27.12.2004

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Vaasan Läänin Puhelin Oy on tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan

toimihenkilösopimuksen 53 §:n 1 kohdan nojalla velvollinen maksamaan A:lle palkkaa koko päivältä perjantaina 15.8.2003,

tuomitsee työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Vaasan Läänin Puhelin Oy:n palveluksessa oleva siirtolaite- ja radioverkkotoimiston suunnittelija A oli joutunut lähtemään kotiin kesken työpäivän 15.8.2003, koska hänen avopuolisonsa oli äkillisen sairauskohtauksen vuoksi viety ambulanssilla sairaalaan, jolloin perheen 1 vuoden 11 kuukauden ikäinen lapsi oli jäänyt ilman hoitajaa. Avopuoliso oli päässyt sairaalasta vasta seuraavana aamuna.

Työnantajaliitto oli ohjeistanut Vaasan Läänin Puhelin Oy:tä elokuussa 2003 ilmoittaen, että edellä mainitussa tilanteessa ei ollut kysymys työehtosopimuksen 53 §:n 1 kohdan mukaisesta lyhyestä tilapäisestä lomasta, koska lapsi oli ollut terve eikä toimihenkilöä ollut tarvittu sairaan avovaimon hoitamiseen. Työnantajaliitosta saamansa ohjeen seurauksena työnantaja oli vähentänyt A:n työaikasaldosta poissaoloajan edellä mainitulta päivältä yhteensä 6 tuntia 31 minuuttia.

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskevan sopimusmääräyksen 1 kohdan palkallinen poissaolo-oikeus koskee perheen piirissä sattunutta äkillistä sairaustapausta tai läheisen kuolemaa. Kun on kyse sairaustapauksen edellyttämästä lyhyestä tilapäisestä lomasta palkanmaksun edellytyksenä on sairaustapauksen sattuminen perheen piirissä ja sairastumisen äkillisyys. Lyhyen tilapäisen loman edellytyksenä ei ole, että nimenomaan perheen äkillisesti sairastunut henkilö tarvitsee hoitoa, mikäli tästä äkillisestä sairastumisesta seuraa määräyksessä tarkoitetun läheisen omaisen hoidon tarve. Sillä, kuka hoitoa tarvitsee, voi olla merkitystä lähinnä lyhyen tilapäisen loman kestoa määritettäessä.

Määräys lyhyestä tilapäisestä lomasta on ollut samanlainen kaikissa alakohtaisissa tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan toimihenkilöille neuvotelluissa sopimuksissa. Määräys on siirretty alakohtaiseen telealan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukseen sellaisenaan runkosopimuksesta, jossa määräys on ollut vuodesta 1970 lähtien. Vuoden 1970 runkosopimukseen määräys otettiin seuraavanlaisena: "Teknisen toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, läheisen omaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luottamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa." Määräykseen liittyi seuraava soveltamisohje: "Tämä määräys on aikaisemmin sisältynyt runkosopimuksen vuosilomapykälään. Samalla kun määräys on siirretty omaksi pykäläksi on sääntö ulotettu koskemaan myös teknisen toimihenkilön palkkaa, josta näin ollen ei myöskään saa tehdä vähennyksiä lyhyen tilapäisen loman takia. Säännöksessä on uutta myös se, että nykyisen sanamuodon mukaan lyhyt tilapäinen loma on annettava, milloin kysymyksessä on perheen piirissä sattuva äkillinen sairaustapaus, läheisen omaisen kuolema taikka yhteiskunnallinen luottamustehtävä. Läheisellä omaisella voitaneen tarkoittaa ainakin aviopuolisoa, omia ja aviopuolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Lyhyenä tilapäisenä lomana voitaneen pitää ainakin kolmen päivän kestävää poissaoloa."

Vuoden 1994 runkosopimuksessa lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva määräys oli seuraava: " Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria."

Itse sopimusmääräys on siis pysynyt runkosopimuksessa muutoin muuttumattomana, mutta läheisten omaisten piiriä koskevaa osaa määräyksestä on täsmennetty siten, että vuoden 1994 runkosopimuksessa on sovittu, mitä läheisellä omaisella tarkoitetaan.

