9.5.2005

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että Patria Vammas Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen perusteella korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä 14 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli 25.529,14 euroa (14 kk x 169 h x 10,79 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut, että Teknologiateollisuus ry ja Patria Vammas Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Patria Vammas Oy:n (jälj. yhtiö) palveluksessa 14.8.1998-2.6.2003. A on koulutukseltaan CNC-koneistaja ja ajoneuvotekniikan mekaanikko, ja hän työskenteli yhtiössä koneistamossa. Yhtiössä käytyjen yt-neuvotteluiden seurauksena koneistamosta oli irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuen viisi henkilöä, joista neljä oli ollut työntekijöitä ja yksi toimihenkilö. A:n työsopimus oli irtisanottu 1.4.2003 päättymään 2.6.2003.

Yhtiöllä ei ollut ollut tuotannollisia perusteita irtisanoa A:n työsopimusta. A:n irtisanomisen jälkeen samoihin työtehtäviin oli siirretty talon sisältä uusi työntekijä. A:n työtehtävät eivät siten olleet vähentyneet. A olisi kyennyt tekemään niitä työtehtäviä, joita hänen tilalleen siirretty työntekijä teki. A:lle oli 9.9.2003 tarjottu määräaikaista, 31.12.2003 päättyvää aputyötä, jonka tuntipalkka oli 2,74 euroa pienempi kuin hänen entinen tuntipalkkansa. Yhtiön sisäisessä rekrytoinnissa ei ollut ollut kysymys vain sairauslomasijaisuudesta. Yhtiöön oli 9.11.2003 palkattu uusi työntekijä CNC-koneistajaksi. Yhtiö ei ollut tiedustellut A:lta hänen halukkuuttaan kyseiseen tehtävään. Taustalla olikin henkilösyy. Lisäksi koneistamon irtisanomisten jälkeen tilaukset olivat olleet järjestelmällisesti myöhässä, mikä osoitti koneistamossa olleen työntekijävajetta.

Irtisanomisen perusteettomuutta osoitti myös se, ettei yhtiö ollut millään tavoin pyrkinyt selvittämään, olisiko A:n irtisanominen voitu välttää esimerkiksi sisäisin siirroin työtehtävien uudelleenjärjestelyin. Koulutusmahdollisuuksien ja opastuksen kartoittamistakaan ei ollut suoritettu. A olisi kyennyt oppimaan Heidenhein-koneella tehtävän työn, jota hän tekee nykyisin Vaahto Oy:n palveluksessa. Yhtiö ei siten ollut edes pyrkinyt täyttämään työllistämisvelvoitettaan A:n osalta.

A:n työsuhteen kesto ja hänelle aiheutunut työttömyys huomioon ottaen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä korvauksena vaadittu 14 kuukauden palkkaa vastaava määrä on kohtuullinen. A on saanut vakituisen työpaikan 9.2.2004. Työnantajan menettely on aiheuttanut A:lle henkistä kärsimystä, minkä vuoksi osa korvauksesta tulee tuomita aineettomana.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Patria Vammas Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Koko Patria Vammas -konsernin toiminta oli tappiollista vuonna 2002. Patria Vammaksen siviililiiketoiminnon ongelmat kulminoituvat 11.9.2001 WTC:n terrori-iskuun. Liiketoiminto valmisti ja markkinoi muun muassa lentokenttien talvikunnossapitolaitteita, lentorahtikonttien käsittelylaitteita ja tiehöyliä. Sopimusvalmistuspuolen (Patria Contract Manufacturing, jälj. PCM), jossa A työskenteli, tärkein tuote oli lentokentän lumikoneen, auraharjapuhaltimen valmistus. Tuotteen kysyntä heikkeni dramaattisesti 11.9.2001 jälkeen, ja vaikutukset näkyivät tuotannossa vuosina 2002-2003 tilauksien vähenemisenä. Koneistamo, jossa A työskenteli, valmisti nimenomaisesti osia auraharjapuhaltimeen. PCM-liiketoimintayksikön tappio vuoden vaihteessa 2002-2003 oli noin 2 miljoonaa euroa 8,8 miljoonan euron liikevaihdosta. Yksikö toimi Patrian konsernituella, ja sen tulevaisuus oli vaakalaudalla.

