27.10.2005

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on vaatinut työtuomioistuinta

tuomitsemaan Finnforest Oyj:n työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsemaan Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittamaan Metsäteollisuus ry:n ja Finnforest Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Toimihenkilöunioni TU:n jäsen A oli työskennellyt Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksen Finnforest Oyj:n HSL Elements yksikössä 12.11.2002 ja 11.11.2003 välisen ajan. Hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet palkanlaskenta, toimistotehtävät, tel-rekisterin ylläpito ja jäsenmaksutilitykset. Hänen palkkansa oli työsuhteen aikana ollut 650 euroa kuukaudessa ja työaikansa 20 tuntia viikossa. A:n työsuhteeseen oli sovellettava mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. A:n työsopimus oli kuitenkin tehty työehtosopimuksen vastaisesti ylemmän toimihenkilön statuksella niin, että hänen palkkansa ja sen kehitys määräytyisivät ylempien toimihenkilöiden perussopimuksen edellyttämällä tavalla. A:n palkka oli ollut työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa alempi.

Työehtosopimuksen mukainen alin palkka oli 1.3.2003 lähtien ollut 1 370 euroa. A oli työskennellyt 20 viikkotunnin työsopimuksella. Hän ei ollut työskennellyt tuotannollisella osastolla, joten hänen perustyöaikansa oli ollut 37,5 viikkotuntia. Näin ollen alin mahdollinen palkka tuolla työajalla olisi ollut vähintään 730,67 euroa kuukaudessa. A:n palkaksi oli sovittu 650 euroa kuukaudessa ja palkka oli korotettu 667 euroon 1.4.2003 lukien. A:n vähimmäispalkan olisi tullut olla selkeästi korkeampi, koska hän ei tehnyt alhaisimman vaatimusryhmän työtä, mutta alimmankin palkan alittaminen osoitti selvästi työehtosopimuksen rikkomisen. Erittäin alhainen palkka osoitti myös omalta osaltaan, ettei kyse ollut ollut ylemmän toimihenkilön tehtävästä.

A:n työtehtävät olivat olleet selvästi tavallisia toimistotehtäviä ja siten mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä olevia. Työnantajalle oli tullut olla selvää, että sovellettava työehtosopimus oli merkitty väärin työsopimukseen ja sitä oli sovellettu väärin. Myös minimipalkan alittamisen oli täytynyt olla työnantajalle selvä asia. Neuvotteluissa huolimatta työnantaja ei ollut oikaissut toimintaansa. Myöskään työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin, vaan oli tukenut työnantajan toimintaa. Näin menetellessään Metsäteollisuus ry oli jättänyt hoitamatta valvontavelvollisuutensa salliessaan yhtiön rikkoa työehtosopimusta.

Paikallistason neuvotteluissa ja liittojen välisissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen asiassa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Finnforest Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Finnforest Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asianosaisyhdistykset olivat jo liittojen välisissä neuvotteluissa olleet yhtä mieltä siitä, että A:n työtehtäviin tuli soveltaa mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. Erimielisyyden aiheita olivat olleet määräaikaisen työsopimuksen lainmukaisuus ja se, täyttikö A:n kanssa sovittu palkka työehtosopimuksen minimin. Muilta osin ei ollut edes väitetty, että toimihenkilöiden työehtosopimusta olisi rikottu.

Erimielisyys palkan suuruudesta johtui siitä, että työnantajan ilmoituksen mukaan A:n kanssa oli kirjallisen työsopimuksen tekemisen jälkeen suullisesti sovittu, että hänen viikkotyöaikansa oli ollut 19 tuntia viikossa eli lyhyempi kuin kirjallisessa sopimuksessa oli todettu. Työpaikan toimihenkilöiden työaika oli ollut 40 tuntia viikossa. Sovitun työajan perusteella laskettuna kuukausipalkka täytti työehtosopimuksen minimin.

Finnforest Oyj ei ollut rikkonut mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä.

Perustelut

Erimielisyys

A työskenteli osa-aikaisena toimistotyöntekijänä määräaikaisessa työsuhteessa Finnforest Oyj:n HSL Elements yksikössä Heinolassa 12.11.2002 ja 11.11.2003 välisen ajan.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Finnforest Oyj rikkonut työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta solmittuaan A:n kanssa sopimuksen osa-aikaisesta työstä ylemmän toimihenkilön statuksella ja maksettuaan hänelle palkkaa 12.11.2002 ja 31.3.2003 välisenä aikana 650 euroa kuukaudessa sekä 1.4.2003 ja 1.11.2003 välisenä aikana 667 euroa kuukaudessa.

Työnantajapuolelta on pääkäsittelyssä esitetty, että mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta oli alettu soveltaa Finnforest Oyj:n Heinolan yksikössä vasta 1.4.2003 lukien. Tätä ennen yksikössä oli sovellettu rakennusalan työehtosopimusta. Kun tähän seikkaan kuitenkin on vedottu vasta pääkäsittelyssä, työtuomioistuin jättää sen työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentin nojalla huomiotta.

Toimihenkilön asemasta, työajasta ja palkasta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta sekä todistajina Toimihenkilöunioni TU:n työsuhdeasiamiestä B:tä ja Finnforest Oyj:n HSL Elements yksikön silloista toimistopäällikköä C:tä, jotka ovat kertoneet A:n toimihenkilöasemasta sekä hänen työajastaan ja palkastaan. Lisäksi asiassa on esitetty asiakirjaselvitystä.