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskevan määräyksen tulkintakäytäntö on perheen piirissä sattuvan äkilliseen sairaustapaukseen liittyvän palkallisen poissaolo-oikeuden osalta selvä ja riidaton. Sitä, onko toimihenkilöllä oikeus lyhyeen tilapäiseen lomaan perheen lapsen vaatiessa hoitoa puolison sairastuttua äkillisesti, ei ole koskaan aikaisemmin kyseenalaistettu. Riitaa on lähinnä ollut lyhyen tilapäisen loman kestosta. Perhepiiri on vakiintuneesti määritelty ruokakunta -käsitteen avulla.

Työehtosopimuksen lyhyen tilapäisen loman poissaolo-oikeudessa ei ole kysymys työsopimuslaissa säännellyn tilapäisen hoitovapaan tarkoittamasta tilanteesta, vaan huomattavasti laajemmasta oikeudesta olla lyhyen aikaa palkallisesti poissa perhepiirissä tapahtuneen äkillisen sairaus- tai kuolemantapauksen vuoksi.

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva määräys on pysynyt vuosikymmeniä samanlaisena ja sitä on vakiintuneesti tulkittu kantajan esittämällä tavalla. Tästä huolimatta työnantajaliitto on pyrkinyt kaventamaan ohjeellaan määräyksen soveltamisalaa. Työantajaliitto on ohjeistanut jäsentyönantajaansa selvän ja riidattoman työehtosopimusmääräyksen vastaisesti, minkä vuoksi se on tuomittava hyvityssakkoon.

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Vaasan Läänin Puhelin Oy ovat kiistäneet vaatimukset ja vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknillisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välisen vuoden 1947 yleissopimuksen vuosilomaa koskevassa kohdassa on pöytäkirjamerkintä: " Vuosilomasta ei yleensä pidä vähentää sellaista lyhyttä tilapäistä lomaa, jota teknilliselle toimihenkilölle myönnetään äkillisen sairaustapauksen sattuessa hänen perheensä piirissä tai läheisen omaisen kuoleman johdosta taikka yhteiskunnallisten luottamustehtävien suorittamista varten." Pöytäkirjamerkintä siirtyi myöhemmissä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknillisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välisissä sopimuksissa omaksi kohdakseen vuosilomapykälän alle.

Vuoden 1970 runkosopimukseen asti määräys pysyi täysin samanlaisena. Vuoden 1970 runkosopimukseen määräys otettiin omaksi pykäläkseen, ja se ulotettiin koskemaan myös teknisen toimihenkilön palkkaa, josta ei lyhyen tilapäisen loman vuoksi saanut tehdä vähennyksiä. Toisin sanoen tilapäinen loma ei vähentänyt vuosilomaa eikä vuosilomapalkkaa eikä toimihenkilön palkkaa poissaolon ajalta.

Molempien aviopuolisoiden työssäkäynnin yleistyttyä kiinnitettiin 1970-luvulla keskusjärjestötasolla huomiota siihen, että pienten lasten äkillisesti sairastuessa työssäkäyvistä vanhemmista äiti voisi jäädä kotiin järjestämään lapsen hoitoa. Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun 12.2.1976 - 31.12.1976 sisältyi erityinen määräys äidin lyhyestä tilapäisestä poissaolosta alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti. Tätä niin sanottua Miettusen väliratkaisua ei ollut kuitenkaan tarpeen ottaa toimihenkilösopimukseen, koska työehtosopimuksessa oli jo määräys lyhyestä tilapäisestä lomasta. Myöhemmin 1990-luvulla asia kehittyi siten, että toinen työssäkäyvistä vanhemmista saattoi jäädä hoitamaan lyhyeksi aikaa äkillisesti sairastunutta lastaan.

Läheisellä omaisella ei ole sovittu tarkoitetun avopuolisoa. Avopuolisoita ei edes 1970-luvulla pidetty juridisesti tai muutoin aviopuolisoihin verrattavina. Määräys siirtyi sellaisenaan vuoden 1995 runkosopimuksesta alakohtaiseen työehtosopimukseen.

Työehtosopimuksen määräystä ei koskaan ole tarkoitettu sellaiseksi, että aviopuoliso voisi palkkaa saaden jäädä hoitamaan tervettä lasta, jos lasta normaalisti hoitava isoäiti tai kotiäiti eivät voi lasta hoitaa. Kysymyksessä olisikin merkittävä muutos määräyksen tulkintaan, mistä olisi ehdottomasti pitänyt keskustella neuvotteluissa ja kirjata selvä määräys työehtosopimukseen. Asiaa koskevia keskusteluja ei ole kuitenkaan käyty eikä edes toimihenkilötaholta esitetty.