Patria Mobilea ja PCM-liiketoimintoja koskeneet yt-neuvottelut aloitettiin 21.11.2002. Tavoitteena oli saada aikaan välittömiä säästöjä kannattavuuden parantamiseksi. Neuvottelujen tuloksena mainituista liiketoiminnoista lomautettin ensi vaiheessa 17 henkilöä toistaiseksi ja 17 työntekijää määräajaksi. Maaliskuulle 2003 tultaessa tilanne liiketoimintayksiköissä ei ollut parantunut, vaan huonontunut. Pelkästään sopimusvalmistuksen alkuvuoden 2003 tappio oli liki 0,5 miljoonaa euroa. Koneistamon, jossa A työskenteli, toiminta oli myös tappiollista. Yt-neuvottelujen tuloksena oli irtisanomisiin turvautuminen, koska työnantajan työn tarjoamisen edellytyksissä oli tapahtunut merkittävää ja pysyvää työn vähenemistä. Irtisanomiset kohdistuivat sekä työntekijöihin että toimihenkilöihin. Mobilen ja PCM:n osalta vähennykset olivat yhteensä 33 työpaikkaa. PCM-yksiköstä irtisanottavaksi tuli 14 työntekijää ja neljä toimihenkilöä. Yksi irtisanotuista oli A.

Irtisanottavat työntekijät määräytyivät irtisanomissuojasopimuksen vähentämisjärjestyksen mukaisesti. Ammattitaitoa arvioitaessa korostui ammattitaidon monipuolisuus. Työntekijöille tehtiin koulutuskartoitus. Työnantaja pyrki etsimään irtisanomisuhan alaisille työntekijöille töitä koko Patria-konsernin sisältä uudelleen sijoittamalla, ja työntekijöitä siirtyikin toisiin tehtäviin konsernin sisällä. Yhden koneistajista sairastuttua sijaiseksi oli tullut samasta yksiköstä toinen koneistaja, B, jonka työt olivat uudelleenjärjestelyjen seurauksena loppuneet. Koneistamosta loppuivat työt yhteensä kahdeksalta työntekijältä. Koneistajat työskentelivät useilla eri koneilla, eikä yksikössä enää ollut niin sanottuja yhden koneen töitä. A oli ollut niin sanottu yhden koneen mies.

Vuonna 2002 PCM-yksikköön oli perustettu akselisolu, jonne myös A:lla oli ollut mahdollisuus hakea työhön. A ei kuitenkaan ollut osoittanut kiinnostusta uuden oppimiseen.

Yhtiöön ei ole 9.11.2003 palkattu uutta työntekijää CNC-koneistajaksi. Yhtiö on hakenut Heidenhein-ohjauksella toimivaan työstökeskukseen työntekijää 9.11.2003 Aamulehdessä olleella ilmoituksella, mikä on johtanut rekrytointiin vasta maaliskuussa 2004. A:lla ei ollut koulutusta eikä minkäänlaista ammattitaitoa toimia kyseisellä koneella. Oppimisaika koneelle vie yli vuoden. A:lle tarjottiin mahdollisuutta uudelleen sijoitukseen kyseiselle koneelle apumieheksi ja valmistelijaksi. A oli kieltäytynyt tehtävästä. A:ta on kohdeltu kuten muitakin irtisanottuja työntekijöitä. A:n ja C:n välit olivat hyvät ja asialliset. C oli tosin kerran joutunut antamaan A:lle kirjallisen varoituksen. A:ta ei ole irtisanottu henkilösyin.

Työnantajalla on oikeus päättää, minkälaista toimintaa ja missä muodossa harjoittaa. Liiketoimintaa harjoittavalla yrityksellä on oikeus uudelleenjärjestellä toimintojaan. Työnantajalla on myös oikeus valita irtisanottavat työntekijät. Yhtiön työntarjoamisedellytyksissä on tapahtunut merkittävä muutos, joka on näkynyt myös A:n yksikössä koneistamossa. Yhtiöllä on ollut irtisanomissuojasopimuksen mukainen taloudellinen ja tuotannollinen peruste irtisanoa A:n työsopimus.

