekivät sotilasajoneuvojen osia ja osakokoonpanoja. Vuoden 2005 alussa omia työntekijöitä oli noin 25. Yhtiön työmäärä nousi alkuvuodesta 2005, koska yhtiö sai ajoneuvon osien valmistuksen jatkotilauksen. Mainitut kaksi vuokratyöntekijää vakinaistettiin huhtikuussa 2005. Kesällä 2005 Wemicomp Oy:lle aiheutui Patria Oyj:n ja Loglift Oy:n myöhässä olevien tilausten vuoksi työhuippu, jota varten yhtiö palkkasi noin 20 vuokratyöntekijää. Heidän työskentelynsä kesti marras-joulukuulle. Yhtiöstä elokuussa irtisanotuilla työntekijöillä ei ollut työrauhahäiriön takia työntekovelvoitetta irtisanomisaikana. Patria Oyj:n tilauksen valmistuttua joulukuussa yhtiössä aloitettiin uudet yt-neuvottelut. Yhtiössä oli tuolloin vielä viisi vuokratyöntekijää, jotka tekivät Loglift Oy:n tuotantoa ja kouluttivat yhtiön omaa henkilöstä.

A:n mukaan yhtiö on vuodesta 2004 lukien tähän päivään asti käyttänyt vuokratyövoimaa oman työvoimansa rinnalla. Patria Vehicles Oy:tä alunperin siirtyneet työntekijät olivat ammattitaitoisempia valmistamaan luukkuja ja muita osia kuin Wemicomp Oy:n käyttämät vuokratyöntekijät.

B on kertonut, että hän oli työskennellyt Wemicomp Oy:n palveluksessa vuoden 2002 ja elokuun 2006 välisen ajan toimien yhtiössä pääluottamusmiehenä kaksi vuotta huhtikuuhun 2006 asti. Yhtiössä käytettiin vuokratyövoimaa lähes koko ajan vuodesta 2002 lähtien. Vuokratyöntekijät ovat työskennelleet samoissa tehtävissä kuin yhtiön omat työntekijät. Yt-neuvottelujen päätteeksi yhtiö irtisanoi elokuussa 2005 neljä todistajan nimeämää työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Irtisanotuista kolme työskenteli kokoonpanossa ja osa myös koneistajina, yksi oli hitsaaja. Työntekijäpuoli ilmoitti yt-neuvotteluissa työnantajapuolelle, etteivät he hyväksyneet sitä, että vuokratyövoimaa oli tekemässä samoja töitä samoissa tiloissa kuin yhtiön omat työntekijät yhtiön vähentäessä omaa vakituista henkilöstöään. Yhtiö oli palkannut ennen yt-neuvotteluja vuokratyöntekijöitä, joilla ei kenelläkään ollut sellaista erityisosaamista, jota irtisanotuilla ei olisi ollut. Samalla tavoin on työtuomioistuimessa kertonut C, joka oli työskennellyt Wemicomp Oy:n palveluksessa vuodesta 2000 alkaen. C on myös vahvistanut, että B oli ottanut asian esiin yt-neuvotteluissa.

B:n mukaan Wemicomp Oy:n yksikön päällikkö E ei ollut pyydettäessä antanut todistajalle pääluottamusmiehenä selvitystä vuokratyöntekijöiden työtehtävistä ennen yt-neuvottelua tai sen aikana, vaan vasta yt-neuvottelujen jälkeen. Sen sijaan D:n ja E:n mukaan pääluottamusmies ei ollut kysynyt heiltä kummaltakaan tietoja vuokratyövoiman käyttämisestä.

Työtuomioistuimelle kirjallisena todisteena jätetystä luettelosta ilmenee, että Wemicomp Oy:hyn on vuonna 2005 otettu yhteensä 26 vuokratyöntekijää lähinnä hitsaajan ja kokoonpanijan tehtäviin. He ovat työskennelleet yhtiössä yleensä muutaman kuukauden ajan.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 29 §:n mukaan yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä. Työvoiman vuokraus on lisäksi määräyksen mukaan epätervettä, jos vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan. Edelleen määräyksen mukaan vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että Wemicomp Oy on ottanut vuokratyövoimaa välittäneiden yhtiöiden kautta käyttöönsä vuokratyövoimaa samaan aikaan, kun yhtiö on 19.8.2005 irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä viisi omaa työntekijäänsä samanlaisista työtehtävistä ilman työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana. Vuokratyöntekijät ovat useiden kuukausien ajan työskennelleet yhtiön normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyöntekijöillä ei ole selvitetty olleen sellaista erityistä ammattitaitoa, ettei heidän tekemäänsä työtä olisi voitu teettää yhtiön omilla työntekijöillä. Yhtiön omien työntekijöiden irtisanomisista ja muusta esitetystä selvityksestä on myös pääteltävissä, ettei Wemicomp Oy:n tehtaalla Hämeenlinnassa ole kesän 2005 ja 16.2.2006 välisenä aikana ollut kysymys työhuippujen tasaamisesta työehtosopimusmääräyksen tarkoittamassa mielessä.

Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiö ole työehtosopimuksen edellyttämin tavoin rajoittanut vuokratyövoiman käyttöä vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita ei olisi voitu teettää omilla työntekijöillä. Lisäksi työtuomioistuin katsoo, että vuokratyövoiman käyttö yhtiössä on ollut epätervettä vuokratyöntekijöiden työskenneltyä yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena useiden kuukausien ajan.

Ristiriitaisten todistajankertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo sen sijaan jääneen näyttämättä, että pääluottamusmies olisi työehtosopimuksen 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla pyytänyt yhtiötä selvittämään vuokratyöntekijöiden työskentelyyn liittyviä kysymyksiä. Yhtiö ei siten ole laiminlyönyt mainitun määräyksen mukaista velvollisuuttaan.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Wemicomp Oy on käyttänyt merkittävässä määrin vuokratyövoimaa vastoin työehtosopimuksen 29 §:stä ilmeneviä perusteita ja jatkanut virheellistä käytäntöä, vaikka työntekijäpuolelta on kiinnitetty asiaan huomiota yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhtiön olisi siten perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Vastaajan mukaan liittojen väliset erimielisyysneuvottelut asiassa on aloitettu syyskuussa 2005. Teknologiateollisuus ry:n olisi työtuomioistuimen mielestä tullut asiaan perehtyessään havaita, että työnantajan menettely on ollut työehtosopimuksen vastaista, ja pyrkiä viipymättä oikaisemaan virheellinen käytäntö. Kun Teknologiateollisuus ry ei ole näin tehnyt, liitto on laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Wemicomp Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 9 226,70 euroa. Vastaajapuoli on paljoksunut vaatimuksen määrää 5 000 euroa ylittäviltä osin ilmoittamatta kuitenkaan, miltä osin toimenpiteet ovat olleet tarpeettomia tai laskutusperuste liiallinen.

Työtuomioistuimelle on esitetty eritelty lasku asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja aiheutuneista kustannuksista. Ottaen huomioon asian laatu ilmoitettuja toimenpiteitä on pidettävä tarpeellisina ja niistä vaadittua korvausta kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Wemicomp Oy ei ole toiminut kesän 2005 ja 16.2.2006 välisenä aikana teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 29 §:n velvoitteiden mukaisesti käyttäessään vuokratyövoimaa.

Työtuomioistuin tuomitsee Wemicomp Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2 800 euroa.

Työtuomioistuin tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 200 euroa.

Teknologiateollisuus ry ja Wemicomp Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 9 226 eurolla 70 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Sutela, Lehto ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.