Tietoliikennealalla työehtosopimusmääräystä on tulkittu aina sananmukaisesti siten, että kysymyksessä on läheinen omainen, joka on sairastunut äkillisesti ja tavalla, joka vaatii toimihenkilön lyhytaikaista, mutta välitöntä osallistumista hänen hoitoonsa tai hoidon järjestämiseen tai että kyseessä on niin vakava sairaus, että toimihenkilön on niin sanotuista inhimillisistä syistä välittömästi mentävä tai matkustettava hänen luokseen. Tekstistä käy ilmi, että palkallinen loma annetaan sairastuneen henkilön vuoksi eikä siksi, ettei sairastunut henkilö voi hoitaa normaaleja työ-, koti- tai muita tehtäviään ja että palkallisen lyhyen loman saaja alkaisi niitä hänen sijastaan hoitaa. Määräystä ei ole koskaan tulkittu siten, että palkkaa tulisi maksaa myös siitä, että toimihenkilön puoliso tai muu lähiomainen on sairastumisen vuoksi estynyt hoitamasta lapsiaan tai omaa liikeyritystään tai vastaavaa toimintaa, joka jatkuakseen vaatii sairastuneen tilalle jonkun muun.

Vaasan Läänin Puhelin Oy:ssä on aina menetelty työnantajaliiton ohjeiden mukaisesti. Koskaan ei sopimusmääräykseen perustuen ole maksettu palkkaa muuten kuin läheisen omaisen hoitamista tai hoidon järjestämistä varten.

Kantajan tulkinta asettaisi eriarvoiseen asemaan toimihenkilön, jonka puoliso hoitaa lapsia kotona verrattuna sellaiseen toimihenkilöön, jonka lapset ovat hoidossa jossain muualla. Kotona olevien terveiden lasten hoito korvattaisiin heidän lähiomaisiin kuuluvan hoitajansa sairastuessa, mutta muualla hoidossa olevien lasten hoitoa ei korvattaisi heidän hoitajansa sairastuessa. Tämä ei ollut sopimusosapuolten tarkoitus.

Jos tässä olisi ollut kysymyksessä sairaan lapsen hoitaminen, palkka olisi maksettu. Työnantajan velvollisuutena ei ole minkään alalla voimassa olevan sopimuksen tai voimassa olevan lainsäädännön mukaan järjestää palveluksessaan olevien toimihenkilöiden terveiden lasten hoitoa palkallisena. Esimerkiksi työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava lomaa, mutta ei palkallisena.

Perustelut

Erimielisyys

Vaasan Läänin Puhelin Oy:n palveluksessa oleva A oli joutunut lähtemään kotiin kesken työpäivän 15.8.2003, koska hänen avopuolisonsa oli äkillisen sairauskohtauksen vuoksi viety ambulanssilla sairaalaan, jolloin perheen alle 2-vuotias lapsi oli jäänyt ilman hoitajaa. Avopuoliso oli päässyt sairaalasta vasta seuraavana aamuna. Työnantaja ei ollut hyväksynyt poissaoloa palkalliseksi sen vuoksi, että kyseinen hoidon tarpeessa ollut lapsi ei itse ollut sairastunut. Tämän vuoksi työnantaja oli vähentänyt A:n työaikasaldosta poissaoloajan eikä ollut maksanut hänelle palkkaa kyseiseltä päivältä.

Tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan toimihenkilösopimuksen 53 §:n mukaan toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko oikeus edellä tarkoitettuun palkalliseen tilapäiseen lomaan myös silloin, kun perhepiirissä tapahtuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta joku muu kuin sairastunut itse on joutunut hoidon tarpeeseen. Oikeudenkäynnin aikana kanne on kiistetty myös sillä perusteella, että avopuoliso ei kuulu työehtosopimuksessa tarkoitetun perhekäsitteen piiriin.

Sopimusmääräyksen sisällöstä ja tulkinnasta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu palkansaajapuolen nimeäminä todistajina lakiasiainpäällikkö B:tä, työsuhdeasiamies C:tä ja työnsuunnittelija, luottamusmies D:tä sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina toimitusjohtaja E:tä, toimitusjohtaja F:ää, johtaja G:tä, henkilöstö- ja osakeasioiden hoitajaa H:ta ja osastopäällikkö I:tä.