Korvausvaatimus on perusteeton. A:n laskennallinen kuukausipalkka on kanteessa ilmoitetun suuruinen. Korvauksen määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon A:n suhteellisen nuori ikä ja hyvät edellytykset työllistyä.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A oli suorittanut Patria Vammas Oy:n palveluksessa oppisopimuksella koneistajan ammattitutkinnon. A oli työskennellyt kaksivuorotyössä yhtiön PCM-yksikön koneistamossa eri cnc-työstökeskuksilla, pääasiassa kuitenkin Mazak-laitteilla. Hänen työtehtävänsä koostuivat pääasiassa yhtiön ulkopuolisten alihankintatöiden tekemisestä.

Patria Vammas Oy:n heikon taloudellisen tilanteen takia yhtiössä oli vuodenvaihteessa 2002-2003 käyty yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön vähentämisestä kannattavuuden parantamiseksi. Tammikuussa 2003 oli päätetty lomautuksista, ja huhtikuussa yhtiön Mobile- ja PCM-liiketoiminnoista oli eläkeratkaisuilla ja irtisanomalla vähennetty yhteensä 33 työntekijää. A:n työsopimus irtisanottiin 1.4.2003 taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ja hänen työsuhteensa päättyi 2.6.2003.

Asiassa on riidatonta, että yhtiöllä on sinänsä ollut taloudelliset syyt henkilöstön vähentämiseen. Erimielisyyttä on kuitenkin siitä, onko A:lle tarjolla ollut työ vähentynyt metalliteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n ja työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pysyvästi siten, että yhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa A:n työsopimus. Kanteen mukaan näin ei ole, vaan A:n työsopimus on todellisuudessa irtisanottu henkilösyystä.

Työn vähentymisestä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on työn vähentymisestä yhtiössä kuultu todistelutarkoituksessa A:ta sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina johtaja D:tä, valmistuspäällikkö C:tä ja henkilöstön kehittämisjohtaja E:tä sekä kantajapuolen nimeäminä todistajina pääluottamusmies F:ää, cnc-koneistaja G:tä ja cnc-koneistaja H:ta.

Työtuomioistuimelle on esitetty kirjallisina todisteina muun muassa Aamulehdessä 9.11.2003 ollut lehti-ilmoitus, jolla yhtiö on hakenut palvelukseensa Vammalan PCM-liiketoimintoonsa cnc-koneistajaa, sekä yhtiön PCM-yksikön myyntiennusteet maalis- ja syyskuulta 2003.

A:n mukaan Mazak-työstökoneella oli vuonna 2002 ollut jatkuvasti töitä, ja työtä oli tehty kahdessa vuorossa. Vuonna 2003 A oli ollut lomautettuna huhtikuun alussa tapahtuneeseen irtisanomiseensa asti. A:lta ei ollut vuonna 2002 kysytty hänen halukkuuttaan siirtyä työskentelemään uuteen akselisoluun. Työ olisi ollut sorvaustyötä, eikä A ollut sorvaaja. A:n käsityksen mukaan soluun oli jo ennalta valittu työntekijät. Irtisanomisen jälkeen A:lle oli tarjottu määräaikaista apumiehen työtä, missä yhteydessä ei ollut ollut puhetta hänen opettamisestaan Heidenhein-ohjatulle koneelle. Pääluottamusmies oli kehottanut A:ta olemaan ottamatta vastaan määräaikaista tehtävää. Mazak-työstökone eroaa vain ohjelmoinniltaan Heidenhein-ohjatusta työstökoneesta, mutta esimerkiksi koneiden koodit ovat samat. A:n on kertonut olleensa varsinkin työsuhteen loppuaikoina huonoissa väleissä esimiehensä C:n kanssa.