Yhtiön A:n kanssa 16.12.2002 solmima työsopimus on otsikoitu "määräaikainen työsopimus ylempi toimihenkilö" ja A:ta on työsopimuksessa kutsuttu ylemmäksi toimihenkilöksi. Työsopimuksen mukaan rahapalkka on 650 euroa kuukaudessa (20 viikkotuntia) ja ylimeneviltä tunneilta maksetaan 8,40 euroa tunnissa. Lisäksi työsopimuksen mukaan palkan kehitys määräytyy yleiskorotusten osalta perussopimuksen (TT-AKAVA/YTN) edellyttämällä tavalla ja muilta osin ottamalla erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät. Edelleen työsopimuksen mukaan muilta osin noudatetaan voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja TT-AKAVA/YTN välisiä sopimuksia sekä yrityksen ohjeita.

A on kertonut, että työsopimusta tehtäessä työnantajan edustaja C ilmoitti yksikön kaikkien toimihenkilöiden olevan ylempiä toimihenkilöitä. Työajaksi sovittiin 2,5 päivää viikossa. Tuossa vaiheessa A ei ymmärtänyt laskea, että viikottaiseksi työajaksi tuleekin 19 tuntia päivittäisen työajan ollessa kello 8 - 15.30. Myöhemmin kirjallisena tehdyn työsopimuksen mukaan A:n viikkotyöaika oli 20 tuntia. Useimmat A:n kalenteriin merkityt työviikot olivat 19 tunnin pituisia. Yhtiö maksoi korotettua tuntipalkkaa 2,5 päivän ylimeneviltä tunneilta viikossa. Työajan lyhennysvapaita A ei saanut.

B:n kertoman mukaan A:n työsopimus oli tehty ylemmän toimihenkilön työsopimukseksi ja palkka oli määritelty TT-AKAVA/YTN:n perussopimuksen yleisohjeiden perusteella. A:n tehtävä oli kuitenkin tavanomainen toimihenkilön ammattitehtävä, jonka palkka- ja työehtojen olisi tullut määräytyä mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan.

C:n mukaan todistaja ja A olivat yhtiön Heinolan yksikön ainoat konttorityöntekijät. Finnforest Oyj osti Heinolan Seinälinja Oy:n huhtikuussa 2001 ja se fuusioitiin Finnforest Oyj:hin vuodenvaihteessa 2002-2003. Heinolan Seinälinja Oy:ssä sovellettiin rakennusalan työehtosopimusta ja kaupan sekä fuusion jälkeen yhtiössä toimihenkilöihin alettiin 1.4.2003 lukien soveltaa mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. Heinolan yksikön konttorissa noudatettiin käytännössä 8 tunnin työpäivää ja 40 tunnin viikkoa kaikkiin toimihenkilöihin. Työsopimuksen solmimisen jälkeen todistaja sopi A:n kanssa häneen noudatettavaksi 19 tunnin työviikkoa. Vaikka A:n työsopimuksen lomakepohjana oli ollut ylemmän toimihenkilön lomake, ei A:n toimihenkilöasemasta ollut lainkaan keskusteltu. A:lle oli maksettu ylimenevien viikkotuntien lisä 19 viikkotunnin jälkeen.

Arviointi ja johtopäätökset

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan A:n työsopimus on tehty ylemmän toimihenkilön lomakkeelle. Työtuomioistuimessa asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että A:n työsuhteeseen on tullut soveltaa mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. Asiassa ei ole väitettykään, että A:han sovelletut työehdot olisivat muutoin kuin palkan osalta poikenneet mainitun työehtosopimuksen mukaisista. Kanteessa ei liioin ole kysymys esimerkiksi työnteon ehtoja koskevasta selvittämisvelvollisuudesta. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei pelkkää A:lle annettua ilmoitusta hänen asemastaan ylempänä toimihenkilönä vielä voida pitää kanteessa tarkoitetuin tavoin työehtosopimuksen vastaisena menettelynä (ks. myös TT 2004:72).

Kanteen mukaan A:n palkkaus on alittanut työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan kahdestakin syystä. Ensinnäkin yhtiön konttorissa noudatetun perustyöajan on pitänyt työehtosopimuksen nojalla olla 37,5 tuntia viikossa. Työnantaja oli soveltanut laskentaperusteena virheellisesti 40 tunnin pituista työviikkoa. Toiseksi A:n palkka olisi tullut maksaa hänen kanssaan sovitun 20 tunnin viikkotyöajan eikä työnantajan sovituksi väittämän 19 tunnin mukaan.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen 7 §:n mukaan säännöllinen työaika on enintään 37,5 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika on kuitenkin 40 tuntia toimihenkilön työskennellessä tuotannollisella osastolla tai työpaikalla, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa. Lisäksi on mahdollista paikallisesti sopia siirtymisestä 40 tunnin työviikkoon.

Tässä tapauksessa työtuomioistuimelle on esitetty hyvin vähän selvitystä niistä perusteista, joiden mukaan Finnforest Oyj:n Heinolan yksikön konttorissa noudatettava työaika määräytyy. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että työnantaja olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta. A:n osa-aikaisessa työssä noudatettavan työajan pituus puolestaan on riitaiseksi jäänyt työsopimuskysymys. Tältä osin työnantajan menettelyä on arvioitava muutoin kuin työehtosopimuksen oikeana tai vääränä soveltamisena.

Näillä perusteilla yhtiön ei voida katsoa pelkästään solmiessaan A:n kanssa työsopimuksen ylemmän toimihenkilön lomakkeelle ja maksaessaan hänelle edellä mainitun suuruista palkkaa rikkoneen mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Myöskään Metsäteollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Toimihenkilöunioni TU on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Finnforest Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laadun ja sen edellyttämien toimenpiteiden perusteella korvauksen kohtuullinen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Toimihenkilöunioni TU velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Finnforest Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, K. Rautiainen, Forsström, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.