B on kertonut olleensa vuosina 1981 - 1994 neuvottelemassa kaikista runkosopimuksista. Lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva määräys oli tullut runkosopimukseen 1970-luvun alussa, ja se oli vuonna 1995 siirtynyt sellaisenaan ensimmäiseen alakohtaiseen työehtosopimukseen. Kun sairaan lapsen hoitamista koskevasta määräyksestä oli sovittu tulopoliittisessa ratkaisussa vuoden 1976 lopussa, runkosopimusta ei ollut muutettu, koska sen lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva määräys oli todettu uutta määräystä paremmaksi. Se koskee muitakin kuin perheen lasten sairastumistapauksia eikä siinä ole 10 vuoden ikärajaa. Se antaa myös mahdollisuuden poissaoloon sekä isälle että äidille, kun tämä oikeus vuoden 1976 sopimuksessa oli tarkoitettu vain lapsen äidille.

B:n mukaan perheen piiri on vakiintuneesti määritelty niin sanotun jääkaappiteorian mukaisesti eli siihen kuuluvat samassa ruokakunnassa elävät henkilöt. Läheisten omaisten luetteloon tehdyllä muutoksella ei ollut vaikutusta perheen piirin määritelmään, koska määräyksessä tarkoitettu läheinen omainen liittyy kuolemantapauksiin. Todistajan tiedossa oli yksi runkosopimuksen vastaavaan määräykseen kohdistunut erimielisyys, jossa samassa taloudessa elävä toisen puolison lapsi oli katsottu työstä poissa olleen perheen piiriin kuuluvaksi. Muutoin tämä erimielisyys on ainoa, jonka todistaja tietää tästä asiasta olleen.

C on kertonut toimineensa vuosina 1989-99 kouluttajana Teknisten liitossa sekä sen jälkeen tietoliikennealalla työsuhdeasiamiehenä. Liitosta on koulutettu ja ohjeistettu perheen piirillä tarkoitettavan samassa ruokakunnassa asuvia ihmisiä. Tilanteissa, joissa lasta kotona hoitava vanhempi on äkillisesti sairastunut, työntekijä voi tarvittaessa jäädä kotiin hoitamaan lasta. Määräystä sovelletaan silloin, kun kotona äkillisen sairastumistapauksen johdosta tarvitaan hoitoa. Esimerkiksi vuoden ikäinen lapsi tarvitsee aina hoitoa eikä tällaisista tilanteista ole aiemmin ollut minkäänlaisia riitoja.

D on kertonut olleensa Vaasan Puhelin Oy:n palveluksessa vuodesta 1984 alkaen ja toimineensa luottamusmiehenä vuodesta 1990 alkaen. Todistajalla itsellään oli noin vuosina 1988 - 90 ollut tilanne, jossa hän oli vaimon sairastuttua joutunut olemaan puolitoista päivää poissa työstä vastaavassa tilanteessa. Todistaja ei tiennyt, onko työpaikalla ollut muita vastaavia tapauksia, koska kaikki eivät tule luottamusmiehen tietoon. Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta poissaoloajalta palkkaa sen vuoksi, että A:n vaimo oli itse päässyt ambulanssiin eikä sen vuoksi enää tarvinnut A:n apua ja toisaalta heidän lapsensa ei ollut sairas.

E on kertonut olleensa vetäjänä revisioryhmässä, joka oli muun muassa täsmentänyt ennen ylimalkaista lyhyen tilapäisen loman määräystä. Perheen piirin määritelmä ei ollut tuolloin erityisesti neuvottelujen kohteena. Todistaja oletti sillä alunalkaen silloisissa yhteiskunnallisissa oloissa tarkoitetun ydinperhettä eli aviopuolisoa ja lapsia. Samassa määräyksessä puhutaan läheisestä omaisesta. Tätä määritelmää tarkistettiin revisiotyön yhteydessä vuonna 1993, mutta tämän määräyksen yhteys perheen piirin käsitteeseen on jäänyt todistajalle jossakin määrin hämäräksi.

E on edelleen kertonut ymmärtäneensä, että määräyksessä äkillisellä sairaustapauksella tarkoitetaan välittömiä tilanteita siten, että poissaolotarpeen ja sairastumisen välillä on suora syy-yhteys. Tässä tapauksessa äkillisen sairaustapauksen johdosta hoidon tarpeessa oli ollut terve lapsi, minkä vuoksi määräys ei tähän soveltunut. Määräyksen kirjoitustapa tosin on hiukan väljä, mutta määräystä tulee todistajan mielestä peilata sitä aikaa vasten, milloin teksti on kirjoitettu ja myös työntekijäsopimusten asiaa koskeviin hiukan tarkempiin määräyksiin. E ei muistanut, että määräyksestä olisi nyt kysymyksessä olevilta osin ollut erimielisyyksiä.