D on kertonut tulleensa 4.10.2002 Patria Vammas Oy:n palvelukseen PCM-liiketoiminnan johtajaksi. Todistaja oli ollut A:n esimiehen esimies. Todistajan tultua yhtiön palvelukseen sen taloudellinen tilanne oli ollut varsin huono. Yhtiön päätuotteiden, kuten panssariajoneuvojen, lumen aurauskaluston ja kaivosajoneuvojen kysyntä oli heikentynyt. Yt-neuvottelut oli käynnistetty marraskuussa 2002. Tammikuussa 2003 oli lomautettu lähes 40 henkilöä. Koska tilanne ei ollut parantunut maaliskuun loppuun 2003 mennessä, yhtiön eri yksiköistä oli jouduttu siirtämään työntekijöitä niin sanottuun eläkeputkeen ja irtisanomaan henkilöstöä. Tehtyjen ratkaisujen perusteella PCM-yksiköstä, johon kuuluvassa koneistamossa A työskenteli, oli vähennetty 18 työntekijää ja toimihenkilöä. Koneistamon 22 työntekijästä oli A mukaan lukien vähennetty viisi tai kuusi työntekijää taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Päätöksen irtisanottavista oli tehnyt D kunkin yksikön valmistuspäällikön esitettyä irtisanottavia henkilöitä. A oli irtisanottu normaalin irtisanomisjärjestyksen mukaisesti. Yhtiölle tärkeitä ammattimiehiä, kuten koneistajamestareita ei ollut irtisanottu. A oli hallinnut vain yhden koneen käyttämisen. Yhtiössä oltiin siirtymässä solumaiseen työntekoon, eikä niin sanottuja yhden koneen työntekijöitä enää ollut.

D:n mukaan irtisanomisten jälkeenkin töistä selvittiin hyvin, eikä PCM-yksikössä ollut tehty lokakuun 2002 ja heinäkuun 2004 välisenä aikana käytännössä lainkaan ylitöitä. Yhtiössä oli aina ollut myöhässä olleita töitä, mutta niitä oli alettu seurata vasta todistajan tultua yhtiöön. A:n käyttämän Mazak-työstökoneen työt teki nykyisin joku toinen työntekijä, joka teki töitä myös muilla koneilla. Koneistamoon ei ole vuosina 2002-2003 otettu uusia työntekijöitä. Manuaalitöitä oli tehnyt kaksi työntekijää, jotka olivat hyvin ehtineet tehdä työt. Kiireisiä töitä on satunnaisesti jouduttu antamaan alihankintaan.

C on kertonut olleensa Patria Vammas Oy:n palveluksessa valmistuspäällikkönä vuodesta 1999 alkaen aina liiketoimintojen myymiseen Komas Oy:lle heinäkuussa 2004 asti. A oli ollut alle keskitason koneistaja, joka oli tehnyt vain helpohkoja töitä. A oli ollut yhden koneen mies ja tehnyt vain pienimuotoista ohjelmointia Mazak-työstökoneella. Koneistamon työtilanne oli heikentynyt vuonna 2002, jolloin koneita oli alettu järjestellä uudelleen muodostaen koneistussoluja. Työntekijöitä oli koulutettu käyttämään useampaa kuin yhtä konetta kerrallaan. Yksinkertaisia töitä oli annettu alihankintaan. Uudelleenjärjestelyjen myötä töitä ei enää riittänyt kaikille.

C:n mukaan noin puolet koneistamon 22 työntekijästä oli vuonna 2003 lomautettu kahdeksi-kolmeksi kuukaudeksi, mistä huolimatta työt oli saatu tehtyä. Yhden työntekijän jäätyä pitkälle sairauslomalle asejärjestelmistä oli lainattu työntekijä koneistamoon noin kahdeksi kuukaudeksi. Uusia työntekijöitä ei ollut otettu. A oli irtisanottu irtisanomisjärjestyksen mukaisesti, koska hänellä oli ollut lyhyt työkokemus ja ammattitaito alle keskitason eikä hänellä ollut huollettavia.

D:n ja C:n mukaan A:lle oli syyskuussa 2003 tarjottu määräaikaista työsuhdetta apumiehenä komponenttiyksikössä Heidenhein-ohjauksella toimivassa työstökeskuksessa. Yhtiössä oli tuolloin nähty Heidenhein-koneella tehtävien töiden lisääntyvän tulevaisuudessa, ja koneelle oli tarvittu lisää käyttäjiä. A ei kuitenkaan ollut ottanut tehtävää vastaan. Apumiehenä A olisi voinut kouluttautua tämän vaativan koneen käyttämiseen, ja mahdollisesti myöhemmin työsuhde olisi voitu vakinaistaa. C on kertonut olevansa jäsenenä opetushallituksen alaisessa tutkintotoimikunnassa, millä perusteella hän arvioi Heidenhein-ohjauksella toimivan koneen vaativan pitkän, noin 44 viikon mittaisen koulutuksen. Kone on erilainen kuin Mazak-ohjauksella toimiva, ja sillä valmistetaan suurempia kappaleita, kuten akseleita. Koneen käyttäjäksi oli myöhemmin marraskuussa 2003 yritetty hakea valmiiksi ammattitaitoista henkilöä Aamulehdessä olleella ilmoituksella, mutta paikka oli saatu täytetyksi vasta maaliskuussa 2004.