F on kertonut hoitaneensa toimihenkilöiden sopimusasioita STK:ssa 1970-luvulta alkaen noin 15 vuoden ajan. Tänä aikana ei liittojen välillä ollut ollut erimielisyyksiä lyhyttä tilapäistä lomaa koskevan määräyksen tulkinnasta. Määräyksen tausta on sodan jälkeisessä ajassa, jolloin työssä käyvän ihmisen lähipiiriin kuuluivat usein myös perheessä asuneet isovanhemmat. Määräys oli tarkoitettu kattamaan ylipäätään sairaustilanteet, mutta pääasiallisesti lapsen sairauteen ja hoitoon liittyvät erityistilanteet. Määräys on soveltamisalaltaan aika laaja ja kattaa myös sen, mitä työntekijäsopimuksiin sovittiin sairaan lapsen hoitovapaasta. Määräyksen syntyaikoihin kuukausipalkkaiset toimihenkilöt olivat vahvasti työnantajan edustajia ja tämän vuoksi käytännöt yrityksissä saattoivat olla nykyisiä väljempiä. Avoliitossa asuvien perheet yleistyivät 1980- luvulla, mutta erimielisyyksiä tämän vuoksi ei määräyksen soveltamisessa esiintynyt.

G on kertonut, että Metsäteollisuuden työnantajaliiton ja Teknisten liitto TL:n kesken 3.11.1989 laaditussa erimielisyyspöytäkirjassa tarkoitetut tapaukset olivat vain yksittäistapauksia, joissa työnantaja oli tehnyt tarjouksen korvauksesta, jolla asia sovitaan. Liitot olivat jääneet asiassa erimielisiksi lomapäivien lukumäärästä. Tässä tapauksessa ei ollut tarkoitus millään tavoin ottaa kantaa siihen, mikä on sopimuksen oikea tulkinta. Todistaja ei muistanut, oliko asian yhteydessä ollut esillä perheen piirin määritelmä.

Työtuomioistuimelle esitetyn G:n kertomuksessa mainitun erimielisyysneuvottelupöytäkirjan mukaan arvioitavana tuossa asiassa oli muun ohella, oliko sairaustapaus tapahtunut perheen piirissä. Työnantajapuoli oli hyväksynyt sairaustapauksen tapahtuneeksi työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla perheen piirissä, kun työntekijän avopuoliso oli äkillisesti sairastunut. Työntekijällä oli ollut oikeus jäädä palkalliselle lyhyelle tilapäiselle lomalle hoitamaan äidin sairauden vuoksi ilman hoitoa jääneitä lapsia. Liittojen edustajat olivat jääneet asiassa erimielisiksi vain palkallisten vapaapäivien lukumäärästä.

H on kertonut olleensa Vaasan Puhelin Oy:n palveluksessa vuodesta 1988 alkaen ja olleensa koko ajan tekemisissä palkka- ja henkilöstöasioiden kanssa. Yhtiön käytännön mukaan esimerkiksi jos lasta kotona hoitanut isoisä tai äitiyslomalla ollut äiti ovat sairastuneet, työntekijä ei ole saanut jäädä kotiin hoitamaan lasta. Yhtiössä ei koskaan ole maksettu palkkaa, jos lapsi tai lähiomainen, jota olisi haluttu jäädä hoitamaan, on ollut terve. Aiempia vastaavia erimielisyyksiä ei ole ollut. Todistajana kuullun D:n kertomasta vastaavasta tapauksesta todistaja ei tiennyt. Perheen piirillä tarkoitetaan lähiomaisia, jotka on lueteltu määräyksessä. Työnantajaliiton yleisohjeen mukaan kysymyksessä olevaa määräystä poikkeusmääräyksenä on tulkittava suppeasti. Epäselvissä tapauksissa, kuten myös nyt riidanalaisessa tapauksessa työnantajaliitosta oli kysytty ohjetta ja saadun vastauksen mukaan tarkoituksena ei ole ollut, että työntekijä saisi jäädä kotiin hoitamaan tervettä lastaan.