E on kertonut toimineensa Patria Vammas Oy:n henkilöstöpäällikkönä joulukuusta 1999 lokakuulle 2003 asti. Todistaja oli vuosina 2002-2003 toiminut yt-neuvottelujen koordinaattorina. Todistaja oli lähettänyt yhtiön muille henkilöstöasioita hoitaneille henkilöille tiedot kaikista lomautetuista ja irtisanotuista työntekijöistä ja kysynyt heille töitä yhtiön muista toimipisteistä. Muutama henkilö olikin sijoittunut muihin tehtäviin yhtiössä. Todistaja oli irtisanomisen jälkeen lähettänyt A:lle kirjeen, jossa hänelle oli tarjottu uutta koneistuskeskuksen apumiehen määräaikaista tehtävää. Pääluottamusmies F oli myöhemmin ilmoittanut, ettei A ottanut tehtävää vastaan. Yhtiössä tehtävät työt olivat tosiasiallisesti vähentyneet.

F on kertonut olleensa Patria Vammas Oy:n tai sen edeltäjien palveluksessa 44 vuoden ajan ja työskentelevänsä nyt koneistajana Komas Oy:n palveluksessa. Todistaja on toiminut pääluottamusmiehenä noin 11 vuoden ajan. Koneistamon työtilanne vuonna 2002 ei ollut hyvä. Työtilanteen vaihdeltua vuonna 2003 lomautettuja oli kuitenkin jouduttu kutsumaan töihin kesken lomautuksen. Toimitukset olivat olleet jatkuvasti myöhässä. Koneistamosta oli siirretty työntekijöitä eläkeputkeen ja lisäksi irtisanottu muitakin aktiivityöikäisiä työntekijöitä kuin A. A:lle olisi todistajan käsityksen mukaan ollut töitä irtisanomisen jälkeenkin, koska hänellä oli vankka kokemus myös manuaalikoneista eivätkä työt olleet loppuneet A:n koneelta, vaikka ne olivatkin vähentyneet. A:n tekemät työt oli annettu osin alihankintaan ja osin niitä olivat tehneet toiset työntekijät. Todistajalle ei ollut kerrottu, miksi A:lle irtisanomisen jälkeen tarjottu apumiehen työ oli ollut määräaikainen. Koneistajan tutkinnon omaavaa henkilöä ei ole F:n mielestä vaikea perehdyttää Heidenhein-ohjauksella toimivaan koneeseen. Marraskuussa 2003 lehti-ilmoituksessa ollut cnc-koneistajan paikka oli täytetty talon sisältä.

G on kertonut olleensa A:n työtoveri koneistamossa vuodesta 1998 alkaen. Todistaja työskentelee Mazak-ohjatulla cnc-jyrsimellä. Todistaja oli vuonna 2003 lomautettu kahdeksaksi viikoksi, mutta hänet oli 11 päivän kuluttua kutsuttu takaisin töihin. A:lle olisi todistajan mukaan ollut töitä irtisanomisen jälkeenkin, ja hänet olisi voinut kolmessa viikossa kouluttaa lähes koneelle kuin koneelle. A oli työskennellyt useilla eri koneilla. Myös marraskuussa 2003 lehdessä olleessa työpaikkailmoituksessa mainitulle koneelle olisi oppinut kolmessa viikossa. Todistaja ei ollut itse työskennellyt Heidenhein-ohjatulla koneella, mutta hän oli seurannut työskentelyä tällaisella koneella. A:n ja hänen esimiehensä välit olivat huonontuneet A:n saaman varoituksen ja sen jälkiselvittelyjen takia.

H on kertonut olleensa Patria Vammas Oy:n palveluksessa marraskuusta 2000 alkaen ja olevansa nyt Komas Oy:n palveluksessa. Todistaja oli ennen Patria Vammaksen palvelukseen siirtymistä työskennellyt noin viiden vuoden ajan Fanuc-ohjatulla työstökoneella, ja Mazak-ohjattuun koneeseen perehtymiseen oli mennyt noin yksi kuukausi. Kahden-kolmen kuukauden kuluttua todistaja oli siirtynyt työskentelemään A:n kanssa samalla koneella kahdessa vuorossa. Todistaja ei ollut ollut lomautettuna vuonna 2003. A:lle olisi hänen irtisanomisensa jälkeen ollut töitä Mazak-työstökoneella. Todistaja oli tehnyt osan A:n töistä, ja osa oli jouduttu antamaan alihankintaan, kun niitä ei ollut ehditty tehdä. Maaliskuussa 2004 oli otettu uusi työntekijä tekemään samaa työtä kuin todistaja.

Johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä viitatun työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin lain 7 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Edelleen 4 §:n 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiselle ei ainakaan ole silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet, tai jos töiden uudelleenjärjestelyistä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Asiassa on selvitetty yhtiön PCM-yksikön koneistamon työtehtävien vähentyneen vuodesta 2002 yksikön valmistamien tuotteiden kysynnän heikentymisen vuoksi. Koneistamon toimintoja on vuonna 2003 myös järjestelty uudelleen siten, että kukin työntekijä pystyi tekemään useampaa työtehtävää, ja töitä on siirretty alihankintaan. A:n työtehtävät Mazak-työstökoneella eivät olleet loppuneet, mutta ne olivat D:n ja F:n kertoman mukaisesti vähentyneet. Esitetyn selvityksen mukaan myös A:lle kuuluneet työtehtävät on hänen työsuhteensa päättymisen jälkeen siirretty toisten työntekijöiden ja kiiretilanteissa alihankkijoiden tehtäväksi. Asiassa ei ole näytetty, että yhtiöön olisi vuosina 2002-2003 palkattu uusia työntekijöitä, eikä A:n yksikköön ollut siirretty talon sisältäkään työntekijöitä yhtä sairauslomasijaisuutta lukuunottamatta. Koneistamon työntekijämäärä oli vähentynyt viidellä tai kuudella ja ollut irtisanomisten jälkeen enää 16.

Työtuomioistuin katsoo siten selvitetyksi, että yhtiön koneistamossa tarjolla ollut työ on A:n työsopimuksen irtisanomisen aikoihin ollut vähentynyt. Yhtiön joidenkin toimitusten on tosin esitetty olleen vuonna 2003 jonkin verran myöhässä, mutta tämän ei ole näytetty johtuneen henkilöstömäärään liittyneistä seikoista.

A:n työsuhteen päättymisen jälkeen yhtiössä oli syksyllä 2003 arvioitu, että komponenttiyksikössä Heidenhein-ohjatulla työstökeskuksella valmistetuilla tuotteilla tulee olemaan kysyntää. A:lle oli tarjottu apumiehen työtä työstökeskukseen perehtymistä varten, mutta A oli kieltäytynyt tehtävästä sen määräaikaisuuden ja palkkauksen pienuuden takia. Kun koneen käyttäjäksi ei ollut lehti-ilmoituksellakaan saatu valmiiksi ammattitaitoista työntekijää, käyttäjäksi oli lopulta vuoden 2004 puolella siirretty toinen työntekijä yhtiön sisältä. Tapahtumien kulku huomioon ottaen työtuomioistuin pitää uskottavana työnantajapuolen todistajien käsitystä, jonka mukaan A:n ammattitaito ei olisi ainakaan aluksi riittänyt muuhun kuin siihen työstökeskuksen tehtävään, jota hänelle tarjottiinkin mutta josta hän kieltäytyi. Myöskään komponenttiyksikössä ei siten ole näytetty olleen tarjolla A:n irtisanomisen aikoihin hänen ammattitaitoaan vastaavaa muuta työtä.

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo, että Patria Vammas Oy:ssä tarjolla ollut työ on kokonaisuudessaan vähentynyt irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä tarkoitetuista syistä olennaisesti ja pysyvästi siten, että työnantajalla oli ollut sopimuksen mukainen peruste irtisanoa A:n työsopimus. Kun työnantajan esittämä taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste on näytetty toteen, irtisanomiseen kantajan mukaan vaikuttaneilla henkilösyillä ei ole asiassa enemmälti merkitystä.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Patria Weapon Systems Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 5 120 euroa. Vaadittujen kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Patria Weapon Systems Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5 120 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Saipio, Sulkunen ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.