I on kertonut olleensa Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja sen edeltäjien palveluksessa vuodesta 1973 lukien. Todistajan vastuualueeseen olivat kuuluneet toimihenkilöasiat ja tietoliikennealan työntekijöiden asiat. Lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva määräys oli tullut alan omaan toimihenkilösopimukseen sellaisenaan keskusjärjestöjen toimihenkilösopimuksista. Tätä tapausta ennen määräystä koskeneita erimielisyyksiä ei ole ollut. Määräyksen tulkinta on aina ollut hyvin selkeä. Riippumatta siitä, sovelletaanko työntekijäsopimusta vai toimihenkilösopimusta palkan maksaminen poissaoloajalta edellyttää, että kysymyksessä on ollut sairaan lapsen hoitaminen.

Arviointi ja johtopäätökset

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskevan määräyksen sanamuodon mukaan oikeus palkalliseen poissaoloon työstä edellyttää, että sairaustapaus on ollut äkillinen ja että se on tapahtunut perheen piirissä. Määräyksen soveltaminen tulee esitetyn selvityksen mukaan käytännössä kysymykseen useimmiten tilanteissa, joissa perheen lapsi on sairastunut, mutta määräyksen sanamuoto ei sulje sen ulkopuolelle myöskään tilanteita, joissa joku muu perheen piirissä on sairastunut ja sairastumisen johdosta on syntynyt pakottava tarve ryhtyä toimenpiteisiin sairastumisen johdosta hoitoa vaille jääneen muun perheenjäsenen hoidon järjestämiseksi. Tällaisesta tilanteesta on ollut kysymys G:n todistajankertomuksessa tarkoitetussa erimielisyysasiassa.

Lyhyttä tilapäistä lomaa koskeva määräys on otettu runkosopimukseen vuonna 1970 ja se on nyt kysymyksessä olevilta osin otettu saman sisältöisenä informaatiotekniikka-alan toimihenkilösopimukseen. Keskusjärjestöjen välillä sovittiin vuonna 1976 oikeudesta lyhyeen palkalliseen poissaoloon alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa. Tämä ei aiheuttanut muutoksia runkosopimuksessa sovittuihin lyhyttä tilapäistä lomaa koskeviin määräyksiin, joiden soveltamisala todettiin keskusjärjestöjen välillä sovittuja määräyksiä laajemmaksi. Näin ollen työntekijäpuolella sovituista määräyksistä ei tässä tapauksessa voida johtaa perusteita lyhyttä tilapäistä lomaa koskevien määräysten sanamuotoaan suppeammalle tulkinnalle.

Perheeseen on todistajien kertoman mukaan vakiintuneesti luettu kuuluviksi yhdessä ruokakuntana asuvat puolisot, heidän lapsensa ja vanhempansa. Heidän on katsottu olevan perheen piirissä siitä huolimatta, ovatko he avioliitossa vai avoliitossa ja ovatko lapset heidän yhteisiään vai vain toisen puolison lapsia. Tämän jutun yhteydessä vastaajan puolelta esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä muunlaiseen perheen piirin määrittelyyn.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että määräystä on sen sanamuodon mukaisesti tarkoitettu sovellettavaksi niissä tilanteissa, joissa perheen piirissä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta perheessä on syntynyt perheen jäsenen välttämätön hoidon tarve. Tässä tapauksessa A:n perheen alle 2-vuotiasta lasta kotona hoitanut äiti oli äkillisesti sairastunut, minkä vuoksi lapsi oli jäänyt vaille välttämätöntä hoitoa. Tämän edellyttämän tilapäisen työstä poissaolon aikaa ei työehtosopimuksen 53 §:n mukaan ole vähennettävä A:n palkasta.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on ohjeistanut työnantajaa soveltamaan lyhyttä tilapäistä lomaa koskevaa määräystä perusteetta sen sanamuotoa ja soveltamiskäytäntöä suppeammalla tavalla. Näin menetellessään liitto on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Vaasan Läänin Puhelin Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 5.006,95 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

vahvistaa, että Vaasan Läänin Puhelin Oy on tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan työehtosopimuksen toimihenkilöille 53 §:n 1 kohdan nojalla velvollinen maksamaan A:lle palkkaa koko perjantailta 15.8.2003,

tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Toimihenkilöunioni TU ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 000 euroa, ja

velvoittaa Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Vaasan Läänin Puhelin Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut 5 006 eurolla ja 95 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Kallio, Vertanen, Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.